Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä"

Transkriptio

1 Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2015 Tuoterenkaan johtokunta Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta Konsernihallitus Yhtymäkokous KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Toimintaympäristökatsaus Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntayhtymärakenne Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Tuloperusteet Menoperusteet Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Henkilöstösuunnitelma Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 19 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Koulutuskeskus Salpauksen strategia Strategiset ohjelmat Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2015 ( ) Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma pedagogiikan tukena Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutuksen toimintasuunnitelma Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma Lukiokoulutuksen toimintasuunnitelma Valmistavan koulutuksen toimintasuunnitelma Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelujen toimintasuunnitelma Opiskelijapalvelujen toimintasuunnitelma Työelämäpalvelujen toimintasuunnitelma Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelujen toimintasuunnitelma Ravintolapalvelujen toimintasuunnitelma Tietohallintopalvelujen toimintasuunnitelma Rehtorintoimisto ja hallinto, toimintasuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelma Tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Investoinnit Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Irtaimistoinvestoinnit Rahoituslaskelma Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Strategia ja sen toteuttaminen vuosille Tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit 62 1

3 Sisällysluettelo Rahoituslaskelma 63 3 Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelman erittelyt Toimintatuotot ja -kulut Tulorahoituksen kehitys Korkotuotot ja -kulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistoeron vähennys 66 4 Kuntayhtymätason investointiosa Investointien yhdistelmä Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Kiinteistöinvestointien perustelut Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n käytössä olevat tilat Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito 69 5 Kuntayhtymätason rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman erittelyt Vuosikate Investoinnit Lainakannan muutokset Kassavarojen muutos Yhteisten palvelujen ja tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen Leasing-vuokraus 72 6 Liiteosa Sisäinen tuloslaskelma Rakennusinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain Tuloskortti mittarien selitykset ja laskentakaavat Koulutuskeskus Salpaus Tuoterengas Talousarvion muut taulukot 78 2

4 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Olemme valmistelleet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutosta, joka muuttaa toimintamme rakenteita ja toimintamalleja juuri, kun kuntayhtymä täyttää 20 vuotta ensi vuoden vaihteessa. Kuluvan vuoden syyskausi on vielä valmistautumisen aikaa, mutta monelta osin uusia työnjakoja ja tehtäviä toteutetaan jo syksyllä Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja yhtiön toiminnan käynnistyminen aiheuttaa muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Uusi organisaatio on valmisteltu osana kevään yhteistoimintaneuvotteluja ja tätä toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Keskeisenä ajatuksena uudessa organisaatiorakenteessa on yhdessä tekeminen ja toimintojen välisten raja-aitojen poistaminen. Aiempaa kiinteämpi yhteistyö aikuisten ja nuorten koulutusten kesken oppimis- ja koulutuspalveluina parantaa osaamisresurssien johtamista sekä tila- ja laiteresurssien optimaalista käyttöä. Uusi toimintamalli antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa perustehtävää ottamalla entistä paremmin huomioon pedagogiset uudistamistarpeet ja erityisesti lähiesimiestyöhön panostamalla. Viestintää, markkinointia ja myyntiä kehitetään ja toteutetaan asiakaslähtöisesti opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Salpauksen brändiä vahvistetaan ja myös ylläpitäjän toiminnot näkyvät asiakkaille tämän kautta. Opiskelija-, kehittämis- ja asiakaspalvelut ovat kiinteä osa koko perustehtävän toteutusta. Osaamisperusteisuus edellyttää kaikilta toimijoilta nykyistä syvällisempää työelämän tuntemista ja uudenlaista palveluosaamista. Opetuksesta ja oppimisesta yhä suurempi osa tulee tapahtumaan muualla kun oppilaitoksessa. Työpaikoilla, omilla työpajoilla ja muissa erilaisissa, myös virtuaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen onnistumiseksi vaaditaan merkittävää muutosta lisäksi myös kiinteistöjen kokonaismäärässä ja jäljelle jäävien kiinteistöjen käytettävyydessä. Samalla kun toiminnallista yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan, parannetaan eri rahoitusmuotojen tuloksellisuuden ja kannattavuuden seurantaa. Tavoitteena on, että kukin toiminto pystyy kattamaan omasta toiminnastaan aiheutuvat kustannukset sekä osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. 3

5 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Koulutuksen järjestämisessä ja oppilaitoksen toiminnassa tärkeät tukipalvelut, Oppilaitospalvelut, tuotetaan tiiviissä yhteistyössä ydintoiminnan eli koulutuksen kanssa. Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa laadukas ja tehokas toiminta. Toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan kaikilla oppilaitoksen toimialoilla kehittämällä mm. pedagogisen osaamisen, verkko-opetuksen ja hanketoiminnan kokonaisuuksia sekä panostamalla henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin sekä onnistuneeseen henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin. Kuntalain voimaan astunut muutos edellyttää Tuoterenkaan työpajatoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 aikana. Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen suoraan kuntien omistamaksi yhtiöksi otetaan huomioon käyttösuunnitelmavaiheessa (1. ennuste) vuodelle 2015 ja talousarviomuutoksena vuodelle 2015, jolloin toiminta poistetaan kuntayhtymän kokonaisuudesta ja suunnitelmista. Toukokuun yhtymäkokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen, joka oli odotetusti toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä. Suurista muutoksista ja tulevaisuuden taloudellisista haasteista huolimatta henkilöstömme on tehnyt merkityksellistä työtä. Olemme joutuneet viime ja tänä vuonna käymissämme yhteistoimintaneuvotteluissa tekemään ikäviä päätöksiä, jotka ovat kuitenkin olleet välttämättömiä tänä vuonna alkaneesta rahoituksen vähentymisestä johtuen. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,74 prosenttia. Rahoitusvaikutus vuodelle 2015 on -5,6 prosenttia eli -3,1 miljoonaa euroa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Tämän toiminta- ja taloussuunnitelman luvut osoittavat tilanteen vaikeutta ja asettavat odotuksia uuden strategian valmistelulle ja siinä tehtäville valinnoille ja ratkaisuille. Valtakunnallinen yhteisvalintajärjestelmä muuttui vuonna 2014, eikä sen kokonaisvaikutuksia koulutusalojen kohdentamiseen vielä yhden hakukierroksen perusteella voi varmasti tunnistaa. Tulevat muutokset edellyttävät myös erityistä koulutustarjonnan ja koulutuksen toimipaikkojen sijoittumisen suunnittelua. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Tämä on yksi merkittävä riski tulevassa toiminnassamme. Tämän hetken koelaskelmat näyttävät vähenevää rahoitusta eteläisen Suomen koulutuksenjärjestäjille. Osaamisperusteisuus ja suoritettujen tutkintojen sekä osatutkintojen määrät vaikuttavat tuleviin resursseihimme. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta reilun kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintaamme on sekä kehitettävä että tehostettava. Muutoksen aika on juuri nyt. 4

6 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Toimintaympäristökatsaus 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät- Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu Päijät-Hämeessä edelleen, ja uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Lisäksi teollisuuden toimintatavat kehittyvät enenevässä määrin palveluliiketoiminnaksi. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen, mutta myös logistiikka-alalla ja ympäristöliiketoiminnassa on mahdollisuuksia kasvuun. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Päijäthämäläisten työllistymiseen vaikuttaa myös aiempaa tiiviimpi kytkeytyminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Uusista työpaikoista lähes puolet syntyy enintään yhdeksän hengen toimipaikkoihin ja noin 90 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Yritysten jälkeen kunnat ovat toinen merkittävä rekrytoija, joskin kuntasektori synnyttää uusia työpaikkoja kaikista työnantajasektoreista niukimmin. Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Sähköisten oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen tulisi nostaa vielä selkeämmin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Ennusteiden mukaan Päijät-Hämeen väkiluvun odotetaan kasvavan tulevina vuosina muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuonna 2013 Päijät-Hämeen muuttovoitto oli 192 henkilöä. Päijät-Hämeessä maassamuutto oli negatiivista (-264), mutta maahanmuutto positiivista (+456). Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä Lahden lisäksi Vantaalla, Espoossa, Jyväskylässä ja Kouvolassa. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät- Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa päätettiin oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 vuoteen alkaen. Tämä päätös tulee vaikuttamaan myös Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan. 5

7 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Toimintaympäristökatsaus Nuorisotakuuseen vastaamiseksi Salpauksen on edelleen tiivistettävä yhteistyötä mm. omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa kohderyhmänä ovat vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret. Salpauksen vahva rooli valtakunnallisen läpäisyn tehostamisohjelman ja laajennetun työssäoppimisen kehittämisessä edistää osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee monimuotoinen opiskelijakunta, jonka opintojen etenemiseksi Salpauksen on järjestettävä yksilöllisiä, joustavia opintopolkuja ja niitä tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevia palveluita koko opintopolun ajan. Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Salpauksen henkilöstön osaamisen suunnitelmallista varmistamista. Osaamisen kehittymistä tuetaan ohjauksella, perehdyttämisellä, valmennuksella, koulutuksella ja mentoroinnilla sekä yhteisillä toimintaohjeilla, prosessikuvauksilla ja muulla tukimateriaalilla. Keskeistä on koko henkilöstön yhteisöllinen vastuu opiskelijoiden hyvinvoinnista, ammatillisesta kasvusta ja työllistymisestä. Keskeiset lähteet: Danske Bankin suhdannekatsaus, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukunnat Työ- ja elinkeinoministeriön katsaukset 6

8 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen, kolmevuotisella suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulot kattavat menot. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Kuntayhtymän talousarvio laaditaan tulosalueittain, joita ovat vuoden 2015 talousarviossa Koulutuskeskus Salpaus ja Tuoterengas. Tulosalueiden talousarviot esitetään yhtymäkokoukselle tuloslaskelman ja investointisuunnitelman muodossa. Tulosalueiden taloussuunnitelmaosassa esitettävät tulosalueiden talousarvio- ja taloussuunnitelmat sisältävät seuraavat osiot: Strategia ja sen toteuttaminen vuosille Tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja 7

9 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat tuloihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ohjausjärjestelmä Perussopimus Rahoitus Yhteinen strategia Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Konsernitaso: hallitus, yhtymäkokous Tulosaluetaso: johtokunnat Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Konsernitaso: hallitus 1. TILINPÄÄTÖSENNUSTE (käyttösuunnitelma) Tulosalue: johtokunnat Konsernitaso: hallitus Toimintaja taloussuunnittelu Ohjausprosessi Valmisteluja toimeenpanoprosessi Arviointiprosessi Seuranta ja analysointi Tilinpäätös Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Sisäinen ja ulkoinen arviointi Kuntayhtymärakenne Kuntayhtymän toimintasuunnitelma ja talousarvio laaditaan uuden rakenteen mukaisesti. Kuntayhtymän talousarvio laaditaan tulosalueittain, joita ovat talousarviossa 2015 Koulutuskeskus Salpaus ja Tuoterengas. Kuntalain voimaan astunut muutos edellyttää Tuoterenkaan työpajatoiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 aikana ja mahdollisesti Koulutuskeskus Salpauksen kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämistä vuoden 2017 alusta. Lokakuun 2014 yhtymäkokoukseen valmistellaan tarvittavat Tuoterenkaan muutoksiin liittyvät yhtiöittämispäätökset. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisen osalta seurataan valtakunnallisten linjausten etenemistä. Tuoterengas on osa kuntayhtymän toimintasuunnitelmaa ja talousarviota niin kauan, kun omistajakeskusteluiden perusteella tehdyt päätökset antavat suunnan uudelle mallille. Tuoterenkaan toiminnan osittainen tai yhtiöittäminen kokonaan otetaan huomioon käyttösuunnitelmavaiheessa (1. ennuste) vuodelle 2015 ja talousarviomuutoksena vuodelle Yhteisten palveluiden toiminta yhdistyy osaksi Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Kuntayhtymä/Salpaus sopii vuodelle 2015 Tuoterenkaan ja Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöille myytävistä tai niiltä ostettavista palveluista palvelusopimuksella. Sopimusten valmistelussa noudatetaan periaatetta, joka on kirjattu omistajakuntien ja kuntayhtymän itsensä päätöksenteossa olevassa yhtiöittämisen aiesopimuksessa. 14. Yhteiset palvelut Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu jatkaa kuntayhtymän ja muiden alueellisten yhteisten palveluiden käyttäjänä ja tässä verkostossa voi oman perustehtäväänsä liittyvissä yhteisissä palveluissa toimia myös palveluiden tuottajana. Perustettava yhtiö ja toiminnoiltaan supistuva kuntayhtymä PHKK kuuluvat kumpikin Lahti-konserniin ja lisäksi kuntayhtymä on perustettavan yhtiön vähemmistöosakas. Hankintalain näkökulmasta yhtiö voi ostaa kuntayhtymän palveluja samalla tavalla kuin silloin, jos yhtiö olisi kuntayhtymän tytäryhtiö ja sitä kautta Lahti-konsernin osa. 8

10 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpaus jakautuu neljään toimialaan seuraavasti: Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto Taloudelliset lähtökohdat Kuntayhtymän rakennemuutos vaikuttaa talouteen. Talouden kokonaisuudesta ja tunnusluvuista jää Lahden ammattikorkeakoulun pois. Tuoterengas on vielä osana kuntayhtymän talousarviota, mutta se tullaan Tuoterenkaan yhtiöidyttyä ottamaan pois kuntayhtymän kokonaisuudesta vuodelle 2015 tehtävässä talousarviomuutoksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä (järjestäjäkohtainen päätös ). Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkoja leikataan erityisesti vuosina 2015 (160 paikan vähennys) ja 2016 (170 paikan vähennys). Vuonna 2014 vähennetään 50 paikkaa. Lisäksi tulevina vuosina tullaan alentamaan koulutuksen suhteellista rahoitusta eli yksikköhintoja. Yksikköhinnan lasku aiheuttaa rahoituksen laskun kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näiden päätösten vaikutus otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa Opetus- ja kulttuuriministeriön antama tieto 2. asteen ammatillisen koulutuksen yksikköhinnoista on seuraava: - leikataan 2014 edellisvuoteen (2013) verrattuna -1,50 % - leikataan ,74 % lisää verrattuna 2013 tasoon - ei muuteta vuonna 2016 suhteessa vuoden 2015 tasoon Vuonna 2016 yksikköhinta on siis 4,2 % pienempi suhteessa vuoden 2013 keskimääräiseen yksikköhintaan. Myös aikuiskoulutuksen talous on haasteellinen ja vaatii osaltaan sopeuttamista ja toimenpiteitä. Lisäksi toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi vastaavalla tavalla kuin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla. Hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä 2014 ja uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuodesta 2017 alkaen. Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että ylläpitäjäverkko tehostuu. Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen. Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen. Lisäksi lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus. 9

11 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys. Kuntayhtymän vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvä ja siinä näkyvät vuonna 2013 toteutettujen sopeuttamistoimien vaikutukset odotetun mukaisesti. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin erityisesti vuosien haasteisiin valmistautumiseksi. Vuoden 2014 toiminnan ja talouden toteuttaminen nollatulostasolla ei olisi mahdollista ilman em. sopeuttamistoimia. Kuntayhtymän tuotot alkavat laskea vuodesta 2014 eteenpäin. Vuosien 2015 ja 2016 toiminnan taloudelliset haasteet tulevat olemaan mittavat ja rakennemuutoksen tulee tukea näiden haasteiden voittamista. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen on edelleen vastuullisesti varauduttava tuleviin leikkauksiin, jotka hallitusohjelmassa kohdistuvat opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtiontalouden kehyksien sisältämät 260 miljoonan euron leikkauksen vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen ovat merkittävät ja tarkoittavat sopeuttamistarpeen lisääntymistä verrattuna arvioihin, jotka olivat pohjana vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluille. Vaikutukset eivät ole tiedossa vielä kevään 2014 neuvotteluiden päättyessä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen merkitsee sitä, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnasta noin kolmasosa siirtyy kuntayhtymän ulkopuolelle. Kassavaroista reilu puolet siirtyy aloittavalle Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Siirtojen määrät ja arvot tarkentuvat vuoden 2014 tilinpäätöksen ja Lahden ammattikorkeakoulun taseen perusteella. Valtioneuvoston syksyllä 2013 julkaiseman rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset huomioiden ovat tulevien vuosien haasteet vähintään sillä tasolla kuin vuoden 2013 yhteistoimintaneuvotteluja aloitettaessa arvioitiin. Lisäksi rakennepoliittisen ohjelman osalta haaste on todennäköisesti kasvanut. Ohjelman tarkkoja taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Joka tapauksessa kuntayhtymän taloudellinen liikkumavara on huomattavasti aiempaa kapeampi. Lahden kaupungin tarkastustoimi on tehnyt tarkastusmuistion eläkemenoperusteisten maksujen kustannuksista Lahdessa (Tarkastuslautakunta ). Tarkastusmuistiossa suositetaan selvittämään ammatillisen koulutuksen luovuttamista koskevista päätöksistä ja sopimuksista, kuuluvatko Lahden kaupungin ammatillisesta koulutuksesta maksamat eläkemenoperusteiset maksut kaupungille vai Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymälle. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Kaupunginhallitus päätti ( ), että Lahden kaupungin eläkemenoperusteisten maksujen kohdistaminen koulutuskonsernille toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti vuodesta 2014 lähtien ja täysimääräisinä vuonna Maksu jakautuu henkilöpohjaisesti eri tulosalueille ja pääsääntöisesti Koulutuskeskus Salpaukseen. Maksut on otettu huomioon vuoden 2015 talousarviossa. Tämän vaikutus vuodelle 2015 on euroa. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2014 palkkatasoon 1,0 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvarana. Varaus on riittävä, koska kesäkuussa tiedotettu neuvottelutulos merkitsee sitä, että vuonna 2015 KVTES:ssa ei tule maksuun yleiskorotusta eikä myöskään paikallista erää. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu palkankorotusvara on käytetty keskitetysti KVTES:n rakenteellisiin sopimusmuutoksiin. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksina tehdyt henkilöstön sopeuttamistoimet otetaan huomioon henkilöstökulubudjetoinnissa. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kuntayhtymässä vastaavalla lainanotolla kuin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Hallitusohjelman säästötavoitteet ja tulevaisuuden epävarmuus eivät anna mahdollisuutta velkaantua tulevaisuuden kustannuksella. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen lähtien jakaa yhtymän omat pääomat ja kassavarat kahdelle oikeushenkilölle. Kuntayhtymän taloussuunnitelma ja maksuvalmius valmistellaan vuosille siten, että maksuvalmius turvataan. Sisäisten vuokrien ja Oppilaitos- ja hallintopalveluiden palvelutuottojen tulee kattaa käyttökulut, investoinnit ja tuloksen näkökulmasta suunnitelman mukaiset poistot. 10

12 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Kiinteistöjen poistoaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 20 vuoteen yhtymäkokouksen päätöksellä lokakuussa Muutos perustui KILA:n (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston antamaan poistoohjeeseen. Poistoajan lyhentäminen nosti sisäisiä vuokria vuosina 2013 ja Kiinteistöinvestointien talousarvio ja -suunnitelma perustuu konsernin kiinteistöohjelmaan ja sen päivittämiseen. Investointiohjelmassa otetaan huomioon toimitilavision tilavähennykset. Kuntayhtymässä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa on tavoitteena ollut tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutosja kehittämisprosessissa. Toimenpiteinä ovat organisaatiorakenteen ja palveluiden kehittäminen, opetus- ja työssäoppimisjärjestelyt, opetusteknologian laajempi hyödyntäminen, työskentelytapojen uudistaminen sekä toimintojen ja toimitilojen karsiminen ja käytön tehostaminen sekä muiden kustannusten vähentäminen ja tulojen lisääminen. Päätavoitteena on mahdollistaa laadukas opetus. Merkittävin muiden kuin henkilöstökulujen pienentäminen syntyy kiinteistöjen vähentämisestä. Kiinteistövision 2017 mukaan vähennetään 20 prosenttia ( neliötä) nykyisistä tiloista. Vision toteuttamisen valmistelu on osa toimintasuunnitelman laadintaa. Tuoterenkaan vuosikatteen tulee nousta euroon vuonna Vuosina 2016 ja 2017 tuloksen tulee kehittyä edelleen, jos sisäinen konsernivelka asetetaan tavoitteeksi rahoittaa liiketoiminnan tuloksella. Omistajien kanssa valmisteltu Tuoterenkaan yhtiöittäminen tultaneen toteuttamaan siten, että vanhat velat maksetaan kuntayhtymälle pois, ja uusi suoraan kuntaomisteinen yhtiö, pääsee käynnistämään toimintansa vanhoista rasitteista vapaana. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILAN kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään tulosalueiden tuloslaskelmissa. Kuntayhtymän maksuvalmius pyritään pitämään vähintään 30 päivän tasolla. Tulosalueiden erillistaseissa kassavarojen toteumaa seurataan olemassa olevan menettelyn mukaisesti. Tavoitteena on, että kuntayhtymän tilikauden tulos taloussuunnitelmakaudella olisi lähellä nollatasoa. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut perussopimuksen 18 :n määräys, jonka mukaisesti konsernin toiminta rahoitetaan toiminnasta saaduilla tuloilla, joiksi katsotaan myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu perusrahoitus (64 % tuotoista). Toiminnan ja investointien nettokassavirta on 1,5 miljoonaa euroa positiivinen. Toimintatuottojen lasku talousarviossa 2015 on -38,9 miljoonaa euroa, -31,3 prosenttia. Suurin muutos on ammattikorkeakoulun irtautuminen kuntayhtymästä. Koulutuskeskus Salpauksen tuottojen keskeiset muutokset tapahtuvat yksikköhintarahoituksessa, oppisopimuksessa, lukiossa, opetuksen kehittämishankkeissa sekä hanketoiminnassa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. Toimintakulut laskevat 36,6 miljoonaa euroa, -31,9 prosenttia talousarviossa 2015 verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Talousarvion 2015 ja suunnitelmavuosien 2016 ja 2017 tavoitteet ovat linjassa nykyisen taloussuunnitelman perusteiden kanssa. Koulutuskonsernin vuosikatetavoite (8,4 %) nousee vuonna 2015, edellisen vuoden talousarvioon verrattuna (0,8 %). Vuonna 2013 vuosikate oli 10,1 %. Maksuvalmius on budjetoitu hyvälle tasolle, joten katetavoitteiden muutosten ei kaikissa tilanteissa tarvitse pienentyessään vähentää toteutettavia investointeja. Arvioitu maksuvalmius on 15,3 miljoonaa euroa, noin 60 pv. Tulorahoituksen epävarmuus suunnitelmaa laadittaessa on korkea, joten toteumapoikkeamiin on syytä myös varautua. Koulutuskonsernin investointitaso vuonna 2015 on 4,4 miljoonaa euroa (9,8 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 9,2 miljoonaa euroa vuonna 2017). Lainataso pysyy ennallaan. Lainaa oli 10 miljoonaa euroa tilinpäätöksessä Lainatason odotetaan olevan samalla tasolla vuoden 2016 lopussa. 11

13 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Opiskelijakohtaiset yksikköhinta-arviot sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen perusrahoitus yksikköhintarahoitteiseen koulutukseen löytyvät liitetiedoista kohdasta 6.4 Talousarvion muut taulukot Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijamäärät on esitetty alla olevassa taulukossa: OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2013 TA 2014 TA 2015 Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä % Salpaus (yksikköhintarahoittei nen) Palvelutoimintana järjestetty koulutus 85 % 12

14 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2015 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Koulutuskeskus Salpaus N Tuoterengas N 350 Yhteensä TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Koulutuskeskus Salpaus N Tuoterengas N -15 Yhteensä -274 INVESTOINTIOSA - Koulutuskeskus Salpaus N Tuoterengas N -110 Yhteensä RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset N Lainojen lyhennykset N Oman pääoman muutos (LAMK) K Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus Tuloperusteet Menoperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä tulosalueille ja toimialoille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Ylläpitoluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. Henkilöstömenot Talousarviossa 2015 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2014 toteutuneen tason mukaisesti 27,305 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,378 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 21,927 %. Eläkemaksujen osuus on kasvanut lähes 5,5 % vuoden 2013 tasosta. 13

15 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Palkat on laskettu maaliskuun 2013 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön/toimialan kuin sitovuustasonkin (tulosalue) talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista. Salpauksen ja Tuoterenkaan välisiä kuntayhtymän sisäisiä eriä talousarviossa on euroa. Koko konsernia käsittävät tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat on laadittu ulkoisten tuottojen ja kulujen perusteella. Kiinteistöt Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille, joka siirtyy konsernin organisaatiomuutoksen myötä vuoden 2015 alusta alkaen tiiviimmäksi osaksi Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiota. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Kiinteistöpalvelut säilyvät silti edelleen itsenäisenä ja tulosvastuullisena yksikkönä kuten tähänkin saakka. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja vuoden 2015 alussa on yhteensä noin m 2, joista Koulutuskeskus Salpaukselle, Tuoterenkaalle sekä Lahden ammattikorkeakoululle vuokrattuja toimitiloja on laskennallisesti m 2. Näistä konsernin omistuksessa olevia tiloja on m 2, vuokratiloja m 2, ja osaketiloja 3032 m 2. Konsernin ulkopuolelle on vuokrattu toimitiloja noin m 2.. Tämän lisäksi omasta käytöstä on tyhjennetty noin m 2. Niiden jatkokäyttöä selvitellään ja valmistellaan toimitilastrategian tavoitteiden mukaisesti nk. resurssipankissa. Tyhjien tilojen vuosikustannus on Koulutuskeskus Salpaukselle euroa. Tuoterenkaan hallinnassa on noin m 2. toimitilat, joiden hoidosta Tuoterengas vastaa itsenäisesti. Toimitilavision 2016 mukaisesti konsernissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kiinteistöjen määrää tullaan vähentämään vuoden 2016 loppuun mennessä 20 % vuoden 2013 alun ( m 2 ) tasoon verrattuna. Laajuudeltaan vähennystavoite on suuruusluokaltaan siis noin neliötä. Kiinteistöpalvelut on sitoutunut asetettuun säästötavoitteeseen ja valmistelee kiinteistöistä luopumista sekä niiden myyntiä erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Edellisen lisäksi tilat supistuvat Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä vuonna 2015 noin neliötä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntayhtymän kiinteistökannan tavoitetaso on neliötä vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen tässä aikataulussa ja markkinatilanteessa on kuitenkin erittäin haasteellista ja se edellyttää vielä lukuisten kiinteistöjen myyntiä. Toimitilastrategian mukaisesti kiinteistöjen määrää pyritään lisäksi vähentämään Koulutuskeskus Salpauksen tarpeiden mukaisesti nostamalla tilojen käyttöasteita, mikä tapahtuu lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä eri yksiköiden välillä. Lisäksi pyritään tiiviimpään yhteistyöhön konsernin ja omistajakuntien kiinteistöjen yhteiskäytössä. 14

16 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna Näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lahden ammattikorkeakoululle. Samassa yhteydessä kuntayhtymän omistus Osaamiskiinteistöt Oy:ssä siirtyy perustettavalle yhtiölle. Edellä mainittujen kiinteistöjen osalta Kiinteistöpalvelut tarjoaa Lahden ammattikorkeakoululle jatkossa isännöintipalveluita, joiden sisältö ja laajuus määritellään erikseen. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa toistaiseksi kuitenkin konsernin omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Koulutuskeskus Salpauksen kanssa sovitut, päivitettävät palvelukuvaukset määrittelevät Kiinteistöpalveluiden kulloinkin tuottamat palvelut. Kuvauksessa mainitut palvelumaksut koostuvat sisäisistä vuokrista, jotka sisältävät puolestaan kiinteistökohtaisten käyttökulu- ja pääomavuokrien osuudet. Tyhjistä opetus- ja toimitiloista joudutaan maksamaan tilojen välttämättömät ylläpitokustannukset. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Konsernin sopeuttamisohjelman mukaisesti vuosien kulujen säästötavoite on 10 %, mikä tarkoittaa Kiinteistöpalveluissa yhteensä noin 1,7 miljoonan euron supistusta vuoden 2012 kulutasoon suhteutettuna. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2015 ovat keskimäärin 6,23 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Pääomavuokran määritys perustuu voimassa olevaan konsernisuunnitelmaan sekä investointitarveselvityksen mukaiseen rahoitustarpeeseen ja lainoitettujen erityishankkeiden rahoituskustannuksiin. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2015 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,19 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Tavoitetaso pääomavuokrissa on n. 4,5 /m 2 /kk, minkä turvin voidaan hidastaa kiinteistömassan korjausvelan kasvua. Tavoitteeseen pyritään etenemään 0,20 0,30 /m2/kk vuosittaisella pääomavuokran yleiskorotuksella Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2015 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo Poistot Poistoaika v Tietoliikenneohjelmat 3 v Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % Koneet ja kalusto 3-10 v Yhteensä Poistot sitovuustasoittain Salpaus TR Yhteensä

17 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus ,52 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,55 Yhteiset palvelut ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,79 KULUT Koulutuskeskus Salpaus ,88 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,38 Yhteiset palvelut ,00 KULUT YHTEENSÄ ,21 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus ,57 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,69 Yhteiset palvelut ,00,, SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,91 KULUT YHTEENSÄ ,73 NETTO ,12 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset erät 16

18 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot ,44 55 Maksutuotot ,06 58 Tuet ja avustukset ,64 63 Vuokratuotot ,78 67 Muut toimintatuotot ,05 68 Valmistus omaan käyttöön ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,79 KULUT 01 Palkat ,81 02 Sosiaalivakuutusmaksut ,73 57 Henkilöstökorvaukset ,00 06 Muiden palveluiden ostot ,61 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,09 15 Varastojen muutos ,47 18 Avustukset ,47 19 Vuokrat ,22 20 Verot ,57 27 Muut kulut ,23 KULUT YHTEENSÄ ,21 NETTO ,72 16 Suunnitelmapoistot ,9 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset 17

19 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa Toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita on uudessa Koulutuskeskus Salpauksessa 836. Määräaikaisia palvelussuhteita on 11 prosenttia koko henkilöstöstä. Määräaikaisten palvelussuhteiden suhteellisen määrän arvioidaan vähenevän vuonna Tilinpäätös 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus ,3 300,0 297,5 Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut ,6 131,1 130,2 Lukiokoulutus ,6 11,6 11,6 VALMA-koulutus ,3 36,8 35,8 Yhteensä 503,8 479,4 475,0 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Työelämäpalvelut ,0 24,0 24,0 Opiskelijapalvelut ,6 125,4 126,3 Oppimisen kehittämispalvelut ,3 11,4 11,4 Yhteensä 160,9 160,8 161,7 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut ,5 47,0 45,0 Kiinteistöpalvelut ,3 51,2 49,7 Ravintolapalvelut ,2 68,0 66,0 Yhteensä 167,0 166,2 160,7 Rehtorintoimisto ja hallinto ,9 35,9 35,9 YHTEENSÄ 961,4 1027,8 867,6 842,3 833,3 TUOTERENGAS Tilinpäätös 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valmennus-, tukipalvelu- ja ammattihenkilöstö Asiakastyösuhteet Yhteensä

20 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Uudistamisen kohteena on ollut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, jonka konsernihallitus on hyväksynyt kokouksessaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa konsernin toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että konsernin toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Konsernihallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernihallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, tulosaluejohtajat, Yhteisten palvelujen johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Konsernihallituksen ja konsernijohdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi konsernihallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Uudistetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kehitetään yksiköissä tehtävää riskienkartoitusta ja sisäisen valvonnan tilan arviointia. Tämän pohjalta toteutetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilan kartoitus johdon ja esimiesten osalta. Tavoitteena kartoituksessa nykytilan arvioinnin lisäksi on lisätä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamista. Keskeisenä riskienhallinnan painopisteenä vuoden 2014 osalta on konsernin rakennemuutos, erityisesti LAMK Oy:n ja Tuoterenkaan muutosten aiheuttamien vaikutusten kautta. 19

21 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) 2.1 Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Koulutuskeskus Salpauksen strategia Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan ensimmäinen yhteinen strategia vuoteen 2017 hyväksyttiin syyskuussa Strategian yhtenä lähtökohtana on yhteistyön vahvistaminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen tulosalueiden välillä. Strategian pohjalta on laadittu Salpauksen strategia ja toteuttamissuunnitelma sekä yhteiset toimintaohjelmat, joita ovat Henkilöstöohjelma, Kiinteistöohjelma, Myyntiohjelma, Tieto- ja viestintätekniikkaohjelma sekä Viestintä- ja markkinointiohjelma. Seuraavassa kuviossa on tiivistetty strategian keskeiset elementit: Koulutuskeskus Salpauksen arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uusiutuminen 20

22 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Strategiset tavoitteet vuosille Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aito työelämäkumppanuus luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Toimintamme keskeisiä periaatteita ovat yhdessä kehittäminen sekä asiantuntijuuden uudistaminen ja jakaminen. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä periaatteita toimintamme kehittämisessä. Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen Työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovat pedagogisen toimintamme lähtökohtia. Kehitämme monipuolisia ja työvaltaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Tehostamme osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja pyrimme määrällisestä suorittamisesta osaamisen hankintaan ja sen osoittamiseen. Tuemme henkilöstöä pedagogisessa uudistumisessa. Vahvistamme opetushenkilöstön taitoja yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen, joka huomioi sekä erityislahjakkaat että lisätukea tarvitsevat opiskelijat. Mahdollistamme opiskelijoille aidot ja monipuoliset valinnat henkilökohtaistamisen kautta sekä tuemme opiskelijaa oman oppimispolun suunnittelussa. Luomme mahdollisuuksia koulutuksen ja työn vuorottelulle ja yhdistämiselle sekä joustavalle tutkinnon suorittamiselle. Kokonaisvaltaisen ohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua ja työllistymistä sekä varmistaa opintojen eteneminen. Koko työyhteisömme edistää pedagogiikan uudistamista, hyvien oppimistulosten saavuttamista ja kestävää kehitystä. Kaikilla on vastuu kasvattaa nuoria opiskelijoita sekä ohjata opiskelijoita huolehtimaan omalta osaltaan hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Opiskelijat osallistuvat entistä enemmän pedagogiikan ja toimintatapojen kehittämiseen. b) Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Rakennamme monimuotoisia, työelämälähtöisiä oppimispolkuja. Vahvuutemme ovat joustavat toimintatavat sekä monialainen ja eri koulutusasteille ulottuva tarjonta, joka palvelee sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Tehostamme alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Joustavat oppimispolut perustuvat vahvasti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kehitämme joustavat väylät Salpauksen lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta työelämän tutkintoihin, ammattikorkeakouluun ja muihin korkeakouluihin. Opiskelijan ohjaaminen elinikäisen oppimisen polulla edellyttää myös henkilöstöltä elinikäistä oppimista, itsensä kehittämistä ja ennakoivaa uudistumista. c) Vahvat kumppanuudet Määrittelemme strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet yhdessä kumppaneidemme kanssa. Vahvistamme työelämäyhteistyötä, erityisesti osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia ja analysointia sekä työelämän osaamisvaatimuksiin vastaamista. Yhdessä kumppaneidemme kanssa käynnistämme työelämää ja koulutusta uudistavia toimintamalleja, jotka edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä ja alueen hyvinvointia. Uusissa oppimisympäristöissä Salpauksen eri alojen opiskelijat työskentelevät yhdessä, ja lisäksi luomme oppimisprosesseja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Tuoterenkaan toimijoiden kanssa. Mahdollistamme oppimisen laajasti oman toimintaympäristömme ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuen. Hyödynnämme vertaisarviointia ja kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. 21

23 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Kukaan ei jää ulkopuolelle Olemme vastuun kantava, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija. Tasa-arvoisuuden edistämiseksi toimimme alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa ja tuomme päätöksentekoon mukaan oppilaitosnäkökulman. Henkilöstömme monipuolinen osaaminen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisääviä elementtejä ovat mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantuntijuuteen perustuva TKI-toiminta. Näiden joustava yhteensovittaminen ja hyödyt konkretisoituvat konsernin eri tulosalueiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. Menestystekijät a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen Alueellisesti vahvana koulutuksenjärjestäjänä suuntaamme koulutustarjontamme ja aloituspaikkamme alueen tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko pohjautuu analysoituun ennakointitietoon. Yhteistyössä kuntien kanssa panostamme perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjaukseen ja räätälöimme uudenlaisia koulutusmalleja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Kehitämme työpajatoimintaa yhdessä verkostokumppaneidemme kanssa ja laajennamme siten oppimisympäristöjä koulutuskonsernissa ja Päijät-Hämeessä. Näin luomme räätälöityjä ja työvaltaisia koulutusmalleja tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutusasteiden ja -organisaatioiden välisellä yhteistyöllä luomme mielekkäitä opiskelujatkumoita, joissa uusi osaaminen rakennetaan yksilöllisesti aiemmin suoritettujen opintojen kautta hankitulle osaamiselle. Vahvistamme aluekehitysrooliamme työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän kautta. b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Työpajayhteistyötä ja työpajatoimintaa kehittämällä tarjoamme turvallisia ja monipuolisia oppimisympäristöjä opiskelijoille. c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Opiskelijoiden ohjauksessa selkiytämme toimijoiden välistä työnjakoa ja edistämme yhteistyötä sekä kehitämme ohjauksen jatkuvuutta. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opinto- ja uraohjauksen laatua sekä välittää hakijoille realistinen kuva eri koulutusaloista ja työllistymismahdollisuuksista. Hyödynnämme uuden teknologian ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen toteuttamisessa. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Menestystekijät a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri 22

24 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Toimintakulttuurimme pohjautuu kannustavaan, vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen. Luomme menestystä, joka näkyy oppimisen ja TKI-toiminnan tuloksellisuutena. Edistämme yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuuria, jossa uudet innovaatiot syntyvät. Uskallamme ottaa hallittuja riskejä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja innovatiivista toimintakulttuuria tukeviksi. Johtaminen tukee tarkkaa taloutta, oikeudenmukaista työkuormitusta, sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuunottoa. Teemme jokaisen panoksen läpinäkyväksi ja palkitsemme onnistumisesta ja uudistumisesta. b) Ennakoiva johtaminen Uudistamme toimintatapoja ja rakenteita ydintehtävissä ja niitä tukevissa palveluissa. Tavoitteena on lisätä resurssien yhteiskäyttöä sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, ohjattavuutta ja taloudellisuutta. Johtaminen ja uudistuminen perustuvat ennakointiin, arviointija palautetietoon sekä reaaliaikaisiin tuloksiin ja tietoon toimintamme tilasta ja suunnasta sekä yhteiskunnan muutoksista. Arvioimme päätösten ja ratkaisujen vaikutukset eri näkökulmista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kestävän talouden turvaamiseksi. Toimimme kaikilla koulutusaloilla perustehtävää tukevien yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja puutumme tarvittaessa poikkeamiin. Toimimme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla tulosyksikköihin ja toimipisteisiin kestävän kehityksen ohjelmia. c) Resurssien oikea kohdentaminen Kohdennamme resurssimme koulutusalojen ja toimipisteiden tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme henkilöstön osaamista yli yksikkörajojen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilojen laaja yhteiskäyttö ja uusi pedagogiikka muuttavat oppimistilanteita ja vähentävät tilatarvetta sekä vapauttavat resursseja perustehtävään. Resurssien yhteishankinnat ja -käyttö yksiköiden kesken tukevat oppimisympäristöjen uudistumista. Projektitoiminnassa keskitymme ydintehtävän tukemiseen sekä kestävään taloudellisuuteen Strategiset ohjelmat Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Strategisen ohjelman tavoitteena on kannustaa oppimista, toimintakulttuurin vahvistamista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 2015 Ohjaa kehittämistyötä Toimintasuunnitelmat Toimialat ja tulosyksiköt Henkilöstöja koulutussuunnitelma (lakisääteinen) Raportoidaan kokonaisuutta Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma Tulokset

25 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Strateginen painopiste Toimenpidekokonaisuus Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla luodaan aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen ja vahvistetaan oppimisen eri muotoja henkilöstö toteuttaa pedagogiikkaa uudistuvin menetelmin 2. Uudistaa johtamis- ja toimintakulttuuriamme vahvistetaan arvopohjaa ja toimintakulttuuria uuden strategian valmistelu- ja toteuttamisprosessin yhteydessä vahvistetaan vastuullisuutta ja työyhteisötaitoja, itsensä johtamista sekä työskentelytapojen uudistamista. 3. Uudistaa henkilöstösuunnittelua uudistetaan ja vahvistetaan laadullisen ja määrällisen henkilöstösuunnittelun malleja uudistetaan resursointia tukemaan pedagogiikan toteuttamista Toimenpiteet 2015 (vastuuhenkilö/-t) johtoryhmä vararehtori, henkilöstöjohtaja otetaan käyttöön oppimisen hyviä käytänteitä ( malli) määritellään Salpauksen pedagogiikka ja kuvataan uudistuvan pedagogiikan menetelmät johtoryhmä henkilöstöjohtaja määritellään arvot yhteistoiminnallisesti tunnistetaan nykyinen toimintakulttuuri ja uudistetaan yhteisesti määritellyn tavoitteen mukaista kulttuuria vahvistetaan johtamisosaamista ja esimiesosaamista luodaan rakenteet oman työhyvinvoinnin johtamiseksi otetaan käyttöön uusia työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehittämistyölle ja uudistumiselle johtoryhmä henkilöstöjohtaja hyödynnetään hr-dw:n, ojo:n ja ags:n mahdollisuudet ennakoivassa ja operatiivisessa henkilöstösuunnittelussa tarkastellaan opetushenkilöstön resursointia ja luodaan uusia malleja tes/ves puitteissa vakiinnutetaan aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä Mittarit Toimialojen ja tulosyksiköiden tulosmittarit Johtamis-, työhyvinvointi- ja viestintämittarit Henkilöstömäärä (läsnäolevat) Henkilöstökulut/ toimintatuotot Sairaspoissaolot / henkilö Sairaspoissaolot kalenteripäivinä Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2015 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2015 ( ) Kiinteistöpalvelut tuottaa palvelumaksua vastaan kuntayhtymän kiinteistönpidon kokonaisvaltaisesti tilojen käyttäjille. Palvelukokonaisuuteen sisältyy isännöinnin, rakennuttamisen, kunnossapidon, huollon, siivouksen ja jätehuollon sekä vahtimestaripalveluiden kokonaisuudet. Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun toimipisteiden taloudellinen kiinteistövastuu siirtyy kokonaisuudessaan Lahden 24

26 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille kaupungille ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle vuonna Tässä muutostilanteessa pyritään turvaamaan ammattikorkeakoulun toiminta uudessa toimintamallissa siten, että kiinteistönpito uuden vuokranantajan ja ammattikorkeakoulun välillä tulee toteutettavaksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella, sujuvalla ja yhdenmukaisella tavalla. Samalla Kiinteistöpalvelut tarjoaa näiden kohteiden osalta jatkossa tarvittavat isännöintipalvelut ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulun toiminnan keskittämistä Niemenkadun kampukselle jatketaan, mutta opetustoiminta jatkuu osittain myös kuntayhtymän tiloissa keskustan kampusalueella, ainakin vuosiin asti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Edelliseen liittyen Kiinteistöpalvelut on yhteistyössä Haahtela Kehitys Oy:n kanssa toteuttamassa toimitilaselvitystä Koulutuskeskus Salpauksen eri koulutusalojen sijoittamisesta Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusalueille vuosina Samassa yhteydessä selvitetään koko toimipistekentän toimintaan liittyvät edellytykset tulevina vuosina. Tämän pohjalta täsmennetään toimitilastrategiaa ja siihen pohjautuvaa suunnitelmaa lähivuosien kiinteistöinvestointien tarpeista. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kehittämisen painopisteet 2015 ( ) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), Tiloista luopuminen (Kukonkannus, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttämiseen korjausvelan pienentämiseen energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2015 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta Kiinteistöjen käyttöaste (%) Tilojen kokonaismäärä (m 2 ) Tyhjien opetustilojen määrä (m 2 ) Tiloista luopumisen toteutumisen seuranta: toimipiste / toimenpide (myynti, vuokraus) / ajankohta (kk/vuosi) Kiinteistöjen tekninen arvo ( ) Korjausvelka ( ) Energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus 25

27 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma pedagogiikan tukena Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Ohjelman onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. Oppimiskeskus Fellmanniassa luotua toimintamallia kehitetään ja levitetään. Oppimispalveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on ohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2015 ( ) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus 2015 Seuranta 2015 Digitaalisuus tukemaan käden taitojen oppimista Tvt yksilöllisten polkujen tukena Virtuaaliympäristöjen ja simuloinnin opetuskäyttö Vertaisoppimisen mahdollistaminen verkossa 3D suunnittelun, kuvantamisen ja tulostuksen hyödyntäminen osana opetusta Mobiiliohjaus otetaan käyttöön kaikissa tutkinnoissa Oppimisprosessin dokumentointi digitaalisesti otetaan käyttöön kaikissa tutkinnoissa Hankintahinta euroina ja vaikutus opetuksen kokonaiskuluihin Digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa Mobiiliohjaus otettu käyttöön kaikissa tutkinnoissa Digitaalisten portfolioiden määrä tutkinnoittain Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja yhteisöllisen työskentelyn kehittämiseen liittyvät painopisteet ja toimenpiteet on kuvattu Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strategisessa ohjelmassa Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle 2015 ( ) Tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva ja helposti lähestyttävä kumppani. Kehitämme osaamistamme, organisaatiotamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeisenä tavoitteena on sekä kumppaneitamme että meitä hyödyttävä toiminta ja myyntitulostemme parantaminen. Kehittämisen painopisteet 1. Viestinnän kehittäminen Käytämme yhteisesti sovittuja perusviestejä ja viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Strategia- ja esimiesviestintä sekä yhteisöllinen työskentely ovat kehittämisen painopisteitä. 26

28 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Uuden Salpaus-brändin kautta teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on lisätä positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 3. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä ja hakumarkkinointia erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän avulla. Hyödynnämme suunnitelmallisesti sosiaalista mediaa ja muita yhteisöllisiä viestintäkanavia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. 4. Myyntiedellytysten ja tuotevalikoimien kehittäminen sekä kannattavan myynnin kasvattaminen Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen, myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen sekä myynnin tehokas johtaminen ovat onnistumisen kulmakiviä. Tunnistetaan asiakasryhmät ja heidän tarpeensa ja suunnitellaan panostukset ja vastuut niiden mukaisesti. Seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta määrällisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopisteet 2015 ( ) Kehittämisen Toimenpidekokonaisuus painopiste 1. Sisäinen viestintä strategia- ja esimiesviestinnän kehittäminen: uuden strategian viestintäsuunnitelma, brändi, perusviestit ja työkalut yhteisöllisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen 2. Sidosryhmäviestintä ja -markkinointi sidosryhmäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot) yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmat 3. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käytön tehostaminen, www, sos.media, uutiskirje 4. Myyntiedellytysten kehittäminen 5. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen 6. Kannattavan myynnin kasvattaminen myynnin uudelleenorganisointi henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen ja myynnin työvälineiden käytön tehostaminen (www, AHA) tuotevalikoiman suunnittelu ja osaamisen tuotteistaminen liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen raportoinnin hyödyntäminen täysimääräisesti myyntitoiminnan arviointi (laatu ja volyymi), asiakasanalyysit myyntitoiminnan tehostaminen Mittari Viestinnän mittarit osana johtamisen ja työhyvinvoinnin kyselyä Strategian toteutumisen seurantakysely Sidosryhmätutkimuksen tulokset Salpauksen vetovoima Positiivisten lehtijuttujen määrä Kävijämäärät: www ja sosiaalinen media Myynnin mittarit (tarjoukset, tilaukset, myyntiennusteet, toimintakate) Asiakastyytyväisyysmittari Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta

29 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Oppimis- ja koulutuspalvelut Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus (yksikköhintarahoitteinen) josta valmistavan koulutuksen osuus 142,5 Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) Lukiokoulutus 160 Oppisopimuskoulutus (perustutkinnot, at, eat) Henkilöstömäärä (htv), OVTES 435,6 Henkilöstömäärä (htv), KVTES ja TS 68,2 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Ammatillisen peruskoulutuksen toimintasuunnitelma Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistaminen ja toimeenpano (osaamisperusteisuus) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen Tutkintojen suorittaminen määräajassa (läpäisyasteen parantaminen) Ammatillista peruskoulutusta koskevien säädösten ja määräysten toimeenpanon varmistaminen Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti yhteistyössä työelämän kanssa Uudistettujen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien toimeenpano alkaen Työvaltaisten oppimisympäristöjen ja -menetelmien laajentaminen ja entistä tiiviimpi ja monimuotoisempi työelämäyhteistyö / kumppanuus Erilaisten oppijoiden ohjaus ja tukeminen ja joustavien opintopolkujen mahdollistaminen Opetus- ja ohjausresurssien kohdentamisen uudelleen suunnittelu ja toteutus osaamisperusteisuutta tukien Kaikki tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat linjausten mukaisia ja hyväksytty mennessä Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (%) Suoritetut tutkinnot (lkm) Opinnoista eroaminen (%) Läpäisy (%) 28

30 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun toteutuminen toimialueellamme Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ja aiemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Koulutuksen aloituspaikkojen kohdentaminen Aiempien hankkeiden ja muun kehittämistyön tulosten hyödyntäminen yhtenäisten ohjauspalvelujen kehittämisessä Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Vaille valmistavan tai tutkintotavoitteisen toisen asteen koulutuksen koulutuspaikkaa jääneet toimialueellamme (peruskoulun tai lukion päättäneet, aiemmin ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet) Negatiiviset erot (%), läpäisy (%) Toteutuneet pajajaksot Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano kaikilla aloilla Uudistuvan rahoitusjärjestelmän edellyttämät toimintatapojen muutokset Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Koulutuksen toteutusmallien arviointi ja kehittäminen vaikuttavuus ja taloudellisuus huomioiden Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Uuden rahoitusmallin mittareiden tulosten kehittyminen 29

31 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Ammatillisen aikuiskoulutuksen toimintasuunnitelma Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työelämäyhteistyön kehittäminen yrittäjien luottamuksen saamiseksi (win-win-tilanne) Alueellisen yritysyhteistyön ja kumppanuuksien hyödyntäminen oppimisympäristönä Tutkintojen ja työammattien vastaavuuden parantaminen suhteessa työelämän vaatimuksiin Moniammatillinen kehittämiskumppanuus työelämän kanssa Aktiivinen työelämäkumppanien hakeminen ja yhteistyöverkoston vahvistaminen Tutkintokohtainen yhteistyön seuranta Uusien kumppaneiden määrä Työelämän tarpeita vastaavan ja ajanmukaisen opetuslaitteiston hankinta Ajanmukaisen ajoneuvokaluston hankinta Keskustelut yritysten kanssa työssäoppimisen laajentamisesta ja yhteistoiminnan syventämisestä työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen toteutuksessa Virtuaali- ja simulaatiooppimisympäristön käyttöönotto (esim. hitsaussimulaattori) Toteutuneet hankinnat ja niiden käyttöaste Simulaatioiden vaikutus pedagogisiin toteutuksiin Koulutustuotteiden ideointi ja suunnittelu alueen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä koulutustuotteiden myynti ja markkinointi Nykyisen henkilöstön erityisosaamisen ja sen tuotteistamismahdollisuuksien kartoittaminen sekä tuleviin rekrytointitarpeisiin valmistautuminen Yrityksen henkilöstökoulutuksen myyntivolyymi Tutkinnon osien opetuksen tuotteistaminen 30

32 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nuorten ja aikuisten ohjauspalveluiden toiminnan yhdistäminen ja ohjauspalveluiden monipuolistaminen vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän tarpeita Ohjauspalvelujen vaikuttavuuden parantaminen Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeiden huomioon ottaminen Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ja aiemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden tuki- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustoiminnan yhdistäminen eri rahoituskanavien kautta tuleville opiskelijoille kannattavuuden näkökulmasta Eri tutkintojen ja tutkinnon osien valinnaismahdollisuuksien lisääminen Kotoutumiskoulutuksen aseman varmistaminen ns. VOSrahoituksen muutosten yhteydessä Aiempien hankkeiden ja muun kehittämistyön tulosten hyödyntäminen yhtenäisten ohjauspalvelujen kehittämisessä Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa Tutkintokohtainen läpäisy (%) Suoritetut tutkinnot (lkm) Maahanmuuttajille tarjottavan suomen kielen koulutuksen volyymi Kotoutumiskoulutuksiin osallistuneiden tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtyminen Negatiiviset erot (%) Läpäisy (%) Toteutuneet pajajaksot Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano kaikilla aloilla Esimiestyön vahvistaminen uudenlaisen oppimis- ja toimintakulttuurin rakentamisessa Henkilöstön vastuu oman työn arvioinnista ja kehittämisestä Uudistuvan rahoitusjärjestelmän edellyttämät toimintatapojen muutokset Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen taloudellisuuden kehittäminen Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Roolit ja tehtävät kaikilla tasoilla määriteltävä asiakkuuksien kautta Strategian mukaisen toiminnan vahvistaminen Ohjausjärjestelmän rakentaminen ja tietoinen toteuttaminen Esimiestyön kehittäminen Selkeä tavoitteiden määrittely kaikille toimijoille Koulutuksen toteutusmallien arviointi ja kehittäminen vaikuttavuus ja taloudellisuus huomioiden Talous- ja myyntiosaamisen lisääminen (koulutusten kannattavuuden varmistaminen) Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Johtamismittari Työhyvinvointimittari Viestintämittari Vuosityösuunnitelmien sekä sähköisen työajanseurannan käyttöönotto koko aikuiskoulutuksessa vuoden 2015 aikana Uuden rahoitusmallin mittareiden tulosten kehittyminen Toteutunut myynti ja kannattavuus 31

33 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Lukiokoulutuksen toimintasuunnitelma Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Yhdistelmätutkintojen valmistuminen kolmessa vuodessa joustavat opintopolut mahdollistaen Kansainvälisen hanketoiminnan kehittäminen Ammatillisten opintojen ja yhdistelmäopintojen modulointijärjestelyt Kansainvälisyystiimin käynnistäminen Aktiivinen hankkeiden hakeminen Yhdistelmätutkinnoista valmistuvien määrä Osallistuneiden opiskelijoiden määrä Yritysyhteistyön lisääminen Yritysesittelyt opiskelijoille Kontaktien määrä Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Opintojen ohjauksen vahvistaminen (opot ja henkilöstö), myös yhdistelmätutkintojen osalta Markkinoinnin kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen Ohjauksellisen otteen kehittäminen Markkinointitiimin perustaminen Markkinoinnin laajentaminen Jatkokoulutukseen sijoittuminen Opiskelijamäärä Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Ylioppilastutkinnon kokeiden sähköistyminen Lukion opetussuunnitelma uudistus, voimaan 2016 Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Sähköiset oppimisalustat käyttöön Opiskelijoiden aktivoiminen hankkimaan omia koneita Uuden opetussuunnitelman laatiminen yhteistoiminnallisesti Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Onnistuneet koejärjestelyt Opetussuunnitelma valmis keväällä 2016 Salpauksen lukion imagon nostaminen Salpauksen www-sivujen päivittäminen Vetovoimaisuus 32

34 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Valmistavan koulutuksen toimintasuunnitelma Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osaamisperusteisuuden vahvistaminen koulutuksessa Yhteistyön kehittäminen koulutusalojen ja työelämän kanssa Digitaalisten menetelmien ja mobiiliratkaisujen hyödyntäminen opinnoissa Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Valman koulukohtaisen opetussuunnitelman työstäminen, johon haetaan valtionavustusta syksyllä 2014 Uuden koulutuksen käynnistäminen elokuussa 2015 Opiskelijan yksilöllisyyden huomiointi osaamisperusteisuuden mukaisesti Valmistavan koulutuksen ja työpajatoiminnan tunnetuksi tekeminen koulutusaloilla ja sidosryhmien keskuudessa Verkko-opetuksen ja ohjauksen laajentaminen Työvälineiden uudistaminen Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämisryhmien aktivointi Opetussuunnitelma valmis keväällä 2015 Tarvetta vastaavien valmistavan koulutuksen opintopolkujen tarjonnan riittävyys Valmistavan koulutuksen tarjoamat tukimahdollisuudet perustutkinnon opinnoista putoamassa oleville Työpajatoimintaan osallistuvien määrä Uusien menetelmien käyttöönotto Uudet toimintatavat Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nivelvaiheen ohjauksellisuuden kehittäminen Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen jatkumisen turvaaminen Valma-koulutuksen tunnetuksi tekeminen Pajatoiminnan laajentaminen ja käynnistäminen toiminnallisena Hakijoiden määrä Pajatoimintaan osallistuneiden määrä Suoritusten määrä 33

35 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Valma-koulutuksen aseman, imagon ja tehtävän vahvistaminen ja vakiinnuttaminen Salpauksessa Dokumentoinnin kehittäminen Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Valmistavan koulutuksen opiskelijapaikkamäärän vakiinnuttaminen ja toisaalta joustava käyttö perustutkintojen pudokkaiden ohjaamiseksi eteenpäin Ratkaisut koulutuksen toteutuksessa eri paikkakunnilla Opetuksen suunnittelun järjestelmällinen dokumentointi Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Alueen valmistavan koulutuksen tarpeeseen vastaaminen Dokumenttien selkeys ja saavutettavuus Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelujen toimintasuunnitelma Kuvaus Oppimisen kehittämispalveluiden toimintamallista ja palveluista Oppimisen kehittämispalvelut muodostuvat seuraavista palveluista Pedagoginen kehittäminen, oppimisympäristöjen ja oppimismenetelmien kehittäminen (pedagogiset lehtorit ja muu ohjaus- ja tukihenkilöstö) Esimiesten sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisten taitojen varmistaminen Kv-toiminta ammattitaidon kehittämisen tukena Verkko-opetuksen ja -ohjauksen tukipalvelut Yrittäjyyskasvatus Hanketoiminnan ohjaus Kilpailutoiminnan ohjaus Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 4,5 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 7,8 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 34

36 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Henkilöstön tukeminen tutkintojen uudistumisen toimeenpanossa (osaamisperusteisuus) Henkilöstön pedagogisten taitojen varmistaminen Oppimisen kehittämispalveluiden toimintamallin ja toimintatapojen vakiinnuttaminen Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Opetussuunnitelmatyön ohjaus Henkilöstön ohjaus ja perehdytys Ohjeistuksen päivitys ja selkiyttäminen Pedagogisen perehdytyksen toimintamallin vakiinnuttaminen kaikille aloille Henkilöstön tukeminen tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja ohjauskäytössä Opettajien yrittäjyyskasvatusta tukevien pedagogisten taitojen vahvistaminen sekä esimiesten yrittäjyyskasvatuksen johtamisen taitojen tukeminen Näyttötutkintomestarikoulutuksen toteutus Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvän osaamisen vahvistaminen Toimintamallin ja toimintatapojen suunnittelu yhdessä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Kaikki tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat hyväksytty mennessä Toteutunut henkilöstön valmennus, perehdytys ja ohjaus Itsearviointi ja yhteistyökumppaneiden palaute Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Opiskelijapalvelujen toimintasuunnitelma Kuvaus Opiskelijapalveluiden toimintamallista ja palveluista Opiskelijapalvelujen kokonaisuus muodostuu seuraavista palveluista opiskelijahallinto (nuoret) opinto-ohjaus (nuoret) opiskelijahuolto opiskelijatoiminta majoituspalvelut Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 69,8 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 55,8 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 35

37 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Nivelvaiheen ohjauksellisuuden kehittäminen Sähköisten oppijan palveluiden käyttöönotto koko laajuudessaan Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten ohjauspalvelujen kehittäminen Uusien tutkinnon perusteiden ja osaamisperusteisuuden huomiointi ohjauksessa ja opiskelijahallinnossa Psykososiaalisten palvelujen toteuttaminen uuden lainsäädännön mukaisesti Opiskelijoiden toiminnallisuuden lisääminen kouluyhteisön hyvinvoinnissa Osallistuminen uuden strategian laatimiseen ja strategian toimeenpano Kehittämistyö yhdessä perusopetuksen kanssa eperusteet-palvelun käyttöönotto Valmistautuminen ehopspalvelun käyttöönottoon Kohtaamon toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Avoimien ja joustavien oppimispolkujen kehittäminen Mobiiliohjauksen kehittäminen HOPS-työkalun kehittäminen Ennakkosuunnittelu, kehittämistyö ja toimeenpano yhdessä koulutusalojen kanssa Yhteistyömallin rakentaminen toiselle asteelle Päijät- Hämeessä Tutorfoorumin hyödyntäminen Tutorit uusien opiskelijoiden tukena Koko henkilöstön osallistuminen strategian valmisteluun ja toimeenpanoon Uudet menetelmät ohjaustyössä Käytön laajuus Ohjauskontaktien määrä ja niiden vaikuttavuus Käyttöönottoaste Arviointi tulosanalyysin yhteydessä Palvelujen riittävyys ja saatavuus Tutorfoorumiin osallistuvien määrä Uudet toimintamuodot Strategia hyväksytty, henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Työelämäpalvelujen toimintasuunnitelma Kuvaus Työelämäpalveluiden toimintamallista ja palveluista Työelämäpalvelut vastaa seuraavista palveluista Viestintä ja markkinointi Myynti ja asiakkuudenhallinta Oppisopimuspalvelut Työelämäpalvelut toimii ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän välillä kiinteässä kehittämiskumppanuudessa ja tuottaa yhteistyössä asiakkaan kanssa uudistavia toimintamalleja ja tuotteita yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Keskeistä on työelämän todellisista tarpeista lähtevä asiakaslähtöinen toiminta. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä julkisyhteisöjen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Viestinnän ja markkinoinnin tukemana asiakkaamme ja henkilöstömme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Viestintä- ja markkinointipalvelut huolehtii Salpauksen hakumarkkinoinnista, tapahtumamarkkinoinnista, brändinhallinnasta, sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä tuottaa sisäisille asiakkaille graafisen suunnittelun, verkkoviestinnän ja muun viestinnän palveluita. 36

38 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työelämäpalvelut vastaa myös organisaation asiakkuudenhallinnasta ja sen kehittämisestä sekä myy tätä palvelua myös Lahden ammattikorkeakoululle. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 23,0 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työelämäpalvelut toimivat uuden strategian ja organisaatiomallin mukaan asiakaslähtöisesti Johtaminen ja vastuut on määritelty selkeästi. Suorituskyvyn mittarit on määritetty ja toimintaa mitataan, arvioidaan ja parannetaan järjestelmällisesti. Laadunvalvonta tunnistaa poikkeamat ja käynnistää korjaamisen. Asiakkuusstrategian luominen ja täytäntöönpano Työelämäpalvelut on solminut työelämän kumppanuuksia, joissa tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä tehdään pitkäjännitteisesti yritysten ja työyhteisöjen kanssa yhteistyössä. Työelämäpalvelutuotteet vastaavat alueellisella ja valtakunnallisella tasolla toimivien asiakasyritysten ja työyhteisöjen tarpeita jatkuvalla uudistumisella. Verkkoviestinnän kehittäminen Uusi viestinnän, markkinoinnin ja myynnin toimintamalli ja otetaan käyttöön Myyntiosaamisen kehittäminen ja perehdyttäminen Toimintaan liittyvä dokumentaatio, viestintä ja raportointi on määritelty ja käytössä. Palautteiden ja reklamaatioiden käsittelyyn laaditaan yhtenäinen malli. Sidosryhmätutkimus Asiakasanalyysin tekeminen Sidosryhmäsuunnitelma Asiakassuunnitelma ja sen toteuttaminen 20 uutta palvelutuotetta myyty ja toteutettu vuosittain. Valmiuksien ja osaamisen ja kehittäminen (www, sos.media, uutiskirjeet) Asiakaslähtöisten verkkopalvelujen kehittäminen Toiminnan organisointi on tehty ja toiminta aktiivista Seuranta on osa Salpauksen raportointia. Sidosryhmätutkimuksen tulokset 1/2015 Asiakasanalyysi tehty 5/2015 Määrä ja volyymi euroa Tavoitteen mukainen määrä (vähintään 10) yhteistyösopimuksia on voimassa vähintään 3 vuotta eteenpäin. Määrä ja volyymi, euroa Koulutukset netti- ja sisältövastaaville Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelujen toimintasuunnitelma Kiinteistöpalvelut tuottaa palvelumaksua vastaan Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistönpidon kokonaisvaltaisesti tilojen käyttäjille. Palvelukokonaisuuteen sisältyy isännöinnin, rakennuttamisen, kunnossapidon, huollon, siivouksen ja jätehuollon sekä vahtimestaripalveluiden kokonaisuudet. Kiinteistöjen teknisten arvojen päivittämisen ja ajantasaisuuden kautta luodaan perusteet kiinteistöjen peruskorjausten ja kunnossapidon PTS:n laatimiselle. Oikein kohdennettujen 37

39 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille resurssien ja rakennusteknisesti perusteltujen hankkeiden myötä tavoitellaan kiinteistöjen teknisten arvojen säilyttämistä ja korjausvelan pienentämistä lähivuosien aikana. Oikeiden toimenpiteiden kautta saadaan ylläpidettyä ja parannettua kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen kunto- ja laatutasoa, sekä turvattua kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen. Tavoitteena on, että kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen määrää vähennetään kiinteistöohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja mukaisesti 2016 loppuun mennessä 20 % vuoden 2013 alun tasoon verrattuna. Tämä toteutetaan luopumalla osasta kiinteistöistä joka niiden myynnin tai vuokraamisen kautta. Käynnissä olevan Salpauksen kiinteistöselvityksen perusteella täsmennetään myös lähivuosina opetustoiminnan sijoittumista ja sen toteutusaikatauluja Lahden osalta siten, että opetustoiminta tulee keskittymään tulevaisuudessa pääosin Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusalueille. Edellisen lisäksi tullaan myös kehittämään Jokimaan toimipisteen kiinteistöjä ja tilojen käyttöä tukemaan siellä toteutettavaa Salpauksen opetustoimintaa. Olemassa olevien kiinteistöjen ylläpidossa suurimmat yksittäiset kuluerät kohdistuvat energian- ja vedenkulutukseen, jonka johdosta Kiinteistöpalveluissa on pyritty pitkäjänteisesti kehittämään niiden hallintaa teknisten järjestelmien ja taloautomaation uudistamisen sekä energianseurannan kehittämisen avulla. Edellisen lisäksi tilojen käyttöasteiden nostamisen sekä iltaopetustoiminnan keskittämisen kautta on mahdollista optimoida tilojen energiatehokkuus taloautomaation avulla. Kuluja on mahdollista vähentää toimipisteissä jätemäärien vähentämisen ja oikean lajittelun, samoin kuin puhtaustason tarkastuksen kautta. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 38,8 Henkilöstömäärä (htv), TS 13,6 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen Opetuksen toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), Tiloista luopuminen (Kukonkannus, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie 4, Heinämaantie 35, Opintie 2) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttämiseen korjausvelan pienentämiseen Kiinteistöjen käyttöaste (%) Tilojen kokonaismäärä (m2) Kiinteistöjen tekninen arvo ( ) Korjausvelka ( ) 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Energian- ja vedenkulutuksen hallinta sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Käyttökulujen kokonaismäärä ( ) Käyttökulujen osuus PHKK toimintatuotoista Energian ja jätteen kokonaiskulut ( ) Energian kokonaiskulutus (MWh) Jätteiden määrät (kg) 38

40 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Ravintolapalvelujen toimintasuunnitelma Kuvaus Ravintolapalveluiden toimintamallista ja palveluista Ravintolapalvelut tuottaa lakisääteisiä opiskelija-aterioita sekä henkilöstöaterioita, kahvilapalveluita ja tilaustarjoiluita sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Palveluita täydennetään välipala- ja juoma-automaateilla. Ravintolapalveluiden toimipisteet toimivat työssäoppimispaikkoina Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille. Ravintolapalveluilla on kansanterveydellinen tehtävä huolehtia Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Ravitsemissuositukset edellyttävät terveellisiä aterioita ja asennekasvatusta, joilla on kauaskantoiset vaikutukset terveyteen. Hankinnoissa pyrimme myös lähiruoan käytön lisäämiseen. Lähiruoka on ruokatuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa ruoka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Tuotantoprosessien kehittämisellä, toimitilojen keskittämisellä ja henkilöstöresurssien tehokkaammalla suunnittelulla pyritään työvoiman tehokkaampaan käyttöön ja henkilöstökulujen sekä raaka-ainekulujen pienentämiseen. Ruokailijamäärien parempi ennakointi ja tietojen luotettavuus vähentää selvimmin kaikkia kustannuksia. Sen vaikutus näkyy myös ympäristöhaittojen vähenemisenä, mikä on samalla tärkeä osa opetuksen ja konsernin tavoitteita. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 67,2 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2015 Mittarit / toteutumisen seuranta Työssäoppimisen lisääminen Ravintolapalveluiden toimipisteissä Asiakastyytyväisyyden lisääminen Ulkoisten asiakkuuksien kehittäminen Myyntikatteen ja palkkakatteen parantaminen Toimintojen yhdistäminen tietyiltä osin Salpauksen matkailu-, ravitsemis-, ja talousalan kanssa Yhteistyöpalavereiden lisääminen Web-palveluiden kehittäminen Ruokalistasuunnittelun kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi Ilmeen uudistaminen Asiakastoimikunnan toiminnan kehittäminen Markkinoinnin ja myyntipalvelun kehittäminen Yhteistyö tapahtuma- ravintolamyynnissä Ostotoimintojen kehittäminen DW-raportoinnin tehostaminen Henkilöstöresurssien kohdentaminen ja tarkastelu Ruokatuotannonohjausjärjestelmän uusiminen Hankinta-, kilpailutus- ja sopimusasioiden tarkastelu Näyttötutkinnot (kpl) Työssäoppimisen ohjaus (h) Asiakasmäärä kpl Opiskelija-ateriat kpl Ulkoinen myynti Myyntikate % Palkkakate % Henkilöstökulujen osuus myyntituotoista Toimintakulut 39

41 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tietohallintopalvelujen toimintasuunnitelma Kuvaus Tietohallintopalveluiden toimintamallista ja palveluista Tietohallintopalvelut tuottaa kilpailukykyisiä tietohallinto- ja tietotekniikkapalveluita Lahden kaupunkiseudun koulutusorganisaatioille sekä toimii merkittävänä toimintahyödyn tuottajana ja kehityksen mahdollistajana asiakkailleen. Tietohallintopalveluiden tavoitteena on toimia Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan strategisen kehittämisen tukena ja tarjota asiakaslähtöisiä ja toiminnan kehittämistä tukevia tietohallinto- ja tietojärjestelmäpalveluita. Toiminnan painopiste tulee olemaan ydintoimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämisessä ja koulutuksen toimialaosaamisessa. Ydintoiminnan tukeminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa sekä toimivaa sopimusyhteistyötä. Asiakassuhteet toimivat strategisella tasolla. Tietohallintopalvelut on proaktiivinen toimija uudistamassa asiakkaidensa toimintaa. Tietojärjestelmäkehitys on laadusta ja kustannustietoista. Tietohallinto pitää yllä IThankesalkku, jonka pohjalta voidaan ylläpitää asiakkaiden tietojärjestelmähankkeiden hallintaa kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti. Tietotekniikkapalveluita tuotetaan kilpailukykyisesti ja tehokkaasti. Palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan läpinäkyvästi. Tukipalveluiden tarve muuttaa muotoaan ja jatkossa panostetaan tukimalleihin, jotka tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista ja työskentelyä. Tietotekniikan tuottamisessa panostetaan uusimpaan teknologiaan ja tehokkaasti automatisoituihin palveluihin. Kilpailukyvyn takaamiseksi tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa tietotekniikkapalveluita yhteistyössä Lahden kaupunkiseudun sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Osa tietotekniikkapalveluista voidaan antaa yhteistyökumppaneiden tai yritysten hoidettavaksi, mikäli se on palvelun laadun tai kustannusten kannalta on tarpeellista. Palveluiden tuottamisen rakenteita uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden haasteita, mahdollistamalla parempi joustavuus ja nopeampi muuntautumiskyky. Muutos toteutetaan toimintaprosesseja kehittämällä, vaihtoehtoisilla tuotantomalleilla sekä teknologiaan panostamalla. Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 47,5 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja 40

42 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Tietoteknisten panostusten kohdentaminen perustietotekniikasta ydintoiminnan tukemiseen Opetuksen prosessien tukeminen tietojärjestelmiä kehittämällä Tiedolla johtamisen välineiden kehittäminen reaaliaikaisemmaksi, ennustavammaksi sekä ohjaamaan paremmin rahoitusmallimuutoksen mukaisesti Yksilöllisen työskentelyn tukeminen tietotekniikka hyödyntämällä, yhdessä pedagogisen muutoksen kanssa Toimenpiteet 2015 Perinteisten työasemaluokkien vähentäminen ja monimuoto-opiskelun tukeminen uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla. Pedagogisten mallien tukeminen tietotekniikalla. Olemassa olevien palveluiden ja järjestelmien määrän vähentäminen sekä panostusten siirtäminen välttämättömien palveluiden tuottamiseen Opetuksen suunnitteluvälineiden vaatimusmäärittely mm. AHOT- ja HOPSprosessien välineiden käyttöönotto huomioiden kansalliset ja toimialakohtaiset vaatimukset ja hankkeet DW-ratkaisujen jalkauttaminen osaksi tiedolla johtamista Monimuotoisten työskentelyratkaisujen suunnittelu, käyttöönotto sekä jalkauttaminen osaksi opetusta Mittarit / toteutumisen seuranta Perustietotekniikkakulujen ja kehittämishankkeiden välinen prosenttiosuus Opetuksen prosessin tukemiseen käytettyjen kulujen muutos Raporttin käyttömäärät Raporttien asiakastyytyväisyys Langattomien verkkojen käyttöaste Kiinteiden tietokoneiden määrän väheneminen Tietokoneluokkien (vähenevä) ja monimuotoopetuksen (kasvava) luokkatilojen varausasteen kehittyminen Rehtorintoimisto ja hallinto, toimintasuunnitelma Kuvaus Rehtorintoimiston ja hallinnon toimintamallista ja palveluista Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskee erityisesti hallinnollista toimintaa, tukipalveluja ja johtamista. Rehtorintoimisto ja hallinto vastaa uudessa rakenteessa Päijät-Hämeen koulutuskonsernikuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpaus -tulosalueen tarvitsemista johtamis- ja hallintopalveluista. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle tuotetaan henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja. Henkilöstöpalvelut tukevat esimiehiä ja henkilöstöä osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä, palvelussuhdeasioissa ja yhteistoiminnassa. Henkilöstöpalvelut tuottavat palkanlaskenta- ja matkalaskupalvelut myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Talouspalvelut tuottavat ja kehittävät yhteistyössä johdon ja esimiesten kanssa korkealaatuisia taloushallinnon palvelukokonaisuuksia Salpauksen talouden tehostamiseksi ja ydintoiminnan parhaaksi. Lisäksi talouspalvelut tuottavat taloushallinnon kirjanpidon, raportoinnin, taloussuunnittelun ja talouden tietojärjestelmiin liittyvät palvelut Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. 41

43 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Keskeiset tunnusluvut vuodelle 2015 Henkilöstömäärä (htv), OVTES 1,0 Henkilöstömäärä (htv), KVTES 34,9 Toimintatuotot * ) Toimintakulut * ) * ) Mukana sisäisiä tuottoja ja kuluja Kehittämistavoitteet vuosille Kehittämistavoitteet Salpauksen uuden strategian valmistelu ja strategian toimeenpano Salpauksen uuden organisaation toiminnan käynnistämisen varmistaminen Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Salpauksen toimintajärjestelmän (laadunhallintajärjestelmän) arviointi ja kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjän alueellisen kehittämissuunnitelman (AmKesu) toimeenpano Koulutuksen järjestämisluvan uudistamisen ja haun ( ) käynnistäminen Toimenpiteet 2015 Keväällä 2015 strategian hyväksyminen Strategian ja strategisten ohjelmien sekä toimintakulttuuria tukevien toimenpiteiden edistäminen Vuosittain tarkistettavien tehtävä- ja toimintaketjujen toiminnan varmistaminen ja tarvittaessa selkeyttäminen (priorisoidaan vuosittaiset kohteet) Keskeisten sidosryhmäsuhteiden kehittämis- ja ylläpitovastuiden määrittely Salpauksen laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi tammihelmikuussa 2015 OKM:n ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi joillekin koulutuksenjärjestäjille tehdään ulkoinen arviointi. Syksyllä 2014 laaditun suunnitelman toimeenpano yhteistyössä alueen muiden koulutuksenjärjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Uuden järjestämisluvan valmistelu yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien kanssa Mittarit / toteutumisen seuranta Henkilöstön aktiivisuus strategian valmistelussa, henkilöstön palaute Strategia hyväksytty ja toteutuu kaikilla aloilla Priorisoidut tehtävä- ja toimintaketjut tarkistettu ja ne toimivat Määrittely tehty ja toiminta vastuiden mukaista Arviointi tehty, kehittämissuunnitelma laadittu ja toimeenpantu arvioinnin tulosten pohjalta AmKesu on laadittu ja toimeenpantu. Suunnitelman toteutumisen säännöllinen seuranta ja kehittämistoimenpiteiden tarkentaminen yhteistyössä alueen koulutuksenjärjestäjien ja muiden sidosryhmien kesken Henkilöstön koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa Seuraavana ovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015: Opetushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Pedagogisen toimintamallin vakiinnuttaminen kaikille aloille edellyttää muutosta toimintatapoihin Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisoitumista ja mobiiliratkaisuja opetuksessa ja ohjauksessa Muun henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle

44 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Oman ammattialan erityisosaamisen vahvistaminen kaikille palvelutoimijoille ja niiden kytkeminen oppimiseen ja opetukseen Kuten opetushenkilöstökin, muu henkilöstö tarvitsee ymmärrystä oppimisen ja opettajuuden muutokseen Kaikille yhteisten tarpeiden lisäksi keskeisiä osaamistarpeita ovat viestintäosaaminen ja asiakaspalvelutaidot. Esimiesten osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Esimiehillä korostuvat johtaminen, lähiesimiestyö, vastuullisuus sekä tulevaisuuden visiointikyky Perustehtävästä ja pedagogisista tavoitteista tulee olla yhteinen käsitys ja on opittava tekemään yhdessä enemmän ja luotava aktiivisesti foorumeja yhdessä tekemiselle myös sidosryhmien kanssa Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2015 Työn ja toimintaympäristön muutosten ymmärtäminen Toimintakulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnallisesti Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisoitumista ja mobiiliratkaisuja omassa työssään Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvän osaamisen vahvistaminen. Näitä ovat myynti- ja asiakaspalveluosaaminen, palvelujen tuotteistaminen ja asiakkaan ydintoiminnon ymmärtäminen oman palvelun näkökulmasta. Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikilta kykyä uudistua ja oppia pois vanhasta. 43

45 2.2.6 Tuloskortti Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) /2015=1, / 2247=1,5 2183/1605=1, /1580=1, /1580=1,36 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 62,2 64,5 63,5 64,5 66,0 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1266/ / / / /1766 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,2 81,0 80,0 84,0 - suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/50 45/51 47/58 40/50 42/50 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 54,0 47, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 108/ / / / /200 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 63,0 63,0 63,5 64,0 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) % 3,2 3,5 3,5 3,5 3,5 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 227/61 157/ /90 220/90 220/90 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 138/87 103/ /80 105/80 105/80 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,1 12,5 11,5 11,0 10,5 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,4/7,7 6,0/6,5 5,5/6,0 6,0/5,0 6,0/4,5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,5 4,0 4,0 4,0 4,0 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,5/0 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 13,1 6,0 6,0 6,0 6,0 - positiivinen/negatiivinen purku % 11,3/1,8 5/1 5,0/1,0 5,0/1,0 5,0/1,0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) % 83,0 75,0 78,0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) % 84,0 75,0 80,0 vuosien tavoitteet asetetaan uuden VALM A-koulutuksen suorittaneiden sijoittumiselle Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Johtamismittari* Viestintämittari * Työhyvinvointimittari * - - Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 1,7 2,3 2,0 2,3 2,3 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 85,5 86,5 87,0 87,5 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 57,2 59,1 59,8 59,2 58,5 Toimitilakulut osuus toimintatuotoista % 15,3 16,4 19,3 19,5 25,8 Toimintakate Tilikauden tulos Oma pääoma Kassavarat * Otetaan käyttöön vuonna Perustietomittarit Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm ammatillinen koulutus (sis. myös valmistava koulutus) ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus (pt, at, eat) ka 6/6 lkm Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Kiinteistöinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) osuus toimintatuotoista % 72,4 74,6 65,5 65,0 65,0 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) osuus toimintatuotoista % 8,1 8,8 7,7 7,8 7,8 Koulutuksen myynnin tuotot osuus toimintatuotoista % 14,3 13,9 13,4 13,8 13,8 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot osuus toimintatuotoista % 3,6 1,6 1,7 1,8 1,8 Koulutuksen myynnin toimintakate osuus toimintatuotoista % 18,9 33,5 39,2 40,6 40,6 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate osuus toimintatuotoista % -5,7 4,0 5,5 7,1 7,1 Kiinteistöpalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot % X X 13, Ravintolapalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot % X X 6,7 6 6 Tietohallintopalveluiden toimintamenot / Salpauksen toimintatuotot % X X 4,3 4 4 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä m Henkilötyövuodet 961,4 1027,8 867,6 842,3 833,3 Tuloskortti mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa *) Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa ensimmäisen kerran syksyllä > tavoitteeksi asetetaan positiivinen kehitys vuosille 2015, 2016, 2017

46 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen talousarvio on laadittu uuden kuntayhtymän rakennemuutoksen mukaisen organisaatiomallin pohjalta. Siinä Koulutuskeskus Salpauksen tulosalue muodostuu Koulutuskeskus Salpauksen lisäksi vuoden 2014 talouden seurannassa Yhteisten palveluiden alla toimineista tulosyksiköistä. Talousarvion valmistelu on muutostilanteessa normaalia haasteellisempaa. Vertailutiedot edellisiltä vuosilta on laskettu samalla rakenteella kuin talousarvio on laadittu. Oppimis- ja koulutuspalveluiden talousarvioraamitus on lähtenyt siitä, että ne kattavat oman toiminnan ja osuudet yhteisistä kustannuksista (opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut sekä oppilaitospalvelut että rehtorintoimisto ja hallinto). Näin koulutusten taloudellisuutta voidaan mitata kaikki kustannukset huomioiden. Koulutuskeskus Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain, tai vähintään taloussuunnitelmakaudella, varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin menoihin sisältäen myös irtaimistoinvestoinnit. Irtaimistoinvestointeihin varataan euroa ja kiinteistöinvestoinnit 3 milj. euroa toimintakatteen ollessa euroa. Kokonaisuudessaan toimintatuotot laskevat -12,87 prosenttia (11,6 milj. euroa). Vuoden 2015 talousarviossa koulutusalojen yksikköhintoihin on laskettu 2,74 % leikkaus vuoden 2014 yksikköhintoihin. Koulutusluvan mukaisia koulutuspaikkavähennyksiä (-160 paikkaa) kohdentuu vuodelle Talousarviossa ei ole arvioitu saatavan tulosrahoitusta, koska sen saamisesta ei ole varmuutta. Kaikkiaan yksikköhintatulot laskevat -3,4 miljoonaa euroa (-6 %). Aikuiskoulutuksen tulokehityksen arvioiminen on vaikeaa. Valtion rahoittamasta työvoimakoulutuksesta osa perustuu kilpailutettuihin päivähintoihin ja osa monivuotisiin optiosopimuksiin. Kilpailutilanne aikuiskoulutuksessa on kova. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat paljon yrityksen koulutustarpeisiin. Opiskelijoiden saamista mm. työvoimakoulutukseen on vaikea arvioida ja toteutuvien opiskelijatyöpäivien määrä vaikuttaa suoraan tulojen kertymiseen. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa kuin nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen tulo-odotuksissa ei ole oleellisia muutoksia vuoden 2014 talousarvion verraten. Projektien tulot on huomioitu talousarviossa pääasiassa vain saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Projektihakuja tehdään avautuvien hakujen mukaan ja toteutuva projektitoiminta tulee olemaan talousarviossa arvioitua volyymia laajempi. Projektitoiminnan laajuuden on arvioitu supistuvan 36 % ( euroa) verrattuna vuoden 2014 talousarviotasoon. Talousarvion toimintakulut laskevat -12,1 % (-9,9 milj. euroa) vuoden 2014 arviosta. Suurin lasku tapahtuu henkilöstökuluissa -11,9 % verrattuna 2014 talousarvioon. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 59,8 %, kun vuoden 2014 talousarviossa vastaava luku oli 59,1 %. Henkilöstökulut vuonna 2013 toteutui 55,116 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 varaus on 47,142 miljoonaa euroa. Vähennystä vuoteen 2013 verrattuna on -14,47 prosenttia (-7,975 milj.euroa). Toiminnan ja talouden sopeuttamiseen on reagoitu yhteisesti katettavien palveluiden osalta jo aiemmin suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden pohjalta. Sopeuttamistoimet näkyvät vuoden 2015 talousarviossa yhteisten toimintojen kustannusrakenteessa. Vuoden 2015 talousarviossa koulutusaloille kohdistettavia tilakustannuksia 15,4 miljoonaa euroa, kun vuoden 2014 talousarviossa vastaava kulu on 14,8 miljoonaa euroa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista vuonna 2015 on 19,5 %, kun vastaava luku vuoden 2014 talousarviossa oli 16,3 % (muutos 3,2 %, euroa). Aloille kohdistettavien tilavuokrien lisäksi 2015 talousarvio sisältää tyhjien tilojen osuutta euroa. Aiempina vuosina tulosalueet (Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu) ovat kattaneet kyseisen menoerän sisäisten vuokrien yhteydessä. Tavoitteena on, että uusi kirjauskäytäntö ohjaa koulutusaloja tiivistämään tilaratkaisuissa ja saavuttamaan sitä kautta tilavuokrien osalta säästöjä tulevina vuosina. Tietohallinnon toimintakulut ovat pienentyneet -12,9 % ( euroa) verrattuna vuoteen Vertailuvuosien 2014 ja 2015 osalta tietohallinnon kulujen suhteellinen osuus toimintatuotoista on pysynyt samana (4,2 %). Opiskelijaruokailun kustannukset ovat vähentyneet eurolla verrattuna vuoden 2014 arvioituun tasoon. Kustannusten laskuun vaikuttaa osaltaan opiskelijapaikkamäärävähennykset. 45

47 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Hallinnon toimintakulujen laajuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuosien välillä, vaikka hallinnon kustannusten suhteellinen osuus toimintatuotoista kasvaa 0,6 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna ( euroa v.2014 ja euroa v.2015). TOIMINTATUOTOT TP TA TA TA TA 2014 TA 2015 osuus muutos muutos % toim.tuotoista Yksikköhintatulot % 73 % - ammatillinen peruskoulutus % 64 % - Taitaja % - tulosrahoitus (amm.peruskoulutus) oppisopimuskoulutus % 8 % - lukiokoulutus % 1 % - ammatillinen lisäkoulutus sis. kohtaan Aik.koulutuksen laajuus Aikuiskoulutuksen laajuus % 13 % - OKM:n rahoittama ammatillinen perus- ja lisäkoul % 4 % - työvoimakoulutus % 8 % - henkilöstökoulutus % 1 % - tietopuolisen oppisopimuskoul.myynti % 0 % Projektit % 0,5 % - opetuksen kehittämishankkeet (amm.peruskoul.) % 0,3 % - eu-projektit % 0,1 % - maksullisen palv.toim. muut projektit % 0,1 % Muut tulot % 13 % - työtoiminta (koulutukseen liittyvä) % 1,5 % - Ravintolapalvelut % 3,7 % - Kiinteistöpalvelut % 3,7 % - Tietohallintopalvelut % 1,8 % - Tieto- ja kirjastopalvelut % - Opiskelijapalvelut (2015 kuraattoritoiminta) ,6 % - Työelämäpalvelut % 0,1 % - Reto ja hallintopalvelut % 1,1 % - muut sekalaiset % 0,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ % 100 % Rahoitusrakenne TA Ravintolapalvelut % Projektit 416 1% Työtoiminta % Kiinteistöpalvelut % Tietohallintopalvelut % Opiskelijapalvelut 511 1% Työelämäpalvelut 104 0% Reto ja hallintopalvelut 861 1% muut sekalaiset 247 0% Aikuiskoulutuksen myynti % Yksikköhintatulot, lukio % Yksikköhintatulot, ammatill.koul % Yksikköhintatulot, oppisopimusk % 46

48 2.2.8 Tuloslaskelma Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KOULUTUSKESKUS SALPAUS (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2013 *) TA 2014 **) TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Eliminointi *) Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Eliminointi *) Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 406 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 11,8 9,8 9,0 10,4 11,7 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 103,2 101,2 160,5 79,7 95,3 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä * ) TP 2013 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. ** ) TA 2014 Toimintotuotoista ja -kuluista on eliminoidu euroa Salpauksen ja Yhteisten palveluiden välistä sisäistä laskutusta. 47

49 2.2.9 Investoinnit Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain löytyy kohdasta Irtaimistoinvestoinnit KOULUTUSKESKUS SALPAUS INVESTOINTIOSA (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) Kohde/ Tul/ Hanke TP TA TA TS TS Hanketavoitteet hanke Men yhteensä IRTAIMISTOHANKINNAT Hyvinvointitoimiala -80 Katsomomodulit/Svinhu 13, sirkussali Ohjauspajan ja anatomian sekä muiden nuorten ja aikuisten oppimisympäristöjen kehittäminen/vipusenkatu 5, sosiaali- ja terveysala Vipusenkatu 5, sosiaali- ja terveysala Ohjauspajan ja anatomian sekä muiden nuorten ja aikuisten oppimisympäristöjen kehittäminen Opetusvälineistön uusiminen. Ensihoidon, ensiavun ja hoitotyön opetuksen välineistö:esim. ensihoidon potilaspaarit, Annenukke perhesarja, harjotusdefibrillaattori Oppimisympäristön kehittäminen/svinhu 17 ja Svinhu 2, Hius-kauneus ja vaatetus Dialogiluokkien kalustaminen osana pedagogista kehittämistä M -10 M -20 M -10 M -20 Koulutie Orimattila, Musiikkiteknologia Studiolaitteiston uudistaminen, osa 2 M -20 Luonto ja asuminen -195 Hevosalan opetukseen kilpakärryt Hevosalan opetukseen, kärrykaluston uusiminen, 7 kärryä Laboratorioalan testauslaitteisto Laboratorioalan opetuskäyttöön, kaluston uusiminen Luonnonvara-alalle opettusvälineitä Ympäristöala; kaasumittari ja Eläintenhoito; mikroskooppi M -25 M -20 M -20 Pintakäsittelyalan opetusvälineistön uusiminen Pintakäsittelyalan muutto Vip 3:sta Vip 5 B:n tiloihin M -40 Hevosalan ratsastuopetuksen opetusvälineet Hevosalan opetuksen järjestäminen Jokimaalla, maneesiin esteratsastus välineet Talotekniikka-alan opetusvälineistön uusim. Työyksiköt asennusharjoituksien toteuttamiseen (kylmäala) M -60 M

50 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS Palveluala -90 Stå 4 A, 4 luokkatilan kalustaminen, yhden luokan Uudistuva pedagogiikkaa edellyttää uudistuvia oppimisympäristöjä. Atk-luokkiin pienempiä pöytiä, mahdollisuus useammalle opiskelijapaikalle. Stå 4 A:ssa ei irtaimistoinvestointeja v Svi 10, 3 luokkatilan kalustaminen Varautuminen muuton jälkeen havaittaviin puutteisiin, jos 2014 investointeihin varatut rahat eivät riitä / siirry Av-välineiden hankinta Tehokkaammat videotykit ja dokumenttikamerat (Stå 4 A:ssa dokumenttikameroiden uusimistarve) ja näiden edellyttämät ohjelmistot uudistuvan pedagogiikan tarpeisiin. Teknologia Hitsauskone (3 kpl), laajatoiminen nykyaikaisilla Opetuslaitteiden nykyaikaistaminen ja vastaamaan työpaikkojen tehtäviä ja ominaisuuksia (hitsaus (2), asennus (1) Robotiikan ohjelmointiin tarkoitettu ohjelmointiympäristö Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen Liikunnan apuvälineitä (pyörätuoli, sähkömopo) Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen Liikuntarajoitteisen henkilön sähköinen nostoapuväline Uuden opetusohjelman toteuttamiseen tarkoitettu oppimisympäristö mittaus ja analysointivälineineen M -40 M -30 M M -25 M -75 M -15 M -10 Kotihoitoon tarkoitettu kommunikointijärjestelmä(ict- Vammaisasumisen oppimisympäristö M -40 Diagnostiikkavälineitä Kotihoidon analysointivälineistö M -10 OPPIMIS- JA KOULUTUSPALVELUT YHTEENSÄ

51 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS Oppimisen kehittäminen -90 Adusal yhteistyön kehittäminen Opetusteknologian kehittäminen M -50 M -40 Opiskelijapalvelut -20 Pulssi työpajakoulun koneet ja laitteet Pulssi työpajakoulun toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että Pulssi voi tarjota jatkossa aidon toiminnallisen oppimisympäristön opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Laajentaminen aloitetaan tekniikan alojen työpajalla. M -20 Viestintä- markkinointipalvelut -70 Kalustehanke Kori-intranetin kehittäminen M -50 M -20 kehittäminen OPISKELIJA-, KEHITTÄMIS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT Kiinteistöpalvelut Koneet ja hoitolaitteet Siivouskoneiden ja kiinteistölaitteiden uusinta M -15 Ravintolapalvelut Suurkeittiölaitteet M -150 Tietohallintopalvelut Tietoliikenneympäristö Opetuksen teknologia kehitys Tietovarasto- ja raportointiratkaisut, integraatioratkaisut Palvelin virtualisointi Tietoturva Tallennusjärjestelmä IDM -käyttäjäoikeushallinnan kehittäminen M -36 M -10 M -40 M -6 M -80 M -50 M -60 Rehtorintoimisto ja hallinto Yleis- ja taloushallinnon järjestelmien kehittäminen Raindance: myyntilaskujen sähköinen M -45 lähettäminen, käyttöomaisuuskirjanpito, UDP- Sähköinen arkistointi M -54 Dynasty M -15 IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

52 Rahoituslaskelma Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille KOULUTUSKESKUS SALPAUS (SISÄLTÄÄ YHTEISET PALVELUT) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 406 Tulorahoitukseen korjauserät -322 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 873 Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2013 sarakkke sisältää -968,7 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 51

53 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) 2.3 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kuntalain tuoma velvoite yhtiöittää Tuoterenkaan pajatoiminta mennessä tulee muuttamaan suunnittelukauden aikana erityisesti hallintoamme, mutta myös toimintaamme. Omistajien kanssa on käyty omistajaohjauskeskustelua koko vuoden 2014 ajan. Vaikka keskustelu on vienyt suhteellisen kauan, on sen aikana tullut näkyväksi ja dokumentoiduksi Tuoterenkaan palvelujen kustannustehokkuus ja tuotannollisella toiminnalla hankittavan kassavirran arvo ja merkityksellisyys alueemme työllisyyden hoidolle. Talousarvio 2015 on laadittu edelleen siten, että on oletettu Tuoterenkaan olevan osa Päijät- Hämeen koulutuskonsernia, koska omistajilta ei ole talousarvion tekoon mennessä tullut päätöstä tulevaisuuden ohjausmallista. Suunnitelma muuttuu uuden yhtiön suunnitelmaksi syksyn 2014 aikana. Suunnittelujakson aikana maamme talouskasvu tuskin kiihtyy voimakkaasti, mutta uskomme omien tuotteittemme menekin säilyvän hyvänä, ja alihankintapäämiestemme menestyvän kohtalaisesti omilla aloillaan etenkin kansainvälisessä liiketoiminnassa. Toimintaamme tulevat heijastumaan meille asiakkaita lähettävillä tahoilla tapahtuvat muutokset: mm. koko maata koskeva sote-uudistus, joka saanee hahmoa aikana; työvoiman palvelukeskusuudistus, Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksestä mahdollisesti seuraavat kuntien yhdistymiset, palkkatuen lakimuutokset, sosiaalisia yrityksiä koskevat lakimuutokset. Meidän on aktiivisesti seurattava muutoksia ja huolehdittava siitä, että muutosten kourissa jatkuvuus työllisyyden hoidossa ei kärsi, vaan saamme valmennettavia. Toimintamme tulee helpottaa omistajiemme toimintaa muuttuvassa ympäristössä. Mahdollisuutemme on uudistumalla tasoittaa omistajiemme tietä. Voimme toimia TE-hallinnon ja kuntien sillanrakentajina ja työllistymismahdollisuuksien etsijöinä valmennettavillemme. Omistajien päätösten perusteella määräytyvät myös omistussuhteemme Päijät-Hämeen koulutuskonserniin ja sen yhteisiin palveluihin. Joka tapauksessa on selvää, että yhteistyömme etenkin Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on yksi kilpailuetumme lähde ja siten strategisesti tärkeää. Yhtiömuotomme ja omistuksemme muuttumisen lisäksi Tuoterenkaan toiminnan terveyttämisen ja voimakkaan kehittymisen on jatkuttava. Vuonna 2012 aloitettu terveyttämisohjelma näyttää tuottavan tuloksia, joten on aika siirtyä katsomaan pidemmälle tulevaan, tulevaisuuden palveluihin ja pajatoimintoihin. Kun perusta alkaa olla kunnossa, on aika aloittaa uuden toiminnan kehittäminen. Vuoden 2015 painopisteemme ovat: Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen - Toiminnan ohjaus ja suunnittelu Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä ja tuotannonsuunnittelu ja ohjausjärjestelmä otettu käyttöön, ja Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Omistajamme ja valtiovalta kiinnittävät suurta huomiota työhönvalmennuksen vaikuttavuuteen. Vaikuttavuuden dokumentointiin Tuoterenkaassa on hyvät työkalut, Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä VAT ja asiakaspalaute/kyselyjärjestelmä valmennusjaksonsa päättäville valmennusasiakkaille. Haasteenamme on vaikuttavuuden arviointi sen jälkeen, kun valmennettava on poistunut meiltä. Työmme on ihminen ihmiselle tehtävää palvelutyötä. Siinä kilpailuetu ja menestys tulevat ihmisistä, henkilöstöstä. Siksi henkilöstön kehittäminen ja johtaminen on tuottavuuden avainelementtejä ja painopisteitämme. 52

54 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Valmennuksen ja tuotantomme volyymit ovat niin suuria, että toiminnan suunnittelu ja toiminnan ohjaus järjestelmien kautta ja avulla on tarpeellista. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (VAT) on ollut käytössä 2013 alusta, ja järjestelmää on yhdessä järjestelmän toimittajan kanssa sovitettu paremmin vastaamaan meidän tarpeitamme lopun ja 2015 aikana järjestelmästä saadaan todellista hyötyä, jonka myös asiakkaat näkevät. Työpajojen tuotannon ohjaukseen on hankittava tuotannon suunnittelun ja ohjauksen järjestelmä, jotta etenkin puupelien valmistuksessa työ ja materiaalivirrat pysyvät hallinnassa. Järjestelmähankinta valmistellaan ja kilpailutetaan syksyn 2014 aikana ja tavoitteenamme on ottaa järjestelmä käyttöön vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana ainakin puupelituotannossa. Edessä on Tuoterenkaan suurin kehitysaskel, yhtiöittäminen, jolloin positiivinen ja faktoihin perustuva johtaminen ja tiedottaminen ovat tarpeen kunkin onnistumiseksi tehtävässään. Positiivinen asenne tulevaan, luo vankan pohjan uudelle yhtiölle. Positiivinen asenne saadaan syntymään johtamisen kautta Strategia ja sen toteuttaminen vuosille Suunnittelun lähtötilanne Talousarvio 2015 on tehty siten, että Tuoterengas on osa 2015 alusta jäljellä olevaa Päijät- Hämeen koulutuskonsernia. Tuoterenkaan työpajatoiminta tulee yhtiöittää 2015 alkuun mennessä. Strategian tarkastelu perustuu siis suunnittelun tässä vaiheessa Lahden ammattikorkeakoululle, Koulutuskeskus Salpaukselle ja Tuoterenkaalle syyskuussa 2011 hyväksyttyyn yhteiseen strategiaan ja siitä johdettuun Tuoterenkaan strategiaohjelmaan. Perustettavan Tuoterenkaan yhtiön strategiatyö aloitetaan heti yhtiön perustamisen ja hallituksen valinnan jälkeen. 2. Tavoitetilamme, perustehtävämme ja strategiset linjauksemme Tuoterenkaan visio on: ja perustehtävämme on: Minun Tuoterenkaani Asiantuntevaa valmennusta innostun, opin ja onnistun! Tehtävämme on tarjota tuloksellisia työhönvalmennuspalveluita paikallisissa, ajanmukaisissa, monipuolisten työtehtävien työpajoissamme. Strategiset linjauksemme ovat: Tuloksekas työhönvalmennus osaava ja kehittyvä henkilöstö Paikallisuus työpajamme ovat lähellä ihmistä Monipuoliset oppimisympäristöt vaihtoehtoja ihmisille Haluttu työpaikka valmennettavat, henkilökunta V A L M E N N U S Kierrätys & kuluttajat Julkaisu & palvelu Elintarvike Puu Ilma Metalli 53

55 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Vuonna 2016 Tuoterengas on haluttu työpaikka. Olemme todennetusti maamme tehokkain työhönvalmentaja, joka toimii kansainvälisessä verkostossa. Valmennamme osaajia työelämään aidoissa töissä sekä johdamme työhönvalmennuksen uudistamista maassamme. 3. Asiakkuudet Omistajakuntien tarve työllisyydenhoidon palveluihin kasvaa, joten Tuoterenkaalla on aktiivisen palvelukehityksen kautta mahdollisuus kasvattaa heiltä saatavaa sekä työ- että rahavirtaa. Alihankintatyön ja tuotteittemme osuus toimintatuotoista tulee kasvamaan myös tällä suunnittelukaudella. Yritysasiakkuuksiemme volyymi ja kannattavuus paranevat talouden elpyessä ja meidän kehittäessämme tuottavuutta. Me lisäämme integroitumistamme päämiestemme arvoketjuun. Yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on kehitettävä erittäin aktiivisesti. Kysyntää työn kautta hankittaville tutkinnoille on entistä enemmän. 4. Markkinassa vaikuttavia tekijöitä menestyksen lähteitä (Lihavoidulla tekstillä ne, joihin me Tuoterenkaassa voimme vaikuttaa) Liiketoiminnallisia Taloudessa on pieniä elpymisen merkkejä, vaikkakin Suomessa kasvu ei ilmeisesti ala nopeasti ja kiihdy rajusti Liiketoiminta on kansainvälistä/globaalia lähes joka puolella Yritysten arvo tulee osaamisesta rutiinituotanto ulkoistetaan Teollisuuden rakennemuutos jatkuu Teho on todennettava tuloksista ja arvosta maksetaan Verkosto integroituu vähemmän, mutta ammattimaisempia toimijoita Yksityinen kilpailu julkisen rinnalle Myynnin ja markkinoinnin painoarvo kasvaa Kilpailu osaajista myös meidän alallamme ESR-rahoitus kokee mittavan uudistuksen - tehon vaatimus kasvaa Poliittisia Suuri Sote-uudistus etenee Fokus nuorissa ja työttömyyden torjumisessa Työttömyyden hoito on noussut taloutemme elpymisen pääasioiden joukkoon Työvälineitä pitkäaikaistyöttömien pysyvämpään tukemiseen on kehitteillä Samaan aikaan niukkeneva työvoima - työurien pidentäminen kokeneempien uudelleenkoulutus Erilaistuvaa ainesta pystyttävä kouluttamaan ammattilaisiksi kohti yksilöllisiä polkuja työpaikkojen ja työvoiman kohtaamista parannettava Julkinen rahoitus on tiukassa ja niukkaa myös tässä tuottoa odotetaan Näistä seuraa mm., että: Ihmiset on saatava työhön ja pysymään pidempään töissä Koulutusyhteistyö on meille entistä tärkeämpää Viranomaiset on saatava saumattomampaan yhteistyöhön, jolloin Päijät-Häme kiihdyttää yhteistyössä Työttömyyden parissa työskenteleviä tahoja on saatava yhteen ja siten raha tehokkaampaan käyttöön Kuntarakenteesta huolimatta on mentävä yhdessä eteenpäin. On toimittava siten, että kuntarakenne ei vaikuta toimintaamme. 54

56 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) 5. Tuoterenkaan prosessit, organisaatio ja arvot 55

57 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Tuoterenkaan Arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uudistuminen 6. Tuoterenkaan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteemme tulevat konsernin yhteisestä strategiasta ja muuntuvat Tuoterenkaan toimintaan ja kehitykseen seuraavasti kuljettaessa kohti vuotta 2017: Tuloksekas valmennus Koulutus ja opiskelu Asiakasta kuuleva ja vikkelä myynti Aktiivinen tuote- ja palvelukehitys Dynaaminen kannattava liiketoiminnan tuki Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Tuoterenkaan asiakkaiden valmennusjaksot toteutetaan turvallisissa, työelämävalmiuksia kehittävissä oppimisympäristöissä alansa parhaiden, ammattitaitoisten valmentajien ohjauksessa. Valmennusasiakkaidemme valmennusjakson jälkeinen sijoittumisprosentti on kansallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työvalmennusyksiköissämme hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan oppilaitoksissa ja se on hyväksiluettavissa osaksi opintoja. Olemme aktiivisia kansainvälisissä yhteyksissä. Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta 56

58 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Ydinprosessien toimivuutta ja tehokkuutta edistävät tukipalvelut Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Meillä on monipuolinen, laadukas ja eri tarpeisiin mukautuva valmennuspalvelutarjotin Valmennamme laadukkaasti ja otamme huomioon erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa olevien asiakasryhmien tarpeet Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Tuoterengas on valtakunnallisesti merkittävä laadukkaiden valmennuspalveluiden tuottaja Kehitämme omaa osaamistamme ja palvelujamme yhdessä asiakkaiden kanssa Strategisiin tavoitteisiin johtavat kriittiset menestystekijämme: Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut, asiakkaan arvoketjuun liittyvä ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta Ydinprosessien toimivuutta ja tehokkuutta edistävät tukipalvelut ja -järjestelmät Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö 7. Strategia toimenpiteiksi - painopisteet Olemme edenneet yllä olevan taulukon polulla vanhasta Tuoterenkaasta uuteen. Vaikka yhtiömuotomme muuttuu, eivät asiakkaittemme tarpeet ja siten meidän kehitystarpeemme ole erilaisia uudessa yhtiömuodossa, tosin ne saattavat laajentua. Vuoden 2015 painopisteemme ovat jatkumo 2014 toimille, ja heijastavat asiakkaittemme/omistajiemme kehittyviä tarpeita. 57

59 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) 2015 painopisteemme ovat: Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen - Toiminnan ohjaus ja suunnittelu Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä ja tuotannonsuunnittelu ja ohjausjärjestelmä otettu käyttöön, ja Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Positiivinen Tuoterengas Onnistumisesta voimaa positiivisen asenteen ja kyvykkyyksien kehittäminen, varaudutaan eläkkeelle siirtymisiin o yhdessä tekeminen, kannustus ja positiivinen ajattelu työkulttuuriksi työhyvinvointi o aktiivinen tiedonjako o parhaiden käytäntöjen dokumentointi ja tiedotusjärjestelmä palkitseminen o kannustus- ja palkitsemisjärjestelmä o toiminta yhteisöllisyyden vuosikellomme mukaisesti Henkilöstön sitoutuminen prosessin mukaiseen toimintaan o toimimme päivitettyjen valmennusprosessien (yksilövalmennuksen uudelleenorganisointi) mukaisesti o kehitämme jatkuvasti toimintaamme o tunnustus pelisääntöjen noudattamisesta o suoraselkäinen puuttuminen sääntöjen noudattamatta jättämiseen Valmennusjaksojen vaikuttavuuden tarkastelu ja lisääminen o VAT-järjestelmä runkona valmennuksen hallinnassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa o asiakaspalautteen tehokas käyttö kehittämistyössä o haetaan ratkaisuja asiakkaiden tilanteen seurantaan valmennusjakson jälkeen Tuottavuuden kasvu ja jatkuva talouden tervehdyttäminen o Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä tehokäytössä o otamme käyttöön sähköisen tuotannonohjausjärjestelmän o tuotannollisen työpajatoiminnan tuottavuuden parantaminen o tulojen lisäys: hintojenkorotukset tuotteiden hinnoittelun ja hinnoittelusääntöjen noudattaminen tilojen antaminen vuokralle lisämyynti nykyisille asiakkaille ja uusmyynti uusillle o kustannusten alentaminen: organisaatiorakenteen kehittäminen edelleen henkilöstökulut ostojen järkevöittäminen ja säästöt ostokustannuksissa vuokrakustannusten pienentäminen o liiketoiminta-alueiden johtamisjärjestelmät toimimaan ennustuksesta toimituksiin Johdamme yhtiöittämisen ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa o strategian uudistaminen o toiminnan ja tuen organisointi selkeästi ja kustannustehokkaasti o myymme aktiivisesti ja tietoisesti ennustamme työ- ja rahavirtaa o hallitustyö avuksi yhtiön toimintaan o kassa ohjaamaan toimintaa ja ratkaisuja o johtamisjärjestelmän noudattaminen ja johtamistyökalujen käyttäminen o koulutus johtamistyökalujen käyttöön ja kunkin henkilökohtaisen työkalupakin muodostaminen o liiketoimintasuunnitelmat, ennusteet, kuukausiraportit, viikkopalaverit työkalut käyttöön ja tieto jakoon o myyntikoulutus asiakkuudet ja asiakkuuksien hoito 58

60 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Vuosien 2016 ja 2017 painopisteet muokkautuvat 2015 aikana ja kohdan 6. tavoitteiden sekä tämän kohdan alussa olevien askeleiden mukaisesti uuteen yhtiöön Tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Työelämävalmiuksien kehittyminen (TR) ka 3,98 4,1 4,1 4,2 4,2 Työtehtävien työelämävastaavuus (TR) ka 3,90 4,2 4,0 4,1 4,1 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Elämänhallinnan/työ ja toimintakyvyn ka 3,80 4,2 3,90 4,0 4,0 kohentuminen (TR) Positiivinen sijoittuminen viimeisen % 61, valmennusjakson jälkeen (TR) uusi laskentaperuste 2015 => Sosiaalisen työllistämisen taso (TR) % Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Johtamismittari (TR) ka 3,36 3,5 3,6 3,7 Työhyvinvointimittari (TR) ka 3,7 3,8 3,8 3,9 Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille (TR) % -2,8 4,0 3,0 3,5 4,0 Uusia asiakkaita (TR) lkm uusi laskentaperuste 2015 Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä/henkilö (TR) pv/hlö 2, Perustietomittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakate (TR) Toimintatuotot (TR) Työhönvalmennuksen % 27, ostopalvelusopimusten tuottojen osuus tuotoista (TR) Tuotannollisen työpajatoiminnan % tuottojen osuus tuotoista (TR) Keskimääräinen valmentautujien ka määrä/päivä (TR) Ostopalvelusopimusten % 96, toteutumisaste (TR) Valmennukseen osallistuneiden määrä lkm (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: ka 4,3 4,6 4,3 4,3 4,4 valmentautujat (TR) Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön pvä/h 9, sairaspoissaolojen määrä/henkilö (TR) hlö Valmennettavia/valmentaja (TR) ka hlö/pv Tuloskortti mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa Taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2015 talouden perustana ovat tappiollinen vuosi 2013 ja vuosi 2014, jolloin 2. ennusteen mukaan näyttäisi toimintakatteemme kasvavan positiiviseksi. Tämä on saatu aikaan terveyttämisohjelman mukaisella kulukehityksellä ja tuloja lisäten siellä, missä lisäys on ollut haastavassa taloustilanteessa mahdollinen toisella puoliskolla on havaittavissa pientä alihankintatöiden piristymistä, joten myyntituottojen kasvu ei ole epärealistinen suunnitelma. Terveyttämisohjelmaa jatketaan 2014 ja 2015, jotta saamme kehittämiseen tarvittavan rahoituksen myös tulokseemme. Vuoden 2014 toisen ennusteen toimintakate on euroa, mikä on vähemmän kuin TA euroa, mutta rutkasti parempi kuin vuoden 2013 tulos kuuden ensimmäisen kuukauden toimintakatteemme on euroa parempi kuin vuoden 2013 vastaavan ajan toimintakate. Kuntien työhönvalmennuksen ostopalvelusopimukset Talousarvio on laadittu vanhan omistuspohjan ja ostopalvelusopimusten periaatteiden mukaan, ja on oletettu, että vuoden 2015 ostopalvelusopimukset pysyvät vuoden 2014 tasolla + 2 %:n inflaatiotarkistus. 59

61 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tuoterenkaan Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on esitetty kohdassa 1.4 Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Tuoterenkaan toiminnan on oltava tuloksellisempaa, joten toiminnan kehittäminen jatkuu. Koska toimintamme on ihmisten valmennusta ihmisten kautta, on tuloksekkuuden kehittämisen painopiste ihmisten koulutuksessa ja valmentamisessa. Yritysten tapa käyttää alihankintaa kehittyy ja Tuoterenkaan on kehityttävä sen mukana sekä kytkettävä itsensä lujemmin asiakkaiden arvoketjuun ja prosesseihin. Yhtiöittäminen ja sen myötä tuleva osakeyhtiömalli asettaa uusia haasteita sekä valmennusja tukipalveluhenkilöstön osaamiselle että esimiesosaamiselle. Valmennettavien osaaminen ei vastaa työelämän vaatimuksia ja Tuoterenkaan ydintehtävä on valmennettavien yleisten työelämävalmiuksien ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstön koulutuksen painopisteet 2015 ovat: Esimiesosaamista, johtamisosaamista ja osakeyhtiön liiketoimintaosaamista on kehitettävä. o taloudellisuuden ja tuottavuuden johtaminen sekä toiminnan systemaattinen suunnittelu o tuotannonsuunnittelu ja toiminnanohjaus o asiantuntijoiden johtaminen ihmisten motivoiminen ja osaamisen kehittäminen o tietokoneohjelmistojen sujuva ja monipuolinen käyttö Valmennuksen vaikuttavuuden lisääminen o valmennusosaamisen kehittäminen jatkuu o valmennuksen järjestelmien käytön hallinta VAT, asiakaspalaute ja sen analysointi ja käyttö Valmennuksen tuotteistamista ja myymistä sekä asiakkuuksienhallintaa on kehitettävä. o myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaaminen o kustannuslaskentaosaaminen o tuote- ja palveluiden kehittämisosaaminen Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöltä vaaditaan entistä enemmän, esim. on oltava ajan tasalla mitä sosiaalisen työllistämisen saralla tapahtuu ja osattava hakea tietoa ja soveltaa sitä. Valmennusosaamisen vahvistamista tarvitaan edelleen. Valmennusosaamisen lisäksi on keskityttävä yhteisen ymmärryksen, positiivisen asenteen ja valmennusorientaation kehittämiseen. Työvalmentajien tuotannollisen työpajatoiminnan osaamisalueilla tulee tapahtumaan muutoksia, kun tuotantokoneet päivitetään nykyaikaisiksi ohjelmoitaviksi koneiksi. Valmennusosaamisen lisäksi on vahvistettava ammatillista osaamista. Työvalmentajien osaamisvaatimukset kasvavat työvalmennettavien ohjaus- ja työkyvyn arviointialueilla. Työvalmentajien on myös saatava tuntuma avoimen työmarkkinan työntekijälle nykyään asettaviin vaatimuksiin. Organisaatiossa toimimisessa ja yhteistyössä tarvittavien luottamuksen ja alaistaitojen vahvistaminen on tärkeää. Eläköitymisien varalle tehdään suunnitelma, jolla henkilöriskit hallitaan. 60

62 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Tuloslaskelma TUOTERENGAS (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 - Muut rahoitustuotot 2 - Korkokulut Muut rahoituskulut 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % -2,9 4,2 5,0 5,6 5,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % -183,3 250,9 304,5 342,7 315,5 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 61

63 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Investoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS IRTAIMISTOHANKINNAT Alihankintatyön konekannan ylläpito Alihankintatöiden kannalta tärkeän koneen korvaaminen uudella äkillisen rikkoutumisen sattuessa M -60 Kaluston ylläpito Menot yhteensä Tulot yhteensä Puuntyöstökoneita pelituotantoon Alihankintatyön kehittäminen, työssäoppimisympäristöjen kehittäminen M -50 Tuotantokalusto Menot yhteensä Tulot yhteensä IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

64 Tuoterenkaan toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2015 ( ) Rahoituslaskelma TUOTERENGAS 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2013 sarakkke sisältää 50 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 63

65 Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma 3 Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa 3.1 Tuloslaskelma KOKO KONSERNI (ulkoinen) 1000 euroa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 18 - Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset -9 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 406 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -14 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 10,2 7,9 8,8 10,1 11,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 115,6 102,9 164,2 82,7 98,0 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 64

66 3.2 Tuloslaskelman erittelyt Kuntayhtymätason tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Toimintatuotot ja -kulut Kuntayhtymän toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava perusrahoitus eli yksikköhintatulot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 70,24 prosenttia (78,1 prosenttia TA 2014). Toiseksi suurimman tuottoerän muodostaa aikuiskoulutuksen myynti, jonka osuus on 9,8 miljoonaa euroa 11,5 prosenttia. Myyntituottoihin sisältyy työtoiminnasta saadut tuotot, yhteisten palveluiden myynti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle sekä Tuoterenkaan myyntitoiminta. Talousarviossa EU-osarahoitteisista projekteista huomioidaan vain hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneet projektit. Talouden vuosikellon mukaisesti projektivolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteiden yhteydessä. Projektitoiminnan laajuus on euroa. EU-projektit 0,1 % Tuoterengas 8,2 % Aikuiskoulutuksen laajuus 11,5 % Tuottorakenne TA 2015 Ulospäin myytävät palvelut Opisk. ja 5,6 % henk.ravintolat 3,5 % Muut tuotot 0,9 % Perus- eli yksikköhintarahoitus Aikuiskoulutuksen laajuus Tuoterengas EU-projektit Opisk. ja henk.ravintolat Ulospäin myytävät palvelut Muut tuotot Perus- eli yksikköhintarahoitus 70,2 % Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin 65 prosenttia (67,6 % TA 2014) toimintakuluista. Palkat on laskettu maaliskuun 2014 tasoon ottaen huomioon 1,0 prosentin varaus arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria euroa ( euroa TA 2014). Toimintakulut TA 2015 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12% Avustukset 1% Vuokrat 3% Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Palvelujen ostot 16% Henkilöstökulut 65% 65

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä www.phkk.fi Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Talousarvio vuodelle 2014 Tuoterenkaan johtokunta 28.8.2013 52 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

23.4.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet

23.4.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet 1 (20) 28.4.2014 105 Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen... 2 1.1.1. Rakenteellinen uudistaminen...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus 28.9.2015 192 Yhtymäkokous 26.10.2015 31 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Sisällysluettelo Sisällysluettelo

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Hallitus 28.8.2013 Versio 1.0 1 (8) Sisällysluettelo VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 valmisteluversio 31.8.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus 28.9.2015 xxx Yhtymäkokous 26.10.2015 xxx Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4

Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4 Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4 Sisällys 1. Yleisperustelut... 1 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne... 1 1.2 Valtionosuusjärjestelmä... 3 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat... 3 1.4 Talousarvion

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Laadintaohje Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019, talousarvio 2017 2 (16) 25.4.2016. Yhtymähallitus. 1. Yleistä

Laadintaohje Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019, talousarvio 2017 2 (16) 25.4.2016. Yhtymähallitus. 1. Yleistä 2 (16) 1. Yleistä Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiota on uudistettu osana syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluja. Johdon määrää ja vastuualueita muutetaan siten, että 1.1.2017 alkaen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot