Kuljetus2/15. HCT-tutkimus on panostus tulevaisuuteen. Yrittäjä. Kuljetusyrittäjä Seppo Ora, Orpe Oy: Telematiikkaa ja automaattista kuormansidontaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuljetus2/15. HCT-tutkimus on panostus tulevaisuuteen. Yrittäjä. Kuljetusyrittäjä Seppo Ora, Orpe Oy: Telematiikkaa ja automaattista kuormansidontaa"

Transkriptio

1 Kuljetus2/15 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Yrittäjä Kuljetusyrittäjä Seppo Ora, Orpe Oy: HCT-tutkimus on panostus tulevaisuuteen Suomalaisvoimin logistiikkaa tehostamaan Flowertrucks pisti koko kalustonsa uusiksi Telematiikkaa ja automaattista kuormansidontaa 1

2 Sit joku keksi Pääkirjoitus Ystäväni työpaikalla on käytössä innovaatioprosessi. En voi kuvata työpaikan ratkaisuja, mutta kurkataanpa talviselle pihalle tarhapäivän jälkeen. Jos naapuruston lapsilla on keskenään hyvä meininki, he soveltavat siellä sujuvasti asiaa, jota eivät osaa lausua. Viivi keksii, että rakennetaan lumilinna. Pekko ja Oskari hakevat työkaluja, Viivi ja Saara alkavat kaivaa, ja Netta ryhtyy arkkitehdiksi. Kaikki touhuavat, kunnes linna on pystyssä. Rakennustarkastajan virkaa hoitava Saaran mummo varmistaa, että rakennelma ei luhistu, ja leikit voivat alkaa. Kaikki osallistuvat linnan käyttötapojen kehittelyyn ja leikkivät, kunnes tulee nälkä tai uusi toteutettava ajatus. Kyse on siitä, että ideoilla ei ole omistajaa, ja jokainen saa kantaa kortensa kekoon. Lähtökohtaisesti jokaisen panos on samanarvoinen kuin toisenkin. Ideat vellovat kuin suuressa padassa, niitä hämmennetään ja jalostetaan, kunnes jossain vaiheessa seokseen tuodaan mukaan kurin elementti. Siitä voidaan sitten päätyä uuden tuotteen, palvelun tai toimintamallin suunnitteluun. Innovaatioprosessiin osallistuvan ystäväni mukaan tähän suomalaisittain melko harvinaiseen toimintatapaan voi tottua, vaikka olisi kokemusta vain perinteisistä innovointimalleista. Yleensähän isompiin yrityksiin palkataan teknologiakehityshenkilöitä, ja heitä johtamaan vaikkapa Jari. Jarin tiimi innovoi CAD-ohjelman ja excelin äärellä tuotantoteknisiä virityksiä ylimmän johdon strategia-powerpointtiin. Välillä heidät kutsutaan johdon kuultaviksi tai he tekevät retkiä tuotanto-osastoille. Onko Jarin malli parempi kuin Viivin ja Pekon? Viivin ja Pekon malli on demokraattinen, sitouttava ja käytännön tasolla sattumanvarainen. Se vie koko ryhmän aikaa ja tähtää konkreettiseen tavoitteeseen. Kaikki rakentavat linnaa yhtäläisin kajoamisen oikeuksin. Jarin malli on hierarkkinen ja johdonmukainen. Se saa alkunsa ylhäältä ohjatuista laskennallisista tavoitteista, vie harvojen aikaa ja toisaalta sitouttaa harvoja. Pihaleikeissä Jarin malli ei menestyisi, mutta aikuisten maailmassa se voi olla hyvinkin perusteltu, kunhan Jarin tiimi on aidosti osa muuta yritystä, kuunteleva ja tavoitettavissa. Muussa tapauksessa vaarannetaan arkijärjen huippusaavutukset, joita vaikkapa taukoa pitävät työntekijät kehittelevät takapihalla: Sit joku keksi, että varaosapinoja siirrettiin 10 metriä, ja säästettiin pari miljoonaa vuodessa logistiikkakustannuksissa. Jarin hommeli ei ole miettiä tällaisia juttuja, eikä hänellä olisi siihen aikaa. Tarvitaan sekä Viiviä että Jaria, että Suomi nousee logistiikan kärkimaaksi, sillä vientimme tulevaisuus on riippuvainen tehokkaista kuljetuksista itse kuljetettavien tuotteiden ohella toki. Tällä hetkellä Suomi kuhisee metsäpuolen investoinneista, joita on luvassa Savon seudulle ja Keski-Suomeen. Olisiko vihreästä kullastamme myös viennin pelastajaksi? Ainakin kuljetusyrittäjä Seppo Ora uskoo niin. Hän on vienyt Orpe Kuljetuksen tukevasti kehitykseen kärkeen HCTyhdistelmällään (s. 20). Odotamme myös mielenkiinnolla, mitä hauskaa SKAL:n uusin voimin käynnistyvä logistiikkavaliokunta kehittää. Siitä sivulla 16. Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen tai Toimituksen osoite Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) Vakituiset avustajat Jaana Sivén Sakari Kokkonen Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Käännökset Olli Blomberg Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie Helsinki puh Ilmoitustrafiikki Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos kpl KANNEN KUVA Anneli Similä Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X Tehokkaat kuljetukset -numero, olkaapa hyvät! Painotuote PEFC/

3 Maaliskuu 02 / 2015 tehokkaat kuljetukset Håkan Staran ja Tuomo Rannilan pelinavaus logistiikan tehostamiseksi Pääkirjoitus 3 Ajankohtaista juuri nyt 6 Toimitusjohtajalta 15 Suomalaisvoimin 16 logistiikkaa tehostamaan Tuomo Rannila, Håkan Stara ja Lauri Ojala pohtivat keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi tehokkaat kuljetukset Orpe Kuljetus panostaa 20 tulevaisuuteen Suuren hyötykuorman puutavaraauto kerää tutkimustietoa Suunnitelmallista liiketoimintaa 26 Kasvu toi tarpeen uudistaa toimintajärjestelmää Ajomestarit Oy:ssä Flowertrucks yhdenmukaisti 28 kalustonsa Kustannustehokkuus ja kuljettajien turvallisuus parani Ajankohtaista EU:sta 31 Ammattipätevyysdirektiiviä kirjoitetaan uusiksi Telematiikan avulla 30 tehokkaampiin kuljetuksiin Tarjonta järjestelmäsovelluksista lisääntyy koko ajan Kustannusindeksi kertoo 38 Kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset laskussa Uusia jäseniä pehmein konstein 40 Hyvä kello kantaa kauas Paljastavat rekisterikilvet 44 SKAL:n tuore opas selventää liikenneluvan tarvetta Ex tempore 61 Janica Ylikarjula vetää EK:n toimistoa Brysselissä Profiili 66 Jyrki Karhula vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa liikenteestä vakiot SKAL ajassa Onnea 60 Svensk resume

4 Ajankohtaista Juuri nyt 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Minna Canthin päivä, tasa-arvonpäivä Kevätpäiväntasaus. Yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia SKAL:n ja STL:n yhteiset Talvipäivät ja hiihtomestaruuskilpailut Sotkan urheilukeskuksessa, Kauhajoella. Helmipöllö aloittaa pesimispuuhat maaliskuussa. Vanhin suomalainen rengastettu helmipöllö on ollut 14 vuotta 11 kuukautta 8 päivää vanha. Jäsenyhdistysten vuosikokouskierrokset jatkuvat. Käy kuuntelemassa alan tuoreimmat kuulumiset Kesäaika alkaa. Maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä kelloja siirretään kolmesta neljään, tunnilla eteenpäin. Et ehkä ole sitä mitä ajattelet olevasi, mutta aivan varmasti olet juuri sitä mitä ajattelet. SKAL:n liittokokous lähestyy. Kutsu löytyy sivulta 11. SKAL:n hallitus vei viestin Liikenneviraston pääjohtajalle tieverkon tarpeista. ELY-keskusten liikenteen vastuualueisiin tulossa muutoksia. SKAL mukana Pohjois-Suomen porovaroituskokeilussa. Soklin kaivos tuo vipinää Lappiin. Lue lisää näistä ajankohtaisista asioista sivuilta Twitteristä poimittua: Teiden hoitourakat läpinäkyvimmiksi ja lisää valvontaa #tienhoito #digitalisaatio Matti Tiestön kunnolla on turvallisuuden lisäksi suuri merkitys myös alueen elinkeinojen kehitykselle. #arjenhyvinvointia #ROTI2015: Liikenteen sujuvuuden salaisuus on kantavissa rakenteissa ja pitkäjänteisessä perusväylänpidossa. Tie ja Kuljetusala mukana kilpailukyky talkoissa. Liikenneväylistä vastaavien ymmärrettävä hyvän talvikunnossapidon merkitys Suomen hyvinvoinnille. Teppo #Ajokortti siirtyy Trafille 2016 ajokorttitoimivallan siirto helpottaa palveluiden kehittämistä

5 i Ajankohtaista SKAL on Suomen Yrittäjien vuoden 2014 toimialajärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on Suomen Yrittäjien vuoden 2014 toimialajärjestö. Tunnustuksen vastaanotti SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Yrittäjien seminaarissa 1. helmikuuta. Suomen Yrittäjät perusteli palkintoa sillä, että poliitikot ja viranomaiset arvostavat ja kuuntelevat SKAL:ia. Lisäksi Yrittäjät arvostaa SKAL:n strategiaa ja toimialan kehittämistyötä. Meillä ja Yrittäjillä on pitkät perinteet yhteen hiileen puhaltamisessa, kiteytti Teppo Mikkola. SKAL on ollut Suomen Yrittäjien jäsenyhdistys vuodesta 1959 ja kuuluu sen suurimpiin toimialajärjestöihin. Heti liittymisestään alkaen SKAL on ollut edustettuna Suomen Yrittäjien hallituksessa, työvaliokunnassa ja muissa toimielimissä sekä valtakunnallisella että aluetasolla. SKAL ja Suomen Yrittäjät tekevät tiivistä edunvalvontayhteistyötä liikenteeseen, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa ja Euroopan unionissa. SKAL on hoitanut Suomen Yrittäjien EU-edunvalvontaa Brysselissä vuodesta 2013 alkaen. Suomen Yrittäjien seminaarissa palkittiin paras toimialajärjestö SKAL. Sen puheenjohtaja Teppo Mikkola on ryhmäkuvassa oikealla. Muita palkittuja olivat parhaiden paikallisyhdistysten puheenjohtajat. Vasemmalta Rautalammin Yrittäjien Iiro Lyytinen, Kortesjärven Yrittäjien Jaana Visti, Lauttasaaren Yrittäjien Kari Ehari ja Hämeenlinnan Yrittäjien Annemari Kuvaja. SKAL:n ja Suomen Yrittäjien yhteiset edunvalvonnan painopisteet liittyvät erityisesti pk-yrittämisen kannustimiin, kuten veroratkaisuihin. Suomen Yrittäjät on tukenut muun muassa SKAL:n ajamaa polttoaineveron palautusjärjestelmää logistista kilpailukykyä parantavana mekanismina. Ennen valintaansa SKAL:n puheenjohtajaksi Teppo Mikkola toimi Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana vuosina Mikkolan mukaan yhteistyö on aina ollut saumatonta: Tulemme aina olemaan skallilaisia ja Suomen Yrittäjiä. Olen palkinnosta todella hyvilläni. Pidän sitä tunnustuksena myös yleisemmin yrittäjyyden hyväksi tekemästämme työstä. 8

6 SKAL vei Liikennevirastolle viestin tieverkon tarpeista Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus ojensi Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläiselle kirjelmän tieverkon ylläpidon kipukohdista ja tarvittavista toimenpiteistä 11. helmikuuta. Tapaaminen vahvisti SKAL:n ja Liikenneviraston yhteisymmärrystä tienhoidon tarpeista. Erityisesti alempiasteinen tieverkko vaatii nykyistä enemmän rahoitusta. Myös hoitourakoiden laiminlyönneistä sanktiointia tulisi tiukentaa. SKAL näkee tienpidossa ja erityisesti talvitienhoidossa kolme keskeistä ongelmaa: Tienhoitourakoiden kaksinkertainen kilpailutus rapauttaa tienpidon laadun Tiestön talvihoito ei vastaa muuttuvien keliolosuhteiden edellyttämää tasoa Tienhoidon puutteiden raportoiminen ei toimi toivotulla tavalla. Kelinmukaisen tienhoidon puutteet ovat talviaikaan nähtävissä muun muassa ojaan suistuvina ja ylämäkiin juuttuvina kuorma-autoina. Tieltä suistuvan raskaan ajoneuvon aiheuttamat riskit ja kustannukset ovat aina merkittävät paitsi kuljetusyritykselle, myös muille tienkäyttäjille. Ongelmat tien päällä heijastuvat myös asiakasyrityksiin, ja sitä kautta koko maamme elinvoimaisuuteen, kiteyttää puheenjohtaja Teppo Mikkola. Puheenjohtaja Teppo Mikkola ojensi pääjohtaja Antti Vehviläiselle tienhoitokirjelmän. SKAL:n lääkkeet tilanteeseen ovat urakoiden läpinäkyvyyden ja valvonnan lisääminen ja sanktioiden tiukentaminen. Myös tienkäyttäjien omien havaintojen raportointiin perustettua Tienkäyttäjän linjaa tulisi tehostaa, sillä tapauskertomusten mukaan jopa poliisin yhteydenotot linjaan saattavat jäädä huomiotta. SKAL toi Liikennevirastolle myös alueyhdistystensä välittämiä tapauskertomuksia sekä kuvareportaasin tilanteesta Keski- Suomessa. 30. Puunkuormaajamestarikiertue käynnistyy Puunkuormauksen Suomen mestaria etsitään nyt 30:nnen kerran. Juhlakiertue käynnistyy Tampereelta. Kisapaikkana on Veho Hyötyajoneuvot Oy Pirkkala. Juhlakiertueella on kilpailupaikkakuntia aiempia vuosia vähemmän, mutta osassa niistä karsintakisat kestävät kaksi päivää. Ensimmäisen kerran kouraistiin nippu tukkikuormasta Puunkuormaajamestarikilpailun merkeissä vuonna Kilpailu ideoitiin yhdeksi SKAL:n 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumaksi. Kisan valtava suosio innoitti jatkamaan, syntyi nyt jo perinteeksi muodostunut jokavuotinen Puunkuormaajamestaruuskiertue. Voit ilmoittautua mukaan kilpailuihin sinulle sopivalla paikkakunnalla klo mennessä. Kiertueviikot ovat 16, 17, 19, 21 ja 22. Katso seuraavasta Kuljetusyrittäjä-lehdestä kiertueen tarkat järjestämispäivät. Jännittävä loppuottelu käydään Helsingissä Messukeskuksen ulkoalueella kello alkaen Logistiikka Kuljetus -messujen yhteydessä. Loppukilpailussa palkitaan erikseen myös naisten sarjan ja ikämiesluokan mestarit. Lisätietoja: SKAL, Ulla Eskelinen, puhelin (09) Kiertuepaikkakunnat ovat (15kpl): Tampere Pori 2 pv Raasepori Lahti 2 pv Lappeenranta 2 pv Mikkeli Joensuu 2 pv Kuopio 2 pv Kajaani Kuusamo Rovaniemi 2 pv Oulu 2 pv Nivala Seinäjoki Jyväskylä Viime vuonna kilpailukiertueen aloituspäivänä tyylinäytteen antoi myös Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n nykyinen puheenjohtaja Hannu Lamminen, joka ampuu tulevassa loppukilpailussa lähtölaukaukset. 9

7 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous Helsingissä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n varsinainen liittokokous pidetään Helsingin Messukeskuksessa lauantaina kesäkuun 13. päivänä 2015 klo alkaen, jolloin on liittokokouksen avaus, järjestäytyminen ja toimikuntatyöskentely. Kokous jatkuu lounaan jälkeen. Liittokokousillallinen on lauantaina Messukeskuksen Kokoustamossa klo Taloustoimikunta kokoontuu torstaina klo Kuljetuskuutiossa (Nuijamiestentie 7). Perjantaina järjestetään Puunkuormauksen loppukilpailu klo Messukeskuksen ulkoalueella. Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 7 :ssä mainitut asiat ja liiton sääntömuutos, joka koskee seuraavia pykäliä: 2, 3, 4, 6, 7, 9, 11, 13 ja 16. SKAL:n sääntöjen 7 :n 10 kohdan mukaan käsitellään liittokokouksessa muut hallituksen ja jäsenyhdistysten esittämät asiat, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen liittokokousta. Riittävän käsittelyajan saamiseksi SKAL:n toimisto kuitenkin toivoo, että aloitteet olisivat liitossa viimeistään maaliskuun 31. päivään mennessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Hallitus Teppo Mikkola puheenjohtaja Iiro Lehtonen toimitusjohtaja Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s förbundsmöte i Helsingfors Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s ordinarie förbundsmöte anordnas vid Helsingfors Mässcentrum lördagen den 13 juni 2015 med en början kl då förbundsmötet öppnas, mötet konstituerar sig och utskottsarbetet inleds. Mötet fortsätter efter lunch. Förbundsmötessupé serveras på Mässcentrums Konferenscentrum samma dag kl Ekonomiutskottet sammanträder torsdagen den kl i Transportkuben (Klubbekrigarvägen 7). Mästerskapsfinalen i timmerlastning på bil anordnas fredagen den 12 juni kl på Mässcentrums uteområde. Vid förbundsmötet behandlas de ärenden som framgår ur 7 i förbundets stadgar samt förändringsförslaget av 2, 3, 4, 6, 7, 9, 11, 13 och 16 i förbundets stadgar. Enligt punkt 10 i 7 i förbundets stadgar behandlas vid förbundsmötet sådana av styrelsen eller medlemsföreningarna framförda ärenden som ställts styrelsen tillhanda minst två månader före förbundsmötet. För att få en tillräcklig förberedelsetid önskar förbundets byrå dock att propositionerna är förbundet tillhanda senast den 31 mars Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Styrelsen Teppo Mikkola ordförande Iiro Lehtonen verkställande direktör 11

8 Toimitusjohtajalta Rahat yhdestä Pisarasta Suomen tiestöön vuosiksi Niukkaa hyödykettä, rahaa, ei ole tuhlattavaksi asti. Varsinkaan Suomella, jota lottovoitot ovat kiertäneet ja velkaa kertynyt puolet BKT:stä, 100 miljardia euroa. Pisarahankkeisiin ei ole varaa, kun eivät maksa itseään takaisin. Matala korkotaso on auttanut meitä, mutta kilpailukykymme on korjattava Ruotsin ja Saksan tasolle. Tulevalta hallitukselta odotamme heti kärkeen niitä tärkeitä päätöksiä, joilla nousukausi käynnistetään, ja meidät suomalaiset saadaan tekemään enemmän työtä leipämme eteen. Uutta menestystä odotetaan suomalaisesta huippuosaamisesta: biotuotteet, cleantech ja digitalisaatio. Vieraita asioita, kunnes puhutaan oikeilla nimillä. Kyse on muun muassa luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja Äänekoskelle kaavaillusta sellutehtaasta. Mitä yhteistä näillä on otsikon kanssa? Nousukausi tarvitsee kunnossa olevan tiestön alempiasteista tieverkkoa myöten. Ja ylivoimaisen kilpailuedun luomiseen tarvitaan robottirekkojakin, jotka vaativat tiestöltä huomattavasti enemmän. Pisararataa ei kaivata. Helsingin ratapihan pullonkaulat voidaan poistaa 60 miljoonalla, jotta tyhjenevät junat mahtuvat paremmin liikkumaan. Tippatunnelin kahdella miljardilla saamme Suomen tiestön kuntoon seuraavat seitsemän lihavaa vuotta. Tieinvestointien ja perustienpidon lisäämiseen meitä kehottaa myös PTT:n tuore Ruotsia ja Suomea vertaileva tutkimus, jota SKAL oli rahoittamassa. Ruotsi panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti ja perusväylänpitoon yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Emmehän me kehtaa olla ruotsalaisia huonompia. Tieinvestoinnit kaiken lisäksi maksavat nopeasti itsensä takaisin. Jos tiet olisivat kunnossa, koituisi siitä kyseisen tutkimuksen mukaan tuotantolaitoksille yli 5 %:n säästöt. Metsäteollisuuden raakapuun vuotuiset kuljetuskustannukset alenisivat 25 miljoonaa euroa ja koko teollisuuden säästö olisi kaksinkertainen. Vaikuttavia lukuja, kun valmistaudumme vaaleihin ja pohdimme uutta hallitusohjelmaa. Mitä sitten pitää tehdä? Vastauksen antoi viime jouluna tiestön korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä. Seuraavien 12 vuoden ajaksi hallitusten tulee sitoutua siihen, että korjausvelka päättäväisesti poistetaan nostamalla väylänpidon rahoitustasoa 300 miljoonalla eurolla. Siitä voisi vuosittain kohdentaa perusväylänpitoon 100 M, pieniin parannushankkeisiin 100 M ja kehityshankkeisiin 100 M. Suunnan muutokseen tarvittavat pari miljardia euroa jo tiedetään: rahat yhdestä Pisarasta Suomen tiestöön vuosiksi iiro lehtonen Valtioneuvosto päätti 24.2., että tämän vuoden lisäbudjettiin ei lisätä aloitusrahaa Pisararadalle. Tieto asiasta tuli samana päivänä, kun lehtemme lähti painoon. 15

9 Suomalaisvoimin logistiikkaa tehostamaan Miten Suomi ja suomalaiset kuljetusverkostot saataisiin toimimaan niin, että kilpailukykymme paranisi? Entä miten suomalaisten kuljetusyritysten tulisi toimia, jotta ne olisivat tässä pelissä mukana? Kysymyksiimme vastanneet jäsenyrittäjät pitivät asiassa jalat tiukasti maassa. Professori näkee, että jo nykyisten hyvien käytäntöjen ja toimintaa tehostavien ratkaisujen omaksuminen laajemmin sysäisi toimialan parempaan vauhtiin. Heini Polamo ja Jaana Sivén Kuljetusyrittäjät Håkan Stara (vas.) ja Tuomo Rannila suoriutuivat hyvin toimituksen lappuleikistä. Keskustelunavauksena toimii lappuleikki. Kuljetusyrittäjät Tuomo Rannila Veine Oy:stä ja Håkan Stara Star-Cargo Oy:stä ottavat kädet puuskasta erotellakseen kuusi kriittisintä tekijää kuljetusyrityksen menestymisen kannalta. Kumpikin valitsi toisistaan riippumatta sähköisen liiketoiminnan, asiakkuuksien hallinnan, verkostoitumisen ja ammattitaitoisen työvoiman. Markkinatuntemus, tiedonhallinta, energiatehokkuus sekä tehokas ajojärjestely ja reittioptimointi saivat ääniä jommaltakummalta. Lappuset muodostavat keskustelumme rungon. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen oppiaineessa professorina toimiva Lauri Ojala osallistuu haastatteluumme myöhemmin puhelimitse. Hänkin saa valita omat painopisteensä menestystekijöistä, ja valinnat osuvat hyvin yhteen yrittäjien kanssa. Edellä mainittujen lisäksi Ojala nostaa esille vielä käyttö- ja täyttöasteen sekä räätälöidyt kuljetuspalvelut. 16

10 Rannilan yritys otti sähköisen tiedonsiirron liiketoimintansa vuonna 1998, kun yhtiökumppani oli asiassa aloitteellinen. Nyttemmin sähköinen liiketoiminta on Veine Oy:ssä arkipäivää: Sähköiset järjestelmät ovat elinehto kaikessa tekemisessämme. Saamme tiedot asiakkailta ja ajoneuvoista valtaosin sähköisenä, ja palautamme tietoa asiakkaillemme. Håkan Staran aikataulutettua lentorahtia kuljettava Star-Cargo Oy saa tiedon kuljetuksen etenemisestä jo lentokoneesta. Miksi sitten kaikki eivät sähköistä liiketoimintaansa? Tuomo Rannilan mielestä kyse on yhteisten tiedonvälitystapojen puutteesta. Kukaan ei ole määritellyt yhteisiä standardeja tai rajapintoja, mikä tekee toiminnasta haastavaa etenkin moniasiakasympäristössä: Rahtipuolella kukin kyntää peltoaan omalla tavallaan omien tarpeidensa pohjalta. Kauppa ja teollisuus tarvittaisiin mukaan miettimään yhteisiä pelisääntöjä tiedonvälitykselle. Nythän on meneillään YTL:n hanke Pilvi, johon kaikki kaupan alalla toimivat voisivat liittyä. Puupuolella toimii Logforce, jolla on varsin hyvä peitto. Lauri Ojalan mukaan sähköisen liiketoiminnan hajanaisuus ei ole niinkään teknologinen ongelma, vaan kyse on toimijoiden sekä isojen asiakkaiden että isojen kuljetusyritysten omien intressien puuttumisesta. Pienemmät kuljetusyritykset miettivät, tuoko sähköisiin ratkaisuihin satsattu kustannus toimintaan tehokkuutta ja säästöjä. Isommissa, kansainvälisessäkin ympäristössä toimivissa yrityksissä rajoitteeksi saattaa muodostua pelko siitä, että suomalaiset, pienemmän mittakaavan järjestelmät eivät eläisi rinnakkaista elämää muiden maiden toimintojen kanssa. En näe, että 5 10 vuoden sisällä alalle tulisi mullistavia sähköisen liiketoiminnan järjestelmiä ainakaan operatiiviseen käyttöön. Nykyisetkin ovat jo aika pitkälle vietyjä, kunhan niitä hyödynnettäisiin enemmän, Lauri Ojala sanoo. Miksi sähköinen liiketoiminta on niin tärkeä? Siinä on eniten kehitettävää ja saavutettavaa. Yrityksessämme kolmesta neljään henkilöä käsittelee joka kuukausi noin rahtikirjaa, lajittelee, skannailee ja lähettelee sen sijaan että tieto kulkisi sähköisesti. Se ei ole motivoivaa työtä, ja siitä pitää päästä eroon. Sähköisestä rahtikirjasta pitäisi tulla normi toimialalla, kuvailee Tuomo Rannila. Olisi aika siirtyä käsityöammatista teollisuudenalaksi, tiivistää Håkan Stara. Ajoneuvojen gps-seurantajärjestelmät ja sähköiset ratkaisut esimerkiksi ajomääräysten tarkasteluun autoissa olevilta päätteiltä vievät laajetessaan monilla suoritealoilla esimerkiksi käyttö- ja täyttöasteita parempaan suuntaan, mikä tehostaa toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Tämän olemme voineet todeta myös tekemiemme logistiikkaselvitysten tuloksena. Lisäksi 1 2 auton yrittäjillä yrittämisen tukitoimintojen, kuten laskutuksen sujuvoittaminen toisi merkittävää ajansäästöä ja nopeuttaisi kassavirtaa, Lauri Ojala toteaa. Sekä Håkan Stara että Tuomo Rannila pitävät asiakkaan tapaamista edelleen tärkeimpänä osana liiketoimintaa. Tämä on ennen muuta ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa toimintaa. Poikkeuksena ovat korkeintaan julkiset kilpailutukset, sanoo Stara. Tärkeintä on tavata asiakasta, vahvistaa Rannila. Professori Ojalan mukaan isoilla kuljetusyrityksillä asiakkuuksia on runsaasti ja niitä on välttämätöntä hallita teknisestikin. On erityyppisiä, -kestoisia ja -kokoisia asiakkaita, joista osa on tyytyväisiä perustarpeidensa täyttämiseen, osa taas vaatii henkilökohtaisempaa palvelua. Palvelutuotannossa on järkevää tehdä kannattavuuslaskelmia eri asiakkaille. Systemaattisella otteella edistetään oikeaa ajankäyttöä. Helppoja asiakkaita ei nykypäivänä ole kellään ja kaikki vaativat panostusta, mutta tekniikalla pystytään systematisoimaan asiakkuuksia, Ojala kuvaa. Yrittäjäkaksikko pitää asiakkuuksienhallintajärjestelmää (CRM) hyvänä työkaluna, johon kirjata asiakasrajapinnan asioita. Siellä ovat asiakaskohtaisesti yhteystiedot, tarjoukset, sopimukset, muistiot, kommentit puhelinkeskusteluista ja muut tiedot. Yritykselle sopivan järjestelmän löytäminen ei välttämättä ole läpihuutojuttu. Vasta kolmas CRM-järjestelmä osui nappiin, ja se on nyt helppo ja käytettävä, naurahtaa Tuomo Rannila. Yhden miehen hallintoa pyörittävä Håkan Stara kertoo käyttävänsä sähköpostia CRM-järjestelmänä: Tallennan sinne kaiken. Lauri Ojala yhtyy näkemykseen, että sopivan CRM-ratkaisun löytäminen voi olla haastavaa. Tarjontaa löytyy runsaasti eri toimialoille. Ainakin suurehko yritys voi saada ohjelmistosta merkittäviä hyötyjä, jos käyttää sitä aktiivisesti ja hyödyntää siitä saatavia raportteja ja indikaattoreita. - Vaikka järjestelmillä voidaankin tehostaa toimintaa merkittävästi, varsinaisia asiakassuhteita ei tekniikalla tietenkään viimekädessä hoideta. Varsinkin ongelmatilanteissa ihmissuhdetaidot ovat tärkeässä roolissa. Tämä asia ei tule tulevaisuu- 17

11 Tuomo Rannila Jos asiakas tulee meille benchmarkkaamaan tapaamme toimia, tiedämme tehneemme hyvin. dessakaan muuttumaan, Ojala tähdentää. Stara ja Rannila pitävät luottamusta ihmisiin tärkeänä menestystekijänä, vaikka työelämän murros on tuonut pätkätyösuhteet, ja kilpailu niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin on koventunut. Asiakkaat ovat paitsi asiakkaita, myös tietolähteitä ja markkinan tuntijoita. Myös kilpailijoilta ja yhteistyökumppaneilta saa tärkeää tietoa. On voitava luottaa työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, toteaa Stara. Ihmisiin voi ja tulee luottaa, ja ihmiset kannattaa tuntea. On tärkeää löytää oikeita henkilöitä oikeisiin paikkoihin, kuvailee Rannila. Kun asiakkaan, hänen liiketoimintansa ja markkinansa tuntee, voi asiakkaalle aidosti tarjota lisäarvoa. Tiedän onnistuneeni, kun asiakas soittaa ja kysyy, miten jokin asia kannattaisi tehdä, toteaa Stara. Mietittekö, mitä kilpailijat tekevät? Tuomo Rannila: Kyllä, mutta kilpailijoita ei saa pelätä. Se olisi raskasta, mutta on ymmärrettävä, mitä ympärillä on ja mihin suuntaan asiat kehittyvät. Håkan Stara: Kilpailijoiden kanssa voi tehdä yhteistyötä. Keskustelemme myös päivänpolitiikasta, elinkeinoelämän uutisista ja aluepolitiikasta. Molemmat pitävät tärkeänä seurata aikaansa. Tuomo Rannila ilmoittaa seuraavansa läheisesti maakuntapolitiikkaa. On myös seurattava poliittista päätöksentekoa tietääkseen, miten tuotanto tulevaisuudessa kehittyy. Kumpikin suosittelee yllättäen Helsingin Sanomia yleistiedon lähteeksi niin politiikasta kuin taloudesta: Siinä on välttämättömin taloudesta ja elinkeinoelämästä tiiviissä paketissa. Kuinka hyviä olemme markkinoiden seurannassa? Suomessa ollaan Ruotsista jäljessä yrityskoossa ja asiakkuuksien sekä markkinoiden seurannassa. Emme ole niin systemaattisia. Yksi SKAL:n logistiikkavaliokunnan tehtävistä on luoda välineitä systematisointiin myös suomalaisille. Yrityskoko kasvaa kohti vuotta 2020, huomauttaa Håkan Stara. Lauri Ojalan mukaan markkinatuntemusta tarvitaan paitsi harvemmin tapahtuvissa muutoksissa, kuten kalustoinvestoinneissa, myös jokapäiväisen toiminnan suunnittelussa. Mitä isompi yritys on kyseessä, sitä laajemmin asioita pitäisi seurata. Hän pitää esimerkiksi kolmesti vuodessa tehtävää SKAL:n kuljetusbarometria hyvänä markkinainformaationa ja työkaluna jäsenyrittäjille tulevaisuuden suunnittelussa. Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja niihin vastaaminen mahdollisimman hyvin on tietenkin avainasia pysyvän asiakassuhteen luomisessa. - Uskon, että räätälöityjä palveluita kehittävät ja peruskuljetuspalvelun ohessa erikoisosaamista tarjoavat yritykset ovat tulevaisuudessa vahvemmassa asemassa, sillä monipuolisemman toiminnan katteet ovat usein paremmat ja asiakassuhteet pysyvämpiä, Ojala sanoo. Olemmeko tarpeeksi kekseliäitä ja luovia logistiikassa? Håkan Stara: Logistiikkainnovointia meillä on joka kuusen alla. Jokainen yrittäjä tekee jotain. Puuttuu markkinoille viemisen voima ja kyky. Tuomo Rannila: Suomessa on hyvin vähän riskirahaa logistiikan kehittämiseen. Esimerkiksi TEKESistä on vaikea saada rahoitusta kokeilevaan kehitystoimintaan. Logistiikan kehittämiseen tarvittaisiin lisää läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja kokonaisnäkemystä. Ei niin, että jokainen tekee omassa siilossaan. Håkan Stara muistuttaa, että SKAL:n Aski-työkaluun saatiin julkista rahoitusta. Siinä on konkreettinen tuote, jota yritykset voivat käyttää liiketoimintansa seuraamiseen ja vertailuun. Lauri Ojala lähestyy asiaa toiselta kantilta; tavaraliikenne maalla, merellä tai ilmassa ei ole kovin innovatiivinen ala, eikä tämä ole vain suomalainen ilmiö. OECD:n määrittämä alaraja liikevaihdon osuudelle tutkimus- ja kehitystoiminnasta korkean teknologian toimialalle on 3 %. Kuljetussektorilla Euroopan-laajuisesti tämä osuus on noin 0,1 0,2 %. Innovointi ei ole kuljetusalalla helppoa. Toiminnalla on pieni kate, eikä yrityksillä ole usein mahdollisuutta riskinottoon. Ala ei myöskään houkuttele riskisijoittajia toiminnan kehittämiseen. Kuljetusalan innovaatiot ovatkin tähän mennessä painottuneet uudenlaisten palvelukonseptien tuottamiseen lähinnä henkilöliikenteessä. Usein kuljetusalaa pidetäänkin enemmän muiden toimijoiden, kuten asiakkaiden tai laitevalmistajien innovaatioiden toteuttajana tai käyttäjänä. Ala reagoi muiden toimijoiden innovaatioihin. Esimerkiksi reittioptimointisovelluksia eivät ole kehittäneet kuljetusyritykset vaan itohjelmistokehittäjät ja laitevalmistajat, Lauri Ojala muistuttaa. håkan stara 18 Päivänpoliittisia muutoksia tärkeämpää on haistella trendejä mihin suuntaan ollaan seuraavaksi kallellaan.

12 Kaikki yrittäjän suhteet edistävät toimintaa. Kun yrittäjä on hämähäkki verkossa, toteutuu jokainen tuntee jonkun, joka tuntee jonkun -periaate. Ei jää yksin, vaikka mitä tapahtuisi. Håkan Stara Lauri Ojala. Håkan Stara uskoo, että pienille ja suurille toimijoille on jatkossakin tilaa markkinoilla. Verkostot toimivat siten, että pienet tuovat siihen joustovaraa. Verkostossa toimivan yrittäjän työkalut voivat olla hieman erilaisia kuin yksittäisen toimijan, mutta kaikki tarvitsevat niitä. Yrityksiä on tulevaisuudessa vähemmän, sanoo Rannila. Tuomo Rannila kertoo, että hänen johtamaansa yritystä on rakennettu nimenomaan verkostoitumalla: Veinellä on käytössä 25 omaa autoa ja jatkuvassa ohjauksessa yhteistyösopimusten kautta 125 autoa erikokoisista yrityksistä. Verkostossa täytyy kunnioittaa kaikkia sen osapuolia. Siksi kutsumme verkostomme yrityksiä yhteistyökumppaneiksemme, emme esimerkiksi alihankkijoiksi. Asiassa on pieni, mutta mielestämme todella merkittävä ero. Verkoston toimivuus edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja, toimintaohjeita ja koulutuksia. Lisäksi kumppanit käyttävät järjestelmiämme ja ajoneuvopäätteitä. Sähköinen tiedonhallinta auttaa tässäkin. Håkan Stara operoi pienempien verkostojen kautta: Yritykselläni on omia asiakkuuksia ja lisäksi asiakassuhteita, joita hoidetaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Tuomo Rannilan mukaan verkosto täytyy rakentaa huolella, sillä se muodostaa vahvan rungon, johon nojautua: Verkoston rakenteen tulee olla myös riittävän joustava taipuakseen ja venyäkseen asiakkaidemme vaihteleviin tarpeisiin. Yhteistyökumppanit ovat tärkeimpiä, mutta kaikilla ihmissuhteilla on omat roolinsa. Tuttujen ihmisten kautta saa signaaleja ja vinkkejä, kertoo Rannila. Ojala pitää verkostoitumista yrityksen elinehtona. Verkostoitumisella ja yhteistyöllä saadaan toimintakapasiteettia laajennettua, mutta pystytään kuitenkin hajauttamaan riskiä. Suomessa itsenäisen tekemisen perinne on kuljetusalalla kuitenkin vahva eikä vaihtoehtoisia yhtiömuotoja mietitä kovin paljon. Esimerkiksi osuuskunta voisi tietynlaisilla toimialoilla jopa helpottaa toimintaa ja yritysten yhteistyömahdollisuuksia sekä tasoittaa työkuormaa, Ojala toteaa. Tuomo Rannila Yrittäjän mieli on sellainen, että geneeraattori pyörii jatkuvasti mielessä. Se pitää vireänä. Muuten jää paikoilleen. 19

13 Rannila ja Stara nostavat luottamuksen ja tulevaisuudenuskon esiin kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Yleensä työntekijät raportoivat poikkeamista oma-aloitteisesti eikä heitä tarvitse jatkuvasti valvoa. Ihminen kasvaa vastuunsa mukana, linjaa Stara. Rannila pitää henkilöjohtamista ja avoimuutta avaintekijänä työpaikalla kuin työpaikalla. Työterveyshuollon palvelut ja työhyvinvointiasiat ovat itsestäänselvyys. Veinellä ajatellaan kokonaisuutta prosesseina ja toimintamalleina, joiden ansiosta kokonaisuus toimii. Jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta omasta tekemisestään: Hyvällä henkilöjohtamisella saa ihmiset jaksamaan töissä, ja ihmisten hyvinvointi lähtee johtamisesta. Ammattitaitoinen esimies osaa työnsä ja tuntee henkilökohtaisesti alaisensa. Luottamus auttaa tässäkin, epäluottamus halvaannuttaa, toteaa Stara. Kaltaiseni yrittäjät eivät välttämättä näe kuljettajia kovin usein. Se tuo omat haasteensa. Myös liikenteessä on omat riskinsä, sillä se ei ole kontrolloitu ammattilaisten ympäristö. Lauri Ojala pelkää, että pätevän, ammattimaisen työvoiman saaminen kuljetusyritysten palvelukseen tulee olemaan lähivuosina hyvin haastavaa. Ammattipätevyysvaatimusten tiukentuminen, alan heikentyvä vetovoima ja alalletulokustannusten kasvu vaikuttavat varsinkin kuljettajien saatavuuteen. Myös hallinnollisen puolen osaajilla pitäisi olla jokin kiinnekohta alaan, jotta he hakeutuisivat logistiikkayrityksiin. Logistiikan pääaineesta valmistuvat kauppatieteiden maisterit sijoittuvat todennäköisemmin konepajayritysten tai vähittäiskaupan palvelukseen kuin logistiikkatoimialalle. Työperäinen maahanmuutto, joka on jo vahvasti tätä päivää henkilöliikenteessä, on todennäköinen kehityssuunta myös tavaraliikenteessä, Ojala sanoo. Tulevaisuus? Yritämme saada Rannilan ja Staran luotaamaan tulevaisuutta ja kommentoimaan robottirekkoja ja muuta älyliikenteen tuomaa, mutta miehet ovat kovin jalat maassa ja tässä päivässä. Heidän mielestään, jos yritykset laittaisivat perusasiat kuntoon, etenisimme jo suuren harppauksen. Robottirekat ovat vielä marginaalinen ilmiö. Håkan Stara arvelee, että miehittämättömät lentävät nelikopterit tulevat mullistamaan nettitilausten kotiinkuljetukset kauan ennen robottirekkoja. Ylipäätään kaupan rakenne on muuttumassa ja jakeluketjut ohenevat. Kuljetusten eräkoko Veine Oy, Seinäjoki Perustettu vuonna 2013 (HahkaWay Oy ja Plus Kaks Kuljetus Oy yhdistivät omistuksensa) Elintarvikkeiden ja kappaletavaran runkokuljetukset, terminaali- ja jakelupalvelut sekä varastopalvelut. Kalusto 150 ajoneuvoyksikköä, joista 25 omaa ja 125 yhteistyökumppaneilta Omistajat 11 yksityishenkilöä/pkyritystä (80 %) ja pääomasijoittaja Wedeco Fund IV Ky (20 %) pienenee. Paketin toimitus yksityisasiakkaalle autolla on liian kallista. Prosessi kaipaa uudelleenajattelua. Myös professori Ojala on epäileväinen miehittämättömien ilma-alusten ja robottirekkojen nopeasta alanvalloituksesta. Teknologisesti ne voisivat olla piankin saatavilla, mutta nykyiset vaatimukset kuljetuskapasiteetille sekä maamme sääolot jo pelkästään vievät ilmiön hänen mukaansa vähintään vuoden päähän. Tuomo Rannilan tulevaisuusvisiossa pärjäävät joustavat ja muuntumiskykyiset yritykset: Yrityksen ei pidä päästää itseään pöhöttymään on oltava valmis muuntumaan koko ajan. On myös oltava positiivinen asenne, ja usko siihen, että huomenna on paremmin. Muutokset on nähtävä mahdollisuuksina ja asiat on tehtävä paremmin kuin kilpailijoilla. Star-Cargo Oy, Pietarsaari Perustettu vuonna 1959 Aikataulutettu lentorahti sekä irtoperä-, merikontti- ja nopeat pakettiautokuljetukset. Kalusto 7 yhdistelmää ja 2 pakettiautoa Henkilöstö työntekijää SKAL:n logistiikkavaliokunta SKAL:n hallituksen asettama logistiikkavaliokunta tarjoaa logistiikan toimijoille valtakunnallisen kanavan vaikuttamiseen, kouluttautumiseen, verkottumiseen ja tiedonvälitykseen. Valiokunta raportoi toiminnastaan SKAL:n hallitukselle. Vuonna 2006 toimintansa aloittanut logistiikkavaliokunta laatii SKAL:lle tavoitteenmukaisen logistiikkastrategian. Strategiaa toteuttavassa toimintasuunnitelmassa määritellään valiokunnan vuotuisen toiminnan painopisteet. Valiokunnan jäsenet: Pekka Aalto, Sakari Backlund (sihteeri), Heikki Haavisto, Jaana Kokko, Iiro Lehtonen, Iiro Mäkinen, Ville Mäkinen, Jani Närhi, Lauri Ojala, Kyösti Orre, Ari Penttinen, Raimo Pohjanen, Tuomo Rannila, Harri Sandell, Håkan Stara (puheenjohtaja), Riku Vainio, Mari Vasarainen, Jarkko Vartiamäki ja Ville Vähälä. Tiedustelut: Håkan Stara ja Sakari Backlund 20

14 tehokkaat kuljetukset Orpe Kuljetus panostaa tulevaisuuteen Orpe Kuljetus Oy:lle myönnettiin syyskuussa 2014 poikkeuslupa liikennöintiin suuren hyötykuorman puutavara-autolla. Viiden vuoden tutkimusprojektissa selvitetään, miten tällainen auto voi muuttaa tulevaisuuden logistiikkaa. Anneli Similä On tyyni talvipäivä Kouvolassa, UPM:n tehdasalueella. Saavumme Orpe Oy:n toimitusjohtaja Seppo Oran kanssa parahiksi paikalle, kun yrityksen HCT-yhdistelmä saapuu alueelle täydessä puutavaralastissa. Pituutta yhdistelmällä on 31 metriä ja painoa 94 tonnia. Kuljetusyrittäjä Seppo Ora. Sepon tytär Sini, 21, on hakenut kuorman Ristiinasta aamulla. Sinillä on ollut yhdistelmäkortti kaksi vuotta ja hän on toinen kahdesta kuljettajasta, jotka päätoimisesti ajavat yhdistelmää. Auto on kulkenut vakaasti liukkaillakin keleillä ja esimerkiksi mäen päälle noustessa se ei ole ollut ollenkaan hitaimmasta päästä. Ehkä suurin ero tavalliseen yhdistelmään on siinä, että pituudesta johtuen tätä autoa ei peruuteta lastaus- tai purkupaikalle, vaan sinne ajetaan suoraan, Sini kertoo. Seppo Ora tunnustaa, että suuren yhdistelmän ohjaaminen aluksi hiukan jännitti asianosaisia. Ajoneuvoyhdistelmää testattiinkin moneen kertaan muun muassa Joutsassa ja Lappeenrannan lentokentällä Oulun yliopiston tutkimusryhmän professori Mauri Haatajan tutkimusryhmän johdolla. Yhdistelmän käyttäytymistä oli myös ennen lupahakemusta arvioitu ja vertailtu tietokonesimuloinnilla. Seppo Ora on itsekin ollut auton puikoissa monta kertaa ja sanoo, ettei ajokokemus merkittävästi eroa tavanomaisella perävaunuyhdistelmällä ajosta. Sisäänajoa ja mediamylläkkää Poikkeusluvan myöntämisestä lähtien Orpen auto on ollut pienoisen mediamylläkän kohteena. YLE:n Puoli seitsemänohjelma kuvasi yhdistelmää ja haastatteli Seppo Oraa viime marraskuussa. Myös useat muut mediat ovat olleet liikkeellä ja kyselleet kokemuksia. Tätä 31 metrin pituista yhdistelmää katsotaan myös tien päällä sananmukaisesti pitkään. Kiinnostus on ollut lähes pelkästään positiivista. Ehkä alkuun saattoi olla ilmassa sellaistakin, että auto nähtiin jonkinlaisena taloudellisena uhkana. Näinhän asia ei ole. Nyt olemme vasta investoineet vetoautoon ja kahteen perävaunusarjaan sekä sitoutuneet viiden vuoden tutkimusprojektiin. Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet toiminnan turvallista käyntiin saattamista ja logistisen mallin sisäänajoa. Mahdolliset hyödyt ovat nähtävissä vasta 22

15 Kuva: UPM Kymmene tulevaisuudessa, Seppo Ora selvittää. Haastattelupäiväkään ei ole ihan tavallinen työpäivä yhdistelmälle, sillä UPM on parhaillaan tekemässä esittelyvideota autosta ja sen liikkeistä. Yhdistelmää on jo aamulla ehditty kuvata tien päällä kopterikameran avulla, ja nyt vuorossa on purkuja lastausvaihe. UPM:n kehitysasiantuntija Janne Kukkura on organisoimassa kuvaajan kanssa eri vaiheita. Janne Kukkura on ollut mukana yhdistelmän kehityshankkeessa vuodesta Prosessi oli lähtenyt käyntiin jo sitä ennen. Jätimme poikkeuslupahakemuksen pitkän suunnittelu- ja tutkimusvaiheen jälkeen Trafille vuoden 2013 lokakuussa. Lupaa haettiin yhdelle vetoautolle ja kahdelle kärry-yhdistelmälle, ja ne myös saatiin. Toistaiseksi 94 tonnin kokonaispainon mahdollistavia kärry-yhdistelmiä on ollut käytössä yksi, sillä toinen on valmistunut vasta tammikuussa ja odottaa hallissa vielä viranomaisten kalustoluettelon päivittämistä. Nyt on ajettu yhdellä kärry-yhdistelmällä siten, että menosuuntaan kuormana on ollut 94 tonnia ja paluukuormana 76 tonnia. Joka toinen kuorma on siis ollut perinteinen puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä. Tavoitteena on jatkossa, että etenkin pitkillä väleillä perillä olisi aina odottamassa suuren hyötykuorman kärrystö valmiiksi kuormattuna. Näin molempiin suuntiin voitaisiin ajaa tehokkaasti 94 tonnin kuormalla, Janne Kukkura selvittää. Orpen HCT-yhdistelmän erikoisuus on neliakselinen puoliperävaunu. Tieliikennelaki ei tunne neliakselisen telin määritelmää asetuksessaan. Tämä onkin nyt Jykin valmistama ensimmäinen pokkarunkoinen puoliperävaunu, jossa runko on alas laskettu ja johon on kääntyvällä peräakselilla tehty neljäs akseli, Janne Kukkura kertoo. 23

16 tehokkaat kuljetukset UPM:n kehitysasiantuntija Janne Kukkura. Perävaunua suunniteltaessa Seppo Oralla oli kirkkaana mielessään, minkälainen siitä tulisi. Ja sellainen siitä tuli Jykin rakentamana. Rakentaminen kesti kolmisen kuukautta. Tähtäin logistiikan tehostumiseen Orpen HCT-yhdistelmällä kerätään tietoa kymmenistä eri kohteista, jotka on merkitty tutkimussuunnitelmaan. Tärkeimpänä esiin nousee kokonaislogistinen vaikuttavuus, eli miten puuvirtoja voidaan tulevaisuudessa kehittää ja kuljettaa. Lisäksi tarkastellaan yhdistelmän vakautta ja käyttäytymistä ääritilanteissa. Polttoaineen ja hiilidioksidipäästöjen seuranta on luonnollisesti yksi seurattava komponentti. Vaikutukset tiestöön sekä itse yhdistelmän rakenteen, eli raudan väsymisen seuraaminen on niin ikään suunnitelmissa yliopiston kanssa. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Metsätehon, Metsäteollisuus ry:n ja Metsähallituksen kanssa. Taustavoimina ovat muun muassa Volvo, Jyki, Oulun yliopisto, Aalto Yliopisto ja Olavi H Koskinen, joista jokainen tuo ja kerää tietoa projektiin omalta saraltaan. Viranomaisilla on myös oikeus käyttää autoa tutkimuksiin muutamana päivänä vuodessa ja liittää omia tutkimuslaitteitaan siihen. Tulossa on muun muassa kameroita, joilla tutkitaan ohitustilanteita. Projektin osapuolet ovat jo nyt varmoja siitä, että tällaisella yhdistelmällä tehostetaan logistiikkaa tulevaisuudessa. Täyttöasteprosentti on jo nyt ennätysluokkaa. Suuremmalla kuormatilalla pystytään vastaavasti vähentämään ajoneuvojen lukumäärää, jolloin liikennetiheys vähenee. Myös polttoaineenkulutus suh- teutettuna tonneihin laskee, Janne Kukkura luettelee. Tällä hetkellä UPM:n lukuun kulkee puukuormaa vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Puun kuljetukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Suuremmilla yhdistelmillä pystytään korvaamaan lisääntyvän kapasiteetin tarvetta. Näin turvataan myös kuljetusyrittäjien ja kuljettajien saatavuutta tulevaisuudessa. Visio tulevaisuudesta on selvä: Tavoitteenamme on, että kun kokeilu loppuu vuosina , tällaisten HCTautojen käyttö rajatulla tieverkolla olisi kaikille vapaata ja tämä olisi yksi kuljetusmuoto muiden joukossa. Tällaisten yhdistelmien toivottaisiin yleistyvän myös muilla suoritealoilla, kuten metsäteollisuuden tuotekuljetusten puolella, Janne Kukkura kertoo. Nosturin iso koura nostaa kärryllisen puuta kerralla. Eteenpäin katsova yrittäjä tarvittiin Seppo Oralle ja hänen kuljettajilleen yhdistelmän tutkimus aiheuttaa koko ajan myös ylimääräistä puuhaa. Olemme päivittäin tai ainakin viikoittain yhteydessä projektin eri osapuoliin. Kuljettaja tekee muistion joka päivä auton liikkeistä, kirjaa ylös huonot kelit ja mahdolliset ongelmat. Trafille on raportoitava yhdistelmän tiedot kuukausittain. Laajemmat raportit tehdään yhdessä osapuolten kanssa neljännesvuosittain. Projektissa ei ainoastaan tutkita ja raportoida, vaan yhdistelmän toimivuutta ja reittejä kehitetään koko ajan. Ympyrä on saatava toimimaan kaikkien tehtaiden välillä. Samoin terminaaleja on kehitettävä lisää, jotta kärrynvaihto saataisiin sujumaan 10 minuutissa, Seppo Ora summaa. 24

17 Orpe Kuljetus Oy, Valkeala Toimitusjohtaja Seppo Ora Perustettu 1984 Johtaa kuljetusverkostoa, johon kuuluu 30 puutavarayhdistelmää. Näistä 10 yrityksen omaa, lisäksi materiaalikoneita ja kaivinkoneita. Puutavaran ajoa ympäri Etelä-Suomea sijaitseville tehtaille. Lisäksi erikoiskuljetuksia ja maanrakennuskuljetuksia. 25 työntekijää. Välillisesti yritys työllistää noin 70 henkeä yrittäjäverkoston yhteistyökumppanuuksissa. Liikevaihto noin 10 miljoonaa. Nykyisten lupaehtojen mukaisesti yhdistelmä kuljettaa puutavaraa pääteitä pitkin UPM:n tehtaille. Auto ei poikkea reitiltään. Jokainen taukopaikka on merkitty erikseen. Reitti voi muuttua viranomaisen päätöksestä tai luvanhaltijan jättämän muutoshakemuksen kautta. Seppo Ora on ennakkoluuloton yrittäjä, joka sanoo aina olleensa kiinnostunut uusista asioista. Tässäkään ei tarvinnut kauan miettiä, lähdenkö mukaan. Tutkimusprojekti on panostus tulevaisuuteen ja on mielenkiintoista olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin. Janne Kukkura kertoo, että projektiin lähdettiin avoimin ja innovatiivisin mielin. Seppo Ora ja hänen kuljetusliikkeensä olivat meille luonnollinen valinta projektiin. Kokemus ja historia ovat osoittaneet, että Seppo on aktiivinen ja hänellä on kyky sitoutua. Ilman aktiivista ja eteenpäin katsovaa yrittäjää tämä projekti ei olisi ollut mahdollista. Seppo on äärimmäisen hyvä yrittäjäverkoston vetäjä. Hänellä oli onneksi rohkeutta lähteä mukaan myös tähän kokeiluun, Janne Kukkura kiittelee. Näin HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmät lisäisivät tehokkuutta Orpe Kuljetukselle myönnetty lupa on ensimmäinen pölliautojen kokonaishankkeessa, jossa ovat mukana suuret metsäteollisuusyritykset. Metsätehon ja Metsäteollisuus ry:n vetämään hankkeeseen osallistuvat kaikki isot yhtiöt sekä Metsähallitus omilla hakemuksillaan kuljetusyritysten kautta. Tällä hetkellä seitsemän hakemusta on jätetty sisään. Tietoa yhdistelmien ja reittien osalta kerätään ja tutkitaan seuraavan viiden vuoden ajan. Suurten hyötykuormien (HCT) -yhdistelmien odotetaan tehostavan kokonaislogistiikkaa tulevaisuudessa muun muassa seuraavasti: Yhdistelmän täyttöaste kasvaa ja tyhjänä ajo vähenee. Puukuljetusten kokonaislogistiikka tehostuu. Kuormaamisen käytettävä aika vähenee, sillä tehtaalla odottaa etukäteen valmiiksi kuormattu kärry. Suuremman hyötykuorman ansiosta ajoneuvolukumäärä ja vastaavasti liikennetiheys vähenee. Yksittäisten puutavaralajien keräily ja käyntikerrat alemmalla tieverkolla vähenevät. Kokonaislogistiikan tehostumisen myötä kuljetusyritysten ja kuljettajien saatavuus turvataan paremmin tulevaisuudessa. Polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät suhteessa tonneihin. Yhdistelmä on kuormattuna parhaassa mahdollisessa painojakaumassa eri telien ja akselien välillä, jolloin tierasitus ei lisäänny. Yhdistelmän tehopainosuhde ja talvikuntoisuus on osoittautunut jo nyt muuta raskasta liikennettä paremmaksi. Yhdistelmä on ketterästi noussut mäet ja kiertänyt liikenneympyrät. 25

18 tehokkaat kuljetukset Suunnitelmallista liiketoimintaa Laajentuva yritystoiminta vaatii myös johtamisen ja ohjauksen tehostamista. Ajomestarit Oy:ssä päätettiin remontoida toimintajärjestelmä systemaattisesti Tekesin Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman tukemana. Tekesin Liideri Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä yritykset voivat hakea tukea ja rahoitusta haastaviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä innovaatiotoimintaan. Yritykset rahoittavat aina osan projektinsa kustannuksista itse. Tutustu Liideri -ohjelmaan Ulla Eskelinen Nokialainen Ajomestarit Oy on kasvanut vakuuttavasti viime vuosikymmeninä. Kasvu toi mukanaan myös tarpeen uudistaa yrityksen johtamis- ja toimintajärjestelmää. Uudistustyötä tehtiin itseämme varten. Tavoitteena oli järjestelmällinen tapa käsitellä asioita kasvavassa yrityksessä. Liikkeelle lähdettiin strategisella työllä. Yritykselle luotiin visio, missio ja arvot, kertoo toimitusjohtaja Toni Murtoniemi. Vuoden alusta hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen, pitkäaikaisen toimitusjohtaja Pekka Aallon halu vetäytyä sivuun operatiivisesta toiminnasta oli myös yksi lisäsysäys uudistaa toimintatapoja. Kehitystyöhön haluttiin myös ulkopuolista näkemystä ja rahoitusta. Ne löytyivät Tekesin Liideri -ohjelmasta. Meidän näköinen, meidän käyttöön Yrityksen toiminta on taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun tehdään oikeita päätöksiä ja henkilöstö voi hyvin. Vuonna 2013 aloitetun kehitysprojektin onnistuminen vaati koko henkilöstön sitoutumista ja osallistumista. Useita muitakin yrityksiä muutostyössä auttanut diplomi-insinööri Ismo Mäkinen palkattiin vuodeksi vetämään Ajomestarit projektia. Työ vaati paljon ideointia. Annoimme tilaa kaikkien osaamisalueille ja rakentaville keskusteluille. Ismo Mäkinen, joka sopi hyvin yrityskulttuuriimme, toi uutta näkemystä yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen, varatoimitusjohtaja Mika Hakala kertoo. Toimitusjohtaja Toni Murtoniemi (vas.) ja varatoimitusjohtaja Mika Hakala esittelevät tyytyväisinä sertifikaatteja, jotka kertovat, että on tehty oikeita asioita. Näillä on helppo osoittaa asiakkaille, varsinkin uusille, että meihin voi luottaa, he toteavat. Projektin aluksi käyttöön otettiin Office 365 -järjestelmä. Nyt sähköpostit, kalenterit, asiakkuudet, sopimukset ja toimintajärjestelmä on kaikki samassa paikassa. Mika Hakala vastasi toimintajärjestelmän rakentamisesta, mutta korvaamattomana apuna oli kokenut laatukonsultti, joka sparrasi vankalla kokemuksellaan, mutta ei laittanut sanoja suuhun. Asiakaspalautteiden, aloitteiden, läheltäpititilanteiden ja tapaturmien käsittelyä systematisoitiin. Kuljettajat tietävät nyt, että kaikki asiat käsitellään ja niihin reagoidaan. Taloutta suunnitellaan herkeämättä, tilanteisiin ei vain ajauduta. Henkilöstön kanssa halusimme säilyttää keskustelevan kulttuurin. Esimiestä pitää voida lähestyä helposti. Paras kehityskeskustelu on edelleen epävirallinen, vaikkapa juttutuokio kahvitauolla, Toni pohtii. Koko henkilöstön yhteistyöllä on jo saavutettu monta etappia, mutta oleellisena osana luotuun käytäntöön kuuluu, että kehitystyö jatkuu sopivin askelin. Seuraavaksi listalla on ERP-järjestelmä. Se on toiminnanohjausjärjestelmä, joka integroi eri toimintoja, kuten tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa. Toimintajärjestelmää kehitetään koko ajan ja muun muassa riskienhallinta tullaan uusimaan, vaikka se valmistuikin vasta muutama kuukausi sitten. Vuoden alusta yrityksen hallituksen kokoonpanoa vahvistettiin asiantuntijajäsenillä. Näköaloja avartamaan kutsuttiin vt. toimitusjohtaja Risto Jaakkola SKAL suoritealat ry:stä, professori emeritus Erkki Uusi-Rauva ja Ismo Mäkinen. Projektin aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut, ja Inspecta Sertifiointi Oy myönsi sille sertifikaatit ISO laatujärjestelmästä ja ISO ympäristöjärjestelmästä. Ajomestarit Oy, Nokia Perustettu vuonna Omistajat hallituksen puheenjohtaja Pekka Aalto, toimitusjohtaja Toni Murtoniemi ja kalustovastaava Sami Sipilä. Teollisuuden kuljetuksia ja varastointia lähinnä Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kalustoa 25 ajoneuvoyhdistelmää. Ajomestarit Oy huoltaa oman kalustonsa lisäksi myös asiakkaidensa omistamia kuljetusyksikköjä. 26

19 tehokkaat kuljetukset Yhtenäistä kalustoamme on helppo soveltaa erityyppisten kuormien yhdistelemiseen. Kasvien kanssa samassa, osiin jaetussa kuormatilassa kulkevat niin teollisuustuotteet kuin lääkkeetkin, toteavat Marko Lahti (vas.), Pasi Ruokostenpohja ja Antti Koppala. Yhdenmukaisella kalustolla lisää tehokkuutta Flowertrucks Oy paransi kustannustehokkuuttaan ja kuljettajien turvallisuutta uusimalla kuljetuskalustonsa vuonna Yrityksen johto ja kuljettajat ovat tyytyväisiä panostuksen tuloksiin. Ulla Eskelinen Tampereen Sarankulmassa Flowertrucks Oy:n toimistolla huomio kiinnittyy ensi silmäyksellä kävelymatolla askeltavaan mieheen. Toiseksi siihen, että kolme henkilöä työskentelee yhdessä huoneessa kukin oman näyttöpääterivistönsä edessä. Tunnelma on silti rauhallinen, kiireettömän tuntuinen, vaikka koko ajan tapahtuu. Toimiston tiimin muodostavat kalustosta ja taloudesta vastaava toimitusjohtaja Pasi Ruokostenpohja, tuontikulje- 28

20 Flowertrucks Oy tilasi autenttisen pienoismallinsa vuonna 2014 lähinnä yhteistyökumppaneita ajatellen. Eurooppalaisten pienoismallien keräilijöiden jatkuvat tilauskyselyt ovat yllättäneet iloisesti. tuksista vastaava Antti Koppala ja vientiasioita hallinnoiva Marko Lahti. Viereisessä huoneessa työskentelevä Heli Ruokostenpohja huolehtii reskontrasta. Kaikki tekevät työssään itsenäisiä päätöksiä, mutta toimintalinjoista keskustellaan koko ajan. Yhteisessä työtilassa toimimalla saamme järjestettyä tuonnin ja viennin kuljetukset aukottomasti. Yhtä aukotonta on myös kuljetusten valvonta. Karavaani kulkee, kun yhdessä tarkkailemme koko ajan sekä kuluvaa päivää että tulevia, toteaa Pasi Ruokostenpohja. Flowertrucks Oy on Pasi ja Sami Ruokostenpohjan vuonna 1990 perustama yhtiö. Yritys tunnistetaan maanteillä näyttävästä kalustostaan ja moni tietää, että kuormissa on kukkia ja kasveja Alankomaista. Harvempi tietää, että Suomen, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä liikkuvissa ajoneuvoissa kulkee lisäksi muun muassa paperi- ja metsäteollisuuden sekä teknologiateollisuuden tuotteita. Uusi yhtenäinen kalusto Flowertrucks Oy uusi vuoden 2013 kevään aikana koko kalustonsa. Vanha kalusto myytiin Veholle ja tilalle ostettiin 14 uutta Mercedes-Benz Actros -merkkistä puoliperävaunun vetoautoa ja 9 Schmitz-perävaunua. Uusissa ajoneuvoissa on entistä enemmän turvallisuutta lisääviä varusteita. Näitä ovat esimerkiksi ESP eli ajovakaudenhallinta, kaista- ja vireystila-avustimet sekä Active Brake Assist 3 -järjestelmä, joka auttaa kuljettajaa tunnistamaan onnettomuusvaaran ja alentaa nopeutta jarruttamalla autoa jaksottaisesti tai jopa täysjarrutuksella. Kaikki turvajärjestelmät vähentävät henkilö- ja kalustovahinkoja. Turvallisuuden lisäksi olemme panostaneet myös työhyvinvointiin. Kuljettajien työrytmi on usein sellainen, että he ovat reissussa yhtäjaksoisesti noin kolme viikkoa, sitten alkaa pitkä vapaa. Olemme saaneet heiltä hyvää palautetta jääkaapeista, mikroaaltouuneista ja erityisesti taukoilmastoinnista. Nukkuminen onnistuu ajoneuvoissa nyt kesähelteelläkin, kertoo Marko Lahti. Tuoreimman tekniikan käyttöönotto ja yksinkertaistaminen toivat hyötyä monin tavoin. Pasi Ruokostenpohja nostaa ylpeänä esille polttoaineen keskikulutusarvon, joka oli esimerkiksi marraskuussa 29,4 l/100 km. Ajoneuvojen väliset kulutuserot ovat vain kahden litran luokkaa. Polttoaineen kulutus on alentunut keskimäärin 4 l/100 km. Puoliperävaunuissa on kaksi kylmäkonetta ja siirrettävä väliseinä, joiden avulla osastoissa voidaan pitää eri lämpötila. Ammattitaitoisten kuljettajien on hallittava hyvin kylmälaitteet, etteivät kukat pääse paleltumaan. Kuljettajien työtä helpottaa se, että koko kalusto on täsmälleen samanlaista. Yhden mallin oppiminen riittää. Lisäksi säästämme paljon aikaa, kun ei tarvitse siirtää kuormaa paikasta toiseen esimerkiksi silloin, kun kuljettajan työtunnit täyttyvät. Paikalle lähetetään levännyt kuljettaja uudella vetoautolla ja matka jatkuu välittömästi, Antti Koppala toteaa. Aukoton seurantajärjestelmä Pasi Ruokostenpohja esittelee kolmelta näytöltään monipuolista valvontaa. Samanlainen näyttövalikko on käytössä myös Antilla ja Markolla. Navigaatio-ohjelma näyttää karttapohjalla minuutin tarkkuudella, missä ajoneuvot liikkuvat. Toisella ruudulla kamerat seuraavat reaaliajassa terminaalitoimintoja niin 29

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kuljetus. Yrittäjien sitoutumiseen voi luottaa. Yrittäjä. -numero. kuntavaali SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI 7/12

Kuljetus. Yrittäjien sitoutumiseen voi luottaa. Yrittäjä. -numero. kuntavaali SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI 7/12 Kuljetus Yrittäjä SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI 7/12 kuntavaali -numero Yrittäjien sitoutumiseen voi luottaa 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 SERTIFIOITU ORGANISAATIO ISO 14001 Kuljetus

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Kärkihankkeet 2013. Luonnos 15.1.2013

Kärkihankkeet 2013. Luonnos 15.1.2013 Kärkihankkeet 2013 Luonnos 15.1.2013 Ajankohtaista edunvalvonnassa 2013 Mitat & massat Polttoaineveron palautusjärjestelmä Tiemäärärahat ja Ollilan työryhmä Tavaraliikennelain voimaantulo Työaikadirektiivin

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kuljetusliike Taipale Oy. SKAL Kuljetusyritys 2012

Kuljetusliike Taipale Oy. SKAL Kuljetusyritys 2012 Kuljetusliike Taipale Oy On strategisesti merkittävää, että liikennöitsijällä on oma liiteri. Kaija Taipale Jyväskylän terminaali Vuoden Kuljetusliike Taipale Oy on suomalainen perheyritys, joka on toiminut

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2014: Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet

SKAL Kuljetusbarometri 2/2014: Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet : Tiestön kunnon merkitys yrittäjille ja havainnot harmaasta taloudesta kasvaneet Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4 5 6 Alueellinen tarkastelu N=554 Onko yrityksenne liikevaihto edellisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE

Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Kuljetus 2013 näyttely AVAJAISPUHE Tero Kallio Toimitusjohtaja AUTOTUOJAT RY 23.5.2013 1 Suomi kuljettaa maantiellä Elinkeinoelämän kilpailukyky Suomi on kuljetusriippuvainen: kuljetussuorite on asukaslukuun

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä SKAL Kuljetusbarometri 3/2015: Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä Barometrin viisarit

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot