Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä"

Transkriptio

1 Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2014 Tuoterenkaan johtokunta Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta Lahden ammattikorkeakoulun hallitus Konsernihallitus Yhtymäkokous LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstömäärä Suunnitelmapoistot Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 17 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2014 ( ) Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia vuoteen Missio Arvot, tapa toimia työssä Visio Strategiset tavoitteet Strategiaa tukeva toiminnanohjaus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tuloskortti Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 ( ) Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 ( ) Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 ( ) Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 ( ) Myyntiohjelma vuodelle 2014 ( ) Koulutuskeskus Salpaus Katsaus suunnitelmakauteen Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Koulutuskeskus Salpauksen tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Lahden ammattikorkeakoulu Katsaus suunnitelmakauteen Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Lahden ammattikorkeakoulun tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Tuoterengas Katsaus suunnitelmakauteen Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Tuoterenkaan tuloskortti Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 80 1

3 Sisällysluettelo 2.6 Yhteiset palvelut Palvelusuunnitelmat strategian toteutuksen tukena Palvelusuunnitelmat vuodelle 2014 ( ) Hallintopalvelujen palvelusuunnitelma Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelma Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelma Tietohallinnon palvelusuunnitelma Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelma Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelma Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Investoinnit Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Irtaimistoinvestoinnit Rahoituslaskelma 92 3 Taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelman erittelyt Toimintatuotot ja -kulut Tulorahoituksen kehitys Korkotuotot ja -kulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistoeron vähennys 95 4 Investointiosa Investointien yhdistelmä Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain Kiinteistöinvestointien perustelut Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Yhteiset palvelut 98 5 Taloussuunnitelman rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman erittelyt Vuosikate Investoinnit Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutokset Kassavarojen muutos Yhteisen palvelujen ja tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen Leasing-vuokraus 101 2

4 Sisällysluettelo 6 Liiteosa Sisäinen tuloslaskelma Rakennusinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain Tuloskorttien mittareiden selitykset ja laskentakaavat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset Palvelut Talousarvion muut taulukot 112 3

5 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Päijät-Hämeen koulutuskonserni on suurten muutosten edessä. Käsillä olevana suunnitelmakautena Lahden ammattikorkeakoulu yhtiöityy alkaen. Kuntayhtymän omistajat allekirjoittivat yhtiöittämistä koskevan aiesopimuksen 14. elokuuta Lahden kaupungintalolla. Tässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa suunnitelmavuodet 2015 ja 2016 on käsitelty talouden ja keskeisten tunnuslukujen osalta vielä nykyisen konsernirakenteen mukaisesti. Lahden ammattikorkeakoulu on ollut tärkeä osa Päijät-Hämeen koulutuskonsernia sen perustamisesta alkaen. Ammattikorkeakoulun vakinaistaminen oli yksi merkittävä syy Päijät- Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perustamiseen, kun vakinaistettavalle Lahden ammattikorkeakoululle etsittiin 1990-luvun puolivälissä Päijät-Hämeessä ylläpitäjää. Olemme saaneet olla ylpeitä ammattikorkeakoulustamme ja sen toiminta on monella tapaa ollut myös koko kuntayhtymän kehittämisen tärkeä voimavara. Yhtiöittämisen valmistelu on tärkeä osa kuluvaa vuotta, mutta myös talousarviovuotta Yhteinen strategiamme slogan on: Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan yhteistyöstä tulee pitää kiinni jatkossakin alueemme kehittämisen voimavarana. Toinen merkittävä syy Päijät-Hämeen koulutuskonsernin perustamiseen oli aikanaan laadukkaiden ja kustannustehokkaiden yhteisten palveluiden rakentaminen koko ammatilliselle koulutukselle Päijät-Hämeessä. Tavoite saavutettiin, ja koko kuntayhtymän toiminta on voinut jo vuosia hyötyä tämän päätöksen ja työn hedelmistä. Nyt, kun julkinen talous on tiukalla, ja tarpeellisia säästöpäätöksiä ja rakenteellisia muutoksia joudutaan tekemään eri tasoilla, on tärkeää, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä huolimatta, voimme turvata jatkossakin laadukkaat ja kustannustehokkaat alueelliset yhteiset palvelut päijäthämäläiselle ammatilliselle koulutukselle eri tasoilla. Allekirjoitettu yhtiöittämisen aiesopimus pitää sisällään tämän omistajien tahtotilan yhteisten palveluiden käytöstä jatkossakin. Kesäkuussa saimme opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä. Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkoja leikataan erityisesti vuosina 2015 (160 paikan vähennys) ja 2016 (170 paikan vähennys). Vuonna 2014 vähennetään 50 paikkaa. Vaikka paikkavähennys on hieman pienempi kuin odotimme, tuottavat yksikköhintaan kohdistuvat leikkaukset kuitenkin suuret haasteet toiminnallemme lähivuosina. Paikkamääräleikkausta hieman pienennettiin alkuperäisestä noin 600 paikan vähentämisestä, mutta samalla leikattiin rahoitusta pienentämällä yksikköhintoja tulevina vuosina. Aikuiskoulutuksen taloushaasteet ovat samansuuntaiset nuorten aikuisten osaamisohjelmista huolimatta. Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan yhteinen strategia on edelleen avainasemassa haasteisiin vastaamisessa. Tulosalueiden strategioissa ja tulosalueiden yhteisissä toimintaohjelmissa on strategialähtöisesti yhdessä muokattu tietä tulevaisuuteen. Strategian toteutuksen ympäristö muuttuu jo vuoden 2014 aikana ja etenkin 2015 alusta, kun organisaatiorakenteet muuttuvat ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen ja Tuoterenkaan suunnitteilla olevan työpajatoiminnan yhtiöittämisen myötä. 1.2 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. 4

6 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet. Nämä ovat: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen, kolmevuotisella suunnitelmakaudella kuntayhtymän tulot kattavat menot. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Tulosalueiden toiminta- ja taloussuunnitelmaosassa (kirjan luku 2.) konsernin tulosalueiden talousarviot ja -suunnitelmat esitetään siten, että ne ovat käsiteltävissä ja esitettävissä itsenäisinä kokonaisuuksina tulosalueiden päättävissä toimielimissä. Tulosalueita (vuoteen 2009 asti käytettiin liikelaitos-nimitystä) ovat Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas sekä Yhteiset palvelut. Yhteisiin palveluihin kuuluvat Hallintopalvelut, Kiinteistöpalvelut, Tietohallintopalvelut, Ravintolapalvelut ja Viestintä- ja markkinointipalvelut. Tieto- ja kirjastopalvelut sekä Verkko-opetus kuuluvat organisaatiossa Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen suoraan ohjaukseen. Tieto- ja kirjastopalvelut ovat kuitenkin taloudellisesti yhteisten palveluiden tulosalueella. Tulosalueiden taloussuunnitelmaosassa esitettävät tulosalueiden talousarvio- ja taloussuunnitelmat sisältävät: a) tulosalueen toiminnan ohjauksen näkökulma yhteenveto suunnitelmakaudesta strategia vuosille taloudelliset lähtökohdat tuloskortti investointiosa b) tulosalueen kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelma rahoituslaskelma. Investointiosassa esitetään koulutuskonsernin investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. 5

7 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ohjausjärjestelmä Perussopimus Rahoitus Yhteinen strategia Hallitus TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Konsernitaso: hallitus, yhtymäkokous Tulosaluetaso: johtokunnat, amk hallitus Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Konsernitaso: hallitus 1. TILINPÄÄTÖSENNUSTE (käyttösuunnitelma) Liikelaitos- ja tulosyksikkötaso: johtokunnat, amk hallitus Konsernitaso: hallitus Toimintaja taloussuunnittelu Ohjausprosessi Valmisteluja toimeenpanoprosessi Arviointiprosessi Seuranta ja analysointi Tilinpäätös Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Sisäinen ja ulkoinen arviointi 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Hallitusohjelman ja vuosia koskevan kehyspäätöksen mukaiset menosäästöt ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla mittavat ja kohdistuvat Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Koulutuskeskus Salpaukseen ja Lahden ammattikorkeakouluun. Valtion rahoituksen lisäksi samassa suhteessa laskee asukaslukuperusteinen kuntien rahoitusosuus koulutuksen järjestämiseen. Hallitusohjelman toimenpiteet alkoivat konkretisoitua vuoden 2012 aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki keväällä 2012 päätöksiä leikata rajusti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ja sitä kautta ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Lahden ammattikorkeakoulussa päätökset tarkoittavat musiikin, matkailun sekä kuvataiteen koulutuksen lakkauttamista. Kesällä 2012 ilmoitettiin myös vuoden 2013 indeksitarkistuksen poistamisesta. Valtioneuvoston kehysriihessä maaliskuussa 2013 päätettiin jäädyttää kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset vuodelle 2014 ja se koskee ammattikorkeakouluja ja ammatillista toista astetta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kesäkuussa 2013 päättänyt ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä (järjestäjäkohtainen päätös ). Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkoja leikataan erityisesti vuosina 2015 (160 paikan vähennys) ja 2016 (170 paikan vähennys). Vuonna 2014 vähennetään 50 paikkaa. Lisäksi tulevina vuosi tullaan alentamaan koulutuksen suhteellista rahoitusta eli yksikköhintoja. Yksikköhinnan lasku aiheuttaa rahoituksen laskun kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Näiden päätösten vaikutus otetaan huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa Talousarvio- ja taloussuunnitelma laaditaan saatujen tietojen perusteella. OKM:n antama tieto Salpauksen paikkamääristä ja 2. asteen ammatillisen koulutuksen yksikköhinnoista ovat kokonaisvaikutukseltaan heikompia kuin marraskuun 2012 ennakkotiedot. Salpauksen paikkamäärien laskun lisäksi yksikköhintoja leikataan - leikataan 2014 edellisvuoteen (2013) verrattuna -1,50 % - leikataan ,74 % lisää verrattuna 2013 tasoon - ei muuteta vuonna 2016 suhteessa vuoden 2015 tasoon. 6

8 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Vuonna 2016 yksikköhinta on siis 4,2 % pienempi suhteessa 2013 keskimääräiseen yksikköhintaan. Myös aikuiskoulutuksen talous on haasteellinen ja vaatii osaltaan sopeuttamista ja toimenpiteitä. Suomen hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen vuonna 2014 muuttuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskennassa käytettävä rahoitusmalli. Laskenta pohjautuu jatkossa tuloksellisuuteen. Tämä tuo omat haasteet perusrahoituksen arvioinnille, koska mittareihin vaikuttaa koko amk-kentän tulokset. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa käytiin keväällä 2013 yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät maaliskuussa Neuvottelujen jälkeen työnantaja teki päätökset sopeuttamistoimista. Näiden päätösten perusteella koko konsernissa vuosina henkilöstövähennysten arvioitu vaikutus on noin 10,2 miljoonaa euroa ja muiden kulujen vaikutus noin 2,8 miljoonaa euroa. Maaliskuussa päättyneiden neuvottelujen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa toteutetut sopeuttamistoimet ovat annettuihin taloudellisiin raameihin tällä hetkellä riittävät. Tuoterenkaalla tulee sopeuttamissuunnitelmia edelleen jatkaa. Maaliskuussa päättyneiden neuvottelujen jälkeen Salpauksessa toteutetut sopeuttamistoimet vuosina olivat arviolta 66,8 htv, mistä 36,5 htv on opetushenkilöstöä ja 30,3 muuta henkilöstöä. Arviot opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkapäätöksen vaikutuksista sisältyvät lukuihin (33 htv). Koulutuskeskus salpauksen sopeuttamissuunnitelmaa laadittaessa ei ollut kuitenkaan tietoa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintojen tulevasta laskusta. Kevään 2013 neuvotteluissa ei aikuiskoulutukseen kohdistunut vielä toimenpiteitä. Taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä syistä johtuen konsernihallitus päätti kokouksessaan käynnistää Koulutuskeskus Salpauksessa työnantajan ja henkilöstön väliset yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain ( /449) 4, 5 ja 7 :n mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Käynnistettävien yhteistoimintaneuvotteluiden tavoitteena on turvata Koulutuskeskus Salpauksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Kuluja on alennettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, joita henkilöstöä koskien ovat mm. eläkeratkaisut, määräaikaisten palvelussuhteiden tarkastelu, osa-aikaistamiset, lomautukset ja viime kädessä irtisanomiset sekä muut neuvotteluissa sovittavat toimenpiteet. Tulevia sopeuttamistoimia koskevat päätökset kohdentuvat vuosille ja niiden suunnittelu tulee aloittaa syksyllä Salpauksen aikuiskoulutuksen taloudellinen tilanne edellyttää toimenpiteitä jo syksyllä Vuodelle 2014 talousarvio osoittaa Salpauksen tuloksen noin 1,1 miljoonaa alijäämäiseksi. Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää keskimäärin 7 10 milj. euron eli prosentin kulujen karsintaa vuosina Henkilöstökulujen osalta arvioitu toiminnan sopeuttamistarve merkitsee yhteensä noin 100 henkilötyövuoden vähenemistä vuoden 2016 loppuun mennessä sopeuttamistoimien ajankohdasta ja rahoituksen muutoksista riippuen. Tavoitteeseen sisältyy kevään 2013 neuvottelutuloksessa mukana olevat vähennykset, joista Salpauksen osalta puolet oli kohdentamatonta arviota OKM:n paikkamäärävähennyksistä. Elokuussa käynnistetyt neuvottelut ovat jatkoa keväällä 2013 käytyihin päättyneisiin neuvotteluihin, joissa sovittiin, että OKM:n päätösten jälkeen jatketaan neuvotteluja tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä. Yhteistoimintaneuvottelut alkavat elokuussa 2013, ja ensimmäinen neuvotteluvaihe on suunniteltu saatavan päätökseen lokakuussa Yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa on tavoitteena tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutos- ja kehittämisprosessissa. Toimenpiteinä voivat olla esim. organisaatiorakenteen ja palveluiden kehittäminen, opetus- ja työssäoppimisjärjestelyt, opetusteknologian laajempi hyödyntäminen, työskentelytapojen uudistaminen sekä toimintojen ja toimitilojen karsiminen ja käytön tehostaminen, muiden kustannusten vähentäminen ja tulojen lisääminen. Päätavoitteena on mahdollistaa laadukas opetus. 7

9 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Merkittävin muiden kulujen vähentyminen syntyy kiinteistöjen vähentämisestä. Kiinteistövision 2017 mukaan vähennetään 20 prosenttia ( neliötä) nykyisistä tiloista. Vision toteuttamisen valmistelu on osa toimintasuunnitelman laadintaa. Keväällä 2013 tehdyt sopeuttamispäätösten tulokset tulevat osaksi toimintasuunnitelmaa ja talousarviota vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelman Sopeuttamistoimet on aloitettu jo vuonna 2013 ja ne vaikuttavat vuodesta 2013 alkaen saavuttaen kokonaisvaikutuksensa vuoden 2015 loppuun mennessä. Syksyn neuvotteluprosessin tuloksia otetaan huomioon tulevissa suunnitelmissa. Tuoterenkaan vuosikatteen tulee nousta euroon vuonna Vuosina 2015 ja 2016 tuloksen tulee kehittyä siten, että sisäinen konsernivelka pienenee euroon vuoden 2016 loppuun mennessä (1,3 milj. euroa TP 2012). Tavoitteeksi tulee asettaa konsernivelan lyhentäminen viiden vuoden kuluessa tilinpäätöksestä 2012, vuoden 2017 loppuun mennessä. Talousarvion henkilöstökulubudjetoinnissa palkkojen korotuksiin varataan maaliskuun 2013 palkkatasoon +2,0 prosentin lisäys valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvarana. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena tehdyt sopeutustoimet henkilöstössä otetaan huomioon henkilöstökulubudjetoinnissa. Yhteisten palveluiden budjetoinnissa otetaan huomioon sopeuttamissuunnitelmien mukaiset toimenpiteet. Kiinteistövuokriin ja opiskelijaruokailun kustannuksiin vaikuttavat lisäksi käytössä olevien neliöiden ja opiskelijoiden määrä. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan konsernitasolla vastaavalla lainanotolla kuin voimassa oleva taloussuunnitelma. Hallitusohjelman säästötavoitteet ja tulevaisuuden epävarmuus ei anna mahdollisuutta velkaantua tulevaisuuden kustannuksella. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen alusta jakaa yhtymän omat pääomat ja kassavarat kahteen oikeushenkilöön. Konsernin ja tulosalueiden taloussuunnitelma ja maksuvalmius valmistellaan vuosille siten, että Yhteisten palvelut tekevät vähintään nollatuloksen ja Yhteisten palveluiden maksuvalmius turvataan. Sisäisten vuokrien ja Yhteisten palveluiden palvelutuottojen tulee kattaa käyttökulut, investoinnit ja tuloksen näkökulmasta suunnitelman mukaiset poistot. Kiinteistöjen pääomavuokrajärjestelmä perustuu neljään pääomavuokraluokkaan. Kiinteistöjen poistoaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 20 vuoteen yhtymäkokouksessa lokakuussa Muutos perustui KILAN (KTM:n kirjanpitolautakunta) kuntajaoston antamaan poistoohjeeseen. Poistoajan lyhentäminen nostaa sisäisiä vuokria ja korotus tulee talousarviosta 2013 poiketen toteuttaa kiinteistöpalveluiden nollatuloksen näkökulmasta jo vuonna Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena tehdyt sopeuttamistoimet mahdollistavat hyvityksen kirjaamisen Yhteisistä palveluista tulosalueille jo vuonna Tämä hyvitys kirjataan tarvittavilta osin kiinteistövuokriin lisäyksenä, jotta Kiinteistöpalveluiden tilikauden tulos toteutuu nollatasolla. Talousarviossa 2013 Kiinteistöpalveluiden tilikauden tulos -1,168 miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius pidetään vähintään 30 päivän tasolla. Tulosalueiden erillistaseissa kassavarojen toteumaa seurataan olemassa olevan menettelyn mukaisesti. Yhteisten palveluiden kassavaroja pyritään kasvattamaan osana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmistelua. Kiinteistöpalvelut valmistelevat investointiosaan varattavat määrärahat. Talousarvio perustuu hallitukselle esiteltyyn konsernin kiinteistöohjelmaan ja sen päivittämiseen. Investointiohjelmassa otetaan huomioon Toimitilavision tilavähennykset. Talousarvio laaditaan kuntalain, kirjanpitolain ja KILAN kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot käsitellään yksikkökohtaisissa talousarvioissa ja esitetään tulosalueiden tuloslaskelmissa. Tavoitteena on, että koulutuskonsernin tilikauden tulos taloussuunnitelmakaudella olisi lähellä nollatasoa. Vuoden 2013 tuloksesta tulee tavoitella mahdollisimman hyvää, jolla parannetaan tulevien leikkausten vastaanottokykyä ja vahvistetaan tasetta. 8

10 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut perussopimuksen 18 :n määräys, jonka mukaisesti konsernin toiminta rahoitetaan toiminnasta saaduilla tuloilla, joiksi katsotaan myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu perusrahoitus (78,1 % tuotoista). Toimintatuottojen lasku talousarviossa 2014 on -4,9 %. Tuottoarviossa on huomioituna mm. tukien avustusten lasku, johon kirjataan EUosarahoitteisten projektien osuudet (laskua euroa eli -26,7 %). Projektit varataan talousarvioon hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneiden projektien osalta. Voimassa olevan rahastokauden päättyminen tuo isot haasteet ulkoisen rahoituksen hankinnalle. Aikuiskoulutuksen tuottoarvio laskee euroa vuoden 2013 talousarvion tasosta. Valmisteltu talousarvio 2014 perustuu vuoden 2013 toteutuneeseen perusrahoitukseen ja varovaisuuden periaatteeseen. Tulosalueet ovat huomioineet perusrahoituksen laskennassa olemassa olevat tiedot. Muut tulot on arvioitu tiedossa olevin perustein. Toimintakulut laskevat 5,9 % talousarviossa 2014 verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Laskua tilinpäätökseen 2012 verrattuna on 5,0 %. Talousarvion 2014 ja suunnitelmavuosien 2014 ja 2016 tavoitteet ovat linjassa nykyisen taloussuunnitelman perusteiden kanssa. Koulutuskonsernin vuosikatetavoite (7,6 %) nousee vuonna 2014, edellisen vuoden talousarvioon verrattuna (0,9 %). Vuonna 2012 vuosikate oli 8,3 %. Maksuvalmius on budjetoitu hyvälle tasolle, joten katetavoitteiden muutosten ei kaikissa tilanteissa tarvitse pienentyessään vähentää toteutettavia investointeja. Tulorahoituksen epävarmuus suunnitelmaa laadittaessa on korkea, joten toteumapoikkeamiin on syytä myös varautua. Koulutuskonsernin investointitaso vuonna 2014 on 9,2 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2016). Lainataso pysyy ennallaan. Lainaa oli 10,0 miljoonasta euroa tilinpäätöksessä Lainatason odotetaan olevan 10,6 miljoonaan euroa vuoden 2015 lopussa. Opiskelijakohtaiset yksikköhinta-arviot sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen perusrahoitus yksikköhintarahoitteisen koulutuksen löytyy liitetiedoista kohdasta

11 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut Konsernin tulosalueiden opiskelijamäärät on esitetty alla olevassa taulukossa: OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2012 TA 2013 TA 2014 Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä Lahden ammattikorkeakoulu *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat 11 % Ammattikorkeakoulu (yksikköhintarahoittei 32 % nen) 57 % Salpaus (yksikköhintarahoittei nen) Palvelutoimintana järjestetty koulutus 10

12 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.4 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2014 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Koulutuskeskus Salpaus N 41 - Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Koulutuskeskus Salpaus N 0 - Lahden ammattikorkeakoulu N 0 - Tuoterengas N Yhteiset palvelut N -305 Yhteensä -329 INVESTOINTIOSA - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset, Yhteiset palvelut N Lainojen lyhennykset, Yhteiset palvelut N Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus 1.5 Tuloperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Yhteisten palveluiden ja tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättömänä tulosalueille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosaluetasoisesti. Ylläpitoluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat perusrahoituksen arvioissaan huomioineet OKM:n linjaukset vuodelle Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 11

13 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.6 Menoperusteet Henkilöstömenot Talousarviossa 2014 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2013 toteutuneen tason mukaisesti 24,6 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,637 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 16,450 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2013 tasoon ottaen huomioon 2,0 %:n arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön/toimialan kuin sitovuustasonkin (tulosalue) talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Yhteisten palveluiden laskutuksesta ja tulosalueiden ja niiden yksiköiden keskinäisestä laskutuksesta aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Tulosalueiden välisiä (ei tulosalueen eli sitovuustason sisäisiä) pääsääntöisesti yhteisten palveluiden ja tulosalueiden välisiä konsernin sisäisiä eriä talousarviossa on euroa. Edellä olevat sisäiset erät ovat tulosalueiden tuloslaskelmissa mukana. Koko konsernia käsittävät tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat on laadittu ulkoisten tuottojen ja kulujen perusteella. Kiinteistöt Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja vuoden 2014 alussa on yhteensä noin m 2, joista sisäisen vuokran piirissä on laskennallisesti m 2. Näistä omia tiloja on m 2, vuokratiloja on m 2, ja osaketiloja m 2. Edellisten lisäksi tulevat vielä Tuoterenkaan hallinnoimat tilat, jotka ovat suuruudeltaan noin m 2. Konsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Tuoterengas vastaa omien kiinteistöjensä hoidosta. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tulosalueilta sisäisinä vuokrina. Tulosalueiden kanssa solmitut, päivitettävät palvelusopimukset määrittelevät Kiinteistöpalveluiden kulloinkin tuottamat palvelut. Sopimuksessa mainitut palvelumaksut koostuvat sisäisistä vuokrista, jotka sisältävät puolestaan kiinteistökohtaisten käyttökulu- ja pääomavuokrien osuudet. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Konsernin sopeuttamisohjelman mukaisesti vuosien kulujen säästötavoite on 10 %, joka tarkoittaa Kiinteistöpalveluissa yhteensä noin 1,7 miljoonan euron supistusta vuoden 2012 kulutasoon suhteutettuna. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2014 ovat keskimäärin 5,34 /m 2 /kk (5,31 /m 2 /kk vuonna 2013, 5,06 /m2/kk vuonna 2012, 4,96 /m2/kk vuonna 2011, 4,42 /m2/kk vuonna 2010 ja 4,15 /m2/kk vuonna 2009). Pääomavuokran määritys perustuu konsernisuunnitelmaan vuosille sekä investointitarveselvityksen mukaiseen rahoitustarpeeseen ja lainoitettujen erityishankkeiden rahoituskustannuksiin. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (neljä salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2014 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä, keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,04 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien (3,80 /m2/kk vuonna 2012, 3,63 vuonna 2011, 3,40 vuonna 2010 ja 3,12 vuonna 12

14 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 2009). Tavoitetaso pääomavuokrissa on n. 4,5 /m 2 /kk, jonka turvin voidaan hidastaa kiinteistömassan korjausvelan kasvua. Tavoitteeseen pyritään etenemään 0,20 0,30 /m 2 /kk vuosittaisella pääomavuokran yleiskorotuksella. Toimitilavision 2016 mukaisesti konsernissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kiinteistöjen määrää tullaan vähentämään vuoden 2016 loppuun mennessä 20% vuoden 2013 alun ( m 2 ) tasoon verrattuna. Laajuudeltaan vähennystavoite on suuruusluokaltaan täten noin neliötä. Kiinteistöpalvelut on sitoutunut asetettuun säästötavoitteeseen ja valmistelee kiinteistöistä luopumista sekä niiden myyntiä erillisen toimintasuunnitelman puitteissa. Kuntayhtymän omistus Osaamiskiinteistöt Oy:ssä siirtyy perustettavalle yhtiölle. Siirto toteutetaan apporttina ja/tai sijoitettuna vapaana pääomana jäsenkuntien ja kuntayhtymän omistusosuuksiin. Edellisen lisäksi tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulun käytössä kokonaan tai lähes kokonaan olevat Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 kiinteistöjen omistus ratkaistaan siten, että jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu näiden osalta kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa noin neliön pienennystä nykyiseen kiinteistökantaan verrattuna. Toimitilastrategian mukaisesti kiinteistöjen määrää pyritään lisäksi vähentämään tulosalueiden tarpeiden mukaisesti nostamalla tilojen käyttöasteita, joka tapahtuu lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä eri tulosalueiden välillä. Lisäksi pyritään tiiviimpään yhteistyöhön konsernin ja omistajakuntien kiinteistöjen yhteiskäytössä. 13

15 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.7 Henkilöstömäärä Tilinpäätös 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi ,0 115,0 115,0 ATTO-opinnot ja Nastopoli ,0 92,0 81,0 Palvelualat ,5 151,0 151,0 Luonto ja asuminen ,0 115,0 113,0 Teknologia ,0 127,0 127,0 Opiskelijapalvelut ,0 100,0 100,0 Nuorten ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus - toimialan yhteiset 3,0 3,0 3,0 Aikuiskoulutus, opiskelija- ja työelämäpalvelut- toimialan yhteiset ,0 24,0 24,0 Rehtorintoimisto ,5 8,0 7,0 Yhteensä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Kehittämispalvelut 23 21,3 9,4 42,0 42,0 Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut 35 31,7 26,2 29,0 30,0 KV-, TKI- ja aluekehityspalvelut 40 27,3 18,3 16,0 12,0 Liiketalouden ala 57 50,7 50,6 47,6 47,6 Matkailun ala 19 13,9 10,2 5,6 4,6 Muotoilu- ja taideinstituutti 72 66,3 54,0 49,5 48,5 Musiikki- ja draamainsituutti 24 21,5 16,4 9,3 4,0 Sosiaali- ja terveysala 64 58,0 53,0 56,0 56,0 Tekniikan ala 66 58,3 55,4 51,7 49,0 Yhteensä ,0 293,5 306,7 293,7 TUOTERENGAS Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstö Asiakastyösuhteet Yhteensä YHTEISET PALVELUT Hallintopalvelut , Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut ,5 72,5 72,5 Tietohallintopalvelut Tieto- ja kirjastopalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut Yhteensä ,5 251,5 KOKO KONSERNI Henkilöstötaulukossa Koulutuskeskus Salpauksen, Tuoterenkaan ja Yhteisten palveluiden talousarvion 2014 sekä toimintasuunnitelmien 2015 ja 2016 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia talousarvion 2013 lukuihin, koska henkilöstösuunnittelu TA 2013 tehtiin henkilöstön lukumäärän perusteella ja henkilöstösuunnittelu TA 2014, TS 2015 ja TS 2016 henkilötyövuosien perusteella. Henkilötyövuosi kuvaa työpanosten määrää eli yksi kokoaikainen työntekijä, joka on koko vuoden palvelussuhteessa, tarkoittaa yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen henkilön työ lasketaan suhteessa koko vuoden työtunteihin. Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstösuunnitteluluvut talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa perustuvat kaikki henkilötyövuosille ja ovat vertailukelpoisia. Kaikki tilinpäätös 2012 luvut ovat henkilöstön lukumääriä. 14

16 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.8 Suunnitelmapoistot Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk- laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot sitovuustasoittain vuonna 2014 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo Poistot Poistoaika v Tietoliikenneohjelmat 3 v Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % Koneet ja kalusto 3-10 v Yhteensä Poistot sitovuustasoittain YPA Salpaus LAMK TR Yhteensä Talousarvion poistot sitovuustasoittain/tulosalue vuonna 2014 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus) YPA Salpaus LAMK TR

17 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.9 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus ,44 Lahden ammattikorkeakoulu ,80 Tuoterengas ,88 Yhteiset palvelut ,05 TUOTOT YHTEENSÄ ,21 KULUT Koulutuskeskus Salpaus ,64 Lahden ammattikorkeakoulu ,95 Tuoterengas ,96 Yhteiset palvelut ,39 KULUT YHTEENSÄ ,94 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus ,56 Lahden ammattikorkeakoulu ,29 Tuoterengas ,72 Yhteiset palvelut ,16,, SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,29 KULUT YHTEENSÄ ,54 NETTO ,96 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset erät 16

18 Strategiaa toteuttavan toimintaohjelman yleisperustelut 1.10 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 1000 euroa Tuotot ja kulut *) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot ,92 55 Maksutuotot ,67 58 Tuet ja avustukset ,60 63 Vuokratuotot ,00 67 Muut toimintatuotot ,28 68 Valmistus omaan käyttöön ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,21 KULUT 01 Palkat ,50 02 Sosiaalivakuutusmaksut ,55 57 Henkilöstökorvaukset ,07 05 Asiakaspalvelujen ostot ,00 06 Muiden palveluiden ostot ,95 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,09 15 Varastojen muutos ,32 18 Avustukset ,17 19 Vuokrat ,82 20 Verot ,80 27 Muut kulut ,34 KULUT YHTEENSÄ ,94 NETTO ,09 16 Suunnitelmapoistot ,3 *) käsittää ulkoiset ja sisäiset 17

19 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2014 ( ) 2.1 Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia vuoteen 2017 Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Strategian lähtökohtana on koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä työhönvalmennuksen hyödyntäminen integroituna kokonaisuutena. Yhteisellä strategialla tavoittelemme vision toteuttamista voimavaramme yhdistäen. Tahtotilamme on tehdä parhaat oppimistulokset yhdessä uudella tavalla. Missiomme on kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Opettajat ja opiskelijat ovat suurin voimavaramme alueen kehittämiseksi. Toimintamme perustuu sovittuihin yhteisiin pelisääntöihin, jotka ilmaistaan arvoinamme luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Visiomme on Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. Vision tarkoituksena on haastaa kaikki työntekijät. Myös asiakkaille ja omistajille viesti on selkeä. Yhteisellä osaamisellamme ja sisäisellä yhteistyöllä yhdessä verkostojemme kanssa olemme kansainvälinen huippuyksikkö, joka tuottaa laadukasta koulutusta ja muita palveluita. Hyödynnämme toistemme osaamista ja yhteisiä oppimisympäristöjä. Tulosalueillamme on vahvat omat profiilit. Vuosittain laadittavissa toimenpideohjelmissa kuvataan tarkemmin tulosalueiden konkreettiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 18

20 2.1.1 Missio Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen kilpailukykyä Arvot, tapa toimia työssä Visio Luottamus Edistämme vuoropuhelua luottamuksen vahvistamiseksi ja työyhteisön kehittämiseksi. Sitoudumme yhteisiin toimintamalleihin toisiamme tukien ja huomioon ottaen. Toimimme lakien, asetusten ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Avoimuus Otamme aktiivisesti selvää asioista sekä viestimme vastuullisesti. Toimimme tosiasioiden perusteella ja tahdikkaasti. Annamme ja otamme vastaan rakentavaa palautetta. Asiakaslähtöisyys Asiakkaat ovat toimintamme perusta. Verkostoidumme suunnitelmallisesti, ja olemme dynaamisia sekä mukautumiskykyisiä. Keskitymme olennaiseen. Toisen ihmisen arvostaminen Kuuntelemme avoimesti toista ihmistä ja tuomme oman mielipiteemme esille. Arvostamme toistemme osaamista ja erilaisia toimintatapoja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Uudistuminen Olemme aktiivisia, ennakoivia ja innovatiivisia. Oppiminen on uuden tiedon luomisen ja uudistumisemme perusedellytys. Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö Strategiset tavoitteet 1) Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2) Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta 19

21 Strateginen tavoite 1) Oppimistuloksemme ja ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aito työelämäkumppanuus luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Kohti yhteisöllistä oppimista Toimintamme keskeisiä periaatteita ovat yhdessä kehittäminen sekä asiantuntijuuden uudistaminen ja jakaminen. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä periaatteita toiminnan kehittämisessä. Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen Oppimisyhteisömme houkuttelee pedagogiseen moniammatilliseen yhteistyöhön eri alojen asiantuntijoita. Opetus, TKI ja työelämä integroidaan luontevasti kaikilla aloilla ja asteilla opiskelijoiden oppimisprosesseissa. Kokonaisvaltaisen ohjauksen tavoitteena on ammatillisen kasvun tukeminen, opintojen etenemisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Koko oppimisyhteisömme edistää pedagogiikan uudistamista ja hyvien oppimistulosten saavuttamista. b) Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Luomme mahdollisuuksia rakentamalla työelämälähtöisiä, monimuotoisia oppimis- ja urapolkuja. Vahvuutemme ovat joustavat toimintatavat sekä monialainen ja eri koulutusasteille ulottuva tarjonta, joka palvelee sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Alueelliset ohjaus- ja neuvontapalvelut toimivat tehokkaasti. Joustavat oppimispolut perustuvat vahvasti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. c) Vahvat kumppanuudet Moniammatillinen yhteisö tarjoaa mahdollisuuden eri koulutusalojen ja -asteiden väliseen kehittämistyöhön aktiivisessa vuorovaikutuksessa työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhdessä käynnistämme työelämää ja koulutusta uudistavia toimintamalleja, jotka vaikuttavat tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Strateginen tavoite 2) Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Olemme sosiaalisen vastuun kantaja, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija. Tasa-arvoisuuden edistämiseksi toimimme alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa ja tuomme alueelliseen toimintakenttään ja päätöksentekoon mukaan oppilaitosnäkökulman. Kukaan ei jää ulkopuolelle Henkilöstömme monipuolinen osaaminen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisääviä elementtejä ovat mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantuntijuuteen perustuva TKI-toiminta. Näiden joustava yhteensovittaminen ja hyödyt konkretisoituvat konsernin eri tulosalueiden välisessä tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä. Menestystekijät a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen Vahvana koulutuksenjärjestäjänä vaikutamme koulutuksen aloituspaikkojen suuntaamiseen ja lisäämiseen alueen tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä kuntien kanssa panostamme perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjaukseen ja räätälöimme uudenlaisia koulutusmalleja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille. Monipuolisten valmennus- ja työllistämispalveluiden avulla ohjaamme heikossa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä koulutuspolulle. Koulutusasteiden ja -organisaatioiden välisellä yhteistyöllä luomme mielekkäitä opiskelujatkumoita, joissa uusi osaaminen rakennetaan yksilöllisesti aiemmin suoritettujen opintojen kautta hankitulle osaamiselle. 20

22 b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Työpajatoimintaa kehittämällä tarjoamme turvallisia oppimisympäristöjä sekä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille että työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille. Lisäämme syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden yleisiä työelämä- ja ammatillisia valmiuksia. Työelämälähtöinen laadukas sosiaalinen työllistäminen edellyttää meiltä tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Työelämälähtöisesti toteutettava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme mahdollistaa joustavan koulutusmuotoilun sisältäen erityisen tuen tarpeeseen liittyvien ohjausmallien kehittämisen. Uudenlaisilla valmennusmalleilla voidaan täydentää myös täydennyskoulutustarjontaa. Opiskelijoiden ohjauksessa selkiytämme toimijoiden välistä työnjakoa ja kehitämme ohjauksen jatkuvuutta. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opintoja uraohjauksen laatua sekä välittää hakijoille realistinen kuva eri koulutusaloista ja työllistymismahdollisuuksista. Strateginen tavoite 3) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Yhdessä tekemisen kulttuuri Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Menestystekijät a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu kannustavaan, vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen. Luomme menestystä, joka näkyy oppimisen ja TKI-toiminnan tuloksellisuutena. Edistämme kulttuuria, jossa uudet innovaatiot syntyvät. Uskallamme ottaa hallittuja riskejä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Ennakoiva johtaminen Uudistamme toimintatapoja ja rakenteita ydintehtävissä ja niitä tukevissa palveluissa. Tavoitteena on lisätä resurssien yhteiskäyttöä sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, ohjattavuutta ja taloudellisuutta. Johtaminen ja uudistuminen perustuvat ennakointiin ja reaaliaikaiseen tietoon toimintamme tilasta ja suunnasta sekä yhteiskunnan muutoksista. Arvioimme päätösten ja ratkaisujen vaikutukset eri näkökulmista lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä kestävän talouden turvaamiseksi. c) Resurssien oikea kohdentaminen Henkilöstön osaamista hyödynnetään yli yksikkörajojen. Tilojen laaja yhteiskäyttö ja uusi pedagogiikka muuttavat oppimistilanteita ja vähentävät tilatarvetta sekä vapauttavat resursseja perustehtävään. Resurssien yhteishankinnat ja -käyttö yksiköiden kesken ovat arkipäivää. Näin oppimisympäristöt uudistuvat ja ovat huippuluokkaa. Projektitoiminnassa keskitymme ydintehtävän tukemiseen sekä kestävään taloudellisuuteen. 21

23 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin prosessit Ohjaus- ja suunnitteluprosessit Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Resurssien ja talouden johtaminen Myynnin ja asiakkuuksien johtaminen Sidosryhmäyhteistyön johtaminen Tulosalueiden ydinprosessit Koulutus Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Työhönvalmennus Tukiprosessit Henkilöstöpalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Talouspalvelut Tietohallintopalvelut Tieto- ja kirjastopalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut Yleishallinto 22

24 2.1.5 Strategiaa tukeva toiminnanohjaus Toiminnanohjauksen kuvauksessa esitetään koko PHKK:n ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Sen avulla kuvataan yhteiset pelisäännöt siitä, miten organisaatiossa toimitaan. Järjestelmä sisältää mm. toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen periaatteet, organisaation periaatteet ja toiminnan kehittämisen kuvauksen. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla uusikin työntekijä saa selville miten syntyy hyvälaatuinen toiminta ja tulokset, ja joka on hyvä työväline PHKK:n toimintaan perehtymiseen. Toiminnanohjauksen kuvaus edistää läpinäkyvää ja helposti arvioitavaa toimintakulttuuria. Lainsäädäntö velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjän arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistumaan toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimintajärjestelmä, joka sisältää tarkoituksenmukaiset ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Niistä koulutuksen järjestäjä päättää itsenäisesti. Toiminnanohjauksen kuvauksen taustalla on jatkuvan kehittämisen PDCA-ympyrä (plan do check - act). Sen avulla parannetaan toimintaa jatkuvasti ja asiakaslähtöisesti laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi ja osaamisen tuottamiseksi työelämälle. PDCA-ympyrän mukaan: asetetaan toiminnan suuntaviivat ja tavoitteet kaikilla organisaatiotasoilla suunnitellaan, resursoidaan, johdetaan ja seurataan toimintaamme asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi raportoidaan ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista parannetaan toimintaamme arvioinnin johtopäätösten perusteella Ulkoinen ohjaus ja strateginen perusta muodostavat suunnittelun pohjan. Johtamisjärjestelmän ja toiminnan suunnittelun kautta asetetaan konkreettiset tavoitteet, joiden toteuttaminen varmistetaan toimintaprosesseissa. Toiminnan arvioinnilla ja kehittämisellä varmistetaan, että ollaan menossa oikeaan suuntaan ja parannetaan toimintaa. 23

25 2.1.6 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (Salpaus) hak/al 1,6 1,7 1,5 1,5 1,5 paikat Suoritetut tutkinnot (Salpaus) lkm Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus % 63,7 67,5 64,5 65,0 66,0 (Salpaus) Valmistuneiden työllistyminen (Salpaus) % 63,0 61,0 63,0 64,0 64,0 Sidosryhmämittari, Salpaus * Koulutuksen vetovoima (LAMK) hak/al 4,7 5,0 5,0 5,0 5,0 paikat Suoritetut tutkinnot (LAMK) lkm Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) (LAMK) % 60,4 67,0 69,0 70,0 70,0 Työllistyminen (LAMK) % 93,3 94,0 95,0 95,0 95,0 (TK, sijoittumisseuranta) Sidosryhmämittari, LAMK * Sidosryhmämittari, TR * *Sidosryhmämittari LAMK:n sidosryhmätutkimus rakennetaan yhteistyössä FUAS:ssa ja toteutetaan syksyllä Salpauksen sidosryhmätutkimus rakennetaan ja toteutetaan keväällä 2014 TR:n sidosryhmätutkimus rakennetaan ja toteutetaan keväällä 2014 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Opinnoista eroaminen, ammatillinen % 13,7 12,5 12,5 12,0 11,5 peruskoulutus (Salpaus) Keskeyttäminen, AMK (LAMK) % 9,6 7,0 7,0 7,0 6,0 Positiivinen sijoittuminen (TR ) % 64,6 68, Opiskelijoita työharjoittelussa tai hlö työssäoppimassa (TR) Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät- Hämeessä (PHKK)** ** Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä -mittarin tavoiteasetanta tehdään tilipäätöksen 2013 jälkeen. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Johtamismittari (PHKK)*** Ka. Työhyvinvointimittari (PHKK)*** Ka. Viestintämittari (PHKK)*** Ka. Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen % 76,9 77,5 78,1 77,6 77,3 osuus tuloista (PHKK) Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) % 64,0 64,0 62,4 61,5 61,0 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut)**** m ( ) ( ) Kiinteistöjen käyttökulut/toimintatuotot % 10,1 10,5 10,4 10,1 10,0 (PHKK) YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n % 23,5 22,6 23,0 23,0 23,0 toimintatuotoista (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) *** Otetaan käyttöön vuonna Tavoitetasot vuodelle 2014 määritellään joulukuussa **** Ensimmäinen luku on arvioitu nykyrakenteen mukaisesti ja suluissa olevassa luvussa arvioidaan LAMK Oy:n käynnistyminen vaikutus. Tuloskorttien mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 Takaisin kohtaan Henkilöstöohjelma vuodelle Takaisin kohtaan Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle Takaisin kohtaan Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle Takaisin kohtaan Myyntiohjelma vuodelle 24

26 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat 2.2 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Tulosalueiden (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu,tuoterengas ja Yhteiset palvelut) yhteinen strategia toteutuu tulosalueiden yhteisten toimintaohjelmien ja tulosalueiden omien strategioiden kautta. Yhteisiä toimintaohjelmia on viisi kappaletta ja ne on esitelty tavoitteineen seuraavassa Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 ( ) Henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön oppimista, uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Tulosalueiden yhteisen strategian toteutuminen edellyttää merkittäviä muutoksia johtamis- ja työskentelytavoissamme. Opiskelijamme ja henkilöstömme muodostavat yhdessä oppimisyhteisön. Vastuun ottaminen ja kantaminen on tärkeää niukkenevissa resursseissa. Johdolla ja esimiehillä on erityisvastuu muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Jokaisella on vastuu työyhteisön hyvinvoinnista. Vuonna 2013 käynnistynyttä Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmistelua ja toteutusta henkilöstöasioiden osalta jatketaan aiesopimuksen mukaisesti. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla 2. Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista luodaan ja kehitetään aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen työssä ja työyhteisössä, hyödynnetään mallia. määritellään strategiset osaamiset ja laaditaan ryhmien/yksiköiden/toimintojen osaamisprofiileja. varmistetaan osaaminen perustehtävää tukevilla osaamisalueilla. vahvistetaan osaamisen ennakointia. turvataan työhyvinvointi vähenevissä resursseissa. vahvistetaan työyhteisötaitoja, itsensä johtamista ja vastuun ottamista. tuetaan ikääntyvän henkilöstön työhyvinvointia ja työurien pidentymistä. - mittareina käytetään Salpauksen, LAMK:n ja Tuoterenkaan koulutus-, TKI- ja työhönvalmennustuloksia mittaavia mittareita (Salpaus ja LAMK: suoritetut tutkinnot, läpäisy) - työhyvinvointimittari 3. Uudistaa johtamis- ja työskentely-tapojamme 4. Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti Linkki PHKK:n tuloskorttiin, kohta vahvistetaan johtamisosaamista painopisteinä muutosten johtaminen, vastuullisuus ja ennakointi. (johtaminen). vahvistetaan esimiesosaamista painopisteinä yhdessä tekemisen kulttuuri ja vertaisoppiminen. (lähiesimiestyö). rakennetaan työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehitystyölle ja uudistumiselle (monimuotoisen työskentelytavan pelisäännöt) uudistetaan henkilöstökäytäntöjä tulevaisuuden rakenteita edellyttämällä tavalla kohdennetaan henkilöstöresurssit oikein. uudistetaan henkilöstösuunnittelu- ja rekrytointiprosesseja. tarkastellaan ja uudistetaan organisaatiorakenteita ennakoiden ja hallitusti yhtiöittämisiä edellyttämällä tavalla - johtamismittari - henkilöstökulut /toimintatuotot Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2014 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Henkilöstöpalveluiden palvelusuunnitelmassa. 25

27 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 ( ) Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Kauden aikana tulee selvittää PHKK:n ja tulosalueiden tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii nykyisin vuokratiloissa kuntayhtymän ja Osaamiskiinteistöt Oy:n omistamissa tiloissa. Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä. Uuden ajan oppimisympäristöjen vaatimukset huomioidaan käytettävissä olevien resurssien oikealla kohdentamisella. Toiminnassa tulee lisäksi ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset kokonaisvaltaisesti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), tiloista luopuminen (Kujala, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2, Tanhua) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttäminen korjausvelan pienentäminen - kiinteistöjen käyttöaste % - tilojen kokonaismäärä m 2 - kiinteistöjen tekninen arvo - korjausvelka 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Linkki PHKK:n tuloskorttiin, kohta Linkki Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelman, kohta käyttökulujen kokonaismäärä - käyttökulujen osuus toimintatuotoista - energian ja jätteen kokonaiskulut Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2014 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelmassa. 26

28 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 ( ) Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Tieto- ja viestintätekniikkaohjelman (TVT) onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. TVT-ohjelman toteutuminen edellyttää tulosalueiden aktiivista toimintaa ja yhteistyön koordinointia. Oppimiskeskus Fellmanniassa luodun toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen on tulosalueiden jokapäiväistä toimintaa. Palveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on TVT-toimintaohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Toimivat mobiiliratkaisut tarvelähtöiset mobiilityövälineet (laitteet ja ohjelmat, järjestelmät, palvelut) 2. Toimintatapojen uudistamisen varmistaminen TVT:n keinoin ajantasaiset ja toimivat IT-ratkaisut opetuksen tarpeisiin painopisteen siirto kirjoista ja lehdistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin digitaalisiin tietoaineistoihin Creative Commons (cc) lisenssin hyödyntäminen opetusmateriaalin tuottamisessa ja käytössä - oppimista tukevien mobiilipalveluiden käyttöaste (nouseva trendi) - pöytätyöasemilla varustettujen atk-luokkien määrän vähentäminen (laskeva trendi) - atk-luokkien käyttöaste (nouseva trendi) - tuotetun cc-lisensoidun aineiston määrä (nouseva trendi) 3. Järjestelmien yhteentoimivuus kokonaisarkkitehtuurimallin käyttöönotto - kokonaisarkkitehtuurin taso (tasot 1-5) 4. Tulosyksiköiden asiakastarpeiden hallinnointi Konsernin tietoteknisiä palvelu- ja kehittämistarpeita hallinnoidaan asiakasyhteistyötä kehittämällä sekä tietohallinnon salkunhallintaa - Tietohallintopaleluiden ja tulosyksiköiden yhdessä keräämien kehittämisideoiden määrä kehittämillä Seuranta on osa operatiivisen johdon toimintaa, ei ole osa talousarvion tavoiteasetantaa. Toimenpiteet ja vastuutahot vuodelle 2014 kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa sekä Tieto- ja kirjastopalvelujen ja Tietohallintopalvelujen palvelusuunnitelmissa. 27

29 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 ( ) Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Mielikuva aktiivisesta, osaavasta ja helposti lähestyttävästä yhteistyökumppanista välittyy alueen toimijoille tekojen ja viestinnän avulla. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Sisäisen viestinnän kehittäminen Viestimme strategian mukaisesti ja osaamme käyttää monipuolisesti viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Muutosviestintä ja esimiesviestintä ovat kehittämisen painopisteitä. 2. Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on saada positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 3. Kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen Toteutamme kv. markkinointisuunnitelman mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä sisäisten toimijoidemme ja muiden kumppaneidemme sekä verkostojemme kanssa kv. vaikuttavuuden lisäämiseksi. 4. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän keinojen avulla. Hyödynnämme yhteisöllisiä työskentelytapoja ja -välineitä ja muita uusia viestintämahdollisuuksia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. Lisäksi valmistellaan yhdessä tulosalueiden kanssa LAMK:n ja Tuoterenkaan yhtiöittämisen ja FUAS-toimenpiteiden tuomia vaikutuksia viestintä- ja markkinointipalvelujen tarjontaan ja sisältöön. Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Sisäinen viestintä muutos- ja esimiesviestinnän kehittäminen: suunnittelu ja toteuttaminen, yhteisöllisen työskentelyn ja toimintatapojen kehittäminen 2. Sidosryhmäviestintä ja -markkinointi yhteys myyntiohjelmaan 3. Kansainvälinen markkinointi sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot, TKI-toiminnan arkipäiväistäminen) yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmien päivittäminen ja toimenpiteet kv. markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen osana kv. toimintaa ja -suunnitelmaa sekä organisointia 4. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käyttöönotto, www, sosiaalinen media, uutiskirje Linkki PHKK:n tuloskorttiin, kohta Linkki Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelmaan, kohta viestintämittari - sidosryhmämittari - koulutuksen vetovoima (LAMK) - ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (SALPAUS) - positiivisten lettijuttujen määrä - seurataan osana tulosalueiden toimintasuunnitelmien toteutumista - kävijämäärät nettisivuilla - kävijämäärät sosiaalisessa mediassa 28

30 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Myyntiohjelma vuodelle 2014 ( ) Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva kumppani, jonka kanssa on ilo toimia pitkäjänteisessä ja tuloksekkaassa yhteistyössä. Luomme yhtenäisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä kehitämme osaamistamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Toimintaohjelma luo suuntaviivat, miten hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeinen tavoite on myyntitulosten parantaminen. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Vahvistetaan erityisesti tuotteistamisosaamista. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen sekä myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen ovat onnistumisen kulmakiviä. 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen Myynnin tehokas johtaminen ja liiketoiminnan suunnittelu ovat kehittämisen painopisteitä. Suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuotteita ja lisätään myyntiä. 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen Hyödynnetään myyntiraportointia, seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta euromääräisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopiste Toimenpidekokonaisuus Seuranta 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen sisäisen yrittäjyyden ilmapiirin kehittäminen myynnin välineiden käytön osaaminen (AHAjärjestelmä, raportoinnin työkalut, www jne.) myyntijohtamisen ja myynnin organisoinnin kehittäminen tuotevalikoiman suunnittelu ja kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen asiakkuus/sidosryhmäsuunnitelmien toteuttaminen liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen myyntiraportoinnin tehostaminen kannattava hinnoittelu ja katelaskenta myyntitoiminnan arviointi (myyntityön laatu ja määrä) Linkki PHKK:n tuloskorttiin, kohta Linkki Koulutuskeskus Salpauksen tuloskorttiin, kohta Linkki Lahden ammattikorkeakoulun tuloskorttiin, kohta Linkki Tuoterenkaan tuloskorttiin, kohta myynnin mittarit (raportointia ja mittareita kehitetään AHA-DW - hankkeessa) - toimintakate - asiakastyytyväisyysmittari 29

31 Koulutuskeskus Salpaus 2.3 Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus on yksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin (PHKK) neljästä tulosalueesta. Salpauksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää uudistettiin alkaen. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on parantaa ydinprosessien toimivuutta sekä turvata perustehtävän toimintaedellytykset reagoimalla niukkeneviin talouden resursseihin. Samalla tiivistettiin merkittävästi aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen johtamista. Kuvio 1. Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksen toimialat ovat Rehtorintoimisto, Aikuiskoulutus, opiskelija- ja työelämäpalvelut sekä Nuorten ammatillinen peruskoulutus ja lukiokoulutus. Koulutus- ja tukipalveluja tuottaa kuusi tulosyksikköä. Työelämäpalveluiden ja oppisopimuspalveluiden myyntiä, markkinointia ja toteutusta johdetaan ja kehitetään salpaustasoisesti. Aikuiskoulutus, opiskelija- ja työelämäpalvelut -toimiala vastaa Salpauksen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä opiskelijapalveluista. Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut tuottavat ammatillisia aikuiskoulutuspalveluja alueen väestön ja työelämän tarpeisiin hyödyntäen eri rahoituskanavia: oppisopimuskoulutusta, omaehtoista koulutusta, työvoimakoulutusta sekä vapaarahoitteista yritysten henkilöstökoulutusta. Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan sisältyy opetusministeriön myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Sen toiminta kohdennetaan erityisesti alueen pk-yritysten osaamistason ja tuottavuuden nostamiseen tarjoamalla yritysten ja yhteisöjen henkilöstölle osaamiskartoitus-, koulutus- ja konsultointipalveluja. Salpauksen opiskelijapalvelujen tavoitteena on tukea nuoria ja aikuisia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta työelämään tai jatko-opintoihin sijoittumiseen asti. Opiskelijaa tuetaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan ottamaan vastuu omista valinnoistaan ja tulevaisuudestaan. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat koulutukseen hakeutumiseen, opintoohjaukseen ja opiskelijahyvinvointiin liittyvät palvelut. Opetuksen tukipalveluista tärkeimmät ovat ennakoinnin ja seurannan työkalut, joita hyödynnetään sekä johtamisessa ja päätöksenteossa että ryhmän ja yksittäisen opiskelijan opintojen seurannassa. Yksikön tuottamia koulutuspalveluja ovat ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus sekä ura- ja työelämävalmennuspalvelut. Nuorten ammatillista peruskoulutusta järjestetään kuuden kunnan alueella ja on valittavana noin neljäkymmentä ammatillista perustutkintoa. Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Merkittävä osa ammattitaidosta opitaan työssäoppien työelämässä aidoissa työolosuhteissa. 30

32 Koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutusta voi opiskella Salpauksessa yleislukiossa, tekniikkalinjalla tai aikuislinjalla. Salpauksen lukio sijaitsee Nastolassa. Yhdistelmätutkinnon tai ammattiin opiskelevien lukioopintoja voi suorittaa myös Lahdessa, Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa ja Orimattilassa. Konsernin ja sen tulosalueiden toimintajärjestelmän kehittämistä jatketaan suunnittelukaudella. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan niitä konsernin kaikilla tasoilla tehtäviä toimenpiteitä, joilla asetetaan toiminnalle suuntaviivat ja tavoitteet, suunnitellaan ja resursoidaan toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johdetaan ja seurataan toimintaa kohti tavoitteiden toteutumista. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen on olennainen osa toiminnanohjausta Katsaus suunnitelmakauteen Suomen tämän hetkisen hallitusohjelman ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman vuosille tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi niin ammattiosaamisessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Koulutuskeskus Salpauksen strategiaohjelma ja visio tukevat tätä tavoitetta: olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimeenpanon jo keväällä Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tullaan vähentämään kesällä 2013 tehtyjen päätösten mukaisesti vuosien aikana kulttuurialalla, luonnonvara-alalla, matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkäsittelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Tarjontaa tulisi lisätä sosiaali- ja terveysalalla (lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa), ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Paitsi alakohtaisesti ammatillisen koulutuksen tarjontaa suunnataan uudelleen myös alueellisesti: koulutustarjontaa lisätään erityisesti metropolialueella ja suurimmat supistustarpeet ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Koulutuksenjärjestäjäkohtaisessa päätöksessä ministeriö päätti vähentää Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijamäärää 380 vuoteen 2016 mennessä siten, että vuonna 2014 leikataan 50 opiskelijapaikkaa, vuonna 2015 yhteensä 160 opiskelijapaikkaa ja vuonna 2016 yhteensä 170 opiskelijapaikkaa. Vuonna 2014 Salpauksen toteuttaman työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ennustetaan vähenevän nykyisestä, vaikka Lahti ja Päijät-Häme ovatkin rakennemuutosalueita ja kuulumme metropolialueeseen. Tämä sekä muutokset koulutuspaikoissa edellyttävät hyvää ennakointitoimintaa yhdessä työelämän kanssa, jotta vastaamme mahdollisimman hyvin alueen työvoimatarpeeseen. Työelämäneuvottelukunnat aloittivat uusilla kokoonpanoilla ja tehtäväkuvilla vuoden 2013 alussa. Niiden roolina on tuoda työelämän näkemyksiä suunnitteluun ja opetukseen. Osana järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon synnyttämistä lisäämällä tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja korkeakoulujen kesken. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin organisaatio, Salpauksen uusi strategia ja yhteiset toimintaohjelmat tukevat tätä ministeriön tavoitetta. Valtioneuvoston kehyspäätös vähentää ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuoteen 2016 mennessä noin 93 miljoonaa euroa edellyttää järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ja palvelukyvyn parantamista. Strategiaohjelma sisältää kolme strategista tavoitetta, joille on Salpauksessa asetettu selkeät kehittämistavoitteet. Salpauksessa ja koko konsernissa kehitetään uusia työn tekemisen malleja ja uuden ajan opettajuutta. Yhdessä ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa Salpaus kehittää uusia oppimisympäristöjä ja panostaa uusiin koneisiin ja laitteisiin. Uudenlaiset paikasta ja ajasta riippumattomat työskentely- ja opetustavat edellyttävät henkilöstöltä erilaisten uusien tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppimista. Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut tukevat näiden tavoitteiden toteuttamista. Salpauksen Pedagoginen strategia sisältää uuden ajan oppimisen toimintamallit. Nuorisotakuun toteuttamiseksi panostetaan opiskelijoiden tukitoimiin, ohjaukseen ja opetuksen uudistamiseen. Tuoterenkaan, Lahden kaupungin ja muiden jäsenkuntien kanssa kehitetään nivelvaiheen ohjausta ja työpajatoimintaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmänä ovat vuotiaat toisen asteen tutkintoa vailla olevat. Osaamisohjelman 31

33 Koulutuskeskus Salpaus toteutus jatkuu tavoitteiden mukaisesti suunnitelmakaudella. Salpauksen vahva rooli valtakunnallisen läpäisyn tehostamisohjelman ja laajennetun työssäoppimisen toteutuksessa ja kehittämisessä edistää osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi kehitetään oppisopimuskoulutuksen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja. Salpauksessa edistetään eri tavoin hyvää johtamista, mikä perustuu määriteltyihin yhteisiin arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin sekä selkeisiin tehtäväkuviin ja vastuualueisiin. Toiminnanohjausjärjestelmää ja tietovarastoa kehitetään edelleen johtamisen tueksi. Taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi ja ydinprosessien toimivuuden edistämiseksi Salpauksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää uudistettiin alkaen. Samalla tiivistettiin merkittävästi aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen johtamista. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on turvata perustehtävän toimintaedellytykset reagoimalla niukkeneviin talouden resursseihin. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja tehostaa resurssien yhteiskäyttöä. Suunnitelmakausi sisältää useita perusparannushankkeita Salpauksen käytössä oleviin kiinteistöihin. Vuonna 2013 valmistui ravitsemis- ja matkailualan oppimisympäristön 1. vaihe, ns. Kulinaaritalo Ståhlberginkadulle. Seuraavat vaiheet ajoittuvat vuosille EUdirektiivin vaatiman uuden tallirakennuksen suunnittelu on hyvässä vauhdissa Jokimaan ravikeskuksen yhteyteen. Saneerausten lisäksi myös käytössä olevien tilojen käyttöä tiivistetään ja tehostetaan, mm. vuorolukua lisäämällä sekä opettajien ja johdon työhuoneita tiivistämällä. Tavoitteena on luopua mm. Sammonkadun tiloista, Heinolan Opintie 2:sta ja Orimattilan asuntolasta. Myös Hollolan toimipisteen tilanne tulee selvittää OKM:n paikkamääristä seuraavien ratkaisujen yhteydessä. Muutosten aikatauluihin vaikuttaa osaltaan myös ammattikorkeakoulun sijoittumisratkaisut, jotka vielä ovat avoinna. Tehokkuus ja tuloksellisuus ovat suunnitelmakauden avainsanoja. Resurssien, kuten henkilöstön, tilojen, koneiden, laitteiden ja raaka-aineiden) oikein mitoitettu kohdentaminen vaatii ennakointia ja hyvää suunnittelua. Salpauksen toiminnan tehostamistavoitteet sisältyvät konsernin tuottavuusohjelmaan. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta pyritään parantamaan mm. läpäisyä tehostamalla ja opinnoista eroamista ehkäisemällä. Salpaus järjestää Lahdessa vuonna 2014 valtakunnalliset ammatillisen koulutuksen Taitajakilpailut. Näitä varten Salpauksella on oma kilpailuorganisaatio, joka valmistelee tapahtumia yhdessä Skills ry:n kanssa. Taitaja-kilpailuihin saadaan OKM:n harkinnanvaraista lisämäärärahaa. Paikalliset yritykset tulevat mukaan Taitaja-kilpailujen järjestämiseen sekä taloudellisesti että fyysisesti. Kilpailutoiminta kytketään vahvasti osaksi koko vuoden opetussuunnittelua, jolloin se parhaiten mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja on osa huippuosaamisen edistämistä. Kansainvälistyminen on edelleen kehittämisen kohteena. Kansainvälisen koulutusviennin kehittäminen ja konsernin osaamisten tuotteistaminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yhteisten palveluiden kanssa edistävät koulutusten myyntiä Aasiaan, Lähi-itään ja Venäjälle. Vuoden 2014 ja koko suunnitelmakauden tavoitteet ovat uuden strategian mukaiset ja sisällöt ovat nousseet Salpauksen sisäisistä arvioinneista, tarkastuslautakunnan raportista, Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta, hallitusohjelmasta, KESUsta sekä OKM:n ja Opetushallituksen linjauksista Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan ensimmäinen yhteinen strategia vuoteen 2017 hyväksyttiin syyskuussa Strategian yhtenä lähtökohtana on yhteistyön vahvistaminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen tulosalueiden välillä. Strategian pohjalta on laadittu Salpauksen strategia ja toteuttamissuunnitelma sekä yhteiset toimintaohjelmat, joita ovat Henkilöstöohjelma, Kiinteistöohjelma, Myyntiohjelma, Tieto- ja viestintätekniikkaohjelma sekä Viestintä- ja markkinointiohjelma. 32

34 Koulutuskeskus Salpaus Seuraavassa kuviossa on tiivistetty strategian keskeiset elementit: Kuvio 1. Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia vuoteen 2017 Koulutuskeskus Salpauksen arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uusiutuminen Toimintaympäristön muutokset Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu Päijät-Hämeessä edelleen, ja uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen, mutta myös logistiikka-alalla ja ympäristöliiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Päijäthämäläisten työllistymiseen vaikuttaa myös aiempaa tiiviimpi kytkeytyminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Ennusteiden mukaan Päijät-Hämeen väkiluku kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa. Toinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Nuorten ikäluokat pienenevät Suomessa vuosina keskimäärin n. 12 % ja tästä johtuen ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja vähennetään asteittain. Toisaalta koulutustakuun toteuttaminen lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tarvetta. Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli v Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. 33

35 Koulutuskeskus Salpaus Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on kehitettävä uudenlaisia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä PHKK:n muiden tulosalueiden sekä työelämän ja muiden ulkoisten kumppaneiden kanssa. Nuorisotakuuseen vastaamiseksi Salpauksen on tiivistettävä yhteistyötä mm. omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa kohderyhmänä ovat vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret. Salpauksen vahva rooli valtakunnallisen läpäisyn tehostamisohjelman ja laajennetun työssäoppimisen kehittämisessä edistää osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Oppisopimukseen toteuttamiseen kehitetään vaihtoehtoisia malleja mm. peruskoulun päättäville. Ammatillisen peruskoulutuksen yhteisvalinnan uudistuksen myötä perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat ovat opiskelijavalinnassa ensisijaisia. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemmin tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Yhteisvalinnan uudistumisen ja koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee monimuotoinen opiskelijakunta, jonka opintojen etenemiseksi Salpauksen on järjestettävä yksilöllisiä, joustavia opintopolkuja ja niitä tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita sekä opiskelijoiden hyvinvointia tukevia palveluita koko opintopolun ajan. Salpauksen koulutus- ja kehittämispalvelut on tuotettava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta on yksi Päijät-Hämeen strategisen osaamisen kärjistä. Yhteistyötä tulee lisätä työelämän lisäksi muiden aluekehittäjien ja koulutusasteiden kanssa. Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä innovaatiotoiminnassa on lisätä uskallusta uusien toimintatapojen kokeiluun ja edistää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Tähän tarvitaan eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoiden välistä yrittäjämäistä yhteistyötä työelämän oppimisympäristöissä. Työelämän osaamista ja työskentelytapoja uudistamalla ammatillinen koulutus voi tukea käytäntölähtöisten innovaatioiden syntymistä. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) otetaan käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään asteittain vuosina Tämän lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja leikataan merkittävästi tulevina vuosina. Rahoituksen merkittävä vähennys edellyttää henkilöstövähennysten lisäksi uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä ja entistä tiiviimpää yhteistyötä eri alojen ja koulutusmuotojen välillä. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Salpauksen henkilöstön osaamisen suunnitelmallista kehittymistä. Osaamisen kehittymistä tuetaan ohjauksella, perehdyttämisellä, valmennuksella, koulutuksella ja mentoroinnilla sekä yhteisillä toimintaohjeilla, prosessikuvauksilla ja muulla tukimateriaalilla. Keskeistä on koko henkilöstön yhteisöllinen vastuu opiskelijoiden hyvinvoinnista, ammatillisesta kasvusta ja työllistymisestä. 34

36 Koulutuskeskus Salpaus Strategiset tavoitteet vuosille Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aito työelämäkumppanuus luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Toimintamme keskeisiä periaatteita ovat yhdessä kehittäminen sekä asiantuntijuuden uudistaminen ja jakaminen. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä periaatteita toimintamme kehittämisessä. Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen Kehitämme monipuolisia ja työvaltaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Tuemme henkilöstöä pedagogisessa uudistumisessa. Vahvistamme opetushenkilöstön taitoja yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen, joka huomioi sekä erityislahjakkaat että lisätukea tarvitsevat opiskelijat. Mahdollistamme opiskelijoille aidot ja monipuoliset valinnat henkilökohtaistamisen kautta sekä tuemme opiskelijaa oman oppimispolun suunnittelussa. Luomme mahdollisuuksia koulutuksen ja työn vuorottelulle ja yhdistämiselle sekä joustavalle tutkinnon suorittamiselle. Kokonaisvaltaisen ohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua ja työllistymistä sekä varmistaa opintojen eteneminen. Koko työyhteisömme edistää pedagogiikan uudistamista, hyvien oppimistulosten saavuttamista ja kestävää kehitystä. Kaikilla on vastuu kasvattaa nuoria opiskelijoita sekä ohjata opiskelijoita huolehtimaan omalta osaltaan hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Opiskelijat osallistuvat entistä enemmän pedagogiikan ja toimintatapojen kehittämiseen. b) Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Rakennamme monimuotoisia, työelämälähtöisiä oppimispolkuja. Vahvuutemme ovat joustavat toimintatavat sekä monialainen ja eri koulutusasteille ulottuva tarjonta, joka palvelee sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Tehostamme alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Joustavat oppimispolut perustuvat vahvasti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kehitämme joustavat väylät Salpauksen lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta työelämän tutkintoihin, ammattikorkeakouluun ja muihin korkeakouluihin. Opiskelijan ohjaaminen elinikäisen oppimisen polulla edellyttää myös henkilöstöltä elinikäistä oppimista, itsensä kehittämistä ja ennakoivaa uudistumista. c) Vahvat kumppanuudet Määrittelemme strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet yhdessä kumppaneidemme kanssa. Vahvistamme työelämäyhteistyötä, erityisesti osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia ja analysointia sekä työelämän osaamisvaatimuksiin vastaamista. Yhdessä kumppaneidemme kanssa käynnistämme työelämää ja koulutusta uudistavia toimintamalleja, jotka edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä ja alueen hyvinvointia. Uusissa oppimisympäristöissä Salpauksen eri alojen opiskelijat työskentelevät yhdessä, ja lisäksi luomme oppimisprosesseja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Tuoterenkaan toimijoiden kanssa. Mahdollistamme oppimisen laajasti oman toimintaympäristömme ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuen. Hyödynnämme vertaisarviointia ja kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. 35

37 Koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopisteet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Salpauksen kaikilla toimijoilla on yhteinen ymmärrys osaamisperustaisuudesta (mm. poisoppiminen aikasidonnaisuudesta ja perinteisestä resursoinnista). Tutkintojen osaamisperustaisen määrittelyn tueksi on luotu yhteisesti sovitut käytännöt, joiden mukaisesti toimitaan koko Salpauksessa. Tarkastellaan opetussuunnitelmien ammatillisten tutkinnon osien sisältöjä osaamisperustaisesti yhdessä aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kaikilla koulutusaloilla/tutkinnoissa Avataan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa vaadittava osaaminen konkreettiseksi tekemiseksi T1, H2 ja K3- tasoille Luodaan ja otetaan käyttöön tarvittavat toimintatavat ja välineet osaamisperustaisuuden haltuunotossa (esimerkiksi yhtenäinen dokumentointi) Vakiinnutetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eri koulutusaloilla/tutkinnoissa Laajennetaan edelleen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto-opinnot) ja ammatillisten aineiden integrointia eri tutkintoihin/ tutkinnon osiin tavoitteena arvioida myös atto- opintoja ammattiosaamisen näytöissä Toteutetaan suunnitelmallinen eri henkilöstöryhmien koulutus pedagogisen perehdytysohjelman mukaisesti Seurataan ja osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja opitaan muiden koulutuksen järjestäjien hyvistä käytännöistä Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Ohjataan ja tuetaan opetushenkilöstön pedagogisten suunnittelu- ja ohjaustaitojen kehittymistä monipuolisissa oppimisympäristöissä, esim. työpaikalla tapahtuva oppiminen Varmistetaan työpaikkaohjaajien osaaminen Hyödynnetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta koulutuksen järjestämismuotona Hyödynnetään opetusteknologian mahdollisuuksia oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä, mobiiliohjauksessa ja vertaisoppimisessa. Linjataan keskeiset Salpauksessa käytettävät opetus- /ohjausteknologian välineet. Yksiköiden toimintasuunnitelmissa määritellään minimivaatimus opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen ja ohjauksen välineenä. Toteutetaan lähtötilannekartoitus ja suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet. Selkeät johdon linjaukset yksilöllisten, joustavien opintopolkujen toteuttamisessa sekä HOPS- ja HOJKS-käytänteissä ja linjausten mukainen toiminta kaikilla aloilla Toteutetaan koulutusala-/ tutkintokohtainen kysely, jolla selvitetään todelliset edellytykset ja esteet yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle Lisätään koko henkilöstön osaamista ja välittämistä opiskelijoiden yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamisessa Seurataan ja valvotaan opiskelijan oikeusturvan toteutumista sovituissa HOPS- ja HOJKS-käytänteissä Laaditaan ohjeistukset ja periaatteet tutkinnon suorittamiseksi vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan Edistetään eri alojen osaamisen yhdistämistä joustavasti 36

38 Koulutuskeskus Salpaus tutkinnoiksi monitaitoisuuden lisäämiseksi Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen, KV-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-oppimisen integraatiota opetuksen toteuttamisessa Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä nousevan tuotteiden kehittämisen ja myynnin tehostaminen Valmistautuminen toimintakentässä ja opiskelijaryhmissä tapahtuviin muutoksiin Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Myynti- ja markkinointiryhmän toimintaa tehostetaan aktivoimalla yhteydenpitoa eri asiakasryhmiin sekä laajentamalla toimintaa perusopetuksen piirissä vielä oleviin sekä sen päättäneisiin ei työmarkkinoilla oleviin. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdessä toteuttaminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet uusien tuotteiden ideointiin sekä tehokkaampaan toteutukseen. Opiskelijapalvelut ottavat entistä laajemmin vastuun nuorten ja aikuisten opiskelijapalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Hyödynnetään pedagogisten lehtoreiden ja ohjaavien opettajien asiantuntemusta erilaisten oppijoiden kohtaamisessa. Kehitetään yritysten ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä siten, että työelämä voi keskittyä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaamiseen ja oppilaitos vastaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. 37

39 Koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Valmistautuminen sähköisiin yokokeisiin Kestävä kehitys Yrittäjyys Aloitetaan sähköisten kurssikokeiden testaaminen ja koulutetaan henkilöstöä teemaan liittyen. Perustetaan koko talon yhteinen kestävä kehitys -ryhmä, tavoitteena aluksi paperinkulutuksen vähentäminen sekä kierrätyksen tehostaminen. Jatketaan Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Yrittäjyysopettajan, ammattiaineiden opettajan ja lukion opettajien välistä yhteistyötä tiivistetään. Lisäksi käynnistetään NY-yhteistyö Nastolan yläkoulujen kanssa. Suunnitteilla on myös KVyhteistyötä yrittäjyyteen liittyen. Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Laajenevien sähköisten palvelujen käyttöönotto koulutustiedon tuottamisessa, koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnassa Kansallisen Opintopolku-sovelluksen käyttöönotto Ammattistartti ja maahanmuuttajien valmistava koulutus mukaan perusopetuksen jälkeiseen sähköiseen hakuun Opintopolun kautta toteutettavien erillishakujen suunnittelu ja koordinointi Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten, ohjauspalvelujen kehittäminen Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedottaminen Palvelukokonaisuuden suunnittelu ja käynnistäminen hanketoiminnan tuella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Toisen asteen ja ammattikorkean ohjausyhteistyön kehittäminen LAMK:n kanssa Yhteisten kehittämistiimien käynnistäminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja asiantuntijuuden jakamiseksi Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Kukaan ei jää ulkopuolelle Olemme vastuun kantava, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija. Tasa-arvoisuuden edistämiseksi toimimme alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa ja tuomme päätöksentekoon mukaan oppilaitosnäkökulman. Henkilöstömme monipuolinen osaaminen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisääviä elementtejä ovat mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantuntijuuteen perustuva TKI-toiminta. Näiden joustava yhteensovittaminen ja hyödyt konkretisoituvat konsernin eri tulosalueiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. Menestystekijät a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen Alueellisesti vahvana koulutuksenjärjestäjänä suuntaamme koulutustarjontamme ja aloituspaikkamme alueen tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko pohjautuu analysoituun ennakointitietoon. Yhteistyössä kuntien kanssa panostamme perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjaukseen ja räätälöimme uudenlaisia koulutusmalleja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Kehitämme työpajatoimintaa yhdessä 38

40 Koulutuskeskus Salpaus verkostokumppaneidemme kanssa ja laajennamme siten oppimisympäristöjä koulutuskonsernissa ja Päijät-Hämeessä. Näin luomme räätälöityjä ja työvaltaisia koulutusmalleja tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutusasteiden ja -organisaatioiden välisellä yhteistyöllä luomme mielekkäitä opiskelujatkumoita, joissa uusi osaaminen rakennetaan yksilöllisesti aiemmin suoritettujen opintojen kautta hankitulle osaamiselle. Vahvistamme aluekehitysrooliamme työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän kautta. b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Työpajatoimintaa kehittämällä tarjoamme turvallisia oppimisympäristöjä sekä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille että työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille. c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Opiskelijoiden ohjauksessa selkiytämme toimijoiden välistä työnjakoa ja edistämme yhteistyötä sekä kehitämme ohjauksen jatkuvuutta. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opinto- ja uraohjauksen laatua sekä välittää hakijoille realistinen kuva eri koulutusaloista ja työllistymismahdollisuuksista. Hyödynnämme uuden teknologian ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen toteuttamisessa. Kehittämistavoitteet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuminen yhdessä omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Työpajatoiminnan kehittäminen vaihtoehtoisena tapana suorittaa ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä opintoja Opiskelijoiden ohjauksen jatkuvuuden ja tasalaatuisuuden parantaminen Kuvataan eri toimijoiden roolit ja toiminta nuorisotakuun toteuttamisessa ja sovitaan yhteistyön tavoitteet ja tavat Salpauksen, Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä työryhmässä. Tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden, mm. seurakunnan osallisuutta nuorisotakuun toteuttamisessa. Selvitetään, kuinka laaja-alaiset mahdollisuudet työpajoilla on tällä hetkellä vastata alueellisesti eri koulutusalojen oppimis- ja osaamistavoitteisiin (työssäoppiminen työpajoilla). Lisätään eri tahojen tietoisuutta pajaoppimisen mahdollisuuksista vaihtoehtoisena tapana erilaisille oppijoille ( huiput ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat) Luodaan ja pilotoidaan toimintamallia nuorten koulutuksellisen osallisuuden lisäämiseksi tehostamalla ohjausta yli hallintorajojen. Perustetaan Kohtaamoohjauspiste, jossa räätälöidään nuorten koulutuspolkuja ja tarjotaan nuorille rinnalla kulkija, joka auttaa nuorta tulemaan tietoiseksi oikeuksistaan ja tarjolla olevista yksilöllisistä koulutusvaihtoehdoista ja palveluista. Luodaan ja pilotoidaan malli opiskelijoiden mentorointiin yhteistyössä työelämän, Tuoterenkaan, Lamkin ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tukea ja lisätä työelämäyhteyksiä. Selvitetään AMK-opiskelijoiden mahdollisuutta toimia esim. opiskelijakummeina. 39

41 Koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen Maakunnallisen verkostoyhteistyön vahvistaminen Toimitaan saatujen resurssipäätösten mukaisesti panostaen erityisesti hakevan ja tukevan toiminnan kehittämiseen. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää peruskuntien ja oppilaitoksen yhteistyön tehostamista ja aikuiskoulutus toimii aktiivisesti eri työryhmissä sekä kehittää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa tehostamalla koulutustarjonnasta tiedottamista. Lukiokoulutus Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Lukion näkyvyyden lisääminen markkinoinnin avulla Kansainvälisyys Kohdennetaan markkinointi erityisesti Lahteen ja Hollolaan ja markkinoinnissa tuodaan erityisesti esille tekniikkalinja ja ohjelmointiputki. Pyritään vaikuttamaan alueen liikennöitsijöihin suoran linja-autoreitin luomiseksi Hollolasta Nastolaan. Toteutetaan saatujen hankepäätösten mukaiset opiskelija- ja asiantuntijavaihdot sekä etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja hankeideoita. Opiskelijapalvelut Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Valmistavan koulutuksen rakenteellinen uudistaminen ja volyymin mitoittaminen Salpauksen koulutustarjonnassa Avoimen ammattiopiston toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen Osallistuminen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksen valtakunnalliseen kehittämistyöhön Salpauksen oman opetussuunnitelmatyön käynnistäminen Aloitetaan suunnittelutyö kartoittamalla avoimen ammattiopiston koulutustarjonnan alueellinen tarve ja rahoitusmahdollisuudet Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Menestystekijät a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu kannustavaan, vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen. Luomme menestystä, joka näkyy oppimisen ja TKI-toiminnan tuloksellisuutena. Edistämme yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuuria, jossa uudet innovaatiot syntyvät. Uskallamme ottaa hallittuja riskejä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja innovatiivista toimintakulttuuria tukeviksi. Johtaminen tukee tarkkaa taloutta, 40

42 Koulutuskeskus Salpaus oikeudenmukaista työkuormitusta, sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuunottoa. Teemme jokaisen panoksen läpinäkyväksi ja palkitsemme onnistumisesta ja uudistumisesta. b) Ennakoiva johtaminen Uudistamme toimintatapoja ja rakenteita ydintehtävissä ja niitä tukevissa palveluissa. Tavoitteena on lisätä resurssien yhteiskäyttöä sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, ohjattavuutta ja taloudellisuutta. Johtaminen ja uudistuminen perustuvat ennakointiin, arviointija palautetietoon sekä reaaliaikaisiin tuloksiin ja tietoon toimintamme tilasta ja suunnasta sekä yhteiskunnan muutoksista. Arvioimme päätösten ja ratkaisujen vaikutukset eri näkökulmista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kestävän talouden turvaamiseksi. Toimimme kaikilla koulutusaloilla perustehtävää tukevien yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja puutumme tarvittaessa poikkeamiin. Toimimme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla tulosyksikköihin ja toimipisteisiin kestävän kehityksen ohjelmia. c) Resurssien oikea kohdentaminen Kohdennamme resurssimme koulutusalojen ja toimipisteiden tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme henkilöstön osaamista yli yksikkörajojen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilojen laaja yhteiskäyttö ja uusi pedagogiikka muuttavat oppimistilanteita ja vähentävät tilatarvetta sekä vapauttavat resursseja perustehtävään. Resurssien yhteishankinnat ja -käyttö yksiköiden kesken tukevat oppimisympäristöjen uudistumista. Projektitoiminnassa keskitymme ydintehtävän tukemiseen sekä kestävään taloudellisuuteen. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteet Toimenpiteet 2014 Vahva pedagoginen johtaminen kaikilla tasoilla Yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuurin edistäminen osana koulutusja työelämäpalveluiden laadunvarmistusta Tietoperusteisen johtamisen vahvistaminen Vahvat oppimis- ja kehittämiskumppanuudet Sovitaan selkeät yhteiset linjaukset, raamit ja pelisäännöt, joiden mukaan kaikki toimivat Hyödynnetään johdon katselmuksia, vertaisarviointia ja muita arviointimenetelmiä toiminnan kehittämisessä, toisilta oppimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä Kerätään ennakointi-, arviointi- ja palautetietoa systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla ja hyödynnetään sitä toiminnan kehittämisessä (erityisesti opiskelija- ja työelämäpalautteet) Määritellään strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet Varmistetaan oppimis- ja kehittämiskumppanuuksien jatkuvuus Vahvistetaan työelämäyhteistyötä osallistamalla työelämää koulutuksen osaamisperustaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Työelämäneuvottelukuntatoiminnan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä 41

43 Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpauksen tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) /2119=1,6 4140/2466=1, / 2247=1, / 2140 =1, / 2010 = 1,5 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 63,7 67,5 64,5 65,0 66,0 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1229/ / / / /2275 Läpäisy (lukiokoulutus) % 86,0 90,0 88,2 88,9 89,8 - suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 56/65 45/51 45/51 56/63 44/49 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 47,4 45,0 47,5 47,5 47,5 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 99/209 73/ / / /260 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 61,0 63,0 64,0 64,0 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen peruskoulutus) % 3,0 3,5 3,5 3,5 3,5 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 135/ / / / /120 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 128/103 78/73 103/ / /106 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 13,7 12,5 12,5 12,0 11,5 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 5,5/8,1 6,0/6,5 6,0/6,5 6,0/6,0 6,0/5,5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 5,5 4,0 4,0 4,0 4,0 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 3,7/1,8 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 3,0/1,0 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 10,1 6,0 6,0 7,0 8,0 - positiivinen/negatiivinen purku % 8,2/1,8 5,0/1,0 5/1 5/2 5/3 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) % 80,0 75,0 75,0 75,0 75,0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) % 84,0 75,0 75,0 75,0 75,0 Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Johtamismittari * - - Työhyvinvointimittari * - - Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 2,0 2,3 2,3 2,3 2,3 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 84,3 84,5 85,5 86,5 86,5 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 55,2 55,9 55,1 55,0 55,0 Toimitilavuokrat osuus toimintatuotoista % 15,8 16,6 18,8 17,1 16,2 Toimintakate Tilikauden tulos Oma pääoma Kassavarat * Otetaan käyttöön vuonna Tavoitetasot vuodelle 2014 määritellään joulukuussa Perustiedot Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) osuus toimintatuotoista % 70,9 72,7 74,6 70,6 70,1 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) osuus toimintatuotoista % 9,0 8,8 8,8 9,2 9,2 Koulutuksen myynnin tuotot osuus toimintatuotoista % 15,4 15,3 13,9 16,4 16,8 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot osuus toimintatuotoista % 2,9 2,1 1,9 3,7 3,8 Koulutuksen myynnin toimintakate osuus toimintatuotoista % 14,3 16,7 33,5 28,8 28,8 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate osuus toimintatuotoista % -0,4-17,0 4,0 3,5 3,5 Henkilöstömäärä lkm Tuloskorttien mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 Paluu kohtaan Myyntiohjelma vuodelle 42

44 Koulutuskeskus Salpaus Taloudelliset lähtökohdat Talousarvio on laadittu Salpauksen uuden organisaatiomallin mukaisesti. Valmistelu on muutostilanteessa normaalia haasteellisempaa, koska vanhoja tietoja ja vertailulukuja ei suoraan ollut käytettävissä. Lisäksi opiskelijapaikkojen väheneminen, yksikköhintojen lasku ja aikuiskoulutuksen talouden haasteet ovat vaikeuttaneet talousarvion tasapainottamista. Koulutuskeskus Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain, tai vähintään taloussuunnitelmakaudella, varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin menoihin sisältäen pääsääntöisesti myös irtaimistoinvestoinnit. Kiinteistöinvestoinnit ja rahoituskulut rahoitetaan sisäisillä vuokrilla. Irtaimistoinvestointeihin vuodelle 2014 varataan euroa toimintakatteen ollessa euroa, joten rahoitusvaikutus konserniin nähden on euroa. Salpaus ei päässyt talousarvion laadinnassa asetettuun tavoitteeseen. Toiminnan sopeuttaminen ja konkreettiset toimenpidesuunnitelmat tehdään 1.ennusteeseen syksyn 2013 sopeuttamistoimenpiteiden valmistelun jälkeen. Suurimmat haasteet tällä hetkellä ovat aikuiskoulutuksen puolella. Taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä syistä johtuen konsernihallitus päätti kokouksessaan käynnistää Koulutuskeskus Salpauksessa työnantajan ja henkilöstön väliset yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain ( /449) 4, 5 ja 7 :n mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Käynnistettävien yhteistoimintaneuvotteluiden tavoitteena on turvata Koulutuskeskus Salpauksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Kuluja on alennettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, joita henkilöstöä koskien ovat mm. eläkeratkaisut, määräaikaisten palvelussuhteiden tarkastelu, osa-aikaistamiset, lomautukset ja viime kädessä irtisanomiset sekä muut neuvotteluissa sovittavat toimenpiteet. Tulevia sopeuttamistoimia koskevat päätökset kohdentuvat vuosille ja niiden suunnittelu tulee aloittaa syksyllä Salpauksen aikuiskoulutuksen taloudellinen tilanne edellyttää toimenpiteitä jo syksyllä Vuodelle 2014 talousarvio osoittaa Salpauksen tilikauden tuloksen noin -1,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja taseen kassavaroja syödään irtaimistoinvestointien rahoittamiseksi -1,463 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää keskimäärin 7 10 milj. euron eli prosentin kulujen karsintaa vuosina Henkilöstökulujen osalta arvioitu toiminnan sopeuttamistarve merkitsee yhteensä noin 100 henkilötyövuoden vähenemistä vuoden 2016 loppuun mennessä sopeuttamistoimien ajankohdasta ja rahoituksen muutoksista riippuen. Tavoitteeseen sisältyy kevään 2013 neuvottelutuloksessa mukana olevat vähennykset, joista Salpauksen osalta puolet oli kohdentamatonta arviota OKM:n paikkamäärävähennyksistä. Elokuussa käynnistetyt neuvottelut ovat jatkoa keväällä 2013 käytyihin päättyneisiin neuvotteluihin, joissa sovittiin, että OKM:n päätösten jälkeen jatketaan neuvotteluja tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä. Yhteistoimintaneuvottelut alkavat elokuussa 2013, ja ensimmäinen neuvotteluvaihe on suunniteltu saatavan päätökseen lokakuussa Kevään 2013 yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä valmisteltua sopeuttamissuunnitelmaa laadittaessa ei ollut kuitenkaan tietoa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintojen tulevasta laskusta. Kevään 2013 neuvotteluissa ei aikuiskoulutukseen kohdistunut vielä toimenpiteitä. Yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa on tavoitteena tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutos- ja kehittämisprosessissa. Toimenpiteinä voivat olla esim. organisaatiorakenteen ja palveluiden kehittäminen, opetus- ja työssäoppimisjärjestelyt, opetusteknologian laajempi hyödyntäminen, työskentelytapojen uudistaminen sekä toimintojen ja toimitilojen karsiminen ja käytön tehostaminen, muiden kustannusten vähentäminen ja tulojen lisääminen. Päätavoitteena on mahdollistaa laadukas opetus. Merkittävin muiden kulujen vähentyminen syntyy kiinteistöjen vähentämisestä. Kiinteistövision 2017 mukaan vähennetään 20 prosenttia ( neliötä) nykyisistä tiloista. Vision toteuttamisen valmistelu on osa toimintasuunnitelman laadintaa. 43

45 Koulutuskeskus Salpaus Keväällä 2013 tehdyt sopeuttamispäätösten tulokset tulevat osaksi toimintasuunnitelmaa ja talousarviota vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelman Sopeuttamistoimet on aloitettu jo vuonna 2013 ja ne vaikuttavat vuodesta 2013 alkaen saavuttaen kokonaisvaikutuksensa vuoden 2015 loppuun mennessä. Syksyn neuvotteluprosessin tuloksia otetaan huomioon tulevissa suunnitelmissa. Koulutusluvan mukaisiin paikkoihin on vuodelle 2014 otettu huomioon -50 paikan vähennys opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti. Paikkavähennyksen vaikutus vuositasolla on noin euroa. Vuoden 2014 talousarviossa koulutusalojen yksikköhintoihin on laskettu -1,5 prosentin leikkaus vuoden 2013 hintoihin opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun tiedon perusteella. Yksikköhinnan leikkauksen vaikutus on noin euroa vuositasolla. Tulosrahoitusta ei vuonna 2014 ole arvioitu saatavan, koska sen saamisesta ei ole varmuutta. Vuonna 2013 tulosrahoitusta saadaan noin 1,080 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2012 tulosrahoitusta ei saatu. Salpaus järjestää vuoden 2014 Nuorten ammattitaidon SM-kisat, Taitaja 2014 kilpailut. Harkinnanvaraisena yksikköhintatulojen korotuksena arvioidaan kilpailujen järjestämiseen saatavan 1,238 miljoonaa euroa vuodelle Harkinnanvaraisen lisän oletetaan kattavan kilpailujen järjestämisestä aiheutuvat vuoden 2014 kulut. Aikuiskoulutuksen tulokehityksen arvioiminen on vaikeaa. Valtion rahoittamasta työvoimakoulutuksesta osa perustuu kilpailutettuihin päivähintoihin ja osa monivuotisiin optiosopimuksiin. Kilpailutilanne aikuiskoulutuksessa on kova. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat paljon yritysten koulutustarpeisiin. Myös hallitusohjelman linjaukset koulutuksesta ja koulutuksen tukimuodoista vaikuttavat koulutuksen kysyntään. Opiskelijoiden saamista mm. työvoimakoulutukseen on vaikea arvioida ja toteutuvien opiskelijatyöpäivien määrä vaikuttaa suoraan tulojen kertymiseen. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa nuorten koulutuksen kanssa. Suurin vähennys ( euroa) aikuiskoulutuksessa vuoteen 2013 verrattaessa on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan ammatilliseen lisäkoulutukseen. Vuoden 2013 luku sisältää euroa käytettäväksi nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutukseen. Työvoimakoulutuksessa vähennystä on arvioitu euroa ja henkilöstökoulutuksessa euroa. Henkilöstökoulutuksen vähennyksen syynä on Hämeen Rykmentin ostaman kuljettajakoulutuksen vähentyminen ja päättyminen Hämeen rykmentin toiminnan loppuessa. Projektien tulot ovat talousarviossa otettu huomion pääasiassa vain saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Projektihakuja tehdään avautuvien hakujen mukaan ja toteutuva projektitoiminta tulee olemaan talousarviossa arvioitua laajempi. Seuraavassa taulukossa esitetään Salpauksen toimintatuottojen koostuminen ja rahoitusrakenne vuonna TOIMINTATUOTOT TP 2.enn. TA TA enn.2013 TA 2014 osuus muutos muutos % toim.tuotoista Yksikköhintatulot % 83 % - ammatillinen peruskoulutus % 73 % - tulosrahoitus (amm.peruskoulutus) oppisopimuskoulutus % 9 % - lukiokoulutus % 2 % - ammatillinen lisäkoulutus sis. kohtaan Aik.koulutuksen laajuus Aikuiskoulutuksen laajuus % 14 % - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoul % 5 % - työvoimakoulutus % 8 % - henkilöstökoulutus % 1 % - tietopuolisen oppisopimuskoul.myynti % 0 % Projektit % 0,9 % - opetuksen kehittämishankkeet (amm.peruskoul.) % 0,5 % - eu-projektit % 0,2 % - maksullisen palv.toim. muut projektit % 0,2 % Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila) % 2 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ % 100 % 44

46 Koulutuskeskus Salpaus Rahoitusrakenne TA yksikköhintatulot, lukio % aikuiskoulutuksen myynti % projektit 647 1% muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila) % yksikköhintatulot, oppisopimuskoulutus % yksikköhintatulot, ammatillinen koulutus % Palkkoihin on arvioitu maaliskuun 2013 tasoon +2,0 prosentin korotusvara. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista vuonna 2012 oli 55,2 %, kun vuoden 2014 talousarviossa vastaava osuus on 55,1 %. Henkilöstökuluina vuonna 2012 toteutui 44,132 miljoonaa euroa ja vuodelle 2014 varaus on 41,583 miljoonaa euroa. Vähennystä vuoteen 2012 verrattuna on -5,8 % (2,549 miljoonaa euroa). Koulutuskonsernin ylläpitämien Yhteisten palvelujen laajuuden, kustannusten ja laatutason pohjana ovat palvelusopimukset. Sisäisissä kiinteistövuokrissa on +11,2 prosentin korotus (+1,425 miljoonaa euroa) vuoteen Kiinteistöjen poistoaikaa lyhennettiin 30 vuodesta 20 vuoteen lokakuussa 2012 ja poistoajan lyhentäminen nostaa sisäisiä vuokria. Muut Salpauksen maksamat maksuosuudet ovat laskeneet noin -7,2 prosenttia ( euroa) vuonna 2013 yhteistoimintaneuvotteluissa sovittujen sopeuttamistoimenpiteiden tuloksena. Kiinteistöinvestoinnit käsitellään konsernitasoisesti. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 rakennusinvestointeihin esitetään 6,5 miljoonan euron määrärahaa, joka kohdistuu Salpauksen tiloihin. Suurimpia hankkeita ovat Ståhlberginkatu 2-6:n muutostyöt ja tallirakennus Jokimaalle. Salpauksen käytössä oleviin tiloihin on tehty mittavia rakennusinvestointeja. Vuonna 2011 Salpauksen tiloissa kiinteistöinvestoinnit olivat 8,12 miljoonaa euroa, vuonna 2012 noin 7,3 miljoonaa euroa, vuodelle 2013 on arvioitu noin 8,8 miljoonaa euroa, vuoden 2014 talousarviossa on edellä mainittu 6,5 miljoonaa ja vuodelle 2015 on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa. Salpauksen tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää käytössä olevia tiloja luopumalla mm. Sammonkadun tiloista, Heinolan Opintie 2:sta, Hollolan toimipisteestä ja Orimattilan asuntolasta. 45

47 Koulutuskeskus Salpaus Tuloslaskelma (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 - Muut rahoitustuotot 3 - Korkokulut 0 - Muut rahoituskulut -1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 1,5 0,9 0,1 2,1 2,2 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 380,3 42,3 2,7 100,0 100,0 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 46

48 Koulutuskeskus Salpaus Investoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS IRTAIMISTOHANKINNAT Palvelualat Kulinaaritalon kalustaminen Hotelli-, ravitsemis- ja cateringalat, elintarvike-, matkailu-, puhdistuspalvelualat, kotitalousopetus. Uudet liiketoiminta-, luokka- ja opetusravintola ym. tilat. Tilasaneeraus M -500 Ståhlberginkatu 2 AB Liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kalusteet ja av-välineet täysin uudistettavaan tilaan opetus- ja neuvottelutiloihin. Koulutuksen siirto Sammonkadulta. M -500 Hyvinvointi Luokkatilojen ja av-välineiden uusiminen, sosiaalialat Vanhojen, huonokuntoisten ja toimimattomien kalusteiden uusinta. Opetusvälineistön ajanmukaistaminen. M -20 Luokkatilojen ja av-välineiden uusiminen, Orimattila Vanhojen, huonokuntoisten ja toimimattomien kalusteiden uusinta. Opetusvälineistön ajanmukaistaminen. M -15 Sirkusalan oppimisympäristön kehittäminen Turvavälinehankinnat ja sirkusvälineiden uusiminen sekä esiintymiseen tarvittavan kaluston hankinta (valo- ja äänikalusto). M -20 Graafisen suunnittelun luokkatilojen kalustaminen Opiskelijoiden työtuolien uusiminen sekä työpöytien hankinta ( alkanut ryhmä), piirtopöytiä, opettajiensähköllä säädettävät pöydät. M -30 Luonto ja asuminen Nahan ompelukone Hevosalan opetuskäyttöön nahkatuotteiden valmistukseen ja korjaukseen M -11 Kiinteistöhoidon puhdistuslaite Opetussuunnitelmien mukaiset ammattitaitovaatimukset, koulutuksen kehittäminen ja sisältöjen laajentaminen työelämän vaatimuksiin. Ammattitaitojen laajentaminen. M -26 Kyntöaura Maatilatalouden opetuskäyttöön kaluston uusiminen M -18 Kaasumittauslaite Ympäristöalan opetussuunnitelman, työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamiseen, maakaasumittaukseen. M -10 Mikroskoopit 4 kpl Laboratorioalan opetuskäyttöön, kaluston uusiminen. Mikroskooppi on laboranttien perustyökalu. M

49 Koulutuskeskus Salpaus Mittausvälinesarja Pintakäsittelyalan opiskelijoiden opetuksen toteuttamiseen. Vanhan kaluston uusiminen. M -12 Kiskonpuristusjärjestelmä Puusaliin, korvausinvestointi loppuun käytetyn kiskonpuristimen tilalle. M -15 Vene - perämoottori Luonto- ja ympäristöalan sekä kalastuksenohjaajien opetuskäyttöön. M -30 Traktori Maatilatalouden opetuskäyttöön kaluston uusiminen. M -35 Jyrsin Kultasepänalan korujen mallien tekoon. M -15 Taontaluokan työvälineet Kulta- ja hopeasepänalan taontatyövälineiden uusiminen. M -15 Kiven käsittelylaitteisto, jyrsin Taitaja Uudenlaisen käyttö-, käsittely- ja ohjaustekniikan huomioiminen opetussuunnitelmien sisällöissä ja vaatimuksissa. Kiviaineen työstämisen lisääminen ammattitaitovaatimuksissa. M -70 Teknologia Kone- ja metallialan oppimisympäristön hankinta Katsastajankadulle. Koneistuskeskus. Uudentyyppisen CNC-teknologian hankinta. Hankinnalla tuetaan kilpailutoiminnan toteuttamista kone- ja metallialan oppimisympäristössä. M -100 Kone- ja metallialan oppimisympäristön hankinta Katsastajankadulle. Hitsaussimulaatioympäristö. Konekannan nykyaikaistaminen. Uudentyyppisen simulaatioteknologian toteuttaminen kone- ja metallialan koulutuksessa. Hankinta tukee kilpailutoiminnan toteuttamista yhteistyössä aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen oppimisympäristöissä. M -50 IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

50 Koulutuskeskus Salpaus Rahoituslaskelma KOULUTUSKESKUS SALPAUS 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -268 Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2012 sarakkke sisältää 658,318 euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 49

51 Lahden ammattikorkeakoulu 2.4 Lahden ammattikorkeakoulu Katsaus suunnitelmakauteen Strateginen kehittäminen vision suunnassa LAMK on oppimisen ja kestävän uudistamisen huippuyksikkö vuonna 2017 Lahden ammattikorkeakoulu toimii globaalissa innovaatiojärjestelmässä Helsingin laajan metropolialueen ja Päijät-Hämeen innovaatioekosysteemien (RIE) osana. Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu alueista, joihin erityisesti halutaan jatkossa panostaa ja profiloitua. Ne koskevat niin yritystoimintaa, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin. Lahden alueen korkeakoulutoimijoista Lahden ammattikorkeakoulun rooli vahvistuu suunnitelmakauden aikana alueen työvoiman turvaajana, osaamisen uudistajana ja alueen kehittäjänä. LAMK on sitoutunut ja selkeästi roolitettu Lahden kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen kasvusopimusesityksen mukaiseen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen ja ollut aktiivisesti mukana Lahden kaupunkiseudun INKA-Innovatiiviset kaupungit ohjelman sisältöjen määrittelyssä. INKA-ohjelman toteuttaminen täsmentyy myöhemmin. Kasvusopimus perustuu sisällöltään Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan ja osaamiskärkien strategioihin (Elinkeinoelämää hyödyttävä teollisen muotoilun strategia Lahdesta 2013, Lahden alueen innovaatioympäristön kehittämisstrategia 2012 ja Cleantech-strategia 2012), kaupunkiseudun kuntien strategioihin sekä Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaan Kasvusopimuksen ja INKA ohjelman kannalta olennaiset kehittämislinjaukset ovat näissä kaikissa samansuuntaiset kaupunkiseudusta kehitetään elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja kehittämisympäristön yrityksille. Innovatiiviset Kaupungit -ohjelmassa Lahti panostaa cleantechin kolmanteen aaltoon, jossa luodaan uutta liiketoimintaa cleantechin ja muotoilun systeemisillä ratkaisuilla. Ammattikorkeakoulun strategisessa tarkastelussa keskeistä on myös hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Rakenteellisen kehittämisen haasteissa ammattikorkeakoulujen osalta tulevaisuudessa korostuu nykyistä enemmän toiminnan laatu, vaikuttavuus ja kansainvälinen taso. Tulosalueiden yhteisen strategian mukaisesti visiomme vuonna 2017 on olla oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö. Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa johdetaan tämän vision suunnassa. Kesäkuussa 2012 ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun strategian , johon on laadittu tähän visioon liittyen strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät keskeiset kehittämistoimenpiteet, joiden tuloksellinen toimeenpano on tällä suunnitelmakaudella keskeisintä. Strategian toteuttamissuunnitelma kriittisine menestystekijöineen ja mittareineen hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa kesäkuussa FUAS-liittouma tuo vahvistusta laajan metropolialueen korkeakoulukenttään ja vauhdittaa myös LAMKin strategista johtamista itsenäisenä ammattikorkeakouluna. Suunnitelmakauden aikana FUAS-liittouman toimintaa vakiinnutetaan ja kehitetään erityisesti yhteisiä toimintoja. Tahtotilaamme virittää myös FUAS-liittouman tahtotila vuodelle 2015 olla kansainvälisesti arvostettu, laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut. Uuden toiminnanjohtajan myötä FUAS-liittoumalle on laadittu selkeä toimintasuunnitelma, jonka avulla strategiaa johdetaan tuloksellisesti käytäntöön tämän suunnitelmakauden aikana. Alueellisesta näkökulmasta metropolipolitiikka ja laajan metropolialueen strateginen kehittäminen antava aineksia myös LAMK:n strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen. Aluekehityksen vahvistuva merkitys edellyttää organisaatiorakenteelta nopeampaa avautumista toimintaympäristöön sekä joustavia ja toimivia sidosryhmä- ja kumppanuusmalleja. Tavoitteena on rakentaa entistä vaikuttavampi osaamista ja innovaatioita tuottava kokonaisuus, jonka aktiivisina toimijoina ovat myös yritykset ja 50

52 Lahden ammattikorkeakoulu aluekehitysorganisaatiot sekä Lahden yliopistokeskus, jonka kanssa yhteistyötä vahvistetaan suunnitelmakaudella. Toimilupien uudistaminen ja osakeyhtiöittäminen Ammattikorkeakoulun kokonaistoimintaa leimaa tulevina vuosina erityisen haastava taloustilanne sekä voimakas korkeakoulukenttään kohdistuva rakenteellinen kehittäminen. Siihen liittyen toimiluvat uudistetaan, siirrytään koulutusvastuu-ajatteluun sekä valmistellaan ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämistä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan siten, että ammattikorkeakoulut jättävät toimilupahakemukset opetus- ja kulttuuriministeriöön mennessä ja uudet toimiluvat astuvat voimaan alkaen. Samalla nykyisten toimilupien voimassa olo päättyy. Toimilupahakemukseen määritetään toiminta-ajatus ja visio vuodelle 2020 sekä strategiset painoalat ja profiilit. Lisäksi hakemukseen liitetään selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden aikana. Hakemuksessa on määriteltävä myös ammattikorkeakoulun koulutustehtävään sisältyvä koulutusvastuu, tutkinnot ja tutkintonimikkeet sekä suunnitelma tiloista ja tulevaisuuden tilaratkaisuista. Valtioneuvosto päättää toimiluvista marraskuussa Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöittäminen on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Aiesopimus allekirjoitetaan ja se liitetään toimilupahakemukseen. Osakeyhtiöön liittyvää valmistelutyötä viedään eteenpäin siten, että osakeyhtiö käynnistyy suunnitelmien mukaisesti alkaen. Ponnistamme hyvistä lähtökohdista Lahden ammattikorkeakoulussa on pitkän aikajänteen sisällä luotu hyvät lähtökohdat ja rakenteet vastata korkeakoulukenttään kohdistuviin ulkoisiin ja sisäisiin paineisiin. Henkilöstö työskentelee määrätietoisesti ammattikorkeakoulun kolmen perustehtävän osalta, joskin ammattikorkeakoulusektoriin kohdistuneet mittavat rahoitusleikkaukset ovat edellyttäneet henkilöstömitoituksen ja muun toiminnan sopeuttamista kevään aikana. Henkilöstömäärää sopeutetaan tarvittaessa toiminta- ja taloustilanteen mukaisesti. Henkilöstön jaksamiseen, sitoutumiseen ja osaamiseen on tässä tilanteessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Rekrytointeihin kiinnitetään tulevina vuosina erityinen huomio, jotta henkilöstökuluja pystytään sopeuttamaan ja pitämään taloustilanteen mukaisesti hallinnassa. Erityisen suuri painoarvo ja harkinta asetetaan uusrekrytoinneille, jotta niissä huolehditaan osaamisen uudistamisesta strategisesta näkökulmasta käsin ja siten turvataan sekä mahdollistetaan organisaation kehitysvire. Eläköitymisen ennakointi ja henkilöstömäärän ja osaamisen varmistaminen strategisesta näkökulmasta on erityisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja kehityksen kannalta. Työaikasuunnitelmien yhteisiä linjauksia kehitetään uuden rahoitusmallin mukaisen toiminnan edistämiseksi. Toiminnalliset tulokset ovat kaikesta huolimatta edelleen hyvät. Tulevina vuosina panostetaan edelleen opetuksen sekä TKI:n integraatioon liittyvään kehittämistoimintaan. Tulevaisuuden kampus ja tiloihin liittyvä kehitystyö Tilojen osalta innovaatiokeskittymän rakentamiseen liittyvä LADEC Oy:n hallinnoima hanke on edennyt suunnitellusti. Siinä täsmennetään ja suunnitellaan sekä määritellään LAMK:n tulevaisuuden kampuksen lähtökohtia Niemen alueelle. Lahden kaupunki on määrätietoisesti lähtenyt viemään Niemen alueen kehittämiseen sekä uuteen korkeakoulukampukseen liittyviä suunnitelmia omalla tahollaan eteenpäin. Kampukselle on tulossa myös alueen yliopistotoimijoita. Suunnitelmakauden aikana nykyisiä tiloja tullaan määrätietoisesti ja suunnitellusti vähentämään sekä tehostamaan tilojen käyttöastetta. Liiketalouden koulutus siirtyy Niemeen 2014 vuoden alusta pilotoimaan uudenlaista tilankäyttöä sekä monialaista työskentelyä yhdessä ympäristöteknologian henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Niemeen kehittyy yhteinen monialainen ja moderni työskentely-ympäristö. Erityisesti Fellmannian käyttöä lisätään, jotta uudenlaisesta oppimisympäristöstä saadaan paremmin tukea koulutusohjelmien pedagogiseen kehittämiseen ja erilaisiin tapoihin oppia virtuaalisissa ympäristöissä. Fellmanniaan kehitetään uutta palvelumuotoiluun keskittyvää IDE-oppimisympäristöä, joka tukee monialaisuuden vahvistamista ja palvelee monipuolisesti alueen toimijoiden tarpeita. Samoin Fellmanniaan siirtyy liiketalouden ensimmäinen vuosikurssi sekä palveluliiketoimintaan painottuva tradenomikoulutus, jossa kehitetään ja pilotoidaan yritysläheistä pedagogista toimintamallia tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. 51

53 Lahden ammattikorkeakoulu Lakkautetut koulutusalat ja aloituspaikkojen uudelleenkohdentaminen Tällä suunnitelmakaudella LAMK:n toiminnassa näkyy OKM:n päätösten mukainen koulutusohjelmien lakkauttaminen (musiikki, kuvataide ja matkailu) sekä siihen liittyvät henkilöstön ja tilojen sopeuttamistoimet. Keskeistä prosessissa on oppimisen laadun turvaaminen. Vuodesta 2013 alkaen lakkautettaviin koulutusohjelmiin ei oteta uusia opiskelijoita. OKM:n päätösten mukaiset aloituspaikkojen uudelleen kohdentamiset toteutetaan suunnitellusti vuodesta 2013 alkaen. Tässä yhteydessä profiloidaan liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Koulutusprosessin ja TKI-toiminnan sekä kansainvälistymisen tehostaminen uudessa rahoitusmallissa Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuspohjainen rahoitusmalli otetaan uuden lain myötä käyttöön vuonna 2014 alkaen. Tähän liittyy suunnitelmakauden aikana merkittävä toiminnallisen ja pedagogisen uudistamisen paine. Koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeuttamista tehostetaan talouden tasapainottamisohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla. Kehitystyössä fokus on erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. FUAS-liittoumassa tehdään aktiivista yhteistyötä strategisten koulutuslinjausten osalta. Suunnitelmakauden aikana tavoitteena on laajentaa TKI-toiminnan volyymiä ja rahoituspohjaa entisestään, mikä tulee olemaan haastavaa ohjelmakauden loppumisen johdosta. Tämä asettaa erityisiä paineita uusien, erityisesti kansainvälisten rahoituslähteiden etsimiseen ja hankehakemusten jättämiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan päätavoite on saada opetus tehokkaammin integroitua TKI-hankkeisiin osana opiskelijoiden opetussuunnitelmien toteuttamista. Näin huolehditaan toiminnan kasvun myötä lisääntyvästä omarahoitusosuudesta. Myös julkaisutoiminnan tehostamiseen ja toimijoiden laajempaan osallistumiseen kiinnitetään suunnitelmakaudella erityinen huomio. TKI-toiminnan vahvistaminen osaamisalueilla etenee suunnitelmakaudella ja samalla kehitetään yhteisten TKI-palvelujen tuottamista ja hankehakemusprosessia yhteistyössä FUAS-liittouman kanssa. TKI-toimintaa kehitetään niin sisäisesti kuin ulkoisestikin eri toimijatahojen välisenä yhteistyönä. FUAS TKI-yhteistyötä jatketaan laajan metropolialueen kilpailukyvyn ja kansainvälisen TKI-toiminnan vahvistamiseksi strategisesti valituilla alueilla (hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, ympäristö ja energiatehokkuus). Strateginen toiminta näillä painoaloilla vaikuttaa vahvasti LAMK:n toimintaan ja tavoitteiden asettamiseen sekä profiloitumiseen FUAS:ssa. Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät myös osana strategista FUASliittoumaa. LAMK:n vetovastuulla oleva ympäristö- ja energiatehokkuuden painoala soveltuu erinomaisesti Lahden kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin. Kansainvälistymisen osalta painopistettä siirretään kansainvälisen TKI-rahoituksen volyymin kasvattamiseen, kansainvälisen osaamisen siirtoon sekä strategisten kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. LAMK:n strategiset kansainväliset kumppanit sekä heidän kanssaan tehtävän yhteistyön painopisteet on määritetty osana kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka hyväksyttiin amk-hallituksessa toukokuussa Osana toimilupaprosessia kansainvälisten koulutusohjelmien kokonaisuus koulutustarjonnassamme arvioidaan suhteessa strategisiin tavoitteisiimme. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan myös FUASliittouman kansainvälisen liittoumapartnerin, K.U.Leuven Associationin kanssa solmittavalla sopimuksella. Suunnitelmakaudella kehitetään osaamisen vientiä erityisesti sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutuksessa. Suunnitelmakauden aikana kansainvälisen toiminnan strategian toimeenpano etenee. Kohti tulevaisuutta Tulevien vuosien aikana LAMK:n rooli vahvistuu alueen työvoiman turvaajana, osaamisen uudistajana ja alueen kehittäjänä. Tulevaisuudessa LAMK on maakunnan vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut, monialainen korkeakoulutoimija synergisessä yhteistyössä alueen yritysten, organisaatioiden ja yliopistotoimijoiden kanssa. LAMK on osa kansainvälistä korkeakouluyhteisöä, joka luo alueelle tärkeän merkityksen ja mahdollistaa kansainvälisen osaamisen siirron tämän suunnitelmakauden aikana. Tähän tulevaisuuden tilaan pääseminen edellyttää organisaatiolta aivan erityistä toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. 52

54 Lahden ammattikorkeakoulu Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Lahden ammattikorkeakoulun strategia vuosille hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa kesäkuussa Uuden strategian avulla vastataan korkeakoulukentän rakenteellisen kehittämisen haasteisiin ja korkeakouluille asetettuihin tavoitteisiin. Keväällä 2013 hyväksyttiin Lahden ammattikorkeakoulun TKI-strategia ja kv-strategia. Pedagoginen strategia hyväksyttiin vuonna Lahden ammattikorkeakoululle laadittiin ensimmäistä kertaa strategian toteuttamissuunnitelma, joka hyväksyttiin ammattikorkeakoulun hallituksessa kesäkuussa Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan strategiset kehittämiskohteet. Toteuttamissuunnitelma ohjaa tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä. Kehittämiskohteet on johdettu kolmen strategisen tavoitteen pohjalta: 1. Oppimistuloksemme ja ympäristömme ovat kansainvälistä huippua 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Lahden ammattikorkeakoulun strategiakauden kehittämiskohteet ovat: 1. Integroiva pedagogiikka 2. Käytäntölähtöinen TKI-toiminta 3. Monipuoliset oppimisympäristöt 4. Vastuullinen johtaminen ja uudistuva osaaminen Toimintaympäristön muutos Teollisuus, palvelualat sekä sosiaali- ja terveysala ovat nykyisin suurimmat työllistäjät maakunnassa. Jatkossa työvoiman kysynnän arvioidaan lisääntyvän eniten vähittäiskaupassa ja sosiaali- ja terveysalalla. Lievää kasvua ennakoidaan kulttuuri- ja opetusalalla sekä erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Työvoiman kysynnän arvioidaan vähenevän teollisuudessa, toimistotyössä ja maataloudessa. Arviot enteilevät merkittävää rakennemuutosta, koska maakunta on työpaikkarakenteeltaan keskimääräistä teollisuusvaltaisempi. Lahden ammattikorkeakoulu on sitoutunut Lahden kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen kasvusopimusesityksen mukaiseen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseen ja ollut aktiivisesti mukana Lahden kaupunkiseudun INKA innovatiiviset kaupungit ohjelman sisältöjen määrittelyssä. Tulevaisuudessa LAMK:n toiminta keskittyy Niemeen rakennettavaan Lahden alueen innovaatiokeskittymään, joka palvelee myös FUAS-kokonaisuutta. Lahden ammattikorkeakoulu muodostaa yhdessä Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien korkeakoulujen kanssa merkittävän osan älykkään erikoistumisen alustasta Päijät-Hämeessä. Kansainväliset verkostot ja järjestöt toimivat merkittävänä välineenä kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä ja profiilin kohottamisessa. Ammattikorkeakoululaki on uudistunut ja koko ammattikorkeakoulukenttä on suuressa muutoksessa. Edessä ovat Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöittäminen. Strategiset painoalat ja profiilit Lahden ammattikorkeakoulun painoalat ja profiilit on määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa sekä osana strategista FUAS-liittoumaa (Federation of Universities of Applied Sciences). FUAS-liittoumassa strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Muotoilu ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen kuuluvat edellä esitettyjen lisäksi Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin. Lahden ammattikorkeakoulun painoalat ja profiilit ovat linjassa alueen strategioiden ja ohjelmien kanssa. Lahden ammattikorkeakoulun rooli on kirjoitettu osaksi alueen strategioita. 53

55 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu lunastaa roolinsa ja tuo tarvittavan lisäarvon valituilla painoaloilla ja profiileissa alueen osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla. Uusimmalla painoalalla, hyvinvointipalvelujen kehittämisessä, vahvistetaan alueellista yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Samalla vastataan strategisesti yhteiskunnan ja alueen tarpeeseen. Lahden ammattikorkeakoulun painoalat näkyvät opetuksen ja TKI:n sisällöissä. Ne suuntaavat resursointia sekä osaamisen kehityspainotuksia. Profiilit kuvaavat Lahden ammattikorkeakoulun toimintamalleja ja tapoja sekä tehtävän toteuttamisessa läpileikkaavia vahvuuksia, jotka yhdistävät kaikkia koulutusvastuita ja toimijoita. Painoalat Lahden ammattikorkeakoulu kuvaa ja konkretisoi painoaloillaan strategisia osaamisen kehittämisen painopisteitä ja kärkiä, jotka kokoavat yhteen useita toimijoita. Osaamiskeskittymät ovat sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin. Muotoilu on muutosta olemassa olevista olosuhteista haluttuihin olosuhteisiin. Parempaa tulevaisuutta luodaan yhdessä käyttäjien ja yritysten kanssa. Muotoilulla kehitetään tuotteita, palveluita, elämyksiä ja järjestelmiä. Muotoiluajattelulla (design thinking) kehitetään tulevaa yhdistämällä ihmisten tarpeita sekä teknologian ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Lahden ammattikorkeakoulun soveltama muotoiluajattelu on ihmiskeskeistä, vuorovaikutteista, kokeellista, iteroivaa ja optimistista. Ammattikorkeakoulussa muotoilu käsitetään muotoilun ja viestinnän taideperustaisena kokonaisuutena, joka rakentuu positiiviselle, kriittiselle ja uutta rakentavalle ajattelulle. Käyttäjätutkimusta ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua, muotoilun ja viestinnän menetelmiä sekä design thinking mallia sovelletaan laajemminkin ammattikorkeakoulun toiminnassa; esimerkkinä palvelumuotoilu (service design). Lahden ammattikorkeakoululla on keskeisin muotoilun koulutusvastuu FUAS-liittoumassa. Ympäristö Lahden ammattikorkeakoulun painoalana kiinnittyy Lahden alueen tavoitteeseen muodostaa Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan cleantech-keskittymä. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitetään ja vahvistetaan muotoilu-, liiketoiminta- ja hyvinvointiosaamisen yhteisiä ympäristöpainotuksia. Organisaationa LAMK toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja sisällyttää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän toiminnan periaatteet osaksi kaikkia toimintoja. Vuoteen 2017 mennessä Lahden ammattikorkeakoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologia- ja cleantech-osaamisen kouluttaja, kehittäjä ja tutkija. FUAS-liittoumassa Lahden ammattikorkeakoulu johtaa ympäristö ja energiatehokkuus -painoalaan liittyvän koulutuksen kehittämistä yhteistyössä TKI-kärkikonsortion kanssa. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Lahden alueella kattaa hyvinvointipalvelujen kehittämisen koko väestölle, mutta erityisesti iäkkäille, lapsille, nuorille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Hyvinvointipalvelujen monitahoinen kehittäminen nojaa Eurooppa 2020 strategiaan, jossa innovaatiokumppanuuksia pidetään merkittävinä keinoina ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ulottuu ennaltaehkäisevästä toiminnasta kuntouttavaan toimintaan, joissa korostuu asiakaskeskeisyys ja ohjauksellisuus. Alueellisella ja paikallisella tasolla Päijät-Häme on liikunnan megamaakunta. Terveysliikunta määritellään alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa kasvualaksi. Hyvinvointipalveluiden kehittämisen yhteinen tavoite on rakentaa Lahden seudusta terveysliikunnan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan huippualue. Hyvinvoinnin turvaaminen on keskeistä kaikissa FUAS-liittouman ammattikorkeakouluissa. Lahden ammattikorkeakoulussa hyvinvointipalveluiden kehittämisen keskiössä ovat sosiaali- ja terveysalan palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Profiilit Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä. Integroivan pedagogiikan avulla Lahden ammattikorkeakoulu etsii ja kehittää TKI:n ja opetuksen yhdistämistä edistäviä malleja. Integroiva pedagogiikka edistää alueen yritysten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä sekä kehittää henkilöstön osaamista kohti yhteisöllisiä ja moniammatillisia työtapoja. Oppimisympäristöjä rakennetaan yhteistyössä yritysten kanssa ottaen huomioon tulevan, monialaisen Niemen kampusalueen sekä FUASin 54

56 Lahden ammattikorkeakoulu Virtuaalikampuksen luomat mahdollisuudet. TKI:n ja opetuksen integraatio edistää opiskelijoiden oppimista, lisää valintavaihtoehtoja, mahdollistaa joustavia opintopolkuja sekä enemmän yksilöllisiä, opiskelijan elämäntilanteen huomioivia ratkaisuja. Opetussuunnitelmat kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Lahden ammattikorkeakoulussa avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta perustuu tiedontuotantoon, jonka lähtökohdat ovat suuntautuminen käytäntöön ja aidoissa tilanteissa tapahtuva ongelmanratkaisu. Eri alojen asiantuntijat ja toimijat tuottavat tietoa yhdessä monialaisesti. Avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta tarkoittaa opiskelijoiden ja opettajien aktiivista osallistumista työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa käytäntö ja teoria yhdistyvät. Siihen sisältyy innovoimalla oppimista, vertaisoppimista, verkostoitumista ja moniammatillista yhteistyötä sekä aktiivinen ja ennakkoluuloton opetusmenetelmien kehittäminen. Opiskelija on aktiivinen oppimisprosessin toimija. Innovaatio-osaamisen lisääntyminen on osa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Innovaatiotoiminnan tavoite on syntyneiden ideoiden tunnistaminen, arviointi ja jalostaminen markkinoille tai julkisen sektorin hyödynnettäväksi. Opiskelijayrittäjyys toteutuu Lahden ammattikorkeakoulun toiminnassa siten, että opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun ja toimintatavan kehittymistä vahvistetaan kaikilla koulutusaloilla. Yrittäjyyden edistäminen sisältää yritys- ja tuoteideoiden jalostamista markkinoille, tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa sekä organisaatiorajat ylittävää yhteistoimintaa. Oppiminen on yrittäjämäistä, monikulttuurista ja monialaista. Innovaatiotoiminnan ja pedagogisten ratkaisujen tavoitteet ovat yrittäjämäinen työote ja uuden yritystoiminnan käynnistäminen. Opiskelija oppii tuotteistamaan omaa osaamistaan. Näin yrittäjyys on myös merkittävä työllistymisen tapa. Strategiset painopisteet ja keskeiset kehittämiskohteet Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöittämiseen liittyviä valmisteluita viedään eteenpäin siten, että LAMK Oy perustetaan kesällä 2014 ja toiminta uuden ylläpitäjän alaisuudessa käynnistyy vuoden 2015 alussa. FUAS-yhteistyötä vahvistetaan laajentamalla opetustarjontaa, parantamalla sen laatua, erikoistumalla erityisiin vahvuusalueisiin ja lisäämällä olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä. FUAS-liittouma tiivistää verkostomaista yhteistyötään sovittuihin yhteisiin toimintoihin liittyen. Lahden ammattikorkeakoulu on määritellyt ja priorisoinut strategian toteuttamissuunnitelmassaan vuosille kehittämiskohteet, jotka ohjaavat osaamisalueiden ja koulutusalojen toimintaa. Näiden strategisten kehittämiskohteiden toteuttamisen seurannalle on asetettu mittarit ja tavoitetasot. Integroivan pedagogiikan toteuttamista seurataan opiskelijapalautteen, opintotehokkuuden ja koulutuksen kansainvälistymisen avulla. Keskeisimpänä osa-alueena on opintotehokkuus ja erityistä huomiota kiinnitetään suoritettujen tutkintojen määrän kasvattamiseen, läpäisyn tehostamiseen ja opintojen etenemisen tehostamiseen. Näitä parannetaan mm. ohjaustoimintaa kehittämällä ja opintojen edistymisen seuraamista tehostamalla. Opinnäytetyöprosessista etsitään ja poistetaan niitä tekijöitä, jotka haittaavat opinnäytetyön etenemistä ja valmistumista normaalissa aikataulussa. TKI-toiminnan integrointia opetukseen tehostetaan entisestään uudistamalla hankeajattelua. Erilaiset projektit ja tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijoille suoran kontaktin työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa moderneja työmenetelmiä ja -välineitä soveltaen. Ulkopuolisen rahoituksen määrää lisätään ja rahoituspohjaa laajennetaan mm. Tekesrahoitusta lisäämällä. EU:n uuden ohjelmakauden rahoitusohjelmat tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia myös Lahden ammattikorkeakoulun hankkeille. Kansainvälisen TKI-rahoituksen määrän kasvattaminen ja hankekannan kestävä lisääminen edellyttävät entistä aktiivisempaa verkostoitumista, strategisten partnereiden löytämistä ja yritysten yhä tiiviimpää sitouttamista hankkeisiin. TKI -toiminnan tuottavuutta ja laatua kehitetään tehostamalla tuotetun tiedon ja osaamisen levittämistä (ml. julkaisutoimintaa). TKI -työn tulosten kaupallistamista jatketaan ja korkeakoulupohjaista yrittäjyyttä tuetaan yhdessä muiden alueellisten yrittäjyyttä edistävien tahojen kanssa. Innovaatiotoiminta integroidaan kiinteästi oppimisprosesseihin, jotta opiskelijoiden innovaatiopotentiaali saadaan 55

57 Lahden ammattikorkeakoulu tehokkaammin esiin ja käyttöön uuden yritystoiminnan aikaansaamiseksi sekä alueen kilpailukyvyn että hyvinvoinnin edistämiseksi. Erityisenä haasteena on maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen, vahvistaminen sekä volyymin ja kannattavuuden kasvattaminen. Monipuolisten oppimisympäristöjen kehittymistä seurataan TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden, Niemen innovaatiokeskittymä-hankkeen tulosten sekä opiskelijayrittäjyyden kehittymisen kautta. Strategiansa mukaisesti Lahden ammattikorkeakoulu siirtää ja keskittää toimintaansa Niemen kampusalueelle. Avoin, ihmiskeskeinen ja monikäyttöinen korkeakoulukampus on tulevaisuuden oppimisympäristö, joka luo entistä paremmat edellytykset tulevaisuuden pedagogisille ratkaisuille. Tavoitteena on tilankäytöltään tehokas, monialainen ja muunneltava oppimisympäristö, joka mahdollistaa yhteistyön sekä yliopistojen että yritysten suuntaan. Vuoden 2014 alusta alueella tekee työtään noin 50 opettajaa ja 900 opiskelijaa. Kansainvälistä yhteistyötä lisätään aktiivisesti sekä opetuksen että tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta kv-partnerianalyysin perusteella valittujen strategisten partneritahojen kanssa. Koulutuksen viennin kehittämistyötä jatketaan jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden pohjalta Intian, Englannin, Kiinan ja Kazakstanin kanssa. Englanninkielisten koulutusohjelmien opetukseen pyritään saamaan mukaan natiiviopettajia. Englanninkielistä opetusta lisätään, mikä tarjoaa samalla mahdollisuuksia opiskelija- ja opettajavaihtojen määrän lisäämiseen. Osaamisalueilla ja koulutusaloilla lisätään yhteisöllistä ja monialaista työskentelyä. Keskeisinä teemoina ovat osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, joilla vahvistetaan henkilöstön työhyvinvointia, jotta edellytykset hyville tuloksille ja henkilöstön jaksamiselle ja motivaation säilymiselle saadaan turvattua jatkossakin. Lakkautettavien alojen hallittua alasajoa jatketaan sopeuttaen toimitiloja ja henkilöstön työaikaa vähenevään opetukseen ja opiskelijamäärään sekä käytettävissä olevaan rahoitukseen mutta ottaen kuitenkin huomioon opetuksen laadun säilyttämisen. Lahden ammattikorkeakoulun kehittämisen painopisteet vuodelle 2014 ovat: - strategiatyön vahvistaminen ja tehostaminen - johtamisjärjestelmän toiminnallisuuden varmistaminen - opetuksen laadun parantaminen - TKI-toiminnan vahvistaminen ja integrointi opetukseen - strategisen kansainvälistymisen kasvattaminen 56

58 Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulun tuloskortti Tuloskortin mittarit on jaoteltu tulosalueiden yhteisten strategisten tavoitteiden pohjalta. Strategisten mittareiden lisäksi tuloskortissa on keskeisimmät perustietomittarit. Osa strategisista mittareista on ns. sopimusmittareita, joille on asetettu tavoitetasot opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Suoritetut tutkinnot lkm AMK-tutkinnot lkm YAMK-tutkinnot lkm op suorittaneiden osuus % 35,9 42,0 45,0 48,0 50,0 Läpäisy 5v % 56,5 60,4 67,0 69,0 70,0 70,0 Vetovoima lkm 4,8 4,7 5,0 5,0 5,0 5,0 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet lkm Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet lkm Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä lkm Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 5,2 4,7 7,0 7,0 7,0 7,0 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus)* Maksullinen palvelutoiminta* osuus toimintatuotoista % 14,8 12,7 9,3 7,6 17,1 19,5 Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti)* osuus toimintatuotoista % 12,5 10,7 7,4 5,7 13,4 15,5 Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta) Henkilöstön kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö lkm 0,81 0,82 1,0 1,0 1,1 1,1 Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö lkm 0,21 0,62 0,45 0,60 0,70 0,80 *Maksullisen palvelutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen TA-luvut tulevat kirjanpitoon syötetyistä budjettiluvuista. Tavoite huomattavasti korkeampi. Strateginen tavoite 2: Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Keskeyttäminen, AMK % 10,1 9,6 7,0 7,0 7,0 6,0 Keskeyttäminen, YAMK % 7,4 9,9 9,0 8,5 8,0 8,0 Valmistuneiden työllistyminen (TK, sijoittumisseuranta) % 90,2 93,3 94,0 95,0 95,0 95,0 v v Strateginen tavoite 3: Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Johtamismittari (PHKK:n yhteinen mittari) ka Työhyvinvointimittari (PHKK:n yhteinen mittari) ka Toimitilavuokrat osuus toimintatuotoista % 12,3 13,0 13,7 15,5 12,7 11,9 neliöt lkm Toimintakate Oma pääoma Kassavarat Perustiedot: Mittari/seurannan kohde yks. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Perusrahoitustuotot osuus toimintatuotoista % 81,0 82,9 85,9 87,5 78,0 76,2 Koulutuksen myynnin tulot Opiskelijamäärä (sopimuksen mukainen/rahoitus) lkm Tohtoreiden ja lisensiaattien osuus opetus- ja t&k-henkilöstöstä % 14,0 14,7 15,0 15,5 16,0 16,5 FTE-opiskelijat/opettajat lkm 17,2 19,9 18,0 20,0 21,0 22,0 Tutkinnot/opettajat ja t&k-henkilöstö lkm 3,1 3,7 3,3 4,0 4,1 4,2 Tuloskorttien mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 Takaisin kohtaan Myyntiohjelma vuodelle 57

59 Lahden ammattikorkeakoulu Taloudelliset lähtökohdat Toiminnalliset tavoitteet määräytyvät ammattikorkeakoululain 564/2009 perusteella. Ammattikorkeakoulun lakisääteisenä tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Tehtävänä on tukea yksilöllistä kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista. Vuosi 2013 oli lähtökohtaisesti haasteellinen. Rahoituksen näkökulmasta suurimmat haasteet tulivat valtion tasolta ja voimassa olevaan hallitusohjelmaan perustuen. Lahden ammattikorkeakoulussa perusrahoitus väheni vuonna 2013 noin neljä prosenttia eli 1,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen Perusrahoitus vuonna 2013 oli yhteensä euroa, josta tutkintorahoituksen osuus (30 % kokonaisrahoituksesta) oli euroa. Tutkintojen määrän kasvun kautta alun perin odotettiin LAMK:lle perusrahoituksen kasvua noin euroa. OKM leikkasi vuoden 2013 rahoituspäätöksessään tutkinnon hintaa - 296,74 euroa eli -8,6 %. Tämä aiheutti sen, että rahoitus tutkintojen osalta pieneni noin euroa verrattuna vuoden 2012 rahoitukseen vaikka laskennallinen tutkintojen määrä kasvoi 152 kappaletta verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon. Ennakoitua suurempi perusrahoituksen vähentyminen vuonna 2013 käynnisti LAMK:ssa yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät maaliskuussa Sopeuttamistoimet ulottuvat aina vuoteen 2015 ja niiden tavoitteena on vähentää yhteensä noin 80 henkilötyövuotta. Tämä luku pitää sisällään myös lakkautettavat koulutusalat matkailun, musiikin ja taiteen. Näiden alojen kokonaishenkilötyövuosien määrä on noin 40. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutustarjontaa supistettiin ennakointien perusteella vuonna 2013 noin aloittajalla (vrt alpat). Tästä Lahden ammattikorkeakoulun osuus on 22 (koko vuoden painotus). Vähennykset kohdistuivat matkailuun (-80), musiikkiin (-40) ja taiteeseen (-12) yhteensä 132 aloituspaikkaa. Tämä tarkoittaa ed. mainittujen alojen koulutuksen lakkauttamista vuoden 2013 sisäänotosta lähtien. Vastaavasti aloituspaikkoja uudelleen kohdennetaan liiketalouteen (+40), tietojenkäsittelyyn (+20) ja sosiaali- ja terveysalalle (+50) yhteensä 110. Liiketalouden uudelleen kohdennus toteutetaan palveluliiketoimintaan ja matkailuun painottuen. OKM on syksystä 2012 toimittanut toimilupaprosessiin liittyen perusrahoituksen laskentaarvioita tulevaan uuteen rahoitusmalliin (tulospohjainen) perustuen, jotka ulottuvat vuoteen Laskenta on eri versioissa tarkentunut ja eurosummat ovat muuttuneet. Laskenta kuitenkin tällä hetkellä indikoi, että perusrahoituksen vähentyminen LAMK:lle tulisi mahdollisesti olemaan alkuperäisiä lukemia maltillisempi. Tähän saadaan varmistusta, kun vuoden 2014 rahoituspäätös uudella rahoitusmallilla laskettuna OKM:stä saadaan marrasjoulukuussa Vuosi 2014 ja seuraavat tulevat taloussuunnitteluvuodet ovat uuden tulospohjaisen rahoitusmallin käyttöönoton myötä haasteelliset. Opiskelijapohjainen perusrahoitusosuus poistuu kokonaan. Tutkintojen määrän vaikutus nousee 30 prosentista aina 46 prosenttiin. 55 opintopistettä suorittaneiden määrän vaikutus on 24 prosenttia. Tämä indikaattori asettaa tuntuvia haasteita työssäkäyville opiskelijoille. Toisaalta se myös pakottaa suuntamaan opetuksen kehittämistä monimuotoisempiin vaihtoehtoihin nykyisen luokkaopetuksen sijaan. Uuden rahoitusmallin mukaan koulutuksen mittareiden mukaan rahoitusta tulee 85 prosenttia ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella 15 prosenttia. Mittareita rahoitusmallissa on yhteensä 11, joista seitsemän koulutusosiossa ja neljä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Toiminnan ja talouden sopeuttamiseen on vuoden 2012 aikana laadittu tuottavuusohjelma, joka ulottuu toimenpiteineen vuoteen 2015 asti. Tämä ohjelma on pohjana jo toteutetuille sopeuttamistoimenpiteille ja toimii jatkossa toiminnan varmistamisen työkaluna. Ohjelma on jaettu sopeuttamisen näkökulmasta prosesseittain seuraavasti: koulutus, jossa tärkeimpänä painopisteenä on tutkintojen määrän kasvattaminen vastaamaan uuden rahoitusmallin tulostavoitteita. Henkilöstöprosessissa painopiste on henkilöstömäärän sopeuttamisessa tulevaan rahoitukseen. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ulkoisen rahoituksen kasvattamisen merkitys on ensisijainen perusrahoituksen haasteissa. Hankkeiden huolellinen valmistelu mahdollistaa läpimenoprosentin kasvattamisen ja hankkeiden kautta syntyvän opetuksen kehittämisen. Tukiprosessissa suurin toimintaan ja talouteen vaikuttava tekijä on 58

60 Lahden ammattikorkeakoulu tilojen ja neliöiden systemaattinen suunnittelu. Tilojen on uudistuttava vastaamaan oppimisen ja opetuksen kehittymistä. Muuntojoustavat tilat palvelevat monialaisesti ja ovat hyödynnettävissä eri toimintojen näkökulmasta. Toimenpiteinä on sekä säästötavoitteita että ulkoisen rahoituksen kasvuodotuksia. Vaikutusten tämänhetkinen arvio on yhteensä 6 miljoonaa euroa. Säästötavoitteiksi on arvioitu n. 3,5 miljoonaa euroa ja ulkoisen rahoituksen kasvuodotuksina 2,5 miljoonaa euroa. Läpäisyn nopeuttaminen, TKI/KV - toiminnan tehostaminen ja integrointi oppimiseen sekä henkilöstömäärän sopeuttaminen toiminta- ja taloustilanteeseen ovat ensisijaisessa asemassa tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Perusrahoituksen 2014 laskennan pohjana toimii vuoden 2013 rahoituspäätös sekä syksyllä 2012 OKM:n kanssa pidetystä neuvottelusta saadut pohjatiedot. Laskennassa ei ole huomioitu indeksikorotuksia, koska ministeriö on ilmoittanut, että niitä ei tule vuonna Perusrahoitukseen arvioidaan neljän prosentin lasku OKM:n kanssa syksyllä 2012 käytyyn neuvotteluun ja varovaisuuden periaatteeseen perustuen. Vuonna 2013 perusrahoitusta tuli - 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa arvioitiin, tästä syystä erityinen varovaisuuden periaate on perusteltua. Varovaisuuden periaatteella varmistetaan myös toiminnan eteneminen suunnitellun mukaisesti. Rahoitusmalli muuttuu vuodesta 2014 tulospohjaiseksi ja lopullinen varmuus vuoden 2014 rahoituksen tasosta saadaan virallisen rahoituspäätöksen ilmestyttyä. Tällöin saadaan myös varmuus mittareiden laskennassa käytetyistä eurosummista mittareittain. Uudessa rahoitusmallissa indikaattorit kerätään vuosilta 2010, 2011 ja Laskennassa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Perusrahoituksen epävarmuustekijät sekä ulkoisen rahoituksen mahdollinen supistuminen asettavat tiukat haasteet. Tästä johtuen irtaimistoinvestoinnit pidetään hallitulla tasolla. Irtaimistoinvestoinnit vuodelle 2014 ovat euroa. Toimintakatevaade asetetaan euroon. Arvioidut poistot irtaimistoinvestoinneista ovat noin euroa. Vuoden 2014 käyttötalouden tuloista 12,5 % tulee perusrahoituksen ulkopuolelta (vrt. ed. vuosi 14,1 %). Projektitoiminnan eurovolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteissa toimintavuoden aikana. Talousarviossa on hyväksyttyjen rahoituspäätösten mukaisesti projektivolyyminä (kulut) on yhteensä euroa (vrt. ed.vuosi euroa). Lahden ammattikorkeakoulun talouden suunnittelu perustuu siihen, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen yksikköhintarahoitus ja omat tulot kattavat kaikki kustannukset. Kassavirtaperusteisesti tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun taloussuunnitelmakauden rahavirta tasapainottuu siten, että laskennallinen maksuvalmius turvataan. Koulutusalojen talousarvioraamitus on lähtenyt siitä, että ne kattavat oman toiminnan ja osuudet yhteisistä kustannuksista. Ammattikorkeakoulun johto päättää ala/yksikkökohtaiset raamitukset vuosittain ja sopii ammattikorkeakoulutasoiset painopisteet toimintavuodelle. Perusrahoituksen ja investointien jälkeen jäävällä rahoituksella katetaan ammattikorkeakoulun yhteiset palvelut (50 % opiskelijamäärän ja 50 % perusrahoituksen suhteessa). Yhteisistä kustannuksista vastataan talousarvioraamituksessa tasapuolisesti. Koulutusalojen budjetit ovat nettositovia määrärahabudjetteja. Määrärahaan vaikuttavat alan kustannustaso ja oma varainhankinta. Perusrahoitus käsitellään ammattikorkeakoulutasolla. Sisäisillä kiinteistövuokrilla rahoitetaan kiinteistöjen käyttökulut, investoinnit sekä rahoituskulut. Tuloskortissa, kohdassa esitetään tarkemmin kaikki keskeiset tunnusluvut ja mittarit vuosille 2014, 2015 ja Toimintatuotot jakautuvat siten, että maksullisesta palvelutoiminnasta tulee 7,6 %. Lasku edelliseen vuoteen (TA 2013 oli 9,3 %) johtuu talousarvioon merkityn projektivolyymin laskusta. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on ulkoisen rahoituksen osuutta kasvatettava ja siksi on odotettavissa volyymin kasvua toimintavuoden aikana. Mahdolliset uudet hankkeet tai olemassa olevien hankkeiden jatkorahoitukset tullaan huomioimaan tulevissa tilinpäätösennusteissa. Muut ulkopuoliset tulot koostuvat opetuksesta 3,2 %, taiteen perusopetuksesta (Taika) 0,9 %, kiinteistöistä 0,7 % ja muista toiminnoista (mm. hallinto) 0,2 %. 59

61 Lahden ammattikorkeakoulu Maksullinen palvelutoiminta 7,6 % Taiteen perusopetus (Taika) 0,9 % Tulorakenne TA 2014 Kiinteistöt 0,7 % Muut toiminnot 0,2 % Opetuksen tukitoiminta 0,0 % Opetus 3,2 % Yksikköhintarahoitus 87,5 % 60

62 Lahden ammattikorkeakoulu Tuloslaskelma (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 - Muut rahoitustuotot 1 - Korkokulut 0 - Muut rahoituskulut -1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 6,3 1,5 1,7 2,0 2,1 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 841,8 150,0 100,0 100,0 100,0 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 61

63 Lahden ammattikorkeakoulu Investoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS IRTAIMISTOHANKINNAT Muotoilu Valokuvauksen peruskalusto Hankitaan valokuvauksen 1. vsk:n opiskelijoiden käyttöön peruskalustoksi, oleellinen opetuksen kannalta Opetustilojen opetusvälineistön ajanmukaistaminen ja täydentäminen / viestintä Nykyisen välineistön päivittäminen vastaamaan nykyopetuksen vaatimuksia, ryhmäkokojen suurenemisesta johtuva tarve Opetustilojen opetusvälineistön ajanmukaistaminen ja täydentäminen / muotoilu Nykyisen välineistön päivittäminen vastaamaan nykyopetuksen vaatimuksia, ryhmäkokojen suurenemisesta johtuva tarve Kalusteet (opetus- ja työtilojen työpöytiä, tuoleja ja muita kalusteita) Nykyisen välineistön päivittäminen vastaamaan nykyopetuksen vaatimuksia, ryhmäkokojen suurenemisesta johtuva tarve M -18 M -30 M -30 M -22 Tekniikka Opetusteknologian modernisointi 2014 Varaudutaan tekniikan alan opetusteknologian uusimiseen vastaamaan pedagogisia haasteita. Niemenkadun kalusteiden ja laitteiden hankinta Ympäristöteknologian oppimistilojen laitteistojen ja kalusteiden täydentäminen tavoitteena luoda oppimiskeskus Fellmannian tasoinen oppimisympäristö AMK-opiskelijoiden käyttöön Monitorin laboratoriotoiminnan kehityshanke 2014 Monitorin virtuaalisen oppimisympäristön kehityshanke Hankinnat takaavat opetuksen ja oppimisympäristöjen ajan tasalla pitämisen sekä palvelujen tarjoamisen entistä suuremmalle opiskelijamäärälle., koska Liiketalouden alan lisäpaikat tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan tulevat kasvattamaan Monitorin opiskelijamäärää jatkossa. M -15 M -35 M -40 M

64 Lahden ammattikorkeakoulu Mekatroniikan automaatio-opetuksen kehittäminen Hankinnat takaavat automaatiokoulutuksen ajan tasalla pysymisen. Materiaalitekniikan opetuksen kehittämishanke 2013 Aikaisemmin hankittua ekstruuderia täydennetään pelletoijalla. Laitteella voidaan tehdä muovista omia sekoituksia ja käyttää hyväksi kierrätettyä raaka-ainetta. Tekstiili ja vaatetustekniikan käyttöön hankitaan 3- D mallinnuslaitteita ja ohjelmistot. Puutekniikan käyttöön hankitaan MasterCamin postprosessori, jolla käännetään CAD-ohjelmalla piirretyt kuvat työstökoneen ymmärtämään muotoon. M -20 M -38 Osaamisalue muotoilu ja tekniikka Menot yhteensä Tulot yhteensä Sosiaali- ja terveys Opetusvälineistöä hoitotyön luokkaan M -15 mm. luurankoja, infuusiopumppu ym. hoitotyön välineistöä Osaamisalue hyvinvointi ja liiketalous Menot yhteensä Tulot yhteensä Hallinto Hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämishanke, yhtiöittäminen M -100 Niemen kampuksen tilaratkaisut M -87 Älybussin rakennushanke M -120 LAMK hallinto Menot yhteensä Tulot yhteensä IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

65 Lahden ammattikorkeakoulu Rahoituslaskelma LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -30 Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2012 sarakkke sisältää 1040,43 euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 64

66 Tuoterengas 2.5 Tuoterengas Katsaus suunnitelmakauteen Euroopan ja Suomen taloustilanteen epävarmuus ja epäselvyys heijastuvat toisaalta poliittiseen päätöksentekoon ja toisaalta yritysten toimintaan. Molemmat vaikuttavat olennaisesti myös Tuoterenkaan toimintaan. Taloustilanteen normalisoituminen ja mahdollisen kasvun vahvistuminen alkaa todennäköisesti vasta vuoden 2014 puolella ja vaikuttaa siten suunnittelujakson kahtena jälkimmäisenä vuotena. Maamme hallituksen ajama hitaahkosti etenevä kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhoidon hallinnon uudistus tulevat vaikuttamaan omistaja- ja asiakaskenttäämme etenkin suunnittelujakson loppua kohden. Kunnat joutuvat ottamaan joka tapauksessa entistä enemmän vastuuta työttömyyden hoidosta, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan raja putoaa 500 päivästä 300 päivään. Samalla TE-toimistot tekevät haasteellisemmaksi työmarkkinatuen kuntaosuuden minimoimisen eli ns. sakkomaksujen välttämisen. Tämäkin lisää kuntien kustannusrasitusta. Kehitys on nähtävä mahdollisuutenamme. Menossa olevia valtiovallan aktivoimia hankkeita ovat nuorisotakuu ja alueemme työllistämisen kuntakokeiluhanke Työn kipinä. Nuorisotakuu ja nuorison työllistymisen edistäminen ovat parasta investointia tulevaisuuteen. Meidänkin on oltava siinä aktiivisesti mukana ja suunnattava palvelukehitystämme nuorten suuntaan. Oppilaitosyhteistyö on tässä kilpailuvalttimme. Työn kipinä -hankkeen oletamme vaikuttavan toimintaamme varsinaisesti vuoden 2014 puolella. Olemme aktiivisesti mukana hankkeessa toisaalta palveluntuottajana ja toisaalta hanketta alusta asti kehittäneenä tahona. Työn kipinä hanke jatkuu vuoteen 2015, minkä jälkeen toivottavasti hankkeessa syntyneet palvelut ja toimintatavat jatkuvat vakiopalveluna. Toimintaamme vaikuttaa vuoden 2014 aikana Tuoterenkaan rakenteen muuttaminen kuntayhtymänä jatkavaksi Tuoterenkaan valmennusosaksi ja sosiaaliseksi yritykseksi ja osakeyhtiöksi yhtiöitettäväksi Tuoterenkaan tuotannollisen työpajatoiminnan osakeyhtiöksi. Vuoden 2015 alussa konsernimme rakenne muuttuu ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen kautta. Uusi kokonaisuus ja konsernin kiristyvä talous edellyttävät, että myös Tuoterenkaan kokonaisuus on tulokseltaan positiivinen ja pärjää itse hankkimallaan rahoituksella. Talouden epävarmuus heikentää työllisyystilannetta, minkä tulisi heijastua meille valmennuksen lisätyönä. Toisaalta tiukka talous- ja työllisyystilanne tuo haasteita työpaikkojen löytämiseen avoimilta työmarkkinoilta. Kaltaisemme toimijan rooli tietyn tyyppisen työvoiman työllistäjänä, ei vain työhönvalmentajana, saattaa voimistua. Meidän on opittava työvoimamme ja työn tuottavuuden tasapainon hallinta ja sitä kautta kehitettävä ansaintamalliamme. Tuottamamme lisäarvo on kommunikoitava omistajillemme ja yhteiskunnalle. Vuosi 2013 on ollut uuden strategiamme ja organisaatiomme sisäänajovuosi. Samalla kuluva vuosi on ollut toimintamme ja taloutemme terveyttämisvuosi, johon liittyvät elimellisesti johtamisjärjestelmän kehittäminen, vastuun tunnustaminen, ottaminen ja hyväksyminen sekä vastuun ja toimintavaltuuksien/tulosten tasapainon ymmärtäminen. Avainsanamme ovat yhteisyö, yhdessä toimiminen ja yhteisöllisyys tuloksen perustana, yhteistyö paitsi sisäisesti myös omistajiemme ja asiakkaittemme kanssa. Vuoden 2014 painopisteemme ovat: Minun Tuoterenkaani - Yhteisöllinen Tuoterengas alamme nauttia yhdessä soittamisesta - rakenteemme muuttuu ja ilmeemme uudistetaan Uudistamme valmennusta ydintoimintamme vahvaksi Teemme työpajatoiminnasta suunnitelmallista Jatkamme talouden tervehdyttämistä ja 65

67 Tuoterengas Johdamme ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa Suunnittelujakson aikana valmennuksemme tuotteistuu ja monipuolistuu. Valmennuksen tulokset dokumentoituvat valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmän VAT:n kautta. Tuottamamme lisäarvo on todennettu ja tunnustettu. Ostopalvelusopimukset ovat kehittyneet tarkemmiksi ja sopimuskaudet ovat pidempiä kehittämisen perustaksi. Tuotannollinen työpajatoiminta on suunnitelmallista ja tuloksellista. Tuotekehityksen ja myynnin yhteistyö asiakkaidemme kanssa tuo pitkäjänteisyyttä asiakkuuksiimme. Mukaudumme työn muutokseen ja tarkastelemme kriittisesti olemassa olevia pajojamme ja tutkimme tarpeellisia laajennuksia pajavalikoimaamme. Taloutemme on saatu tasapainoon vuoden 2014 loppuun mennessä. Tasapainotuksen avaintekijät ovat tuottavuuden parantaminen tuotannon suunnitelmallisuuden kautta, hinnoittelun ja hintojenkehityksen hallinta, henkilöstökulujen ennakointi ja hallinta, toimitilojen viisas käyttö ja älykäs ostaminen. Volyymin kasvu tuo varmuutta talouteen, mutta tasapaino on löydyttävä jo nykyvolyymilla Strategian toteuttamissuunnitelma vuosille Suunnittelun lähtötilanne Tuoterengas on osa Päijät-Hämeen koulutuskonsernia. Lahden ammattikorkeakoululle, Koulutuskeskus Salpaukselle ja Tuoterenkaalle on syyskuussa 2011 hyväksytty ensimmäistä kertaa yhteinen strategia, johon Tuoterenkaan strategia ja sen toteuttamissuunnitelma perustuvat. 2. Tavoitetilamme, perustehtävämme ja strategiset linjauksemme Tuoterenkaan visio on: ja perustehtävämme on: Minun Tuoterenkaani Asiantuntevaa valmennusta innostun, opin ja onnistun! Tehtävämme on tarjota tuloksellisia työhönvalmennuspalveluita paikallisissa, ajanmukaisissa, monipuolisten työtehtävien työpajoissamme. Strategiset linjauksemme ovat: Tuloksekas työhönvalmennus osaava ja kehittyvä henkilöstö Paikallisuus työpajamme ovat lähellä ihmistä Monipuoliset oppimisympäristöt vaihtoehtoja ihmisille Haluttu työpaikka valmennettavat, henkilökunta V A L M E N N U S Kierrätys & kuluttajat Julkaisu & palvelu Elintarvike Puu Ilma Metalli 66

68 Tuoterengas Vuonna 2016 Tuoterengas on haluttu työpaikka. Olemme todennetusti maamme tehokkain työhönvalmentaja, joka toimii kansainvälisessä verkostossa. Valmennamme osaajia työelämään aidoissa töissä sekä johdamme työhönvalmennuksen uudistamista maassamme. 3. Asiakkuudet Suunnitellessamme vuotta 2013 uskoimme asiakkuuksiemme kehittyvän seuraavasti: Näkemyksemme ei ollut väärä. Peruspalvelukeskus Oiva ei tosin ole enää sopimuskumppanimme, koska Oiva-kunnat päättivät ostaa palvelujamme jo vuonna 2013 suoraan kunnittain. Samansuuntainen kehitys on menossa Aava-kunnissa. Salpauksen kehitysvauhti on hiipunut vuonna 2013, joten yhteistyöhön on panostettava. 4. Markkinassa vaikuttavia tekijöitä menestyksen lähteitä (Lihavoidulla tekstillä ne, joihin me Tuoterenkaassa voimme vaikuttaa) Liiketoiminnallisia Yritysten arvo tulee osaamisesta rutiinituotanto ulkoistetaan Teollisuuden rakennemuutos jatkuu Teho on todennettava tuloksista ja arvosta maksetaan Verkosto integroituu vähemmän, mutta ammattimaisempia toimijoita Yksityinen kilpailu julkisen rinnalle Myynnin ja markkinoinnin painoarvo kasvaa Kilpailu osaajista myös meidän alallamme ESR-rahoitus kokee mittavan uudistuksen - tehon vaatimus kasvaa Poliittisia Fokus nuorten syrjäytymisen estossa Työttömyys näyttää ainakin tilapäisesti kasvavan Työttömien profiili muuttuu, pitkään työttömät ja lyhyet kävijät, nuorten työkokemattomuus - nuoret on saatava tehokkaammin kiinni työhön, pitkäaikaistyöttömille on luotava työmahdollisuuksia välityömarkkinassa Niukkeneva työvoima - Työurien pidentäminen kokeneempien uudelleenkoulutus 67

69 Tuoterengas Erilaistuvaa ainesta pystyttävä kouluttamaan ammattilaisiksi kohti yksilöllisiä polkuja Julkinen rahoitus on tiukassa ja niukkaa Integraatio kolmiossa valtio kunta kaltaisemme toimija voimistuu Näistä seuraa mm., että: Ihmiset on saatava työhön ja pysymään pidempään töissä Viranomaiset on saatava saumattomampaan yhteistyöhön, jolloin Päijät-Häme kiihdyttää yhteistyössä Työttömyyden parissa työskenteleviä tahoja on saatava yhteen ja siten raha tehokkaampaan käyttöön Kuntarakenteesta huolimatta yhdessä eteenpäin, heitetään rajat nurkkaan. On toimittava siten, että kuntarakenne ei vaikuta toimintaamme. 68

70 Tuoterengas 5. Tuoterenkaan prosessit, organisaatio ja arvot Prosessimme Organisaatiomme 69

71 Tuoterengas Tuoterenkaan Arvot Luottamus Avoimuus Asiakaslähtöisyys Toisen ihmisen arvostaminen Uudistuminen 6. Tuoterenkaan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteemme tulevat konsernin yhteisestä strategiasta ja muuntuvat Tuoterenkaan toimintaan ja kehitykseen seuraavasti kuljettaessa kohti vuotta 2016: Tuloksekas valmennus Koulutus ja opiskelu Asiakasta kuuleva ja vikkelä myynti Aktiivinen tuote- ja palvelukehitys Dynaaminen kannattava liiketoiminnan tuki Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Tuoterenkaan asiakkaiden valmennusjaksot toteutetaan turvallisissa, työelämävalmiuksia kehittävissä oppimisympäristöissä alansa parhaiden, ammattitaitoisten valmentajien ohjauksessa. Valmennusasiakkaidemme valmennusjakson jälkeinen sijoittumisprosentti on kansallista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työvalmennusyksiköissämme hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan oppilaitoksissa ja se on hyväksiluettavissa osaksi opintoja. Olemme aktiivisia kansainvälisissä yhteyksissä. Vuorovaikutteiseen asiakkuuteen (tilaaja tuottaja-malliin) perustuva palvelutuotanto ja aktiivinen palvelukehitys Asiakaslähtöinen, työelämään ohjaava ja laadukas valmennus Valmennusorientoitunut ja kannattava tuotannollinen työpajatoiminta Ydinprosessien toimivuutta ja tehokkuutta edistävät tukipalvelut Osaavat ja asiantuntevat työntekijät Ammattimainen esimiestyö 70

72 Tuoterengas Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Meillä on monipuolinen, laadukas ja eri tarpeisiin mukautuva valmennuspalvelutarjotin. Valmennamme laadukkaasti ja otamme huomioon erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa olevien asiakasryhmien tarpeet. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Tuoterengas on valtakunnallisesti merkittävä laadukkaiden valmennuspalveluiden tuottaja. Kehitämme omaa osaamistamme ja palvelujamme yhdessä asiakkaiden kanssa. Strategisiin tavoitteisiin johtavat kriittiset menestystekijämme: 7. Strategia toimenpiteiksi - painopisteet Vuoden 2013 painopisteet ovat olleet: Viemme organisaatiomuutoksen onnistuneesti läpi Terveytämme taloutemme Tuotteistamme ja kehitämme palveluitamme, tuotteitamme ja prosessejamme Vahvistamme johtamisosaamistamme Organisaatiouudistuksemme on viety käytäntöön ja muutos on tapahtumassa. Taloutemme terveyttäminen vaatii edelleen raskasta kättä ja antaumuksellista kehittämistä. Valmennuspalveluiden tuotteistaminen on alkanut ja tuonut tuloksia. Työpajatoiminnan tuotekehitys ja sen johtaminen on alkutekijöissään. Johtamisen ja esimiestyön koulutus on ollut intensiivistä ja koettelee jopa vastaanottokyvyn rajoja. 71

73 Tuoterengas Vuoden 2014 painopisteemme ovat jatkumo 2013 tehdyille toimille Minun Tuoterenkaani yhteisöllinen Tuoterengas - alamme nauttia yhdessä soittamisesta o kannustus ja positiivinen ajattelu työkulttuuriksi o toimenpiteet yhteisten tapahtumien toteutumiseksi: vuosikellon toimien suunnittelu liiketoimintakohtainen yhteisten toimien suunnittelu työhyvinvoinnin kytkeminen tämän toiminnan olennaiseksi osaksi o yhteistyötä edistävät toimenpiteet: liiketoimintakohtaiset tutustumisohjelmat parhaiden käytäntöjen dokumentointi ja tiedotusjärjestelmä palkitseminen vuoden työvalmennusyksikön ja vuoden työntekijän valinnan palauttaminen työkalupakkiimme valinta esimerkiksi syksyn työhyvinvointipäivässä ja palkinta jouluna Uudistamme valmennusta ydintoiminta vahvaksi o viemme käytäntöön valmennusosaamisen kehittämissuunnitelmien pohjalta sovitut toimenpiteet o toimimme päivitettyjen valmennusprosessien (yksilövalmennuksen uudelleenorganisointi) mukaisesti o otamme VAT-järjestelmän täysipainoisesti käyttöön dokumentoidaksemme ja osoittaaksemme valmennuksemme vaikuttavuuden Teemme työpajatoiminnasta suunnitelmallista o tuotannollisen työpajatoiminnan kehittämisen painopisteenä on tuottavuuden parantaminen o liiketoiminta-alueiden liiketoimintasuunnitelmat, jotka sisältävät mm. pelikirjat, myynti-, markkinointi-, henkilöstö- ja investointisuunnitelmat sekä talousarviot ja tilinpäätösennusteet, viedään tehokkaasti käytäntöön o otamme käyttöön sähköisen tuotannonohjausjärjestelmän Jatkamme talouden terveyttämistä o Seuraamme kuukausiraportein terveyttämisen vaikutuksia ja palkitsemme saavutukset o tulojen lisäys: hintojenkorotukset 72

74 Tuoterengas tuotteiden hinnoittelun selvittäminen ja hinnoittelusääntöjen tekeminen Tuoterenkaan sosiaalisen yrityksen perustaminen tilojen antaminen vuokralle lisämyynti o kustannusten alentaminen: organisaatiorakenteen kehittäminen edelleen henkilöstökulut yhteistyön ja parhaiden käytänteiden kehittäminen tuottavuuden nosto ostojen järkevöittäminen ja säästöt ostokustannuksissa vuokrakustannusten pienentäminen Johdamme ammattimaisesti, suunnittelemme, ennustamme ja ennakoimme tulevaa o osaamisen lisääminen ja johtaminen - jatkuva esimiesten koulutus ennusteiden ja johtamisen työkalujen käyttöön, taitava rekrytointi o Strategia => Liiketoimintasuunnitelmat => Toimintasuunnitelmat/ TA =>TA ennusteet => kuukausiraportit = johtamisjärjestelmän hallitseminen ja ymmärtäminen o o o Tiedonvälityksen parantamisen toimenpiteet: johtamisjärjestelmän noudattaminen ja johtamistyökalujen käyttäminen koulutus johtamistyökalujen käyttöön ja kunkin henkilökohtaisen työkalupakin muodostaminen liiketoimintasuunnitelmat, ennusteet, kuukausiraportit, viikkopalaverit työkalut käyttöön ja tieto jakoon Pelisäännöistä aiheutuvat toimenpiteet: tunnustus pelisääntöjen noudattamisesta suoraselkäinen puuttuminen sääntöjen noudattamatta jättämiseen Myyntikoulutus asiakkuudet ja asiakkuuksien hoito Vuosien 2015 ja 2016 painopisteet muokkautuvat 2014 aikana ja kohdan 6. tavoitteiden sekä tämän kohdan alussa olevien askeleiden mukaisesti. 73

75 Tuoterengas Tuoterenkaan tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Työelämävalmiuksien kehittyminen (TR) ka 4,2 4,0 4,1 4,2 4,2 Työtehtävien työelämävastaavuus (TR) ka 4,1 4,1 4,2 4,3 4,3 Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) hlö Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Elämänhallinnan/työ ja toimintakyvyn ka 4 4,2 4,2 4,3 4,3 kohentuminen (TR) Positiivinen sijoittuminen (TR) (VAT:sta) % 64,6 68, Opiskelijoita pajaopinnoissa tai tuetussa hlö työssäoppimisessa (TR) Sosiaalisen työllistämisen taso (TR) % Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Johtamismittari (TR) Työhyvinvointimittari (TR) Myynnin kasvu vanhoille asiakkaille (TR) % 3,0 4,0 5,0 5,0 Uusia asiakkaita (TR) lkm Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä, hlö hlö (TR) Valmentajien työelämäjaksot yrityksissä, lkm pv (TR) Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön koulutuspäivien määrä/henkilö (TR) pvä/hlö Perustietomittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakate (TR) Konsernivelka (TR) Toimintatuotot (TR) Työhönvalmennuksen % ostopalvelusopimusten tuottojen osuus tuotoista (TR) Tuotannollisen työpajatoiminnan % tuottojen osuus tuotoista (TR) Valmentautujien määrä (TR) lkm Ostopalvelusopimusten toteutumisaste % 105, (TR) Valmennukseen osallistuneiden määrä lkm (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: 4,5 4,6 4,7 4,7 kuluttajat (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: kunnat 4,5 4,6 4,7 4,7 (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: ka 4,3 4,5 4,6 4,6 4,6 valmentautujat (TR) Kokonaistyytyväisyys palveluihin: 4,5 4,6 4,7 4,7 yritykset (TR) Kirjallinen jatkosuunnitelma (TR) % 29, Valmennus- ja tukipalveluhenkilöstön pvä/hlö 11, sairaspoissaolojen määrä/henkilö (TR) Uusia valmennustuotteita (TR) lkm Valmennettavia/valmentaja (TR) hlö Tuloskorttien mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.3 Takaisin kohtaan Myyntiohjelma vuodelle 74

76 Tuoterengas Taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2014 talouden perustana ovat tappiollinen vuosi 2012 ja 2013 aloitetun terveyttämisohjelmamme ensivaikutukset. Terveyttämisohjelmamme puree siten, että tehtäväksemme saamamme pistojen ja konsernivelan lyhennyksen jälkeinen nollatuloksen on synnyttävä valmentaessamme kasvavaa määrää heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Suunnittelujakson aikana uskomme Euroopan talouskriisin helpottavan ja myös Suomen talouden normalisoituvan, vaikka juuri tällä hetkellä maamme ja sen yritysten talouden kehittymisen ennustaminen on erityisen haastavaa. Lähtötilanteemme on vuoden 2013 toinen tilinpäätösennuste, jossa toimintakatteemme on euroa ja tilikauden tulosennuste euroa, siis tappiollinen. Tämä on kuitenkin huima parannus edellisvuoden tulokseen. Organisaatiomme suorituskyky tällä hetkellä on tuolla tasolla, joten terveyttämisen mukanaan tuoma tuottavuuden kasvu on tarpeen. Terveyttämisohjelman vaikutuksen vuonna 2014 on arvioitu olevan euroa verrattuna vuoden 2013 alun suoritustasoon. Näin saavutetaan nollatulos. Suurimmat vaikuttavat toimenpiteet ovat: Uuden organisaation ja toimintamallin tuoma tuottavuus ja säästöt Hinnoittelun ja palvelu- ja tuotekohtaisen kannattavuuden hallinta Valmennuksen ja etenkin työpajatoiminnan tuottavuuden hallinta ja kehittäminen Toimitilojen aktiivinen hallinta vuokrakulujen minimoimiseksi ja etenkin vuokratulon kasvattamiseksi Viisas ostotoiminta ja raaka-ainehankinta unohtamatta raaka-ainehukan minimointia Kuntien ostopalvelusopimukset Vuoden 2014 ostopalvelusopimukset pysyvät vuoden 2013 tasolla + inflaatiotarkistus Lahdessa, Hollolassa ja Padasjoella. Asikkalassa sopimus on vuodelle 2014 merkittävästi vuoden 2013 sopimusta suurempi, joten tavoitteemme on kehittyä kunnan kumppaniksi vuoden 2014 aikana. Aava-kunnissa siirryttäneen kuntakohtaiseen palvelujemme ostamiseen vuodelle 2014 ja oletamme, että sopimustaso pysyy nykyisenä. Seuraavassa käsitellään suunnittelun lähtökohtia liiketoiminnoittain: Valmennustoiminta ja projektit Vuoden 2013 organisaatiomuutoksesta johtuvat toimintatapojen muutokset viedään täysimääräisesti käytäntöön vuoden 2014 aikana. Jatkuvasti tiukentuva talous, uusien toimintatapojen käyttöönotto ja laadukkaan valmennuksen ylläpitäminen on haasteellinen yhtälö. Olemme kuitenkin pakotettuja etsimään aktiivisesti uusia mahdollisuuksia turvataksemme laadukkaan valmennuksen säilymisen myös tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevien valmennuspalveluidemme kehittämistä yhdessä palveluiden tilaajien kanssa ja uusien palveluiden kehittämistä omistajien ja ympäristön tarpeiden pohjalta. Tuotteistamalla palvelumme voimme kehittää samanaikaisesti valmennuksemme kustannustehokkuutta sekä laadukkuutta ja tasalaatuisuutta. Tuoterenkaan ESR-rahoitteiset valmennuksen kehittämiseen liittyvät projektit päättyvät vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa rakennerahasto-ohjelman valmistelu ohjelmakaudelle on vielä kesken. Tuoterenkaan perustehtävä ja strategia kytkeytyvät kuitenkin tiiviisti erityisesti ohjelmakauden toimintalinjoihin 3 (työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) ja 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta). Uuden ohjelmakauden rahoitushakujen käynnistyessä onkin hyvin todennäköistä että Tuoterenkaan valmennuksen kehittämistarpeet kääntyvät hankehakemukseksi. Mahdollisella projektirahoituksella voitaisiin saada lisäresursseja siihen kehittämistyöhön, joka meidän on joka tapauksessa tehtävä. 75

77 Tuoterengas Tuotannollinen työpajatoiminta Puuliiketoiminta Tuotannon painopiste siirtyy yhä enemmän Asikkalan työpajalle kunnan ostopalvelusopimuksen laajenemisen, koneinvestointien ja uusien Mölkky-pelin versioiden myötä. Puupeliemme päämyyntialueet ovat Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla otettaneet ensiaskeleet. Jakelun hoitaa edelleen Nelostuote Oy. Myyntiennusteiden mukaan varsinkin Mölkky-pelin myyntimäärät kasvavat edelleen vähintään 50 prosentin vuosivauhtia. Mölkky-pelin tuotantovolyymia ja kannattavuutta parannetaan edelleen robottien käyttöastetta kasvattamalla ja hankkimalla entistä automaattisempia koneita, kuten keilankatkaisuun ja hiontaan yhdistelmäkone. Vuoden 2014 aikana käynnistämme myös uuden automatisoidumman ja kustannustehokkaamman tehtaan rakennustyöt. Jos rakennustyöt syystä tai toisesta viivästyisivät, Asikkalan työvalmennuksen on laajennettava varastotilojaan tuotannon laajentuessa nykyisiin varastotiloihin. Metalliliiketoiminta Metallissa suojaritilöiden tilaukset näyttäisivät edelleen kehittyvän vakaalla pienen kasvun uralla. Muiden terästuotteiden kysyntä on herkempi koko teollisuustuotannon vaihteluille, mutta monipuolinen asiakaskunta takaa kuitenkin suhteellisen tasaisen tilauskannan. Uusien asiakkuuksien hankintaan on tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Suojaritilöiden tuotannon tehokkuutta on kyettävä parantamaan tai myyntihintoja korottamaan selkeästi muuta kustannusten nousua enemmän. Tuote- ja tuotannonkehitys on kytkettävä vahvasti asiakkaidemme prosesseihin. Myös valmennustoimintaa on tehostettava mm. valmentajien tehtäväjakojen uudistamisen ja tilaratkaisujen kautta. Castinan liiketoiminta on ollut myytävänä ja tuotantotoiminta päättyy Tuoterenkaan osana. Pienkonehuollon toiminta joko myydään tai toimintaa kehitetään siten, että sen taloudelliset toimintaedellytykset täyttyvät nykyistä paremmin tulevina vuosina. Kierrätysliiketoiminta Kierrätysliiketoiminta on kasvanut tasaisesti. Toimintamme painottuu projektien kautta kehitettyyn elektroniikan ja huonekalujen kierrätykseen sekä vastaanottamastamme materiaalista tehtäviin omiin uusiotuotteisiin. Vuonna 2014 pääpaino on tuottavuuden kasvattamisessa sekä myymälämme myynnin kasvattamisessa lisäämällä toisaalta tuotevalikoimaa ja toisaalta myymälämme ja toimintamme tunnettavuutta Päijät-Hämeessä. Kehitämme yhteistyötämme kierrätyksen toimijoiden kanssa saadaksemme enemmän tuloa lajittelemistamme jakeista ja toisaalta pienentääksemme jätekustannuksiamme. Tarjoamme myös palveluamme eri kaupan toimijoille kanavana poistaa tavaravalikoimaa, joka syystä tai toisesta ei sovellu normaaliin kauppaan. Olemme siis esimerkiksi vanhan tai muutoin epäkurantin varaston poistokanava. Uusiotuotteiden kehittämistyö vaatii aktiivisuutta ja panostusta. Osa kehittämistyöstä ostetaan alihankintana. 76

78 Tuoterengas Graafinen ala ja pakkaus Kiveriön työvalmennuksen asiakaskunta koostuu lukuisista eri yrityksistä, jotka tarjoavat graafisen alan tai kokoonpano- ja pakkausalihankinnan työtehtäviä. Työt ovat hyvin kilpailtuja, eikä hinnankorotuksiin ole suurempaa mahdollisuutta. Työn tuottavuutta on parannettava resursoimalla joitakin ammattityöntekijöitä vaativimpien työtehtävien suorittamiseen ja myyntityöhön. Samalla he pystyisivät tukemaan työvalmennusta kasvavan valmentautujajoukon opastamisessa. Ilmaliiketoiminta Pitkäaikaisen alihankintatyön päättymisen uhka ajaa Orimattilan työvalmennuksen toimintaa suuriin muutoksiin. Erityisesti resursseja on varattava uusien asiakkaiden hankintaan ja sen kautta tuote- ja tuotannonkehitykseen. Tavoitteena on löytää yksi suurempi asiakas, joka tarjoaisi pääasialliset työtehtävät ja tämän lisäksi joitakin pienempiä asiakkuuksia. Hollolan työvalmennuksessa on odotettavissa pientä kasvua suodattimien valmistuksessa. Haasteena on saada pidettyä myyntikate vaadittavalla tasolla tuotantokustannusten nousun vuoksi. Tavoitteena on saada korotettua myyntihintoja vähintään kustannustason nousun vaatimusten mukaisesti. Elintarvikeliiketoiminta Sienen jalostus jatkuu vakaalla volyymilla. Jalostamisen hinnan korotuksiin tuskin on mahdollisuutta, vaan Padasjoen työvalmennuksen taloudellisen ja toiminnallisen tason säilyttämiseksi siellä on tehtävä alihankintaa puuliiketoimialueellemme. Padasjoella laajennetaan Mölkky-laatikoiden kokoonpanoa ja aktiivisella myyntityöllä tavoitellaan myös uusia kokoonpano- ja pakkausalihankinnan asiakkuuksia. 77

79 Tuoterengas Tuloslaskelma (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 - Muut rahoitustuotot 4 - Korkokulut Muut rahoituskulut 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset 5 Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % -3,3 4,2 4,2 5,2 5,9 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % -284,8 250,5 250,9 297,3 363,6 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 78

80 Tuoterengas Investoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS IRTAIMISTOHANKINNAT Alihankintatyön konekannan ylläpito Alihankintatöiden kannalta tärkeän koneen korvaaminen uudella äkillisen rikkoutumisen sattuessa M -60 Kaluston ylläpito Menot yhteensä Tulot yhteensä Puuntyöstökoneita pelituotantoon Alihankintatyön kehittäminen, työssäoppimisympäristöjen kehittäminen M -50 Tuotantokalusto Menot yhteensä Tulot yhteensä IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

81 Tuoterengas Rahoituslaskelma TUOTERENGAS 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -7 Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2012 sarakkke sisältää 232,444 euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 80

82 Yhteiset Palvelut 2.6 Yhteiset palvelut Palvelusuunnitelmat strategian toteutuksen tukena Yhteisten palvelujen tehtävänä on tukea ja palvella tulosalueita, jotka toteuttavat Päijät- Hämeen koulutuskonsernille määrättyjä ydintehtäviä eli koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä ja työhönvalmennusta. Palvelusopimuksissa määritellään YPA-yksiköiden vastuut ja velvoitteet tulosalueille. Sopimukset päivitetään esille nousseita tarpeita vastaaviksi vuodelle 2014 Lahden ammattikorkeakoulu yhtiöityy alkaen. Yhtiöittämisen valmistelu on merkittävä osa kuluvan vuoden ja käsiteltävänä olevan talousarviovuoden painopisteistä kiristyvään talouteen valmistautumisen lisäksi. Tavoitteena on, että voimme turvata jatkossakin laadukkaat ja kustannustehokkaat alueelliset yhteiset palvelut päijäthämäläiselle ammatilliselle koulutukselle eri tasoilla. Koulutuskonsernin tulee pystyä sopeutumaan rahoituksen muutoksiin ja samalla kyettävä rahoittamaan toiminta ja investoinnit velkaantumatta. Tavoite tuottavuuden ja tehokkuuden kasvulle on mittava. Tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty sopeutustoimenpiteitä, joista Yhteisiä palveluita koskien oli merkittävää erityisesti kevään yhteistoimintaneuvottelut ja niiden pohjalta tehdyt sopeuttamistoimet. Toiminnalliset muutokset edellyttävät jo nyt hyvän yhteistyön syventämistä tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen välillä. Yhteinen suunnittelu ja yhdessä tekeminen ohjaavat muutoksia visiota kohti. Muutoksen ydin on oppimisen ja pedagogiikan muutos, jota tukevat kaikki yhteiset palvelut omalla asiantuntijuudellaan. Koko organisaatio on oppimisyhteisö ja oppimisympäristö opiskelijoillemme ja henkilöstöllemme. Johto, esimiehet ja henkilöstö ymmärtävät digitaalisuuden, mobiliteetin ja läsnäolon eri muodot. Olemme mediaorganisaatio; toimimme yhä enemmän yhteisöllisissä verkostoissa ja yhteisöllisillä välineillä. Viestinnässä ja markkinoinnissa käytetään sosiaalisen median välineistöä. Laadukas toimintamme ja sen monimuotoisuus välittyy työnantajille, omistajille ja kuntalaisille. Yhteiset palvelut valmistautuvat toimintavuoden aikana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen ja muihin toiminnan muutoksiin Palvelusuunnitelmat vuodelle 2014 ( ) Strategiat ja yhteiset toimintaohjelmat ohjaavat Yhteisten palvelujen toiminnan kehittämistä. Taloudelliset haasteet edellyttävät palveluilta tehokkuutta ja taloudellisuutta Hallintopalvelujen palvelusuunnitelma Hallintopalvelut (yleis-, henkilöstö- ja talouspalvelut) valmistelevat, koordinoivat ja tukevat muutosten suunnittelua, valmistelua ja läpivientiä. Toimintaa kehitetään ja toteutetaan ottamalla huomioon toteutuneet sopeuttamistoimenpiteet ja talouden reunaehdot pitkällä aikavälillä. Hallintopalvelut on kehittyneitä tietojärjestelmiä hyödyntävä yhteinen palvelu, joka toimii johdon ja toimintayksiköiden tukena. Tuotamme henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon palvelukonsepteja yhteistyössä asiakkaidemme kanssa konsernin toiminnan ja talouden tehostamiseksi ydintoiminnan parhaaksi. Tulevaisuudessa lainsäädäntö edellyttää, että osa Päijät-Hämeen koulutuskonsernin nykyisestä toiminnasta tulisi tuottaa yhtiömuotoisena. Yhtiöittämisvelvoite asettaa vaatimukset toimintoja tukevien palveluprosessien tietojärjestelmä- ja prosessipalveluratkaisuihin. Erityisenä painopisteenä vuonna 2014 on Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvien hallinnon palveluprosessien tarkastelu, muutokset ja täytäntöönpano. Analysoidaan osakeyhtiön itse toteuttamat ja ulkoiselta palveluntuottajalta hankittavat toiminnot. 81

83 Yhteiset Palvelut Talouspalveluiden painopisteenä on toimivan johdon tukeminen talouden ohjaamisessa sekä analysoinnissa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun perusrahoitus vähenee tulevina vuosina huomattavasti ja toiminnan sopeuttaminen talouden reunaehtoihin on haastavaa. Taloussuunnittelun ammattilaiset toimivat johdon tukena ja varmistavat talouden kokonaisuuden haastavissa toiminnan sopeuttamistilanteissa. Toiminnan onnistuminen varmistetaan sillä, että PHKK ja sen tulosalueet pääsevät toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiinsa. Toimintavuoden aikana painopisteinä ovat: - strategian mukaisten toimenpideohjelmien laadintaan osallistuminen erityisesti talouden näkökulmasta - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät valmistelut - tehostaa sähköisten järjestelmien hyötykäyttöä - taloushallinnon tietojärjestelmän versiopäivitys - verkkomaksutoiminnon kehittäminen - työaikasuunnitelmien (TAS) käsittelyprosessin kehittämiseen osallistuminen taloushallinnon näkökulmasta - konsernin hankintatoimen edelleen kehittäminen - seudullinen yhteistyö. Henkilöstöpalveluiden palvelukokonaisuus on kehittynyt monipuoliseksi henkilöstöjohtamista tukevaksi kokonaisuudeksi. Henkilöstötietojärjestelmien kokonaisuutta kehitetään edelleen, mm. HR-DW:n käyttöönotolla. Henkilöstöpalveluiden palveluiden tulokset ja vaikuttavuus näkyvät tulosalueiden tuloksissa (mm. henkilöstökulut, osaaminen, työkyky, rekrytointi). Keskitetty asiantuntijuus lisää vaikuttavuutta tulosalueilla. Henkilöstöpalvelut tukee esimiesosaamista muutosprosesseissa henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin osa-alueilla. Strategisten osaamisten kuvaamisella ja osaamisprofiilityöllä tunnistetaan muuttuvan organisaation tavoitteiden toteutumista varmistava osaaminen ja tuetaan yhteisöllistä osaamisen jakamista ( malli). Henkilöstösuunnittelua systematisoidaan tukemalla yksiköissä henkilöstökulujen, tehtävien, työaikasuunnitelmien, osaamisen, työkyvyn ja palvelussuhteiden tarkastelua Tietovaraston (HR-DW), Osaamisen johtamisen ohjelmiston (OJO) ja henkilöstökulusuunnitteluohjelman (HENKU) avulla. Toimintavuoden aikana painopisteinä ovat: - laadukas strategian mukainen henkilöstösuunnittelu (ennakoiva henkilöstösuunnittelu, HR-DW, rekrytoinnin kehittäminen) - tuki laadukkaalle muutosten johtamiselle (mm. LAMK:n yhtiöittäminen) - henkilöstön hyvinvoinnin varmistaminen, eritoten muutostilanteissa - osaamisfoorumin rooli korostuu muutosten suunnittelussa ja läpiviennissä - ydinprosessien kannalta keskeisimpien osaamisalueiden vahvistamiselle, eritoten muutostilanteiden johtamisen ja esimiestyön osalta - seudullinen yhteistyö. PHKK-tasoisen ennakointitoiminnan tavoitteena on edistää ennakointitiedon hyödyntämistä Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa. Toiminta tapahtuu yhteistyössä tulosalueiden asiantuntijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana painopisteinä ovat: - ennakointitoiminnan kehittäminen ja organisointi PHKK:ssa - työelämäneuvottelukuntien ennakointityön kehittäminen ja organisointi - maakunnalliseen ennakointiyhteistyöhön osallistuminen ja työn koordinointi PHKK:ssa - johtamista ja opetusprosessia tukevan ennakointisivuston kehittäminen ja ylläpitäminen. Yleishallintopalveluissa sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. 82

84 Yhteiset Palvelut Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Hallintopalveluiden % 2,42 2,60 2,45 2,45 2,45 toimintamenot/phkk toimintatuotot Yleishallinnon % 0,66 0,80 0,61 0,61 0,61 toimintamenot/phkk toimintatuotot Talouspalveluiden % 0,81 0,90 0,87 0,87 0,87 toimintamenot/phkk:n toimintatuotot Henkilöstöpalveluiden toimintamenot/phkk toimintatuotot % 0,89 0,90 0,87 0,87 0, Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelma Tulosalueiden ratkaisut vaikuttavat tilojen määriin ja sijaintiin, jolloin käytettävissä olevat taloudelliset resurssit tulee kohdentaa oikein tulevissa rakennushankkeissa. Saneerausten yhteydessä pyritään huomioimaan myös uuden ajan oppimisympäristöjen ja kestävän kehityksen vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Strategisesti tärkeät toimintaan ja talouteen vaikuttavat tekijät, suunnitelmat tulevalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle Tulosalueiden toiminnasta johtuvien investointirakennushankkeiden tarveselvitykseen ja hankesuunnitteluun tulee panostaa erityisiä voimavaroja rakennushankkeiden suunnittelun yhteydessä, jolloin selvitetään myös tulevien pääoma- ja ylläpitokustannusten taso saneerausten jälkeen. Uusissa ratkaisuissa pyritään tilojen tehokkaampaan käyttöön, korjausvelan pienentämiseen sekä toimintojen sopeuttamiseen jatkossa käytettävissä oleviin tiloihin. Toimitilavision 2016 mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tavoitteena on kiinteistöjen määrän vähentäminen 20 prosentilla eli noin neliömetrillä vuoteen 2016 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa kiinteistöistä luopumista, eli niiden myyntiä tai vuokrausta konsernin ulkopuoliselle toimijalle. Tähän liittyen on suunnitelmissa luopua Lahdessa Teinintien, Toimistokartanon, Kujalan, Sammonkatu 8:n toimipisteistä, Orimattilassa Heinämaantien kiinteistöstä, Hollolan Kukonkoivusta, sekä Kuhmoisissa sijaitsevasta Tanhuasta lähimpien vuosien aikana. Edellisten lisäksi selvitetään Opintie 2:n tulevaa käyttöä Heinolassa, sekä hevoskoulutuksen keskittymistä Asikkalasta Lahden Jokimaalle. Kiinteistöjen energiatehokkuutta pyritään parantamaan taloautomaatiota kehittämällä sekä LVIS-saneerausten yhteydessä konsernin KTM:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisilla toimenpiteillä. Kiinteistöjen palvelutaso sopeutetaan asiakkaiden tarpeisiin taloudellisten resurssien puitteissa. Kiinteistönpitoon liittyvien palveluiden ja käyttöomaisuuden hankintojen laajamittaisen kilpailuttamisen kautta tavoitellaan merkittäviä kustannus- ja synergiaetuja konsernitasolla. Tulosalueiden toimintojen sijoittautumista pyritään mahdollisuuksien mukaan keskittämään, ilta- ja viikonlopputyöskentelyä keskittämään tiettyihin rakennuksiin, samoin kuin tilojen yhteiskäyttöä (mm. konesalien ja laboratoriotilojen osalta) ja niiden muunneltavuutta lisäämään käytön tehokkuuden sekä käyttöasteiden nostamiseksi. Opetustilojen varausjärjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön koko konsernin alueella ja sen käyttöä tehostetaan yhteistyössä tulosalueiden kanssa käyttöastetavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustoiminnan työskentelyaikoja laajennetaan lisäksi tarpeen mukaan. Tilojen tehokkuuteen ja sopeuttamiseen liittyen työntekijöiden henkilökohtaisista työtiloista pyritään jatkossa luopumaan työtehtävien sallimassa määrin. Kiinteistöpalvelut valmistautuu vuoden 2014 aikana omalta osaltaan Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen ja muihin toiminnan muutoksiin. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjen omistus ja kustannusvastuu siirtyy vuoden 2015 alusta alkaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta osaksi Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa erikseen määritellyllä tavalla. Tämän lisäksi myös PHKK:n omistusosuus ja kustannusvastuu Fellmanniasta siirtyy osaksi Lahden ammattikorkeakoulun toimintaa. Edellisiin liittyen Kiinteistöpalvelut valmistelee yhteistyössä konsernin tulosalueiden kanssa tarvittavia toimintatapoja ja toimenpiteitä yhtiöittämiseen liittyen. 83

85 Yhteiset Palvelut Muut mittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 ** TS 2016** Konsernin kiinteistöjen käyttöaste % 45,0 47,0 50,0 53,0 55,0 Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä m ( ) ( ) Rakennusten korjausvelka ( ) ( ) Konsernin kiinteistöjen tekninen arvo ( ) ( ) Käyttökulujen kokonaismäärä ( ) Energian kokonaismäärä MWh (40 000) Jätteen kokonaismäärä tn (750) ( ) (37 000) 840 (700) **Ensimmäinen luku on arvioitu nykyrakenteen mukaisesti. Suluissa olevassa luvussa arvioidaan LAMK Oy:n käynnistyminen vaikutus. Takaisin kohtaan Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelma Ravintolapalveluilla on kansanterveydellinen tehtävä huolehtia koulutuskonsernin opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Suositukset edellyttävät terveellisiä aterioita ja asennekasvatusta, joilla on kauaskantoiset vaikutukset terveyteen. Hankinnoissa pyrimme myös lähiruoan käytön lisäämiseen. Lähiruoka on ruokatuotantoa ja kulutusta, jotka käyttävät oman alueensa ruoka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Tulosalueiden tuleva sijoittuminen eri toimipisteisiin vaikuttaa palvelun tarpeen lisääntymisenä toisaalla ja vähentymisenä tai loppumisena toisaalla. Niemen kampusalueella aloittaa uusi ravintolayksikkö vuonna Uuden ravintolan toiminta-ajatuksena on entistä asiakaslähtöisempi toimintatapa jota voidaan hyödyntää myös muiden ravintolapalveluiden toimipisteiden kehittämisessä. Yhteistyössä tulosalueiden kanssa kehitetään työssäoppimisen/opiskelun sisältöjä ja käytäntöjä. Pula ammattitaitoisesta suurtalouskeittiöhenkilökunnasta kasvaa edelleen. Tuotantoprosessien kehittämisellä, toimitilojen keskittämisellä ja henkilöstöresurssien tehokkaammalla suunnittelulla pyritään työvoiman tehokkaampaan käyttöön ja henkilöstökulujen sekä raaka-ainekulujen pienentämiseen. Ruokailijamäärien parempi ennakointi ja tietojen luotettavuus vähentää selvimmin kaikkia kustannuksia. Sen vaikutus näkyy myös ympäristöhaittojen vähenemisenä, mikä on samalla tärkeä osa opetuksen ja konsernin tavoitteita. Fellmannian ravintolan ja kokouspalveluiden kannattavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kokoustilojen myyntiä pyritään kehittämään ja lisäämään yhteistyössä Viestintä- ja markkinointipalveluiden kanssa. Tavoitteena on nostaa kokoustilojen käyttöaste vuoteen 2015 mennessä liiketoiminnallisesti kannattavalle tasolle. Fellmannian käyttämistä oppimisympäristönä hyödynnetään myös myyntipalvelussa sekä kokouspalveluissa. Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ammattiosaamisen näytöt lkm (nuoret) Näyttötutkintotilaisuudet (aikuiset) lkm Työssäoppijoiden ohjaus h 9 924, , , ,

86 Yhteiset Palvelut Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Salpauksen opiskelija-ateriat lkm Muut opiskelija-ateriat lkm Henkilöstöateriat lkm Muut asiakaskäynnit lkm Toimintatuotot Myyntikate % 60,4 63,0 60, Palkkakate % 17,8 16,3 18,7 18,8 18, Tietohallinnon palvelusuunnitelma Tietohallintopalvelut valmistelee, koordinoi ja tukee tieto- ja viestintätekniikan toimintaohjelmassa valittujen painopistealueiden kehittämistä. Samalla Tietohallintopalvelut sopeuttaa myös omaa toimintaa talouden reunaehtoihin sekä valmistautuu toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintaansa. Talouden reunaehtojen johdosta palvelusopimusryhmän sekä toiminnoista vastaavien rooli tulee korostumaan tarpeiden määrittelyssä sekä muutosten suunnittelussa ja läpiviennissä. Jatkossa tietotekniset kehittämishankkeet tulee saada konsernin laajuiseen projektisalkkuun, jonka avulla voidaan viestiä kehittämistoimenpiteiden kokonaisuus ja kustannukset entistä tarkemmin. Toimivat mobiiliratkaisut Mobiiliratkaisujen kehittämisessä panostetaan langattoman verkon kapasiteetin riittävyyden varmistamiseen sekä käytön laajentamiseen eri päätelaitteille. Puhelinpalveluiden uudistamisen yhteydessä on luotu mallit mobiililaitteiden tehokkaammalle ja joustavammalle käytölle. Tulosalueille luodaan mallit, jolla tarvelähtöisesti voidaan parantaa henkilökunnan mobiilityöskentelyä. Sovelluskehityksessä varmistetaan jatkossa päätelaiteriippumattomien palveluiden tarpeet, mobiilityöskentelyn tehostamiseksi. Sovellusten osalta jatketaan asiakastarpeiden selvittämistä. Toimintatapojen uudistamisen varmistaminen TVT:n keinoin Tulosalueiden kanssa tullaan kehittämään opetuksen toimintatapoja uudistavia tietoteknisiä ratkaisuja. Uusien toimintatapojen kautta haetaan parempaa tehokkuutta ja oppimistulosten laatua. Uudistukset kohdentuvat mm. tilojen tehokkaampaan käyttöön, monimuoto-opetuksen parempaan tukeen sekä uusimpien pedagogisten mallien tukemiseen tietojärjestelmillä. Määritellään tulosalueiden kanssa periaatteet opetuksen IT-ratkaisujen kehittämiseksi ja luodaan niiden perusteella toimintaa tukevia toimintamalleja. Varmistetaan palveluiden kehittämisessä monimuoto-opetuksen tarpeet ja tuetaan toimijoiden mobiilityöskentelyä kampusalueilla. Jatketaan verkkokokous- ja etäläsnäolo-järjestelmien kehittämistä tukemaan monimuoto-opetusta sekä yhteisöllisiä työskentelytapoja. Tulosalueiden kanssa jatketaan virtuaaliluokka-konseptin kehittämistä opetuksen tueksi ja kustannusten vähentämiseksi. Virtuaaliluokka-konseptia pyritään laajentamaan henkilöstön sisäiseen koulutukseen, laboratorioluokkien ylläpitoon sekä etäopiskelun laajentamiseen. Prosessien kehittämisessä tuetaan tietoteknisillä menetelmillä mahdollisimman laajaa itsepalvelua. Itsepalvelulla voidaan toimijoille saada monet palveluprosessit yksinkertaisimmiksi saavuttaa sekä ne voidaan jatkossa tuottaa tehokkaammin ja näin ollen kohdentaa vapautuvat resurssit tuottavampiin tehtäviin. Järjestelmien yhteentoimivuus Järjestelmien yhteentoimivuuden ja niihin pohjautuvien palvelujen kehittämisessä jatketaan toiminnanohjauksen kehittämisryhmän kanssa kokonaisarkkitehtuurityötä ja kokonaisarkkitehtuuri-hallintamallin käyttöönottoa, jonka onnistuminen edellyttää tulosalueiden ja muiden konsernin yksiköiden sitoutumista lain edellyttämään kokonaisarkkitehtuurityöhön. Järjestelmäkehityksessä jatketaan mm. Kori-intranetin työryhmäsivustojen käyttöönottoa sekä tietovarastokehitystä käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Opintohallinnon järjestelmien kehittämisprojektin avulla voidaan varmistaa PHKK:n opintohallinnon järjestelmien hyvä integraatioaste. Tietovarastohankkeita tullaan jatkamaan ja siten mahdollistamaan parempi tiedolla johtaminen. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet Tietohallintopalveluissa on käynnistetty rakennemuutos, jonka tavoitteena on vastata muuttuviin asiakastarpeisiin, sopeuttaa toiminta oikealle kustannustasolle sekä varmistaa 85

87 Yhteiset Palvelut palveluiden kilpailukyky tulevaisuudessa. Avainasemassa palveluiden kehittämisessä on asiakkuudenhallinta ja asiakastarpeiden jatkuva seuraaminen, asiakasyhteistyötä kehittämällä. Kilpailukykyisyyden varmistamiseksi tietohallintopalvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan. Läpinäkyviä ja tarkoituksenmukaisia hinnoittelumalleja sekä palvelusopimuksen joustavuutta tullaan jatkossa tarvitsemaan LAMK:n yhtiöittämiseen liittyvissä järjestelyissä. Käyttöönotettavalla projektienhallintamallissa sekä tietohallintopalveluiden projektisalkulla tullaan varmistamaan aikataulujen ja talousarvioiden pitävyys kehityshankkeissa. ITtukiprosessia tehostetaan uudella tukipalveluiden toimintamallilla sekä lisäämällä sähköisiä ja itsepalveluun perustuvia palveluita. IT-henkilöstön osaamista vahvistetaan ja asiantuntijuutta lisätään, koko yksikköä koskevalla, osaamisen kehittämisohjelmalla. Hankinnoissa varmistetaan kustannustehokkuus ammattimaisella ostamisella sekä hyödyntämällä kansallisia yhteiskilpailutuksia. Palveluiden tuottamisessa tukeudutaan kansallisiin ja seudullisiin palveluihin mikäli se on perusteltua. Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tietohallintopalveluiden % 3,29 3,02 3,02 3,02 toimintamenot / PHKK toimintatuotot Opiskelijat FTE (Full Time % 145, Equivalent) / IT-henkilöt Käyttäjätunnukset / IT-henkilöt % 222, Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelma Tieto ja kirjastopalvelujen toiminnassa korostuu TVT-toimintaohjelman visio: Innostava työelämään integroituva ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Palvelut verkossa ja verkostona Fellmannia ja tieto- ja kirjastopalvelut toimivat oppimisympäristöverkostona tuottaen tulosalueiden tarvitsemat palvelut. Palvelun keskiössä on Fellmannia, jossa toimii Korkeakoulujen yhteiskirjasto. Fellmanian johtamisvastuu on tieto- ja kirjastopalveluissa. Monialaisesti eri koulutusasteiden oppijoille taataan ajantasaiset tietoaineistot, ohjelmat ja laitteet. Tuottavuusohjelmat huomioiden ollaan mukana toimialan kansallisessa toiminnassa, jossa läheisinä kumppaneina ovat mm. Kansalliskirjasto, AMKIT-konsortio, FUAS-kirjastot ja yhteiskirjastot (Korkeakoulujen yhteiskirjasto, Tritonia, Lappeenrannan tiedekirjasto, Lapin korkeakoulukirjasto). Palvelujen tuottamisen vahvuutena on henkilöstön ammattitaito, osaamisen kehittäminen ja tahto integroitua opetukseen. Fellmanniassa ja muissa verkoston toimipisteissä on jatkuvasti työssäoppijoita ja harjoittelijoita kehittämässä ammatillista osaamistaan erityisesti asiakaspalvelutaidoissa. Opiskelijoiden ja henkilöstön tiedonhankintataitojen ajantasaisuus korostuu. Tätä mitataan LAMKissa suoritettuina opintopisteinä. Aineistojen hankinnassa painotetaan verkkoaineistojen käyttöä ja hankintaa TVT-toimintaohjelman linjausten mukaan. Hankittujen lisensoitujen verkkoaineistojen lisäksi on Fellmanniassa Helsingin yliopiston lisensoimien aineistojen paikalliskäyttö opiskelijoille ja henkilöstölle avointa ja Niemessä on lisäksi AALTO-yliopiston aineistot. Verkkopalvelujen käyttöä tukee asiakasliittymän Finnan käyttö osana kansallista OKM:n rahoittamaa laaja hankekokonaisuutta (kirjastot, museot ja arkistot yhteistyössä). Verkkopalvelujen kehittämisellä ja palvelujen keskittämisellä vaikutetaan toimintakulttuuriin. Näin luodaan edellytyksiä kiinteiden tilojen vähentämiseen mm. Heinolan toimipisteessä sekä otetaan huomioon älybussi-hankkeessa kehitettävät toimintatavat. Tieto- ja kirjastopalvelut ohjaa palvelujen ja tilojen aktiivista käyttöä koko Fellmanniassa. Taloutta vahvistetaan palvelumyynnillä sopimusasiakkaille. Tieto- ja kirjastopalvelut valmistelevat osaltaan LAMKin yhtiöittämistä lähtökohtana, että tieto- ja kirjastopalvelujen tuottajana on ammattikorkeakoulu mm. Koulutuskeskus Salpaukselle ja muille nykyisille sopimusasiakkaille. Kansainvälisyys on vakiintunut toimintaympäristö ennen kaikkea aineistojen hankinnassa ja yhteistyössä kansainvälisten kirjastojen ja kirjastoalan toimijoiden kanssa (IFLA 2014, IGELU). Vuonna 2014 osallistutaan Ranskan Lyonissa konferenssiin Fellmanniapresentaatiolla kestävästä kehityksestä ja posterilla (postersession). 86

88 Yhteiset Palvelut Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahoitus PHKK:n % 34, ulkopuolelta Asiakaskäynnit Fellmanniassa ja hlö tietokeskuksissa Sähköisten lisensoitujen latauk aineistojen hyödyntäminen set IL-opintojen suoritus op opintopisteinä Työssäoppimisen ja harjoittelun ohjaus htv Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelma Viestintä- ja markkinointipalvelut suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä tulosalueiden toimijoiden ja johdon kanssa sekä strategisia että operatiivisia viestinnän, markkinoinnin ja myynnin toimenpiteitä. Viestinnän suunnitelmallisella integroinnilla päätöksentekoon ja kaikkiin toimintoihin edistämme strategiamme toteutumista ja vuorovaikutusta yhteisen sitoutumisen aikaansaamiseksi. Tuemme tulosalueita markkinoinnissa ja myynnissä sekä toimintojen näkyväksi tekemisessä asiakaskontaktien ja myynnin lisäämiseksi. Erityinen painopiste kaikessa toiminnassamme on edistää yhteisöllistä työskentelyä sekä uuden teknologian välineiden käyttöönottoa ja uusia toimintatapoja johtamisen, opetuksen, ohjauksen ja viestinnän välineinä. Toimintavuoden aikana painopisteinä ovat - yhteisöllisen, vuorovaikutteisen toimintakulttuurin luominen kehittämällä jatkuvasti erityisesti esimies- ja muutosviestinnän suunnittelua ja toimenpiteitä - yhteisen sidosryhmäsuunnitelman ja yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmien päivittäminen ja toimenpiteiden toteuttaminen - viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen ja työkalujen käytön tehostaminen (www: esim. Tuotekori, uutiskirjeet, asiakkuudenhallintajärjestelmä) - viestintä- ja myyntiosaamisen kehittäminen koulutusten avulla - liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen, myynnin toimintojen kehittäminen ja myynnin lisääminen. Edistämällä sähköisen markkinoinnin toimenpiteitä lisäämme vuorovaikutusmahdollisuuksia kohderyhmiemme kanssa ja säästämme samalla painatus- ja jakelukustannuksissa. Käytämme yhteisöllisiä työskentelytapoja ja muita tarkoituksenmukaisia välineitä markkinoinnissa ja viestinnässä. Päivitämme yhteisen toimintaohjelman pohjalta yhteistyössä yksiköiden kanssa markkinoinnin vuosisuunnitelmat, joissa käytetään monipuolisesti erilaisia markkinoinnin välineitä ja joiden tuloksellisuutta arvioidaan. Seuraamme erityisen tarkasti tapahtuma-, ilmoittelu- ja painatuskustannuksia tulosalueilla. Tuotteistamme ja kehitämme palvelujamme ja organisoimme toimintaamme LAMK Oy:n, Salpauksen, Tuoterenkaan ja konserniviestinnän tarpeiden mukaisiksi. Asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöä sekä sisäisten ja ulkoisten verkkosivujen toimintaa tehostetaan sisältöjä ja käytettävyyttä parantamalla, mutta varsinaisten järjestelmien kehittämiseen ja päivittämiseen ei käytetä resursseja. Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Viestinnän ja markkinoinnin % 1,02 1,03 1,10 1,10 1,10 toimintamenot/phkk toimintatuotot Toimintamenot/opiskelija, LAMK Toimintamenot/opiskelija, Salpaus Kävijämäärät nettisivuilla lkm Kävijämäärät sosiaalisessa lkm mediassa Positiivisten juttujen määrä tiedotusvälineissä lkm Takaisin kohtaan Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 87

89 Yhteiset Palvelut Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit Henkilöstömittarit Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Johtamismittari* Ka. Työhyvinvointimittari * Ka. Henkilöstökulut toimintatuotoista % 35,2 37,0 31,9 31,9 31,9 YPA:n henkilömäärä suhteessa % 0 19,2 18,3 17,8 18,0 PHKK:n kokonaishenkilöstömäärään * Otetaan käyttöön vuonna Tavoitetasot vuodelle 2014 määritellään joulukuussa Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 YPA:n ulkoiset tuotot suhteessa % 13,9 16,6 16,6 16,6 YPA:n kaikkiin tuottoihin Vuosikate-% % 20,4 19,4 22,0 22,0 22,0 YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista % 22,6 23,0 23,0 23,0 Tuloskorttien mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa Taloudelliset lähtökohdat Yhteisten palvelujen laajuuden ja kustannustason on vastattava asiakkaiden, konsernin tulosalueiden, tarpeita ja maksukykyä. Kevään 2013 yhteistoimintaneuvottelujen perusteella tehdyt sopeuttamistoimet on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Vuodelle 2014 päivitetään Yhteisten palvelujen ja tulosalueiden väliset palvelusopimukset. Talouden tiukentuminen asettaa erityisen haasteen Yhteisten palvelujen sisällön, laadun, laajuuden ja kustannustason sovittamiselle tulosalueiden maksukykyyn. Toimintatuotot kasvavat 1 prosentin, lähinnä vuokratuottojen vaikutuksesta. Investoinnit niin kiinteistöpuolella kuin irtaimistossa on arvioitu minimiin. Toimitilojen peruskorjausinvestointeja siirretään toteutuksen osalta eteenpäin. Toiminnan tarpeiden ja toimintalogiikan muutokset vaativat aikalisän ottamista toiminnan muutosten ja tarpeiden selkiinnyttämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Lähtökohtana palvelusopimusten päivittämisessä on vuoden 2013 palvelujen sisältö, määrä ja kustannukset sekä niihin päivityskierroksella tehtävät muutokset. Ilman sovittuja muutoksia ei palveluissa ja niiden kustannuksissa tapahdu muutoksia. Tulosalueiden talouden reunaehdot pakottavat palvelutoimintojen kriittiseen tarkasteluun. Yhteisten palvelujen kustannukset jaetaan mahdollisuuksien mukaan aiheuttamisperiaatteella. Esimerkiksi IT-kustannusten jakaantumiseen vaikuttavat eri mittarit ja määreet kuten laite-, käyttäjä- ja liikennemäärät. Kiinteistöpalvelujen perimät sisäiset vuokrat perustuvat käyttökulu- ja pääomavuokraan. Käyttökuluvuokra muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Pääomavuokran määritys perustuu kiinteistöjen tasoon. Tieto- ja kirjastopalvelujen toiminnan hinnoittelu on opiskelijamäärän mukaista, jossa maksuperusteet määräytyvät oppilaitoksittain. Ravintolapalvelujen kustannukset jakautuvat tulosalueiden kesken siten, että Koulutuskeskus Salpauksen osuus sisältää tilat, välineet, henkilöstökulut ja raaka-aineet. Ammattikorkeakoulu kustantaa tilat ja laitteet. Muun osuuden kuluista kattaa ammattikorkeakouluopiskelijan maksama osuus ja Kelan myöntämä ateriatuki. Maksuvalmius on budjetoitu vahvistuvaksi. Tulorahoituksen epävarmuus taloussuunnitelmaa laadittaessa on aiempaa suurempi, joten varovaisuusperiaatteella investointisuunnitelmat on pidetty minimissä. 88

90 Yhteiset Palvelut Tuloslaskelma (sis sisäinen) 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 33 - Korkokulut Muut rahoituskulut 1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -20 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 20,6 20,2 23,7 24,9 25,1 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 92,6 74,9 122,3 260,5 106,9 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 89

91 Yhteiset Palvelut Investoinnit 1000 Hanke nimiyhdistelmä Hanke TP TA TA TS TS Nettomenot yhteensä Kiinteistöinvestoinnit Yhteisten palveluiden irtain omaisuus INVESTOINTI YHTEENSÄ Kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain 1000 Hanke nimiyhdistelmä Hanke TP TA TA TS TS Nettomenot yhteensä Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Ståhlberginkatu 4 A, Lahti Ståhlberginkatu 8-10, Lahti Kannaksenkatu 22, Lahti Vipusenkatu 3, Lahti Vipusenkatu 5, Lahti Jokikatu 6, Lahti Laurellintie 55, Asikkala 4 4 KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ

92 Yhteiset Palvelut Irtaimistoinvestoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä 1000 TP TA TA TS TS IRTAIMISTOHANKINNAT Koneet ja hoitolaitteet Siivouskoneiden ja kiinteistölaitteiden uusinta M -15 Kiinteistöpalvelut Menot yhteensä Tulot yhteensä Kalustohanke Konsernin rakenteen uudistaminen M -25 Taloushallinnon järjestelmien kehittäminen Raindance raportointointikannan päivitys ja taloushallinnon palvelimienvaihto M -25 Hallintopalvelut Menot yhteensä Tulot yhteensä Kalustehanke Laite- ja kalustopäivitykset M -15 Viestintä- markkinointipalvelut Menot yhteensä Tulot yhteensä Suurkeittiölaitteet Koo-kuppila Kampus 1: Ruokasalin tuoleihin täydennystä ja uuden lisäosan kalusteita Koo-kuppila Kytölä: Monitoimiuuneja 2 kpl Koo-kuppila Kaisla: Ruokasalin kalusteita uusitaan M -30 M -50 M -25 Koo-kuppila Kisälli: Monitoimiuuni M -25 Koo-kuppila Kanttiini: Monitoimiuuni M -25 Ravinto Fellmannia: Ravintolasalin tuolit ja buffetvaunuja M -45 Ravintolapalvelut Menot yhteensä Tulot yhteensä Tietoliikenneverkon kunnossapito Normaaleja vuositoimenpiteitä konsernin tietoliikenneverkossa M -30 Opetuksen teknologiaratkaisujen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen M -40 DW-tietovarastohankkeen kehittäminen Tietojohtamisen ratkaisujen kehittäminen Virtualisointi Työasema- ja palvelinratkaisujen virtualisoinnin kehittäminen ja fyysisten laitteiden vähentäminen IDM -käyttäjäoikeushallinnan kehittämien Nykyisten manuaalisten tunnus- ja käyttöoikeusprosessien automatisointi M -20 M -30 M -40 Taloushallinnon järjestelmien kehittäminen Sähköiset myyntilaskut, RDraportointikanta M -40 Tietohallinto Menot yhteensä Tulot yhteensä Kirjaston kalusteet Laite- ja kalustopäivitykset M -20 Tieto- ja kirjastopalvelut Menot yhteensä Tulot yhteensä IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot

93 Yhteiset Palvelut Rahoituslaskelma YHTEISET PALVELUT 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät -20 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -121 Vaikutus maksuvalmiuteen *) Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv *) TP 2012 sarakkke sisältää 737,823 euroa muita maksuvalmiuden muutoksia Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 92

94 Taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa 3 Taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa 3.1 Tuloslaskelma KOKO KONSERNI (ulkoinen) 1000 euroa TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 40 - Korkokulut Muut rahoituskulut -1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset 5 Satunnaiset erät - Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -20 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 8,3 6,9 7,9 9,3 9,6 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat Vuosikate / nettoinvestointi, % 126,7 74,5 102,9 200,2 109,6 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 93

95 Taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa 3.2 Tuloslaskelman erittelyt Toimintatuotot ja -kulut Konsernin toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava perusrahoitus eli yksikköhintatulot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 78,1 prosenttia (77,5 prosenttia TA 2013). Toiseksi suurimman tuottoerän muodostavat myyntituotot, joiden osuus on 21,9 %. Myyntituottoihin sisältyy koulutuksen myynnistä ja työtoiminnasta saadut tuotot sekä Tuoterenkaan myyntitoiminta. EU-osarahoitteisten projektien volyymin (kulut) laajuus on talousarviossa 1,7 miljoonaa euroa (vrt. ed. vuosi 2,6 miljoonaa euroa). Talousarviossa huomioidaan vain hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneet projektit. Talouden vuosikellon mukaisesti projektivolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteiden yhteydessä. EU projektien rakennerahastokausi päättyy vuoden 2013 lopussa ja asettaa ulkoisen tulorahoituksen hankinnalle erityiset haasteet. Ensisijaisen tärkeää on etsiä muita rahoituskanavia perusrahoituksen vähetessä ja tukemaan siirtymäkauden mahdollista rahoitusvajetta. Lisäksi saadaan muita tukia ja avustuksia mm. TKI -toimintaan, kansainvälistymiseen ja harjoitteluun. Tuottorakenne TA 2014 Aikuiskoulutuksen laajuus 9,0 % EU-projektit 1,2 % Tuoterengas 5,8 % Opisk. ja henk.ravintolat 2,9 % Muut tuotot 3,1 % Perus- eli yksikköhintarahoitus (Salpaus ja LAMK) Aikuiskoulutuksen laajuus Tuoterengas EU-projektit Opisk. ja henk.ravintolat Perus- eli yksikköhintarahoitu s (Salpaus ja LAMK) 78,1 % Muut tuotot Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin 67,6 prosenttia (69 prosenttia TA 2013) toimintakuluista. Palkat on laskettu maaliskuun 2013 tasoon ottaen huomioon 2,0 prosentin arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria euroa ( euroa TA 2013). Toimintakulut TA 2014 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10% Avustukset 1% Vuokrat 4% Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Palvelujen ostot 14% Henkilöstökulut 68% Muut toimintakulut 94

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä www.phkk.fi Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Talousarvio vuodelle 2015 Tuoterenkaan johtokunta Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta Konsernihallitus

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Hallitus 28.8.2013 Versio 1.0 1 (8) Sisällysluettelo VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ Padasjoki 12.1.2015 Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Ulkoiset muutospaineet - Miten niihin vastataan? Sivu 2 Hallitusohjelmasta Rahoituksen lasku Aloitus- ja koulutuspaikkavähennykset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

23.4.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet

23.4.2014. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet 1 (20) 28.4.2014 105 Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 2017 ja talousarvion 2015 laadintaohjeet Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 1.1. Toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen... 2 1.1.1. Rakenteellinen uudistaminen...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 TIEDOLLA JOHTAMINEN Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahden amk Koulutuskeskus Salpaus Tuoterengas Tuulikki Kallio tietohallintojohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 123 22.04.2013 Valtuusto 55 29.04.2013 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen 89/00.04.02/2013 KHALL 123 22.4.2013 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4

Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4 Valtuusto 2/11.12.2015 liite 4 Sisällys 1. Yleisperustelut... 1 1.1 Talousarvio- ja suunnitelmarakenne... 1 1.2 Valtionosuusjärjestelmä... 3 1.3 Talousarvion laadinnan lähtökohdat... 3 1.4 Talousarvion

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot