Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

2 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN humanities 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 maaliskuun 29. päivänä 2014 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in building Seminarium, auditorium S212, on March 29, 2014 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

3 Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä

4 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN humanities 225 Anne Laajalahti Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

5 Editors Tarja Valkonen Department of Communication, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture: Five blind men and an elephant (Anne Laajalahti 2014). URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN (nid.), (PDF) Copyright 2014, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2014

6 At times of change, the learners are the ones who will inherit the world, while the knowers will be beautifully prepared for a world which no longer exists. Alistair Smith (2011)

7 ABSTRACT Laajalahti, Anne Interpersonal communication competence and its development in the work of researchers Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2014, 387 p. Jyväskylä Studies in Humanities ISSN (nid.), (PDF); 225 ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. Researchers encounter a wide variety of interpersonal communication situations in the course of their work. Yet, little research has approached the work of researchers from the perspective of interpersonal communication competence. The aim of this study is to describe and analyse researchers experiences and the meanings they give to interpersonal communication competence and its development in their work. Thus, the purpose is to understand what interpersonal communication competence is in the work of researchers and how it develops by learning at work. The research task is approached qualitatively by addressing researchers own understanding of the topic. The study draws on the basis of philosophical hermeneutics and uses a method referred to as thematic writing. The data consist of written essays collected from researchers (N=311) at diverse points in their careers, yet all with a doctoral degree. The data were gathered by means of a web-based questionnaire from 7 government research institutes and 14 national centres of excellence in research (CoEs) in Finland, and analysed from a data-driven perspective using thematic and qualitative content analysis. The findings reveal that the work of researchers necessitates multifaceted interpersonal communication competence and that various changes, dark sides, and dialectical tensions create specific needs for interpersonal communication competence. Researchers consider interpersonal communication competence to be essential in their work, and according to them, it may have important effects on, for example, their career development and community integration, on the efficiency, quality, and reliability of research work, on atmosphere, conflicts, and well-being in the workplace, and on collaboration and networks, reputation, and trust. The findings demonstrate the diversity of learning experiences and facilitate understanding of the work of researchers as a learning environment for the development of interpersonal communication competence. In the future, the findings could be utilised in developing research environments, research training, and formal communication education. In conclusions, the implications of the study and the prospects for further research are discussed. Keywords: informal learning, interpersonal communication competence, learning at work, research work, speech communication

8 Author s address Anne Laajalahti Department of Communication University of Jyväskylä, Finland Supervisor Senior Lecturer, Ph.D. Tarja Valkonen Department of Communication University of Jyväskylä, Finland Reviewers Senior Researcher, Ph.D. Helena Aittola Finnish Institute for Educational Research University of Jyväskylä, Finland University Lecturer, Ph.D. Maija Gerlander School of Communication, Media and Theatre University of Tampere, Finland Opponent Senior Researcher, Docent, Ph.D. Anu Järvensivu Work Research Centre University of Tampere, Finland

9 ESIPUHE Viestintään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvällä osaamisella on keskeinen rooli niin työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa, eikä kyseessä ole vain tyhjä toteamus vaan jotain, mitä me kaikki saamme myös omakohtaisesti todentaa elämämme aikana. Vuorovaikutusosaamisen tärkeyteen törmää päivittäin erilaisissa yhteyksissä niin tutkimuskirjallisuutta läpikäydessä kuin arkielämää eläessä. Vuorovaikutusosaaminen kuuluu erottamattomasti myös tutkijoiden työhön; sisältäähän tutkijoiden työ monenlaisia vuorovaikutustilanteita, -suhteita ja -haasteita, jotka edellyttävät monipuolista vuorovaikutusosaamista. Vaikka vuorovaikutusosaamista on tutkittu jo suhteellisen runsaasti erilaisissa yksityis- ja työelämän konteksteissa, liittyy sen luonteeseen ja kehittymiseen tutkijoiden työssä sekä ylipäätäänkin aikuisuudessa monia mielenkiintoisia kysymyksiä vailla vastausta. Nämä kysymykset innoittivat minua aloittamaan tämän tutkimuksen tekemisen. Päätökseni ryhtyä valmistelemaan väitöskirjatyötä kumpusi halusta oppia uutta ja ymmärtää paremmin, miten meistä tulee tällaisia ihmisiä ja viestijöitä kuin olemme. Millainen ilmiö vuorovaikutusosaaminen on ja miten se kehittyy informaalisti työssä oppimalla? Rajautuminen nimenomaan tutkijoiden vuorovaikutukseen ja sitä koskeviin osaamisen, oppimisen ja kehittymisen kysymyksiin on ollut antoisaa, ja voin ilokseni todeta oppineeni väitöskirjaprosessin aikana paljon uutta niin tutkimusaiheestani kuin tutkimuksen tekemisestä yleisemminkin. Ilman tätä kokemusta monta kiehtovaa ajatusmatkaa olisi jäänyt tekemättä ja monta tilaisuutta haastaa itsensä uuden oppimiseen mennyt ohi. Tahdon kiittää kaikkia tutkimukseeni osallistuneita tutkijoita ajasta ja kokemuksien jakamisesta. Ilman teitä tämän tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Väitöskirjatyöni ohjaaja lehtori, FT Tarja Valkonen on kannustanut minua koko väitöskirjaprosessin ajan, ja häntä kiitän ajasta sekä antoisista keskusteluistamme. Olen iloinen, että olen saanut valmistella väitöskirjatyöni asiantuntevassa ja innostavassa ohjauksessasi. Kaunis kiitos kuuluu myös professori Maarit Valolle. On pitkälti ansiotasi, että ylipäätään koskaan hakeuduin väitöskirjatyön tekijäksi. Samalla tahdon kiittää yliopistonlehtori, FT Maili Pörhölää, yliopistonlehtori, FT Leena Mikkolaa sekä koko puheviestintä-oppiaineen henkilökuntaa rohkaisusta, mieltä avartaneista näkemyksistä ja eteenpäin auttaneesta palautteesta, josta olen saanut nauttia koko tutkimusprosessini ajan. Kiitän lämpimästi työni tarkastajia erikoistutkija, KT Helena Aittolaa ja yliopistonlehtori, FT Maija Gerlanderia arvokkaista kommenteista ja hyvästä yhteistyöstä väitöskirjatyöni esitarkastusvaiheessa. Palautteenne auttoi minua selkiyttämään sanomisiani ja innosti viimeistelemään tutkimusraporttini lopulliseen asuunsa. Olen kiitollinen myös dosentti Anu Järvensivulle, joka suostui nopealla aikataululla tulemaan työni vastaväittäjäksi. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselle on aina ollut mukava kävellä töihin. Olen onnellinen, että olen saanut valmistella väitöskirjani työyhteisössä, jonka jäseniä ja toimintaa arvostan. Kiitos esikuvana olemisesta, ajatuksia herättäneistä keskusteluista sekä kaikista nauruntäytteisistä hetkistä. Eri-

10 tyinen kiitos kuuluu tohtoriopiskelijakollegoilleni, jotka pitivät huolen siitä, että vaikka teimme töitä tosissamme, emme kuitenkaan koskaan työskennelleet liian totisina. En voi liiaksi korostaa vertaistukenne, ystävyytenne ja aina seurassanne vallinneen yhteishengen merkitystä. Etenkin väitöskirjatutkija Salme Korkala, johdon konsultti, FT Pipsa Purhonen, julkaisuamanuenssi Sini Tuikka, erikoistutkija, FT Sanna Herkama, yliopistonlehtori Teemu Kauppi sekä yliopistonopettaja Panu Uotila ovat tuoneet työpäiviini ehtymätöntä iloa ja valaneet minuun uskoa tutkijaksi kasvamisen tiellä. Tahdon kiittää myös valtakunnallisen Viestintätieteiden tohtoriohjelma COREn väkeä. Olen etuoikeutettu, että olen saanut vuosien varrella kokea ja jakaa kanssanne paljon tärkeää. Erityisesti Ira Virtasta, FT Jonna Koposta, FT Päivi Setälää sekä FT Leena Ripatti- Torniaista kiitän tukena ja ilona olemisesta väitöskirjavuosien aikana. Väitöskirjatyöni tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman taloudellista tukea. Olen saanut valmistella tutkimustani Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön, Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiön, Jyväskylän yliopiston rehtorin, humanistisen tiedekunnan, viestintätieteiden laitoksen sekä puheviestintä-oppiaineen myöntämien apurahojen turvin ja määräaikaisissa työsuhteissa tohtorikoulutettavana Viestintätieteiden tohtoriohjelmassa sekä puheviestinnän assistenttina Jyväskylän yliopistossa. Työsuojelurahasto, Viestintätieteiden tohtoriohjelma, Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos ja puheviestintä-oppiaine ovat lisäksi avustaneet minua konferenssimatkakustannuksissa. Tukenne on ollut tärkeää, ja olen siitä kiitollinen. Yhteisöviestinnän professori Marita Vosia kiitän joustamisesta uudessa työssäni niinä hetkinä, jolloin väitöskirjaprosessin loppuunsaattaminen vaati erityistä keskittymistä. Projektitutkija Jenni Hyväriselle ja Aino Ruggierolle kuuluvat kiitokset toimivasta tutkimusyhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä uusien tutkimusten parissa. Englanninkielisten osioiden oikoluvusta kiitän Michael Freemania ja avusta työn painokuntoon saattamisessa julkaisuamanuenssi Ville Korkiakangasta Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä. Lopuksi tahdon kiittää kaikkia läheisiäni. Äitiäni Eila Rönkköä ja isääni Reijo Laajalahtea kiitän siitä, että olette aina tukeneet minua tekemissäni valinnoissa ja kannustaneet omalla esimerkillänne ahkeruuteen. Isoveljeäni Toni Laajalahtea ja Eeva Kankimäkeä kiitän ystävyydestä ja siitä, että olette olleet rohkaisevia ja luotettavia kuuntelu- ja keskustelukumppaneitani. Kaikkia rakkaita ystäviäni, etenkin Anne Lainetta, Anni Liasta, Outi Karppista, Virve Lyyraa, Antti Pöllästä ja Petteri Poutiaista, kiitän läsnäolosta ja mieltä virkistäneestä vastapainosta, jota olette tarjonneet arkiselle aherrukselle. Erityisen lämmin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille elämäni eläinystäville. Saitte minut hymyilemään silloinkin, kun väitöskirjaprosessi tuntui raskaalta. Jyväskylässä Jamiroquain tahdissa Anne Laajalahti

11 KUVIOT KUVIO 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys KUVIO 2 Vastaajien (N=311) sukupuoli ja ikä KUVIO 3 Vuorovaikutusosaamisen koetut hyödyt tutkijoiden työssä TAULUKOT TAULUKKO 1 Vastaajien tohtorin tutkinnon (N=315) tieteenala TAULUKKO 2 Vastaajien (N=311) tohtoriksi väittelyvuosi TAULUKKO 3 Vastaajien (N=311) työkokemus tutkijan työstä TAULUKKO 4 Vastaajien ammattinimikkeet (N=332) TAULUKKO 5 Analyysia ohjanneet apukysymykset ja aineiston teemat I TAULUKKO 6 Analyysia ohjanneet apukysymykset ja aineiston teemat II

12 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE KUVIOT JA TAULUKOT SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ Vuorovaikutusosaaminen käsitteenä Vuorovaikutusosaaminen tutkimuskohteena Vuorovaikutusosaaminen kontekstuaalisena ilmiönä Tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kontekstina VUOROVAIKUTUSOSAAMISEN KEHITTYMINEN JA TYÖSSÄ OPPIMINEN Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen Näkökulmia työssä oppimiseen Työssä oppimisen määrittely ja tutkimus Informaali ja formaali oppiminen Vuorovaikutus ja työssä oppiminen Kokemukset ja työssä oppiminen Tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kontekstina TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tieteenfilosofiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmä Aineistonkeruu ja tutkimukseen osallistujat Aineiston käsittely ja analyysi VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN TUTKIJOIDEN TYÖSSÄ Vuorovaikutusosaamisen sisällöt Vuorovaikutusosaamisen vaatimukset Vuorovaikutusosaamiselle annetut merkitykset Vuorovaikutusosaamista määrittävät kontekstitekijät Vuorovaikutuksen muutokset tutkijoiden työssä Vuorovaikutuksen epäkohdat tutkijoiden työssä Vuorovaikutuksen jännitteet tutkijoiden työssä Vuorovaikutusosaamisen koettu tärkeys ja rooli Vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen arvostus Vuorovaikutusosaamisen ja sen puutteen seuraukset Vuorovaikutusosaamisen ja ammattiosaamisen suhde

13 6 VUOROVAIKUTUSOSAAMISEN KEHITTYMINEN TUTKIJOIDEN TYÖSSÄ Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen lähtökohdat Vuorovaikutusosaamisen taso ja kehitystarpeet Vuorovaikutusosaamista koskevat attribuutiot Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen työssä oppimalla Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen sisällöt ja merkitykset Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen olosuhteet Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen tavat Vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä edistävät ja ehkäisevät tekijät Oppimiskokemuksien luonne ja laadulliset ulottuvuudet Oppimiskokemuksien kesto ja ajallinen sijainti Oppimiskokemuksiin liittyvät tunteet Kokemuksellisesti merkittävät oppimiskokemukset TUTKIMUKSEN ARVIOINTI PÄÄTÄNTÖ SUMMARY KIRJALLISUUS LIITTEET

14 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen tärkeyttä korostetaan useissa tutkimuksissa ja tulevaisuuden ennusteissa. Niiden mukaan viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä osaamisen alueita niin työntekijän itsensä kuin koko työyhteisön hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta (ks. koonteja esim. Morreale & Pearson 2008; Spitzberg & Cupach 2002). Työelämän muutokset kuten kansainvälistyminen, tieto- ja viestintätekniikan kehitys, työn uudenlainen organisoituminen, toimintaympäristöjen monimutkaistuminen, tietotyön lisääntyminen sekä yhteisöllisyyden ja työn abstraktien piirteiden korostuminen ovat luoneet uudenlaisia odotuksia työntekijöiden vuorovaikutusosaamiselle sekä lisänneet viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä työssä entisestään (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008, 21; Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 10 12; Kostiainen 2003, 79; Scheeres 2003, 332). Tulevaisuudessa työelämässä tarvittavan vuorovaikutusosaamisen merkityksen ennustetaan vain kasvavan (Aalto, Ahokas & Kuosa 2008; FinnSight ennakointihanke 2006; Linturi 2007). Tutkijoiden työtä pidetään usein melko yksinäisenä, ja työ kuvataan monissa stereotypioissa epäsosiaaliseksi ja eristäytyneeksi tutkijankammiossa puurtamiseksi. Tutkijat työskentelevät kuitenkin monimutkaisissa toimintaympäristöissä, ja heidän työhönsä sisältyy monenlaisia vuorovaikutustilanteita ja vuorovaikutusta edellyttäviä työtehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi työskenteleminen tutkimusryhmissä, tiedon etsiminen ja luominen, tiedottaminen ja tiedon popularisoiminen, yhteisjulkaisujen kirjoittaminen, konferenssiesitelmien pitäminen, tutkimusaineistojen kerääminen, verkostoituminen sekä yhteistyötahojen etsiminen ja niiden kanssa neuvotteleminen. Viestinnän ja vuorovaikutuksen osuutta ei voida vähätellä ajateltiinpa sitten pelkästään tutkimustyötä tai laajemminkin tutkijoiden työtä, jolloin etenkin varttuneiden tutkijoiden ammatinkuvaan voi kuulua myös monenlaisia muita asiantuntijatehtäviä, hallinnollisia ja tiedepoliittisia tehtäviä, johtamista sekä opettamista ja ohjaamista. Vaikka tutkimustyötä leimaa aina jollain tapaa itsenäisyyden vaatimus, on tutkimuksen tekeminen samalla jatkuvaa yhteistyötä ja tutkijoiden työ kaiken kaikkiaan hyvin sosiaalista (Ammatiksi tutkija 2005, 2). Tutkijat toimivat työssään esimerkiksi oman ja muiden tieteenalojen tutkijoiden, perus- ja jatkotut-

15 12 kinto-opiskelijoiden, poliitikkojen ja muiden päätöksentekijöiden sekä elinkeinoelämän, erilaisten sidosryhmien ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa (ks. esim. Laajalahti 2008). Koska tutkijat toimivat yhteiskunnassa monenlaisissa rooleissa, kuten alansa asiantuntijoina, kriitikkoina, aikalaiskeskustelijoina, poliittisina vaikuttajina sekä uusien oppien ja käytänteiden kehittäjinä, on tutkijoiden työ samaan aikaan sekä rikasta että haastavaa: erilaiset roolit edellyttävät tutkijoilta taitoa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa monenlaisten toimijoiden kanssa (Lempiäinen, Löytty & Kinnunen 2008, 7). Vaikka vuorovaikutuksella on ilmeisen keskeinen rooli tutkijoiden työssä, tutkijoiden työtä ei ole juurikaan lähestytty vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Tämä on valitettavaa, sillä aiheeseen liittyy runsaasti kiinnostavia ja tärkeitä kysymyksiä. Tutkimuskirjallisuudessa on erilaisia näkemyksiä siitä, miten pitkälti vuorovaikutusosaaminen on synnynnäistä ja pysyvää ja miten paljon vuorovaikutusosaaminen voi muuttua ajan ja oppimisen myötä. Perusideasta ollaan kuitenkin yhtä mieltä: vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä ja sitä voidaan kehittää (Hargie 2006a, 22 23; Morreale & Pearson 2008, 225). Vuorovaikutusosaamisen kehittyminen on elämänmittainen ja -laajuinen prosessi: kehittyminen jatkuu läpi elämän, oppimista ja kehittymistä tapahtuu kaikilla elämänalueilla, eikä vuorovaikutusosaamisessa koskaan tulla valmiiksi. Vuorovaikutusosaaminen voi kehittyä sekä formaalissa koulutuksessa että informaaleissa oppimisympäristöissä, kuten perheen ja ystävien parissa, harrastuksissa ja työelämässä. Usein esitetään, että suurin osa vuorovaikutusosaamisesta kehittyy elämän mittaan informaalisti tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa (ks. esim. Rubin 2002, 413; Segrin & Givertz 2003, 137). Informaalit oppimisympäristöt tarjoavatkin tarkoituksenmukaisen ja motivoivan kontekstin vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle (Kostiainen 2003, 202). Tästä huolimatta tutkimuksissa on keskitytty kielen ja viestinnän oppimiseen sekä vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen lapsuudessa ja formaalissa koulutuksessa, eikä vuorovaikutusosaamisen kehittymistä ja informaalia oppimista aikuisuudessa ymmärretä vielä riittävän hyvin (Greene 2003, 56; Lewis 2006, 231; Murakami ym. 2009, 13). Nimenomaan työssä tapahtuvaan vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen ei ole myöskään kiinnitetty tutkimuksissa merkittävää huomiota. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, sillä työ on useiden aikuisten oppimisessa kaikkein merkittävimmässä roolissa (Collin 2007a, 125; Marsick ym. 2009, 571; Paloniemi 2006, 447). Toistaiseksi onkin epäselvää, miten työelämässä tarvittava vuorovaikutusosaaminen kehittyy informaalisti töissä ja töistä oppimalla. Oppiminen ja kehittyminen kytkeytyvät tiiviisti nykyiseen työelämään sekä tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun työstä. Ne ovat tärkeitä teemoja myös tutkijoiden työssä. Työssä oppiminen on moniulotteinen ilmiö, ja se on kiinnostanut viime aikoina useiden alojen tutkijoita (ks. koonteja esim. Fenwick 2006; 2010). Myös tutkijoiden työssä oppimista on tutkittu jonkin verran: on tarkasteltu esimerkiksi tutkimusryhmien kehitystä ja oppimista sekä yksilöiden oppimista ja kehittymistä tutkimusryhmissä (Saari 2003) sekä tutkijoiden oppimista tutkimusyhteistyössä (Solomon ym. 2001). Tutkijoiden vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen työssä oppimalla ei ole kuitenkaan kohdistettu tutkimuksissa

16 liiemmin mielenkiintoa. Taustakirjallisuuden ja nykyisen yhteiskunnallisen tilanteen huomioiden tämänkaltaiselle tutkimukselle on kuitenkin tarvetta. Keskittyminen vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen nimenomaan tutkijoiden työssä on aiheellista, koska monet tutkijoiden työn tavoitteet saavutetaan viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla ja tutkijoiden työ edellyttää monipuolista vuorovaikutusosaamista eri alojen asiantuntijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä korostetaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keskeistä asemaa toimivien tutkimusryhmien työskentelyssä sekä laadukkaan ja kilpailukykyisen tutkimuksen tekemisessä. Esimerkiksi Löppösen ym. (2009, 36 37, 253) mukaan luovia ja kilpailukykyisiä tutkimusryhmiä luonnehtivat muun muassa hyvä johtajuus, monipuolinen viestintä sekä hyvät yhteydet ja aktiivinen vuorovaikutus niin tutkimusryhmän sisällä kuin muiden organisaatioiden edustajien ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä muiden tutkijoiden kanssa on todettu olevan keskeinen rooli esimerkiksi tieteellisessä luovuudessa, ilmiöiden syvällisessä ymmärtämisessä, uuden tiedon tuottamisessa sekä uusien ajatusten syntymisessä ja testaamisessa (Haythornthwaite 2006, 1080; Levine & Moreland 2004, 164; Wasser & Bresler 1996, 5). Vuorovaikutuksen ja yhteistyön niin tutkimusryhmän sisällä kuin tutkimuksen yhteistyökumppaneiden ja potentiaalisten käyttäjien kanssa on korostettu olevan myös yksi tutkijoiden työssä oppimisen keskeinen edellytys (ks. esim. Saari 2003). Lisäksi viestinnän ja vuorovaikutuksen nostaa keskiöön, että tutkimustulokset otetaan usein vakavasti vasta vertaisarvioinnin jälkeen (Levine & Moreland 2004, 164). Tutkijoiden on siis ratkaisevan tärkeää olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja laajentaa sitä kautta osaamistaan sekä levittää tutkimustuloksiaan tieteellisen yhteisön ja muiden tutkimus- ja innovaatioympäristön toimijoiden käyttöön. Työelämän muutokset ovat korostaneet viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä tutkijoiden työssä. Tieteidenvälinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö on lisääntynyt, ja tutkimusta tehdään entistä useammin ryhmätyönä (Ahonen ym. 2009; Lyytinen ym. 2010, 32 38; Nieminen 2005; Ylijoki & Aittola 2005, 8). Muun muassa uudet yhteiskunnalliset haasteet, tutkimusongelmien monimutkaistuminen ja kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttö ovat yleistäneet tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusyhteistyötä. Myös monet tiedepolitiikan toimet, kuten tutkimus- ja teknologiaohjelmat, ovat vaikuttaneet uusien, monitieteisten tutkimusalojen syntyyn. (Oksanen, Lehvo & Nuutinen 2003, 11, 52; Treuthardt & Nuutinen 2012, 15.) Tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen näkyy sen sijaan esimerkiksi kansainvälisten julkaisujen, tutkimusprojektien ja rahoituksen määrän kasvuna sekä tutkijoiden kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisääntymisenä. Myös internet on kansainvälistänyt tutkijoiden työtä tekemällä eri maissa työskentelevien tutkijoiden yhteydenpidosta helpompaa, nopeampaa ja halvempaa. (Ahonen ym ) Muutokset eivät koske kuitenkaan vain tutkijoiden välistä ja tieteen sisäistä kehitystä, vaan vuoropuhelun lisääntymisestä on havaintoja myös tutkijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden sekä kansalaisten välillä (Karvonen 2011, 3; Oksanen, Lehvo & Nuutinen 2003, 62; Phillips 2006, ). Kaiken kaikkiaan muutokset vuo- 13

17 14 rovaikutuksessa tieteenalojen sisällä ja välillä sekä eri sidosryhmien kanssa ovat luoneet uudenlaisia haasteita tutkijoiden vuorovaikutusosaamiselle ja tehneet siitä entistäkin tarpeellisemman ja mielenkiintoisemman tutkimuskohteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä tutkijoiden työssä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja jäsentää tutkijoiden kokemuksia vuorovaikutusosaamisesta ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä työssään. Tutkimuksessa pyritään näin ymmärtämään, mitä vuorovaikutusosaaminen on ja miten vuorovaikutusosaaminen kehittyy tutkijoiden työssä. Tutkimusaihetta lähestytään laadullisen tutkimusotteen avulla tarkastelemalla tutkijoiden kokemuksia ja henkilökohtaisia merkityksenantoja. Tutkimusaineisto koostuu tutkijoilta (N=311) teemakirjoittamalla kerätystä kirjoitelma-aineistosta. Aineisto kerättiin 7:stä valtion tutkimuslaitoksesta sekä 14:stä Suomen Akatemian nimeämästä tutkimuksen huippuyksiköstä eri tieteenaloilla työskenteleviltä ja eri vaiheessa uraansa olevilta väitelleiltä tutkijoilta. Vuorovaikutusosaamista on tutkittu jo melko runsaasti erilaisissa yksityisja työelämän konteksteissa niin puheviestinnässä kuin muillakin tieteenaloilla, kuten kielitieteissä, sosiaalipsykologiassa ja kasvatustieteissä (Valkonen 2003, 26 27; Wilson & Sabee 2003, 3). Tutkimuksissa on muun muassa tarkasteltu, millaisia vuorovaikutusosaamisen vaatimuksia nykyinen työelämä tai spesifimmin tietyt ammatit, kuten insinöörien (Darling & Dannels 2003) tai johtajien työ (Rouhiainen-Neunhäuserer 2009), työntekijöille ja työn tekemiselle asettavat. Myös tutkijoiden työssä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista voidaan jäsentää jo olemassa olevan ymmärryksen perusteella. Vuorovaikutusosaamista käsittelevän kirjallisuuden (esim. Spitzberg & Cupach 2002; Valkonen 2003) perusteella voidaan esimerkiksi esittää erilaisia jäsennyksiä siitä, mitä vuorovaikutusosaaminen on tai mitä se voisi olla tutkijoiden työssä. Aiempaa aihepiiristä olevaa ymmärrystä soveltaen voidaan esimerkiksi todeta, että tutkijat tarvitsevat työssään tietoa ja ymmärrystä erilaisista vuorovaikutusprosesseista, -strategioista ja -normeista sekä monenlaisia puhumiseen ja kuuntelemiseen sekä muuhun ilmaisu- ja havaintotoimintaan liittyviä vuorovaikutustaitoja, jotka mahdollistavat heidän taidokkaan toimimisensa erilaisissa yhteistyötilanteissa. Taustakirjallisuuden perusteella voidaan myös sanoa, että tutkijat tarvitsevat lisäksi motivaatiota viestiä ja olla vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa tavalla, jota voidaan pitää tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. Koska vuorovaikutusosaaminen kytkeytyy tiiviisti kontekstiinsa (ks. esim. Spitzberg 2000), ei voida kuitenkaan tietää, missä määrin jo olemassa olevat vuorovaikutusosaamisen määritelmät ja jäsennykset sopivat tutkijoiden työhön ja riittävät kuvaamaan ilmiön monimuotoisuutta juuri tutkijoiden työn kontekstissa. Vaikka aiempi vuorovaikutusosaamisen tutkimus tarjoaa jo aineksia ja suuntaviivoja ymmärtää, millaista vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työ edellyttää, se ei kuitenkaan anna tietoa tutkijoiden omista kokemuksista ja merkityksenannoista, jotka liittyvät vuorovaikutusosaamiseen ja sen kehittymiseen työssä oppimalla. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita tutkijoiden kokemuksista ja merkityksenannoista vuorovaikutusosaamista ja sen kehittymistä tarkastellaan tutkijoiden itsensä kokemana ja kuvaamana. Tutkimusaihetta lähes-

18 tytään tutkijoiden näkökulmasta ja kokemusmaailmasta käsin selvittämällä, millaisia merkityksiä ja tulkintoja tutkijat itse antavat ilmiölle ja millaisena vuorovaikutusosaaminen sekä sen kehittyminen näyttäytyvät tutkijoiden työssä tutkijoiden itsensä ymmärtämänä. Keskittyminen tutkijoiden kokemuksiin ja vuorovaikutusosaamiseen liittämiin merkityksiin on perusteltua, sillä tutkijoiden omakohtaiset kuvaukset vuorovaikutusosaamisesta työssään kertovat jostain, mihin olisi muuten vaikeaa ja osittain mahdotonta päästä käsiksi. Ulkopuolisten tarkkailijoiden tekemät havainnot vuorovaikutusosaamisesta ovat kohdistuneet pitkälti näkyvään vuorovaikutuskäyttäytymiseen ja -taitoihin, joskin myös muiden vuorovaikutusosaamisen osatekijöiden, kuten vuorovaikutukseen liittyvien tietojen, motivaation ja asenteiden, voidaan ajatella tulevan tätä kautta näkyväksi (Huotari, Hurme & Valkonen 2005, 77; Spitzberg 2006a, 6; Valkonen 2003, 38). Yksilöiden kokemusmaailmaa, ajatuksia ja asioille antamia attribuutioita tarkastelemalla voidaan saada tietoa myös esimerkiksi yksilön tunteista, uskomuksista, arvostuksista, tavoitteista, aikomuksista sekä luottamuksesta omaan osaamiseen. Vuorovaikutusosaamista koskevien kokemuksien tutkimista voidaan näin ollen pitää tärkeänä kahdesta syystä: ilmiön kokonaisvaltaisen ymmärtämisen näkökulmasta sekä siksi, että yksilön kokemukset ja näkemykset vuorovaikutusosaamisesta heijastuvat yksilön vuorovaikutuskäyttäytymiseen, vaikuttavat yksilön itseluottamukseen ja motivaatioon viestiä toisten kanssa ja toimivat pohjana yksilön nykyisille sekä tuleville vuorovaikutussuhteille. (Almeida 2004, 363; Parks 1994, 612; Spitzberg 1993, 138; Wilson & Sabee 2003, ) Myös vuorovaikutusosaamisen kehittymisen tarkastelulle keskittymällä tutkijoiden kokemuksiin ja merkityksenantoihin löytyy teoreettisia perusteluja. Yksilöiden oppimiskokemuksien ja oppimisen kokemuksellisen luonteen ymmärtämistä itse oppimisen ymmärtämisessä painotetaan tutkimuskirjallisuudessa laajasti (ks. esim. Boud, Cohen & Walker 1993, 1; Conlon 2004, 291; Marton & Booth 1996, 536; Salling Olesen 2006, 251). Esimerkiksi Paloniemen (2006, 440) ja Collinin (2004, 112; 2005, 19) mukaan kokemuksilla on keskeinen rooli asiantuntijoiden osaamisessa ja työssä oppimisessa. Työssä oppimista onkin tarpeen tutkia työntekijöiden itsensä näkökulmasta (Collin 2002, 147). Vuorovaikutusosaamisen kehittymisen ja työssä oppimisen tarkastelua tutkijoiden näkökulmasta voidaan perustella myös sillä, että näin saadaan arvokasta tietoa oppijoiden ajatuksista, tulkinnoista ja ymmärryksestä. Tämä taas on tärkeää, sillä näkemykset oppimisesta ja itsestä oppijana suuntaavat oppimisprosessia (Rauste-von Wright, von Wright & Soini 2003, 137). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu vuorovaikutusosaamisen, oppimisen ja kehittymisen sekä tutkijoiden työn tarkastelusta. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutusosaaminen, vuorovaikutusosaamisen kehittyminen ja työssä oppiminen. Tutkimuksen teoriataustassa käsitellään työelämän vuorovaikutusosaamista sekä vuorovaikutusosaamisen kehittymisen ja työssä oppimisen kysymyksiä. Työssä oppimista tarkastellaan erityisesti informaalin oppimisen sekä oppimisen vuorovaikutuksellisen ja kokemuksellinen luonteen näkökulmasta. Teoreettista viitekehystä on havainnollistettu kuviossa 1. 15

19 16 vuorovaikutusosaaminen vuorovaikutusosaaminen tutkijoiden työssä vuorovaikutusosaamisen kehittyminen tutkijoiden työ oppiminen ja kehittyminen työssä oppiminen vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä KUVIO 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Vuorovaikutusosaaminen on moniulotteinen käsite ja tutkimuskohde, ja sitä käsitellään tämän työn luvussa 2. Luvussa 2.1 tarkastellaan vuorovaikutusosaamisen käsitettä ja määritelmiä, luvussa 2.2 kootaan yhteen vuorovaikutusosaamisesta tehtyä tutkimusta ja luvussa 2.3 pohditaan vuorovaikutusosaamisen kontekstuaalista luonnetta. Lopuksi luvussa 2.4 lähestytään tutkijoiden työtä vuorovaikutusosaamisen kontekstina ja vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työn kontekstissa: luvussa tarkastellaan, millaisen ympäristön tutkijoiden työ luo vuorovaikutusosaamiselle, ja jäsennetään, mitä vuorovaikutusosaamisesta tutkijoiden työssä jo tiedetään tutkimuskirjallisuuden perusteella. Luvussa 3 tarkastellaan oppimisen ja kehittymisen kysymyksiä. Luvussa 3.1 esitellään vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä olevaa tutkimustietoa. Luvussa 3.2 tarkastellaan työssä oppimista eri näkökulmista: käsitteenä ja tutkimuskohteena sekä työssä oppimisen informaalin, vuorovaikutuksellisen ja kokemuksellisen luonteen kautta. Luvussa 3.3 lähestytään tutkijoiden työtä oppimisen ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kontekstina: luvussa luonnehditaan, millaisen oppimisympäristön tutkijoiden työ vuorovaikutusosaamisen kehittymiselle asettaa ja mitä tutkijoiden työssä oppimisesta ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisestä jo tiedetään. Luvussa 4 esitellään tarkemmin tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset sekä kuvataan tutkimuksen toteuttaminen. Luvuissa 5 6 käsitellään tutkimuksen tulokset: luvussa 5 käsitellään vuorovaikutusosaamista tutkijoiden työssä ja luvussa 6 vuorovaikutusosaamisen kehittymistä tutkijoiden työssä. Luvussa 7 arvioidaan tutkimusprosessia sekä tutkimuksen luotettavuutta ja luvussa 8 kootaan yhteen keskeisimmät tutkimustulokset, pohditaan tulosten sovellettavuutta käytäntöön ja esitetään tärkeimpiä jatkotutkimushaasteita.

20 2 VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN JA TYÖELÄMÄ 2.1 Vuorovaikutusosaaminen käsitteenä Viestintään ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen on kiinnostanut tutkijoita runsaasti, ja aihetta on lähestytty eri tieteenaloilla ja jo yksistään puheviestinnässäkin monenlaisista teoreettisista näkökulmista ja metodologisista lähtökohdista käsin. Koska ilmiö on niin laaja voidaanhan kaikkea viestintää, vuorovaikutusta ja laajemminkin ihmisten välistä toimintaa tarkastella osaamisen näkökulmasta, vuorovaikutusosaamisen määritteleminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Tässä alaluvussa tarkastellaan vuorovaikutusosaamisen (interpersonal communication competence) käsitettä ja määritelmiä: millaisin lähi- ja rinnakkaiskäsittein viestintään ja vuorovaikutukseen kuuluvaan osaamiseen on viitattu, miten käsitteitä on määritelty ja mitä vuorovaikutusosaamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan. Ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä tarvittavaan osaamiseen viitataan tutkimuskirjallisuudessa sekä erilaisissa työelämää koskevissa keskusteluissa monenlaisin käsittein. Suomen kielessä yleisesti käytettyjä vuorovaikutusosaamisen lähi- ja rinnakkaiskäsitteitä ovat viestintäosaaminen, puheviestintäosaaminen sekä sosiaalinen, relationaalinen, interpersonaalinen ja kielellinen kompetenssi. Usein käytetään myös taitojen käsitettä ja puhutaan esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaidoista, puheviestintätaidoista, sosiaalisista taidoista tai vaikkapa ihmissuhdetaidoista. Englanniksi yleisesti käytössä ovat esimerkiksi käsitteet interpersonal communication competence/skills, interpersonal competence/skills, social competence/skills, communication competence/skills, linguistic competence/skills, relational competence/skills sekä interaction skills. (Ks. erilaisista käsitteistä esim. Hargie & Dickson 2004, 4; Spitzberg 2008; Spitzberg & Cupach 2002, ; Valkonen 2003, ) Eri käsitteitä käytetään toisinaan synonyymisesti, ja osaa niistä voidaankin pitää samamerkityksisinä. Osa käsitteistä viittaa kuitenkin vuorovaikutusosaamisen ilmiön eri puoliin tai jopa osittain eri ilmiöön ja kiinnittyy keskenään erilaisiin teoria- ja tutkimusperinteisiin. Oman haasteensa luo, etteivät käsittei-

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS. johtajan työssä

Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS. johtajan työssä Pekka Isotalus Hanna Rajalahti VUOROVAIKUTUS johtajan työssä Alma Talent Helsinki 2017 Copyright 2017 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Tiina Haavistola Taitto: Taru Tarvainen ISBN 978-952-14-2944-6

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja

Simulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja Simulaatio-oppiminen Hannu Salonen Opettaja /simulaatio-ohjaaja Mitä on simulaatio todellisuuden jäljittelyä jonkin yksittäisen tai yhtenäisen asiakokonaisuuden tai sen osan simulointia mahdollisimman

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot