Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus Yhtymäkokous Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Toimintaympäristökatsaus Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Tuloperusteet Menoperusteet Toimitilastrategia Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Henkilöstösuunnitelma Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Kestävä kehitys ja ympäristö 18 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille Strategia vuosille Strategiset kehitysohjelmat Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma Taloudellinen perusta -kehitysohjelma Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma 30 3 Tuloslaskelmaosa Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Tuloslaskelma erittelyt Toimintatuotot ja kulut Tulorahoituksen kehitys Korkotuotot ja -kulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistoeron vähennys 35 4 Investointiosa Investointien yhdistelmä Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain Kiinteistöinvestointien perustelut Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito Irtaimistoinvestoinnit 39 5 Rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman erittelyt Vuosikate Investoinnit Lainakannan muutokset 43 1

3 Sisällysluettelo Kassavarojen muutos Leasing-vuokraus 44 6 Liiteosa Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat Talousarvion muut taulukot 47 2

4 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamista myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli eri henkilöä, henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä ja ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Olimme pakotettuja aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja tavoitteita sisältämän vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi leikata vain yksikköhintoja ilman lainsäädännön muutoksen mahdollistamaa todellisen muutoksen toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä tulee kehittää. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi jatkossa kehittää ja tarkastella kokonaisuutena sekä mahdollistaa osatutkinnot ja siten nopeampi siirtyminen työelämään myös nuorille. Nykyisin työllistyminen kesken kolme-vuotisen tutkinnon tulkitaan negatiiviseksi keskeytykseksi, joka on haitallista sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen jatkoopintokelpoisuuden turvaavan yleissivistävän koulutuksen suorittaminen sekä työn ja opintojen vuorottelun tulisi muodostua aidoksi vaihtoehdoksi osana toisen asteen koulutuskokonaisuutta. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite, ellei sitä lakien valmisteluvaiheessa uudisteta riittävän rohkeasti. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ei ole vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja Vuoden 2015 tulos tulee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja 3

5 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen siitä mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille lukien sekä palveluverkkoselvitykseen ja hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin perustuen toimipisteiden lakkauttamisesitykset koskien Nastolan ja Orimattilan toimipisteitä siten, että opiskelijoiden sisäänottoa niissä ei enää toteuteta v Esitetty toimipaikkojen lakkautus toteutetaan kuitenkin kaventamatta Päijät-Hämeen alueen koulutustarjontaa suhteessa alueen työelämän tarpeisiin opetuksen pedagogisia toteutuksia uudistamalla. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta vähentämään esitetyn/suunnitellun mukaisesti kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän toteuttamiseen. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät- Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. Maailmantalouden positiivisen vireen uskotaan heijastuvan vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat nousseet ja heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin. Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kesäkuussa julkaiseman pakolaisraportin mukaan vuoden 2014 lopussa pakolaisia oli maailmanlaajuisesti 59,5 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin YK:n tilastohistoriassa. Kasvua tuli vuodessa yli kahdeksan miljoonaa, joka sekin on vuositasolla suurin koskaan rekisteröity lukema. Myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrän oletetaan nousevan tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Alueella on vahva teollinen perinne ja vientitoimintaa harjoittavia menestyviä pk-yrityksiä on poikkeuksellisen paljon. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos kuitenkin jatkuu edelleen, ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen on alueen elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Potentiaalisia kehittämiskohteita on muun muassa hyvinvointisektorilla. Alueella on esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet tapahtuma-, liikunta- ja luontomatkailuun. Yritysten tilauskanta on Lahden seutukunnassa alkuvuonna 2015 joiltakin osin vahvistunut. Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen varsin epäyhtenäisiä: toisaalta näkymät ovat heikkenemässä, toisaalta erityisesti joidenkin merkittävien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana. Toimintansa lopettamista harkitseville elinkelpoisille yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Aloittavien uusien yritysten määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen, etenkin Nastolassa ja Lahdessa. Kalustealan tilauskanta on muutenkin selkeästi viime vuotta parempi. Muoviteollisuudessa on ollut jonkin verran uusia investointeja. Linja-autokorien valmistus ja tuotekehitys jatkuu Lahden seudulla myönteisissä merkeissä. Viljaklusteritoimialalla on jatkettu investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta. Tuotannollisten yritysten investoinnit palveluliiketoiminnan kehittämiseen jatkuvat edelleen. 4

6 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Maakunnan uusina kehittyvinä toimialoina nähdään ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta. Kaupan alan kasvunäkymät eivät lyhyellä aikavälillä ole erityisen hyvät, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä. Julkisten terveyspalvelujen murros jatkuu, mikä avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Kansainvälisillä markkinoilla Lähi-Itä on kiinnostava alue, jonka kanssa Lahden seutukunnan terveyssektorin toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä. Yritysten rekrytoinnit ovat Päijät-Hämeessä vähäisiä heikon taloustilanteen vuoksi. Työsuhteet ovat lisäksi usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Teollisuuden ja kaupan alalla työvoiman kysyntänäkymät ovat aiempaa heikommat. Teollisuusammattien häviäminen aiheuttaa kohtaanto-ongelmia: työttömänä olevien osaamistaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus tulevat siten korostumaan nykyistä enemmän etsittäessä uusia työmahdollisuuksia. Päijät-Hämeen työttömyysaste heinäkuussa 2015 oli 16,9 % ja koko maassa 14,5 %. OKM:n nimeämä työryhmä julkaisi kesäkuussa 2015 raportin, jossa esitetään ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14). Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä. Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Työryhmä suosittaa, että alakohtaisten työvoima- ja koulutustarpeiden tavoitteiden ohella tulisi keskittyä turvaamaan elinkeinoelämälle ja sen uudistumiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset osaamistasoa nostamalla, metatason osaamista vahvistamalla ja toimialarajat ylittävien osaamiskokonaisuuksien hallintaa parantamalla. Lisäksi elinkeino- ja koulutuspolitiikassa olisi tarpeen tavoitteellisen elinkeinorakenteen tukemisen ohella vahvistaa kokeiluja, joilla luodaan rohkeasti edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kasvulle. (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14.) Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. 5

7 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Danske Bankin suhdannekatsaus, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015: Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella merkittäviä alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Suunnittelukaudella lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. 6

8 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntayhtymän eli Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2016 ( ) sisältää: Strategia ja kehitysohjelmat Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. 7

9 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimenmuutos Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi olisi perusteltua, koska erillistä kuntayhtymäorganisaatiota ei ole olemassa vuoden 2015 alun jälkeen. Kuntayhtymässä on yksi tulosalue, Koulutuskeskus Salpaus, joka jakautuu neljään toimialaan: Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli

10 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 50 - Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N 71 Yhteensä TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N 0 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 0 - Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N 19 Yhteensä -182 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N -310 Yhteensä RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset N Lainojen lyhennykset N Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus Tuloperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Koulutuksen järjestämisluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 9

11 1.3.4 Menoperusteet Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Henkilöstömenot Talousarviossa 2016 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisesti 28,653 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,495 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,158 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön kuin toimialan talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v oli noin m 2, olisi tavoitetila 2025 noin m 2 (noin -40 prosenttia). Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja 10

12 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? Lahden kaupungin kannanotto tarvitaan syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa Nastopoli kiinteistöstä vastuun. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden ylläpidossa, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön. Kiinteistöhallinta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui kosteusvaurioiden takia. Kiinteistön mahdollista purkamista tai tyhjillään säilyttämistä valmistellaan. Näiden lisäksi lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä. Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8:n tiloihin oikeuttavista B-osakkeista on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tästä johtuen näiden tilojen omistus säilyy toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Osakkeiden luovutus oli tarkoitus toteuttaa alentamalla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaa sekä edellisten vuosien ylijäämää sekä Lahden kaupungin osuutta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaan sekä edellisten vuosien ylijäämään. Siihen saakka kunnes osakkaiden luovutus on saanut lainvoiman, Sammonkadun tilojen käyttöä kehitetään ja tiloja vuokrataan kuntayhtymän toiminnan puitteissa. 11

13 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Tavoitteeksi asetettiin, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015, jolloin näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lahden ammattikorkeakoululle. Kirkkokadun osalta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden siirto Osaamiskiinteistöjen osakkeista toteutui suunnitelman mukaisesti. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen omistuksen siirrosta on kuitenkin valitettu 2014 hallinto-oikeuteen. Tämän johdosta Hoitajankadun ja Kannaksenkadun tilojen omistus säilyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla entisellään siihen saakka kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Siihen saakka Lahden ammattikorkeakoulun on tarkoitus säilyä näissä tiloissa vuokralaisena. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa kuntayhtymän omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja myös maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistamissa tiloissa kampusalueella päättyy nykysuunnitelman mukaan asteittain vuoden 2017 kesään mennessä. Kiinteistöpalvelut tarjoaa edellisen lisäksi ammattikorkeakoululle omia isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2016 ovat keskimäärin 6,43 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra kuntayhtymässä vuonna 2016 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,10 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämiä tiloja vuoden 2016 alussa on talousarvion mukaan yhteensä noin m 2, joista Koulutuskeskus Salpauksen vuokrien piirissä on m 2. Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja on vuokrattu vuoden 2016 alussa Työhönvalmennus Valma Oy:lle (ent. Tuoterengas) 2112 m 2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle m 2. Edellisten lisäksi tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, jonka jatkokäyttöä parhaillaan selvitetään. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2016 talousarviossa euroa Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2016 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). 12

14 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Om.arvo * Poistot Poistonalainen omaisuus Poistoaika v Tietoliikenneohjelmat 3 v Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % Koneet ja kalusto 3-10 v Yhteensä *) Luvut evät sisällä talousalueen Lahdenammattik ork eak oulun arvoa Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset Muu omaisuus Yhteensä Rakennukset Muu omaisuus

15 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot asti TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus ,68 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,00 Yhteiset palvelut ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT Koulutuskeskus Salpaus ,06 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,00 Yhteiset palvelut ,00 KULUT YHTEENSÄ ,06 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus ,65 Lahden ammattikorkeakoulu 441 0,00 Tuoterengas 275 0,00 Yhteiset palvelut ,00 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,65 KULUT YHTEENSÄ ,31 NETTO ,58 Tuotot ja kulut sitovuustasot alkaen TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,66 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,16 Oppilaitospalvelut ,68 Rehtoritoimisto ja hallinto ,47 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,13 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,72 Oppilaitospalvelut ,09 Rehtoritoimisto ja hallinto ,02 KULUT YHTEENSÄ ,06 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,30 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,78 Oppilaitospalvelut ,16 Rehtoritoimisto ja hallinto ,90 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,65 KULUT YHTEENSÄ ,31 NETTO ,58 14

16 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot ,46 55 Maksutuotot ,71 58 Tuet ja avustukset ,94 63 Vuokratuotot ,77 67 Muut toimintatuotot ,00 68 Valmistus omaan käyttöön ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT 01 Palkat ,34 02 Sosiaalivakuutusmaksut ,11 57 Henkilöstökorvaukset ,55 06 Muiden palveluiden ostot ,81 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,08 15 Varastojen muutos ,00 18 Avustukset ,08 19 Vuokrat ,06 20 Verot ,24 27 Muut kulut ,89 KULUT YHTEENSÄ ,06 NETTO ,37 16 Suunnitelmapoistot ,7 15

17 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma TALOUSARVIO 2016 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (henkilötyövuosina) Tilinpäätös 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 htv htv htv htv Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto YHTEENSÄ

18 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutos edellyttää toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja Vuoden 2015 aikana käynnistetään koulutusaloilla tapahtuva perustehtävään painottuva riskienarviointi. Tavoitteena on arvioida uudistettujen opetussuunnitelmien vaikutuksia ja kartoittaa onnistumisen kannalta keskeiset huomioitavat asiat. Riskienarvioinnin 17

19 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen tulokset kootaan yhteen muun riskienhallinnan aineiston kanssa ja niistä muodostetaan dokumentti riskienhallinnan kokonaisuudesta Lahden kaupungin konserniohjeen mukaisesti. Samalla riksienhallinnan prosessia tehdään näkyvämmäksi osaksi muuta toimintaa. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö. 18

20 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 ( ) Strategia vuosille Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille Strategia vuosille Salpauksen strategiavalmistelu vuosille käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja Salpauksen arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Kuva 1. Salpauksen strategia Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen 19

21 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 ( ) Strategia vuosille Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, julkaistaan elo-syyskuussa Salpauksen strategiset painopisteet tukevat myös valtakunnan hallituskauden tavoitteita koulutukselle: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt Strategiset kehitysohjelmat Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille

22 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 ( ) Strategia vuosille Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori sekä ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistaja ja vauhdittaja. Kehitysohjelma Vastuuhenkilö Päivi Saarelainen Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Työelämäyhteistyön ja verkostojen arviointi Suunnitelman ja sopimusten mukainen uudistava kumppanuusyhteistyö Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka Kumppanuusohjelman laadinta yhdessä työelämän kanssa koko Salpauksen tasolla, toimialoittain jne. Toimintamallin käyttöönotto Kumppanuusyhteistyön toteuttaminen työelämän toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa yhdessä ammatti-/ toimialoittain Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi ja kehittäminen jatkuu Salpaus on palveluintegraattori - tulokselliset toimintamallit kumppanuuksien toteuttamiseen verkostoissa - koko henkilöstö osallistuu toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen Tarvittavat päätökset Tarvittavat hankinnat/ budjetti Mittarit Kumppanuusohjelman vahvistaminen ja toimeenpano Kumppanuusohjelman toimeenpanon kustannukset Valmistuneiden työllistyminen Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistamisen toimenpiteet vaikuttavat läpäisyyn, opinnoista eroamiseen jne. Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) Sidosryhmätutkimuksen toteutus Päätös kumppanuusohjelman kehittämisestä Kumppanuusohjelman toimeenpanon ja arvioinnin kustannukset Sidosryhmätutkimuksen toteutus Valmistuneiden työllistyminen Työelämän arvio Salpauksen toiminnasta Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja koko työuran ajan 21

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 valmisteluversio 31.8.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus 28.9.2015 xxx Yhtymäkokous 26.10.2015 xxx Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Hall 8/ Liite nro 3

Hall 8/ Liite nro 3 Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...

Lisätiedot

Vuoden 2018 tilinpäätös

Vuoden 2018 tilinpäätös Vuoden 2018 tilinpäätös Yhtymäkokous 20.5.2019 Martti Tokola, toimitusjohtaja Seitsemänneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Opiskelijavuodet taloussuunnittelussa (VOS) Opiskelijavuosimäärät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

TALOUSARVIO Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Investoinnit (-1,1 M ) Rahoitus, netto Yli-/alijäämä

TALOUSARVIO Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Investoinnit (-1,1 M ) Rahoitus, netto Yli-/alijäämä TALOUSARVIO 2019 (ulkoinen) Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Menot -17 479 450 (-17,2 M ) Poistot -1 300 000 (- 1,1 M ) Tulot 18 819 900 (18,4 M ) Investoinnit -1 295 000 (-1,1 M ) Rahoitus, netto

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

244 KEMPELE TALOUSARVION TULOSLASKELMA Koko kunta, ulkoiset tuotot ja kulut. TP 2016 TA+MUUT. 1. vaihe 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT

244 KEMPELE TALOUSARVION TULOSLASKELMA Koko kunta, ulkoiset tuotot ja kulut. TP 2016 TA+MUUT. 1. vaihe 2018 Ero% 2017 TOIMINTATUOTOT TALOUSARVION TULOSLASKELMA 218 Koko kunta, ulkoiset tuotot ja kulut TP 216 TA+MUUT. 1. vaihe 218 Ero% 217 MYYNTITUOTOT 2 234 138 1 636 596 1 9 738 16,1 MAKSUTUOTOT 4 78 463 4 323 687 4 478 368 3,6 TUET

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.045,81 54,5-1.286,61 240,80-1.055,48-2.342-2.101-1.920 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.880,87 108,3-5.240,33-3.640,54-5.792,97-11.033-14.674-14.260

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

3 Käyttöhäiriöiden, joiden on todettu vaikuttaneen vedenkäyttäjien veden laatuun tai saatavuuteen, lukumääräisenä tavoitteena on nolla.

3 Käyttöhäiriöiden, joiden on todettu vaikuttaneen vedenkäyttäjien veden laatuun tai saatavuuteen, lukumääräisenä tavoitteena on nolla. Keski-Uudenmaan Vesi Ky Yh/6 22.8.2019/ 22 / liite 1 TALOUSARVIO VUODELLE 2020 Toiminnalliset tavoitteet 1 Kuntayhtymän perustavoitteena on toimittaa korkealaatuista, vähintään normien mukaista talousvettä

Lisätiedot

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B Talousarvion toteutumisvertailu 1.1.- 31.10.2012 Ulkoinen/sisäinen Keskimääräinen käyttö--% saisi olla 833 % Sivu 1 KAYTTOTALOUSOSA Sito Määrärahat Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015 1.12.2015 Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015 TA muutokset 2015 TA siirrot 2015 TA yhteensä 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimielin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunt Määrärahat Käyttötalousosa

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.920-1.045,81-874,19 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.200-8.880,87 680,87 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -370-370

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI ,

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI , LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN TA 2014* Yht. ilman työll. 2014 Henkilötyövuosia Vakituiset Määräaik. Työllistetyt Sivutoimi Opetushenk. 31.12.2013* KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi 116,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT 2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 1.1. 31.12.2016 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYS 1. KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-31.12.2016... 3 2. RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TULOSKORTTI/TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Laadintaohje Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019, talousarvio 2017 2 (16) 25.4.2016. Yhtymähallitus. 1. Yleistä

Laadintaohje Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019, talousarvio 2017 2 (16) 25.4.2016. Yhtymähallitus. 1. Yleistä 2 (16) 1. Yleistä Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiota on uudistettu osana syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluja. Johdon määrää ja vastuualueita muutetaan siten, että 1.1.2017 alkaen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot