Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

2 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN humanities 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 maaliskuun 29. päivänä 2014 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in building Seminarium, auditorium S212, on March 29, 2014 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

3 Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

4 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN humanities 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

5 Editors Tarja Valkonen Department of Communication, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: Five blind men and an elephant (Anne Laajalahti 2014). URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN (nid.), (PDF) Copyright 2014, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2014

6 At times of change, the learners are the ones who will inherit the world, while the knowers will be beautifully prepared for a world which no longer exists. Alistair Smith (2011)

7 ABSTRACT Laajalahti, Anne Interpersonal communication competence and its development in the work of researchers Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2014, 387 p. Jyväskylä Studies in Humanities ISSN (nid.), (PDF); 225 ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. Researchers encounter a wide variety of interpersonal communication situations in the course of their work. Yet, little research has approached the work of researchers from the perspective of interpersonal communication competence. The aim of this study is to describe and analyse researchers experiences and the meanings they give to interpersonal communication competence and its development in their work. Thus, the purpose is to understand what interpersonal communication competence is in the work of researchers and how it develops by learning at work. The research task is approached qualitatively by addressing researchers own understanding of the topic. The study draws on the basis of philosophical hermeneutics and uses a method referred to as thematic writing. The data consist of written essays collected from researchers (N=311) at diverse points in their careers, yet all with a doctoral degree. The data were gathered by means of a web-based questionnaire from 7 government research institutes and 14 national centres of excellence in research (CoEs) in Finland, and analysed from a data-driven perspective using thematic and qualitative content analysis. The findings reveal that the work of researchers necessitates multifaceted interpersonal communication competence and that various changes, dark sides, and dialectical tensions create specific needs for interpersonal communication competence. Researchers consider interpersonal communication competence to be essential in their work, and according to them, it may have important effects on, for example, their career development and community integration, on the efficiency, quality, and reliability of research work, on atmosphere, conflicts, and well-being in the workplace, and on collaboration and networks, reputation, and trust. The findings demonstrate the diversity of learning experiences and facilitate understanding of the work of researchers as a learning environment for the development of interpersonal communication competence. In the future, the findings could be utilised in developing research environments, research training, and formal communication education. In conclusions, the implications of the study and the prospects for further research are discussed. Keywords: informal learning, interpersonal communication competence, learning at work, research work, speech communication

8 Author s address Anne Laajalahti Department of Communication University of Jyväskylä, Finland Supervisor Senior Lecturer, Ph.D. Tarja Valkonen Department of Communication University of Jyväskylä, Finland Reviewers Senior Researcher, Ph.D. Helena Aittola Finnish Institute for Educational Research University of Jyväskylä, Finland University Lecturer, Ph.D. Maija Gerlander School of Communication, Media and Theatre University of Tampere, Finland Opponent Senior Researcher, Docent, Ph.D. Anu Järvensivu Work Research Centre University of Tampere, Finland

9 ESIPUHE Viestintään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvällä osaamisella on keskeinen rooli niin työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa, eikä kyseessä ole vain tyhjä toteamus vaan jotain, mitä me kaikki saamme myös omakohtaisesti todentaa elämämme aikana. Vuorovaikutusosaamisen tärkeyteen törmää päivittäin erilaisissa yhteyksissä niin tutkimuskirjallisuutta läpikäydessä kuin arkielämää eläessä. Vuorovaikutusosaaminen kuuluu erottamattomasti myös tutkijoiden työhön; sisältäähän tutkijoiden työ monenlaisia vuorovaikutustilanteita, -suhteita ja -haasteita, jotka edellyttävät monipuolista vuorovaikutusosaamista. Vaikka vuorovaikutusosaamista on tutkittu jo suhteellisen runsaasti erilaisissa yksityis- ja työelämän konteksteissa, liittyy sen luonteeseen ja kehittymiseen tutkijoiden työssä sekä ylipäätäänkin aikuisuudessa monia mielenkiintoisia kysymyksiä vailla vastausta. Nämä kysymykset innoittivat minua aloittamaan tämän tutkimuksen tekemisen. Päätökseni ryhtyä valmistelemaan väitöskirjatyötä kumpusi halusta oppia uutta ja ymmärtää paremmin, miten meistä tulee tällaisia ihmisiä ja viestijöitä kuin olemme. Millainen ilmiö vuorovaikutusosaaminen on ja miten se kehittyy informaalisti työssä oppimalla? Rajautuminen nimenomaan tutkijoiden vuorovaikutukseen ja sitä koskeviin osaamisen, oppimisen ja kehittymisen kysymyksiin on ollut antoisaa, ja voin ilokseni todeta oppineeni väitöskirjaprosessin aikana paljon uutta niin tutkimusaiheestani kuin tutkimuksen tekemisestä yleisemminkin. Ilman tätä kokemusta monta kiehtovaa ajatusmatkaa olisi jäänyt tekemättä ja monta tilaisuutta haastaa itsensä uuden oppimiseen mennyt ohi. Tahdon kiittää kaikkia tutkimukseeni osallistuneita tutkijoita ajasta ja kokemuksien jakamisesta. Ilman teitä tämän tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Väitöskirjatyöni ohjaaja lehtori, FT Tarja Valkonen on kannustanut minua koko väitöskirjaprosessin ajan, ja häntä kiitän ajasta sekä antoisista keskusteluistamme. Olen iloinen, että olen saanut valmistella väitöskirjatyöni asiantuntevassa ja innostavassa ohjauksessasi. Kaunis kiitos kuuluu myös professori Maarit Valolle. On pitkälti ansiotasi, että ylipäätään koskaan hakeuduin väitöskirjatyön tekijäksi. Samalla tahdon kiittää yliopistonlehtori, FT Maili Pörhölää, yliopistonlehtori, FT Leena Mikkolaa sekä koko puheviestintä-oppiaineen henkilökuntaa rohkaisusta, mieltä avartaneista näkemyksistä ja eteenpäin auttaneesta palautteesta, josta olen saanut nauttia koko tutkimusprosessini ajan. Kiitän lämpimästi työni tarkastajia erikoistutkija, KT Helena Aittolaa ja yliopistonlehtori, FT Maija Gerlanderia arvokkaista kommenteista ja hyvästä yhteistyöstä väitöskirjatyöni esitarkastusvaiheessa. Palautteenne auttoi minua selkiyttämään sanomisiani ja innosti viimeistelemään tutkimusraporttini lopulliseen asuunsa. Olen kiitollinen myös dosentti Anu Järvensivulle, joka suostui nopealla aikataululla tulemaan työni vastaväittäjäksi. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle on aina ollut mukava kävellä töihin. Olen onnellinen, että olen saanut valmistella väitöskirjani työyhteisössä, jonka jäseniä ja toimintaa arvostan. Kiitos esikuvana olemisesta, ajatuksia herättäneistä keskusteluista sekä kaikista nauruntäytteisistä hetkistä. Eri-

10 tyinen kiitos kuuluu tohtoriopiskelijakollegoilleni, jotka pitivät huolen siitä, että vaikka teimme töitä tosissamme, emme kuitenkaan koskaan työskennelleet liian totisina. En voi liiaksi korostaa vertaistukenne, ystävyytenne ja aina seurassanne vallinneen yhteishengen merkitystä. Etenkin väitöskirjatutkija Salme Korkala, johdon konsultti, FT Pipsa Purhonen, julkaisuamanuenssi Sini Tuikka, erikoistutkija, FT Sanna Herkama, yliopistonlehtori Teemu Kauppi sekä yliopistonopettaja Panu Uotila ovat tuoneet työpäiviini ehtymätöntä iloa ja valaneet minuun uskoa tutkijaksi kasvamisen tiellä. Tahdon kiittää myös valtakunnallisen Viestintätieteiden tohtoriohjelma COREn väkeä. Olen etuoikeutettu, että olen saanut vuosien varrella kokea ja jakaa kanssanne paljon tärkeää. Erityisesti Ira Virtasta, FT Jonna Koposta, FT Päivi Setälää sekä FT Leena Ripatti- Torniaista kiitän tukena ja ilona olemisesta väitöskirjavuosien aikana. Väitöskirjatyöni tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman taloudellista tukea. Olen saanut valmistella tutkimustani Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön, Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiön, Jyväskylän yliopiston rehtorin, humanistisen tiedekunnan, viestintätieteiden laitoksen sekä puheviestintä-oppiaineen myöntämien apurahojen turvin ja määräaikaisissa työsuhteissa tohtorikoulutettavana Viestintätieteiden tohtoriohjelmassa sekä puheviestinnän assistenttina Jyväskylän yliopistossa. Työsuojelurahasto, Viestintätieteiden tohtoriohjelma, Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos ja puheviestintä-oppiaine ovat lisäksi avustaneet minua konferenssimatkakustannuksissa. Tukenne on ollut tärkeää, ja olen siitä kiitollinen. Yhteisöviestinnän professori Marita Vosia kiitän joustamisesta uudessa työssäni niinä hetkinä, jolloin väitöskirjaprosessin loppuunsaattaminen vaati erityistä keskittymistä. Projektitutkija Jenni Hyväriselle ja Aino Ruggierolle kuuluvat kiitokset toimivasta tutkimusyhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä uusien tutkimusten parissa. Englanninkielisten osioiden oikoluvusta kiitän Michael Freemania ja avusta työn painokuntoon saattamisessa julkaisuamanuenssi Ville Korkiakangasta Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä. Lopuksi tahdon kiittää kaikkia läheisiäni. Äitiäni Eila Rönkköä ja isääni Reijo Laajalahtea kiitän siitä, että olette aina tukeneet minua tekemissäni valinnoissa ja kannustaneet omalla esimerkillänne ahkeruuteen. Isoveljeäni Toni Laajalahtea ja Eeva Kankimäkeä kiitän ystävyydestä ja siitä, että olette olleet rohkaisevia ja luotettavia kuuntelu- ja keskustelukumppaneitani. Kaikkia rakkaita ystäviäni, etenkin Anne Lainetta, Anni Liasta, Outi Karppista, Virve Lyyraa, Antti Pöllästä ja Petteri Poutiaista, kiitän läsnäolosta ja mieltä virkistäneestä vastapainosta, jota olette tarjonneet arkiselle aherrukselle. Erityisen lämmin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille elämäni eläinystäville. Saitte minut hymyilemään silloinkin, kun väitöskirjaprosessi tuntui raskaalta. Jyväskylässä Jamiroquain tahdissa Anne Laajalahti

11 KUVIOT KUVIO 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys KUVIO 2 Vastaajien (N=311) sukupuoli ja ikä KUVIO 3 Vuorovaikutusosaamisen koetut hyödyt tutkijoiden työssä TAULUKOT TAULUKKO 1 Vastaajien tohtorin tutkinnon (N=315) tieteenala TAULUKKO 2 Vastaajien (N=311) tohtoriksi väittelyvuosi TAULUKKO 3 Vastaajien (N=311) työkokemus tutkijan työstä TAULUKKO 4 Vastaajien ammattinimikkeet (N=332) TAULUKKO 5 Analyysia ohjanneet apukysymykset ja aineiston teemat I TAULUKKO 6 Analyysia ohjanneet apukysymykset ja aineiston teemat II

12 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE KUVIOT JA TAULUKOT SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ Vuorovaikutusosaaminen käsitteenä Vuorovaikutusosaaminen tutkimuskohteena Vuorovaikutusosaaminen kontekstuaalisena ilmiönä Tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kontekstina VUOROVAIKUTUSOSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖSSÄ OPPIMINEN Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen Näkökulmia työssä oppimiseen Työssä oppimisen määrittely ja tutkimus Informaali ja formaali oppiminen Vuorovaikutus ja työssä oppiminen Kokemukset ja työssä oppiminen Tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kontekstina TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tieteenfilosofiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmä Aineistonkeruu ja tutkimukseen osallistujat Aineiston käsittely ja analyysi VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN TUTKIJOIDEN TYÖSSÄ Vuorovaikutusosaamisen sisällöt Vuorovaikutusosaamisen vaatimukset Vuorovaikutusosaamiselle annetut merkitykset Vuorovaikutusosaamista määrittävät kontekstitekijät Vuorovaikutuksen muutokset tutkijoiden työssä Vuorovaikutuksen epäkohdat tutkijoiden työssä Vuorovaikutuksen jännitteet tutkijoiden työssä Vuorovaikutusosaamisen koettu tärkeys ja rooli Vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen arvostus Vuorovaikutusosaamisen ja sen puutteen seuraukset Vuorovaikutusosaamisen ja ammattiosaamisen suhde

13 6 VUOROVAIKUTUSOSAAMISEN KEHITTYMINEN TUTKIJOIDEN TYÖSSÄ Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen lähtökohdat Vuorovaikutusosaamisen taso ja kehitystarpeet Vuorovaikutusosaamista koskevat attribuutiot Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen työssä oppimalla Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen sisällöt ja merkitykset Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen olosuhteet Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen tavat Vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä edistävät ja ehkäisevät tekijät Oppimiskokemuksien luonne ja laadulliset ulottuvuudet Oppimiskokemuksien kesto ja ajallinen sijainti Oppimiskokemuksiin liittyvät tunteet Kokemuksellisesti merkittävät oppimiskokemukset TUTKIMUKSEN ARVIOINTI PÄÄTÄNTÖ SUMMARY KIRJALLISUUS LIITTEET

14 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen tärkeyttä korostetaan useissa tutkimuksissa ja tulevaisuuden ennusteissa. Niiden mukaan viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä osaamisen alueita niin työntekijän itsensä kuin koko työyhteisön hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta (ks. koonteja esim. Morreale & Pearson 2008; Spitzberg & Cupach 2002). Työelämän muutokset kuten kansainvälistyminen, tieto- ja viestintätekniikan kehitys, työn uudenlainen organisoituminen, toimintaympäristöjen monimutkaistuminen, tietotyön lisääntyminen sekä yhteisöllisyyden ja työn abstraktien piirteiden korostuminen ovat luoneet uudenlaisia odotuksia työntekijöiden vuorovaikutusosaamiselle sekä lisänneet viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä työssä entisestään (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008, 21; Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 10 12; Kostiainen 2003, 79; Scheeres 2003, 332). Tulevaisuudessa työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen merkityksen ennustetaan vain kasvavan (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008; FinnSight ennakointihanke 2006; Linturi 2007). Tutkijoiden työtä pidetään usein melko yksinäisenä, ja työ kuvataan monissa stereotypioissa epäsosiaaliseksi ja eristäytyneeksi tutkijankammiossa puurtamiseksi. Tutkijat työskentelevät kuitenkin monimutkaisissa toimintaympäristöissä, ja heidän työhönsä sisältyy monenlaisia vuorovaikutustilanteita ja vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi työskenteleminen tutkimusryhmissä, tiedon etsiminen ja luominen, tiedottaminen ja tiedon popularisoiminen, yhteisjulkaisujen kirjoittaminen, konferenssiesitelmien pitäminen, tutkimusaineistojen kerääminen, verkostoituminen sekä yhteistyötahojen etsiminen ja niiden kanssa neuvotteleminen. Viestinnän ja vuorovaikutuksen osuutta ei voida vähätellä ajateltiinpa sitten pelkästään tutkimustyötä tai laajemminkin tutkijoiden työtä, jolloin etenkin varttuneiden tutkijoiden ammatinkuvaan voi kuulua myös monenlaisia muita asiantuntijatehtäviä, hallinnollisia ja tiedepoliittisia tehtäviä, johtamista sekä opettamista ja ohjaamista. Vaikka tutkimustyötä leimaa aina jollain tapaa itsenäisyyden vaatimus, on tutkimuksen tekeminen samalla jatkuvaa yhteistyötä ja tutkijoiden työ kaiken kaikkiaan hyvin sosiaalista (Ammatiksi tutkija 2005, 2). Tutkijat toimivat työssään esimerkiksi oman ja muiden tieteenalojen tutkijoiden, perus- ja jatkotut-

15 12 kinto-opiskelijoiden, poliitikkojen ja muiden päätöksentekijöiden sekä elinkeinoelämän, erilaisten sidosryhmien ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa (ks. esim. Laajalahti 2008). Koska tutkijat toimivat yhteiskunnassa monenlaisissa rooleissa, kuten alansa asiantuntijoina, kriitikkoina, aikalaiskeskustelijoina, poliittisina vaikuttajina sekä uusien oppien ja käytänteiden kehittäjinä, on tutkijoiden työ samaan aikaan sekä rikasta että haastavaa: erilaiset roolit edellyttävät tutkijoilta taitoa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa monenlaisten toimijoiden kanssa (Lempiäinen, Löytty & Kinnunen 2008, 7). Vaikka vuorovaikutuksella on ilmeisen keskeinen rooli tutkijoiden työssä, tutkijoiden työtä ei ole juurikaan lähestytty vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Tämä on valitettavaa, sillä aiheeseen liittyy runsaasti kiinnostavia ja tärkeitä kysymyksiä. Tutkimuskirjallisuudessa on erilaisia näkemyksiä siitä, miten pitkälti vuorovaikutusosaaminen on synnynnäistä ja pysyvää ja miten paljon vuorovaikutusosaaminen voi muuttua ajan ja oppimisen myötä. Perusideasta ollaan kuitenkin yhtä mieltä: vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä ja sitä voidaan kehittää (Hargie 2006a, 22 23; Morreale & Pearson 2008, 225). Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen on elämänmittainen ja -laajuinen prosessi: kehittyminen jatkuu läpi elämän, oppimista ja kehittymistä tapahtuu kaikilla elämänalueilla, eikä vuorovaikutusosaamisessa koskaan tulla valmiiksi. Vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä sekä formaalissa koulutuksessa että informaaleissa oppimisympäristöissä, kuten perheen ja ystävien parissa, harrastuksissa ja työelämässä. Usein esitetään, että suurin osa vuorovaikutusosaamisesta kehittyy elämän mittaan informaalisti tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa (ks. esim. Rubin 2002, 413; Segrin & Givertz 2003, 137). Informaalit oppimisympäristöt tarjoavatkin tarkoituksenmukaisen ja motivoivan kontekstin vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle (Kostiainen 2003, 202). Tästä huolimatta tutkimuksissa on keskitytty kielen ja viestinnän oppimiseen sekä vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen lapsuudessa ja formaalissa koulutuksessa, eikä vuorovaikutusosaamisen kehittymistä ja informaalia oppimista aikuisuudessa ymmärretä vielä riittävän hyvin (Greene 2003, 56; Lewis 2006, 231; Murakami ym. 2009, 13). Nimenomaan työssä tapahtuvaan vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen ei ole myöskään kiinnitetty tutkimuksissa merkittävää huomiota. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, sillä työ on useiden aikuisten oppimisessa kaikkein merkittävimmässä roolissa (Collin 2007a, 125; Marsick ym. 2009, 571; Paloniemi 2006, 447). Toistaiseksi onkin epäselvää, miten työelämässä tarvittava vuorovaikutusosaaminen kehittyy informaalisti töissä ja töistä oppimalla. Oppiminen ja kehittyminen kytkeytyvät tiiviisti nykyiseen työelämään sekä tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun työstä. Ne ovat tärkeitä teemoja myös tutkijoiden työssä. Työssä oppiminen on moniulotteinen ilmiö, ja se on kiinnostanut viime aikoina useiden alojen tutkijoita (ks. koonteja esim. Fenwick 2006; 2010). Myös tutkijoiden työssä oppimista on tutkittu jonkin verran: on tarkasteltu esimerkiksi tutkimusryhmien kehitystä ja oppimista sekä yksilöiden oppimista ja kehittymistä tutkimusryhmissä (Saari 2003) sekä tutkijoiden oppimista tutkimusyhteistyössä (Solomon ym. 2001). Tutkijoiden vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen työssä oppimalla ei ole kuitenkaan kohdistettu tutkimuksissa

16 liiemmin mielenkiintoa. Taustakirjallisuuden ja nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen huomioiden tämänkaltaiselle tutkimukselle on kuitenkin tarvetta. Keskittyminen vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen nimenomaan tutkijoiden työssä on aiheellista, koska monet tutkijoiden työn tavoitteet saavutetaan viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla ja tutkijoiden työ edellyttää monipuolista vuorovaikutusosaamista eri alojen asiantuntijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä korostetaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keskeistä asemaa toimivien tutkimusryhmien työskentelyssä sekä laadukkaan ja kilpailukykyisen tutkimuksen tekemisessä. Esimerkiksi Löppösen ym. (2009, 36 37, 253) mukaan luovia ja kilpailukykyisiä tutkimusryhmiä luonnehtivat muun muassa hyvä johtajuus, monipuolinen viestintä sekä hyvät yhteydet ja aktiivinen vuorovaikutus niin tutkimusryhmän sisällä kuin muiden organisaatioiden edustajien ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä muiden tutkijoiden kanssa on todettu olevan keskeinen rooli esimerkiksi tieteellisessä luovuudessa, ilmiöiden syvällisessä ymmärtämisessä, uuden tiedon tuottamisessa sekä uusien ajatusten syntymisessä ja testaamisessa (Haythornthwaite 2006, 1080; Levine & Moreland 2004, 164; Wasser & Bresler 1996, 5). Vuorovaikutuksen ja yhteistyön niin tutkimusryhmän sisällä kuin tutkimuksen yhteistyökumppaneiden ja potentiaalisten käyttäjien kanssa on korostettu olevan myös yksi tutkijoiden työssä oppimisen keskeinen edellytys (ks. esim. Saari 2003). Lisäksi viestinnän ja vuorovaikutuksen nostaa keskiöön, että tutkimustulokset otetaan usein vakavasti vasta vertaisarvioinnin jälkeen (Levine & Moreland 2004, 164). Tutkijoiden on siis ratkaisevan tärkeää olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja laajentaa sitä kautta osaamistaan sekä levittää tutkimustuloksiaan tieteellisen yhteisön ja muiden tutkimus- ja innovaatioympäristön toimijoiden käyttöön. Työelämän muutokset ovat korostaneet viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä tutkijoiden työssä. Tieteidenvälinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö on lisääntynyt, ja tutkimusta tehdään entistä useammin ryhmätyönä (Ahonen ym. 2009; Lyytinen ym. 2010, 32 38; Nieminen 2005; Ylijoki & Aittola 2005, 8). Muun muassa uudet yhteiskunnalliset haasteet, tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttö ovat yleistäneet tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä. Myös monet tiedepolitiikan toimet, kuten tutkimus- ja teknologiaohjelmat, ovat vaikuttaneet uusien, monitieteisten tutkimusalojen syntyyn. (Oksanen, Lehvo & Nuutinen 2003, 11, 52; Treuthardt & Nuutinen 2012, 15.) Tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen näkyy sen sijaan esimerkiksi kansainvälisten julkaisujen, tutkimusprojektien ja rahoituksen määrän kasvuna sekä tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisääntymisenä. Myös internet on kansainvälistänyt tutkijoiden työtä tekemällä eri maissa työskentelevien tutkijoiden yhteydenpidosta helpompaa, nopeampaa ja halvempaa. (Ahonen ym ) Muutokset eivät koske kuitenkaan vain tutkijoiden välistä ja tieteen sisäistä kehitystä, vaan vuoropuhelun lisääntymisestä on havaintoja myös tutkijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden sekä kansalaisten välillä (Karvonen 2011, 3; Oksanen, Lehvo & Nuutinen 2003, 62; Phillips 2006, ). Kaiken kaikkiaan muutokset vuo- 13

17 14 rovaikutuksessa tieteenalojen sisällä ja välillä sekä eri sidosryhmien kanssa ovat luoneet uudenlaisia haasteita tutkijoiden vuorovaikutusosaamiselle ja tehneet siitä entistäkin tarpeellisemman ja mielenkiintoisemman tutkimuskohteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä tutkijoiden työssä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja jäsentää tutkijoiden kokemuksia vuorovaikutusosaamisesta ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä työssään. Tutkimuksessa pyritään näin ymmärtämään, mitä vuorovaikutusosaaminen on ja miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy tutkijoiden työssä. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisen tutkimusotteen avulla tarkastelemalla tutkijoiden kokemuksia ja henkilökohtaisia merkityksenantoja. Tutkimusaineisto koostuu tutkijoilta (N=311) teemakirjoittamalla kerätystä kirjoitelma-aineistosta. Aineisto kerättiin 7:stä valtion tutkimuslaitoksesta sekä 14:stä Suomen Akatemian nimeämästä tutkimuksen huippuyksiköstä eri tieteenaloilla työskenteleviltä ja eri vaiheessa uraansa olevilta väitelleiltä tutkijoilta. Vuorovaikutusosaamista on tutkittu jo melko runsaasti erilaisissa yksityisja työelämän konteksteissa niin puheviestinnässä kuin muillakin tieteenaloilla, kuten kielitieteissä, sosiaalipsykologiassa ja kasvatustieteissä (Valkonen 2003, 26 27; Wilson & Sabee 2003, 3). Tutkimuksissa on muun muassa tarkasteltu, millaisia vuorovaikutusosaamisen vaatimuksia nykyinen työelämä tai spesifimmin tietyt ammatit, kuten insinöörien (Darling & Dannels 2003) tai johtajien työ (Rouhiainen-Neunhäuserer 2009), työntekijöille ja työn tekemiselle asettavat. Myös tutkijoiden työssä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista voidaan jäsentää jo olemassa olevan ymmärryksen perusteella. Vuorovaikutusosaamista käsittelevän kirjallisuuden (esim. Spitzberg & Cupach 2002; Valkonen 2003) perusteella voidaan esimerkiksi esittää erilaisia jäsennyksiä siitä, mitä vuorovaikutusosaaminen on tai mitä se voisi olla tutkijoiden työssä. Aiempaa aihepiiristä olevaa ymmärrystä soveltaen voidaan esimerkiksi todeta, että tutkijat tarvitsevat työssään tietoa ja ymmärrystä erilaisista vuorovaikutusprosesseista, -strategioista ja -normeista sekä monenlaisia puhumiseen ja kuuntelemiseen sekä muuhun ilmaisu- ja havaintotoimintaan liittyviä vuorovaikutustaitoja, jotka mahdollistavat heidän taidokkaan toimimisensa erilaisissa yhteistyötilanteissa. Taustakirjallisuuden perusteella voidaan myös sanoa, että tutkijat tarvitsevat lisäksi motivaatiota viestiä ja olla vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa tavalla, jota voidaan pitää tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. Koska vuorovaikutusosaaminen kytkeytyy tiiviisti kontekstiinsa (ks. esim. Spitzberg 2000), ei voida kuitenkaan tietää, missä määrin jo olemassa olevat vuorovaikutusosaamisen määritelmät ja jäsennykset sopivat tutkijoiden työhön ja riittävät kuvaamaan ilmiön monimuotoisuutta juuri tutkijoiden työn kontekstissa. Vaikka aiempi vuorovaikutusosaamisen tutkimus tarjoaa jo aineksia ja suuntaviivoja ymmärtää, millaista vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työ edellyttää, se ei kuitenkaan anna tietoa tutkijoiden omista kokemuksista ja merkityksenannoista, jotka liittyvät vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen työssä oppimalla. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita tutkijoiden kokemuksista ja merkityksenannoista vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä tarkastellaan tutkijoiden itsensä kokemana ja kuvaamana. Tutkimusaihetta lähes-

18 tytään tutkijoiden näkökulmasta ja kokemusmaailmasta käsin selvittämällä, millaisia merkityksiä ja tulkintoja tutkijat itse antavat ilmiölle ja millaisena vuorovaikutusosaaminen sekä sen kehittyminen näyttäytyvät tutkijoiden työssä tutkijoiden itsensä ymmärtämänä. Keskittyminen tutkijoiden kokemuksiin ja vuorovaikutusosaamiseen liittämiin merkityksiin on perusteltua, sillä tutkijoiden omakohtaiset kuvaukset vuorovaikutusosaamisesta työssään kertovat jostain, mihin olisi muuten vaikeaa ja osittain mahdotonta päästä käsiksi. Ulkopuolisten tarkkailijoiden tekemät havainnot vuorovaikutusosaamisesta ovat kohdistuneet pitkälti näkyvään vuorovaikutuskäyttäytymiseen ja -taitoihin, joskin myös muiden vuorovaikutusosaamisen osatekijöiden, kuten vuorovaikutukseen liittyvien tietojen, motivaation ja asenteiden, voidaan ajatella tulevan tätä kautta näkyväksi (Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 77; Spitzberg 2006a, 6; Valkonen 2003, 38). Yksilöiden kokemusmaailmaa, ajatuksia ja asioille antamia attribuutioita tarkastelemalla voidaan saada tietoa myös esimerkiksi yksilön tunteista, uskomuksista, arvostuksista, tavoitteista, aikomuksista sekä luottamuksesta omaan osaamiseen. Vuorovaikutusosaamista koskevien kokemuksien tutkimista voidaan näin ollen pitää tärkeänä kahdesta syystä: ilmiön kokonaisvaltaisen ymmärtämisen näkökulmasta sekä siksi, että yksilön kokemukset ja näkemykset vuorovaikutusosaamisesta heijastuvat yksilön vuorovaikutuskäyttäytymiseen, vaikuttavat yksilön itseluottamukseen ja motivaatioon viestiä toisten kanssa ja toimivat pohjana yksilön nykyisille sekä tuleville vuorovaikutussuhteille. (Almeida 2004, 363; Parks 1994, 612; Spitzberg 1993, 138; Wilson & Sabee 2003, ) Myös vuorovaikutusosaamisen kehittymisen tarkastelulle keskittymällä tutkijoiden kokemuksiin ja merkityksenantoihin löytyy teoreettisia perusteluja. Yksilöiden oppimiskokemuksien ja oppimisen kokemuksellisen luonteen ymmärtämistä itse oppimisen ymmärtämisessä painotetaan tutkimuskirjallisuudessa laajasti (ks. esim. Boud, Cohen & Walker 1993, 1; Conlon 2004, 291; Marton & Booth 1996, 536; Salling Olesen 2006, 251). Esimerkiksi Paloniemen (2006, 440) ja Collinin (2004, 112; 2005, 19) mukaan kokemuksilla on keskeinen rooli asiantuntijoiden osaamisessa ja työssä oppimisessa. Työssä oppimista onkin tarpeen tutkia työntekijöiden itsensä näkökulmasta (Collin 2002, 147). Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen ja työssä oppimisen tarkastelua tutkijoiden näkökulmasta voidaan perustella myös sillä, että näin saadaan arvokasta tietoa oppijoiden ajatuksista, tulkinnoista ja ymmärryksestä. Tämä taas on tärkeää, sillä näkemykset oppimisesta ja itsestä oppijana suuntaavat oppimisprosessia (Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 137). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu vuorovaikutusosaamisen, oppimisen ja kehittymisen sekä tutkijoiden työn tarkastelusta. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutusosaaminen, vuorovaikutusosaamisen kehittyminen ja työssä oppiminen. Tutkimuksen teoriataustassa käsitellään työelämän vuorovaikutusosaamista sekä vuorovaikutusosaamisen kehittymisen ja työssä oppimisen kysymyksiä. Työssä oppimista tarkastellaan erityisesti informaalin oppimisen sekä oppimisen vuorovaikutuksellisen ja kokemuksellinen luonteen näkökulmasta. Teoreettista viitekehystä on havainnollistettu kuviossa 1. 15

19 16 vuorovaikutusosaaminen vuorovaikutusosaaminen tutkijoiden työssä vuorovaikutusosaamisen kehittyminen tutkijoiden työ oppiminen ja kehittyminen työssä oppiminen vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä KUVIO 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Vuorovaikutusosaaminen on moniulotteinen käsite ja tutkimuskohde, ja sitä käsitellään tämän työn luvussa 2. Luvussa 2.1 tarkastellaan vuorovaikutusosaamisen käsitettä ja määritelmiä, luvussa 2.2 kootaan yhteen vuorovaikutusosaamisesta tehtyä tutkimusta ja luvussa 2.3 pohditaan vuorovaikutusosaamisen kontekstuaalista luonnetta. Lopuksi luvussa 2.4 lähestytään tutkijoiden työtä vuorovaikutusosaamisen kontekstina ja vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työn kontekstissa: luvussa tarkastellaan, millaisen ympäristön tutkijoiden työ luo vuorovaikutusosaamiselle, ja jäsennetään, mitä vuorovaikutusosaamisesta tutkijoiden työssä jo tiedetään tutkimuskirjallisuuden perusteella. Luvussa 3 tarkastellaan oppimisen ja kehittymisen kysymyksiä. Luvussa 3.1 esitellään vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä olevaa tutkimustietoa. Luvussa 3.2 tarkastellaan työssä oppimista eri näkökulmista: käsitteenä ja tutkimuskohteena sekä työssä oppimisen informaalin, vuorovaikutuksellisen ja kokemuksellisen luonteen kautta. Luvussa 3.3 lähestytään tutkijoiden työtä oppimisen ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kontekstina: luvussa luonnehditaan, millaisen oppimisympäristön tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle asettaa ja mitä tutkijoiden työssä oppimisesta ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä jo tiedetään. Luvussa 4 esitellään tarkemmin tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset sekä kuvataan tutkimuksen toteuttaminen. Luvuissa 5 6 käsitellään tutkimuksen tulokset: luvussa 5 käsitellään vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työssä ja luvussa 6 vuorovaikutusosaamisen kehittymistä tutkijoiden työssä. Luvussa 7 arvioidaan tutkimusprosessia sekä tutkimuksen luotettavuutta ja luvussa 8 kootaan yhteen keskeisimmät tutkimustulokset, pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön ja esitetään tärkeimpiä jatkotutkimushaasteita.

20 2 VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ 2.1 Vuorovaikutusosaaminen käsitteenä Viestintään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen on kiinnostanut tutkijoita runsaasti, ja aihetta on lähestytty eri tieteenaloilla ja jo yksistään puheviestinnässäkin monenlaisista teoreettisista näkökulmista ja metodologisista lähtökohdista käsin. Koska ilmiö on niin laaja voidaanhan kaikkea viestintää, vuorovaikutusta ja laajemminkin ihmisten välistä toimintaa tarkastella osaamisen näkökulmasta, vuorovaikutusosaamisen määritteleminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Tässä alaluvussa tarkastellaan vuorovaikutusosaamisen (interpersonal communication competence) käsitettä ja määritelmiä: millaisin lähi- ja rinnakkaiskäsittein viestintään ja vuorovaikutukseen kuuluvaan osaamiseen on viitattu, miten käsitteitä on määritelty ja mitä vuorovaikutusosaamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan. Ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä tarvittavaan osaamiseen viitataan tutkimuskirjallisuudessa sekä erilaisissa työelämää koskevissa keskusteluissa monenlaisin käsittein. Suomen kielessä yleisesti käytettyjä vuorovaikutusosaamisen lähi- ja rinnakkaiskäsitteitä ovat viestintäosaaminen, puheviestintäosaaminen sekä sosiaalinen, relationaalinen, interpersonaalinen ja kielellinen kompetenssi. Usein käytetään myös taitojen käsitettä ja puhutaan esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaidoista, puheviestintätaidoista, sosiaalisista taidoista tai vaikkapa ihmissuhdetaidoista. Englanniksi yleisesti käytössä ovat esimerkiksi käsitteet interpersonal communication competence/skills, interpersonal competence/skills, social competence/skills, communication competence/skills, linguistic competence/skills, relational competence/skills sekä interaction skills. (Ks. erilaisista käsitteistä esim. Hargie & Dickson 2004, 4; Spitzberg 2008; Spitzberg & Cupach 2002, ; Valkonen 2003, ) Eri käsitteitä käytetään toisinaan synonyymisesti, ja osaa niistä voidaankin pitää samamerkityksisinä. Osa käsitteistä viittaa kuitenkin vuorovaikutusosaamisen ilmiön eri puoliin tai jopa osittain eri ilmiöön ja kiinnittyy keskenään erilaisiin teoria- ja tutkimusperinteisiin. Oman haasteensa luo, etteivät käsittei-

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Palaute ja arviointi oppijan hyvinvoinnin tukena

Palaute ja arviointi oppijan hyvinvoinnin tukena Palaute ja arviointi oppijan hyvinvoinnin tukena AEO-opintopäivät Joensuu 1.10.2010 Tarja Valkonen Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto tarja.valkonen@jyu.fi Milloin opettajan antama palaute

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN

NUORTEN SYRJÄYTYMINEN JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN NUORTEN SYRJÄYTYMINEN JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Kirjallisuuskatsaus nuorten syrjäytymistä ja vuorovaikutusosaamista käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen Tapani Linna, Joonas Rantala Puheviestinnän pro

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Deep Lead Oy Timo Keinänen. Valmennuskuvaus

Deep Lead Oy Timo Keinänen. Valmennuskuvaus Deep Lead Oy Timo Keinänen Valmennuskuvaus 1. Mistä oikeastaan on kyse? Syväjohtaminen mallilla on kiistämättä ansionsa. Se niputtaa monet yleisesti tunnetuista hyvän henkilöjohtamisen parhaista käytännöistä

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS. johtajan työssä

Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS. johtajan työssä Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS johtajan työssä Alma Talent Helsinki 2017 Copyright 2017 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Tiina Haavistola Taitto: Taru Tarvainen ISBN 978-952-14-2944-6

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ja ammatilliseen koulutukseen Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen tavoitteista ja osaamisvaatimuksista

Tohtorikoulutuksen tavoitteista ja osaamisvaatimuksista Tohtorikoulutuksen tavoitteista ja osaamisvaatimuksista Anna Raija Nummenmaa, professori, TAY Kirsi Pyhältö, FT, erikoistutkija, yliopistonlehtori, HY Tiina Soini, KT, erikoistutkija, TAY Muuttuvan tohtorikoulutuksen

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot