Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet"

Transkriptio

1 Työterveys Eira Viikari-Juntura ja Helena Varonen Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet Niskakivut ja yläraajan oireet ovat tavallisia. Niiden selvittelyssä keskeistä on tunnistaa tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan estää oireiden pitkittymistä ja työkyvyttömyyden kehittymistä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpito, sopiva kuormitus, liikunta ja kivun turvallinen hoito ovat ensisijaisia tapoja vaikuttaa oireisiin. Terveydenhuollon voimavaroja käytetään myös moniin hoitomuotoihin, joiden vaikuttavuus on osoittamatta. N iska-hartiaseudun ja yläraajan kivut ovat tavallisia ja yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Salon seudun terveyskeskuksen vuosien aineistossa 22 % kaikista lääkärikäynneistä johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, 2 % tarkemmin määrittämättömistä yläraajaoireista, 1,2 % niskaoireista, 0,2 % epikondyliiteistä ja 0,08 % rannekanavaoireyhtymistä (Seppo Y. T. Junnila, henkilökohtainen tiedonanto). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat syynä noin kolmasosaan Kansaneläkelaitoksen sairauspäivärahakausista. Kun Kela vuonna 2004 maksoi päivärahoja kaikkiaan 670 miljoonaa euroa, niistä 5,4 miljoonaa kului kaularangan välilevysairauksiin ja 31 miljoonaa olkapään kiputiloihin (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2004). Niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet ovat harvoin yksinään työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Kliinisen tutkimuksen ja diagnoosin merkitys Valtaosalla yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolle tulevista potilaista ei ole spesifistä niska-hartiaseudun tai yläraajan sairauden diagnoosia. Heillä voi esiintyä paikallisia tai laaja-alaisia oireita ilman kliinisiä löydöksiä, tai oireet ja kliiniset löydökset eivät»täsmää» siten, että spesifisen kiputilan diagnostiset kriteerit täyttyisivät. Spesifinen diagnoosi ja positiiviset kliiniset löydökset näyttävät ennustavan oireiden pitkittymistä (Silverstein ym. 2006) ja sairauslomia (Viikari-Juntura ym. 2000). Spesifiset kiputilat ovat myös selkeämmin yhteydessä fyysisiin kuormitustekijöihin kuin epäspesifiset (Walker-Bone ym. 2006). Täsmällisen kliinisen diagnoosin määrittämisellä on siten merkitystä paitsi hoidon valinnassa myös ennusteen arvioimisessa ja riskitekijöiden tunnistamisessa. Olkapään ja muun yläraajan kiputiloille on laadittu konsensustyönä diagnostisia kriteerejä (Sluiter ym. 2001, Walker-Bone ym. 2002), jotka pohjautuvat oireisiin ja kiputilalle spesifiseen provokaatiotestiin (Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen verkkokurssi). Niskakivut luokitellaan yleensä paikantumisen (paikallinen tai säteilevä niskakipu) ja keston (akuutti alle 12 viikkoa, krooninen 12 viikkoa tai enemmän) perusteella. Kliinisen tutkimuksen avulla suljetaan Duodecim 2007;123:732 9 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

2 Taulukko 1. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä, jotka lisäävät niska-hartia- ja yläraajasairauksien esiintyvyyttä tai ilmaantuvuutta. Kuormitustekijä Niskakipu tai -sairaus Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus Epikondyliitti Rannekanavaoireyhtymä Voiman käyttö Yläraajan suuren voiman käyttö (Ariëns ym. 2000) Fyysisesti kuormittavat työtehtävät (Mäkelä ym. 1999) Käden suuren puristusvoiman käyttö erityisesti yhdessä työliikkeiden suuren toistuvuuden kanssa Käden suuren puristusvoiman käyttö, vähäistä näyttöä myös voimakkaasta pinsettiotteesta (Walker-Bone ym. 2006) Työliikkeiden toistuvuus Työliikkeiden suuri toistuvuus (Andersen ym. 2003) Vähän tutkimuksia Työliikkeiden suuri toistuvuus erityisesti yhdessä käden suuren voimankäytön kanssa Työliikkeiden suuri toistuvuus (Walker-Bone ym. 2006) Asento Niskan etukumara asento erityisesti staattisessa työssä (Ariëns ym. 2001) Kädet koholla työskentely (Miranda ym. 2005) Ei selvää näyttöä Vähäistä näyttöä ranteen taipuneista asennoista (Walker-Bone ym. 2006) Käteen kohdistuva tärinä Tärisevien työkalujen käyttö (Ariëns ym. 2000) Vähäistä näyttöä tärisevien työkalujen käytöstä (Stenlund ym. 1993) Ei selvää näyttöä Tärisevien työkalujen käyttö (Walker-Bone ym. 2006) Psykososiaaliset tekijät Suuri työmäärä, huonot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtovereiden tai esimiesten tuki (Ariëns ym. 2002) Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia pois vakavat sairaudet ja selvitetään, onko kysymyksessä hermojuuren tai kaulaytimen puristustila (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Työhön liittyvät ja yksilölliset riskitekijät Työterveyshuollossa toimivan lääkärin tehtäviin kuuluu selvittää potilaan työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja muodostaa käsitys siitä, missä määrin niillä voi olla merkitystä vaivojen syynä tai pahentajana (taulukko 1). Koska työterveyslääkärit hallitsevat työn ja sairauden yhteyksien selvittelyn, he voisivat toimia nykyistä useammin myös muiden yleis- ja erikoislääkäreiden konsultteina sairauslomien tarpeen ja sairauksien työperäisyyden selvittelyssä. Joskus oireiden syynä voi olla jokin vapaaajan harrastus tai tapaturma ja oireisto pahenee työssä tai haittaa suoriutumista. Niskakipujen, Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet olkapään ja useimpien yläraajasairauksien riski lisääntyy iän myötä. Tietyt kiputilat esimerkiksi niskakivut, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä (taulukko 2). Muihin yksilöllisiin riskitekijöihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Työhön kohdistuvat toimenpiteet Jos työn kuormitustekijät näyttävät aiheuttavan tai pahentavan niska- ja yläraajavaivoja, kuormitustekijöihin vaikuttaminen on osa hoitoa. Mahdollisuuksista vaikuttaa työolosuhteisiin kannattaa keskustella potilaan esimiehen kanssa. On turha antaa potilaan mukaan esimiehelle vietäväksi suositusta toimenpiteistä, joita ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa. Toimenpiteet voivat kohdistua työmenetelmiin siten, että voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus, hanka- 733

3 Taulukko 2. Yksilöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät niska-hartia- ja yläraajasairauksien esiintyvyyttä tai ilmaantuvuutta. Yksilöllinen tekijä Niskakipu tai -sairaus Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus Ikä Esiintyvyys kasvaa iän myötä työikäisillä (Mäkelä ym. 1991) Esiintyvyys kasvaa huomattavasti iän myötä (Miranda ym. 2005) Epikondyliitti Esiintyvyys kasvaa iän myötä noin 50 vuoteen asti (Shiri ym. 2007) Sukupuoli Naisilla yleisempi Ei yhteyttä Naisilla jonkin verran yleisempi Ylipaino Vähäistä näyttöä (Mäkelä ym. 1991) Mahdollinen yhteys (Wendelboe ym. 2004) Ei yhteydessä lateraaliseen epikondyliittiin, vähäistä näyttöä yhteydestä mediaaliseen epikondyliittiin naisilla Tupakointi Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Mahdollinen yhteys Liikunnan harrastaminen Tutkimustulokset ristiriitaisia (Hildebrandt ym. 2000) Yleissairaudet Ei selvää näyttöä Diabetes yhteydessä jännetulehdukseen (Miranda ym. 2005) Yleinen terveys, henkinen terveys Huono yleinen terveydentila, henkinen rasittuneisuus, mielenterveyden häiriöt (Walker-Bone ym. 2006) Rannekanavaoireyhtymä Esiintyvyys kasvaa iän myötä noin 50 vuoteen asti ja uudelleen 70 ikävuoden jälkeen (Shiri ym. 2007) Naisilla huomattavasti yleisempi Yhteys todettu useissa tutkimuksissa (Nordstrom ym. 1997) Mahdollinen yhteys naisilla (Vessey ym. 1990) Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Diabetes, hypotyreoosi ja nivelreuma yhteydessä rannekanavaoireyhtymään (van Dijk ym. 2003) Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia lat asennot tai työn staattisuus vähenee. Muita keinoja ovat työn tauottaminen tai jaksottaminen ja opastus. Riskitekijöihin puuttumisen vaikutuksista niska- tai yläraajasairauksissa on kuitenkin melko vähän tutkimuksiin perustuvaa näyttöä (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002, Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet: Käypä hoito -suositus 2007). Työfysioterapeutti voi työpaikkakäynnillä selvittää tarkemmin työn kuormitustekijöitä. Tässä yhteydessä selvitetään yleensä ensin tärkeimmät työtehtävät ja sen jälkeen kuormittaviin tehtäviin liittyvät fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Suomessa käytössä olevia työn kuormitustekijöiden analysointimentelmiä ovat Toisto- Repe (Ketola ja Laaksonlaita 2004) ja Rasitusvammaoppaassa kuvattu yläraajan kuormituksen arviointimenetelmä (Ketola ym. 2003). Yksilölliset terveyskäyttäytymistä koskevat ohjeet Ylipainon on osoitettu olevan rannekanavaoireyhtymän ja olkapään jännetulehduksen riskitekijä (taulukko 2). Se on myös nivelrikon riskitekijä ja voi siten selittää osan kaularangan ja yläraajan nivelten vaivoista. Tutkimustulokset liikunnan harrastamisen yhteyksistä niskan ja yläraajan sairauksiin ovat olleet ristiriitaisia (Hildebrandt 2000), mutta liikunnan harrastamisen on todettu vähentävän yleisesti sairauslomia (Proper ym. 2002). Liikunnan suosittamises- 734 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

4 sa kannattaa edullisten metabolisten vaikutusten ohella pitää mielessä tiettyihin urheilulajeihin liittyvä vammautumisriski (Miranda ym. 2001). Vaikka näyttö elintapojen ja terveyskäyttäytymisen yhteyksistä niska- ja yläraajasairauksiin on puutteellista ja osittain ristiriitaistakin, yhteydet selkä- ja nivelsairauksiin ovat niin vakuuttavia, että sosiaali- ja terveysministeriö päätyi jo luvulla suosittamaan yleistä terveyden edistämisen strategiaa myös liikuntaelinten sairauksien ehkäisyyn (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996). Strategia sopii myös työterveyshuollon toiminnan pohjaksi. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä terveyskäyttäytymiseen vaikuttamisesta primaari- tai sekundaaripreventiossa on kuitenkin vähän. Spesifiset hoidot Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet Niskakipu. Akuutilla paikallisella kivulla on yleensä hyvä ennuste. Tällaisen kivun hoitoa on tutkittu vähän. Yleinen suositus on jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimia ja vaikuttaa mahdollisiin oireita provosoiviin tekijöihin (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Lääkityksenä voidaan käyttää ensisijaisesti parasetamolia ja toissijaisesti tulehduskipulääkkeitä. Paikallisista kipulääkkeistä, ruiskeista tai akupunktuurista ei ole selvää näyttöä. Kaularangan liikkuvuutta parantavasta mobilisaatiohoidosta voi olla apua oireiden kestettyä yli kuukauden (Kay ym. 2005). Hoitavan lääkärin kannalta tärkeimpään kysymykseen miten niskakivun kroonistuminen voitaisiin estää ei tutkimusten perusteella löydy yksiselitteistä vastausta. Naisilla ja iäkkäämmillä näyttää olevan suurempi niskakivun ilmaantumisen ja myös pysyvyyden riski. Niin ikään henkisellä rasittuneisuudella ja kivun laaja-alaisuudella on ennusteellista merkitystä (Hill ym. 2004). Pitkittyneessä ja kroonisessa paikallisessa kivussa niska-hartiaseutua vahvistavasta harjoittelusta ja venyttelystä on lyhyt- ja pitempiaikaistakin hyötyä (Kay ym. 2005). Yhdistämällä liikehoito mobilisaatioon tai manipulaatioon on voitu vähentää niskakipua ja siihen liittyvää päänsärkyä. Suomalaisessa hoitosuosituksessa (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002) ei kuitenkaan suositella kaularangan manipulaatiota siihen liittyvän komplikaatioriskin vuoksi. Erityyppisten harjoitteiden esimerkiksi kestävyysja voimaharjoitteiden vaikutukset eivät näytä eroavan toisistaan (Kay ym. 2005). Akupunktuurilla on saatu krooniseen niskakipuun lyhytaikainen vaikutus (Trinh ym. 2006), ja saksalaisessa tutkimuksessa lääkärin antama akupunktuurihoito arvioitiin lyhyellä aikavälillä kustannusvaikuttavaksi (Willich ym. 2006). Hieronnan vaikutuksia yksinään tai yhdessä muiden hoitojen kanssa ei ole voitu osoittaa (Haraldsson ym. 2006). Tulehduskipulääkkeitä ei suositella kroonisen niskakivun pitkäaikaishoitoon. Moniammatillisen kuntoutuksen ei ole havaittu vaikuttavan niskakipuun, sen aiheuttamaan haittaan tai sairauslomiin (Karjalainen ym. 2003, Storro ym. 2004). Potilaita, joilla esiintyy selkeää säteilykipua tai niskaperäistä yläraajojen puutumista, tulee seurata huolellisesti kliinisellä tutkimuksella. Akuuteissa oireissa hoitoperiaatteet ovat samat kuin paikallisessa niskakivussa (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Yläraajojen hermojuuren ja erityisesti kaulaytimen puristustilan riski kasvaa myöhemmällä iällä, mutta näitä tiloja esiintyy myös työikäisillä. Tilanne voi kehittyä hiljalleen ilman, että potilas huomaa selvää muutosta oireissa. Motorisen puutosoireen ilmaantuessa potilas on lähetettävä leikkaushoidon arvioon. Olkapään sairaudet. Kiertäjäkalvosimen rappeumaan liittyvä jännetulehdus, iän myötä lisääntyvä olkapään hankausoireyhtymä (impingement) ja kiertäjäkalvosimen repeämät muodostavat tärkeimmän spesifisten sairauksien ryhmän. Työn fyysiset kuormitustekijät, kuten kädet koholla työskentely ja fyysisesti kuormittavat työt yleensä, ovat kiertäjäkalvosimen jännetulehduksen riskitekijöitä (taulukko 1). Vaikka ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, olkapääsairauksissa saattaa esiintyä tiettyihin tehtäviin liittyvää toimintakyvyn rajoittumista. Tällöin on järkevintä selvittää, onko työjärjestelyistä apua. Kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa erityisesti olkavarren loitonnus on kivulias. Potilasta voidaan neuvoa 735

5 Epikondyliitin hoidossa kortikosteroidiruiskeet lisäävät uusiutumia pitämään yllä nivelen liikelaajuutta viemällä käsi etukautta (fleksiossa) ylös ja aloittamalla liike myös kyynärpää fleksiossa. Ohjatulla harjoitteluohjelmalla on kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa parannettu toimintakykyä sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä (Green ym. 2003). Subakromiaalisia kortikosteroidiruiskeita käytetään yleisesti kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa. Systemoitujen katsausten mukaan ne saattavat olla fysioterapiaa tehokkaampia (Green ym. 2003). Vaikutukset näyttävät kuitenkin vähäisiltä ja lyhytaikaisilta (Buchbinder ym. 2003). Työkyvyttömyyden aiheuttavassa kroonisessa jännetulehduksessa voidaan harkita kirurgista hoitoa. Kun todetaan selvästi tapaturmainen repeämä, potilas on lähetettävä leikkaushoidon harkintaan. Jäätynyt olkapää on kiertäjäkalvosimen jännetulehdusta selvästi harvinaisempi sairaus. Sen alkuvaiheessa ongelmana on kipu ja tämän jälkeen usein pitkittyvä liikerajoitus. Kipuvaiheessa nivelensisäisellä kortikosteroidiruiskeella on vähäinen vaikutus, joka kestää yleensä yhdestä kahteen kuukauteen (Buchbinder ym. 2003). Vaikka jäätyneen olkapään liikehoidosta ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä (Green ym. 2003), siihen turvaudutaan yleisesti pahimman kipuvaiheen mentyä ohi. Narkoosimanipulaatiohoitoa käytetään joissakin pitkittyneissä tapauksissa, vaikka vaikutuksia ei ole voitu osoittaa satunnaistetuilla tutkimuksilla (Green ym. 2000). Yläraajan rasitussairauksiin luetaan ranteen ja käden jännetulehdukset, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä. Lisäksi yläraajan alueella esiintyy erilaisia paikallisia, pehmytosiin paikantuvia kiputiloja, joita on vaikea ja joskus tarpeetontakin diagnosoida tarkasti. Toimistotyöntekijöillä näitä oireita kutsutaan monesti hiirikädeksi, vaikka niiden syntyyn saattavat vaikuttaa hiiren käytön lisäksi monet muutkin tekijät. Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin yli 6 900:aa päätetyöntekijää vuoden ajan (Lassen ym. 2004). Näppäimistön ja hiiren käyttöajat olivat suoraan verrannollisia koettuihin kipuoireisiin, mutta päätetyön yhteyttä spesifisiin diagnooseihin, kuten epikondyliittiin, ei voitu osoittaa. Spesifisille rasitussairauksille altistavia tekijöitä ovat käden puristusvoiman käyttö ja toistotyö. Riski on erityisen suuri suuren puristusvoiman ja toistuvien työliikkeiden esiintyessä yhdessä. Ranteen taipuneet asennot näyttävät olevan yksinään heikompi riskitekijä ja merkittävämpi yhdistyessään suureen puristusvoimaan tai toistuviin työliikkeisiin. Käteen kohdistuva tärinä lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä (taulukko 1). Akuutissa vaiheessa rasituksen välttäminen ja riittävä kipulääkitys ovat ensisijaisia käden ja kyynärvarren jännetulehdusten ja paikallisten kipujen hoitokeinoja. Paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehosta on riittävä näyttö, kun geeliä tai voidetta käytetään 3 4 kertaa päivässä (Paakkari 2004). Rannekanavaoireyhtymässä tehokkain konservatiivinen hoitokeino on yölastan käyttö (O Connor ym. 2003, Verdugo ym. 2003). Pitkittyneiden rasitussairauksien hoito vaatii harkintaa, ja monesti tarkkaavainen seuranta on vaikuttavinta. Rasitussairauksilla on yleensä hyvä ennuste, kun rasitustekijään puututaan. Kortikosteroidiruiskeiden tehosta on näyttöä lyhyellä, 6 12 viikon aikavälillä jännetulehdusten ja epikondyliitin hoidossa. Epikondyliitin hoidossa kortikosteroidiruiskeiden tiedetään kuitenkin lisäävän uusiutumia 3 12 kuukauden seurannassa. Australialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa joukko epikondyliittipotilaita jaettiin tarkkaavaiseen seurantaan, fysioterapiaan ja kortikosteroidiruiskehoitoon (Bisset ym. 2006). Vuoden kuluttua paranemistulos oli paras seurantaryhmässä, toiseksi paras fysioterapiaryhmässä ja selvästi heikoin kortikosteroidiruiskeryhmässä. Vaikeissa tapauksissa hoitokeinot on harkittava yksilöllisesti. Moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatu näyttöä myös yläraajan rasitussairauksissa (Meijer ym. 2006). Selkeästi vaikuttamattomista hoitomuodoista, kuten hieronnasta ja laserhoidosta, on syytä luopua. Epikondyliitin sokkiaaltohoidosta on tehty useita vertailevia tutkimuksia, mutta vaikuttavuutta ei ole voitu osoittaa. Näyttö ultraääni- 736 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

6 hoidosta ja liikeharjoittelusta on vähäistä ja osin ristiriitaista. Hermovenytys- ja ultraäänihoidon tehosta rannekanavaoireyhtymässä ei ole näyttöä. Rannekanavaoireyhtymässä on syytä harkita leikkaushoitoa, jos todetaan lihasheikkoutta, ENMG:ssä vahvasti poikkeava löydös, oireet ovat voimakkaita tai eteneviä tai konservatiivinen hoito ei tuota tulosta. Muissa yläraajan rasitussairauksissa leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Yläraajasairaudet ammattitauteina Yläraajan rasitussairaudet ovat edelleen tavallisin ammattitautilain perusteella korvattava sairausryhmä. Niiden osuus kaikista korvatuista tapauksista on noin kolmannes. Korvattaviin yläraajan rasitussairauksiin kuuluvat jännetuppitulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Muita mahdollisia yläraajan ammattitauteina korvattavia sairauksia ovat kyynärpään bursiitti (korvataan tapaturmana) ja kyynärvaltimon tromboosi. Ammattitautikorvaus edellyttää, että yläraajan rasitussairaus on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työn rasitustekijöistä. Jännetuppitulehduksissa ja epikondyliiteissä korvauksen edellytyksenä on, että työhön sisältyy toistotehtäviä tai voimankäyttöä tai hankalia yläraajan työasentoja. Lisäksi edellytetään, että oireet ovat ilmaantuneet nopeasti työn alkamisen tai työkuvan muutoksen jälkeen. Työtehtävien outous (uusi työ, uudet työvälineet tai työtavat taikka työhön paluu tauon jälkeen) tukee ammattitautidiagnoosia. Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti, vähintään puolen vuoden ajan, ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja ja ranteen kuormitusta yhdistettynä suureen voimankäyttöön. Ammattitautikorvausta puoltavia lisätekijöitä ovat ranteen ja käden toistuvat työliikkeet ja tärisevien työkalujen käyttö. Yläraajan rasitusvammoja korvattaessa on katsottu, että tavanomainen toimisto- tai atktyö ei ole riittävän rasittavaa, jotta rasitusvamma voisi syntyä. Siivous- tai ompelutyö ei Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet yleensä myöskään ole johtanut ammattitautikorvauksiin. Korvattavia rasitusvammoja taas voi esiintyä lihanleikkaajan, peltisepän, muurarin ja pakkausalan töissä sekä teollisuuden vaihetöissä. Poikkeuksia kuitenkin on: Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä toimistotyöntekijän peukalon rasitusvamma ja pankkitoimihenkilön epikondyliitti on katsottu ammattitaudeiksi. Rannekanavaoireyhtymässä on tehty korvauspäätöksiä, jos työntekijä on työskennellyt lihanleikkaajana, peltiseppänä, muurarina taikka pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä. Työhöntulotarkastukset ja riskiryhmien seuranta Nykytiedon perusteella ei pystytä kovin hyvin ennustamaan, ketkä oireettomista henkilöistä saavat niskan tai yläraajan sairauksia. Tenosynoviittiin liittyy lisääntynyt uusiutumisriski, jos työ säilyy samana (E. Viikari-Juntura, henkilökohtainen tiedonanto). Tämä on pidettävä mielessä työhönsijoitustarkastuksissa. Poikkeuksellisen kuormittaviin tehtäviin sijoittamisesta on erityismääräyksiä. Esimerkiksi hävittäjälentäjille tehdään koko selkärangan magneettikuvaus jo ennen koulutuksen aloittamista (Puolustusvoimien asiakirja 2005). Näin voidaan todeta rakenteelliset poikkeavuudet ja tallentaa tieto selkärangan tilanteesta ennen altistumista suurille voimille ja kiihtyvyyksille lentojen yhteydessä. Riskialoilla työskentelevien niska- ja yläraajaoireiden seuranta työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksien yhteydessä tehtävin oirekyselyin voi antaa hyödyllistä tietoa terveydentilan kehittymisestä (Descatha ym. 2007) ja ennakoida tulevaa sairastavuutta. Sairausloman tarpeen arviointi Sairausloman tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon oireiden vaikeus, työn kuormitustekijät ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Niskaoireissa 1 3 päivänkin sairausloma voi olla riittävä ja yli viikon pituinen sairausloma on harvoin tarpeen (Viikari-Juntura ym. 2000). Spesifisissä yläraajasairauksissa ja erityisesti ammattitautien yhteydessä sairauslomat ovat usein 737

7 pitempiä. Lihanjalostusteollisuudessa ranteen ja kyynärvarren alueen tenosynoviittien aiheuttamien sairauslomien mediaani oli kymmenen päivää ja epikondyliitin 16 päivää (Kurppa ym. 1991). Vuoden 2007 alusta voimaan tullut osasairauspäivärahalaki tarjoaa uuden mahdollisuuden palata osa-aikatyöhön pitkähköltä, yli 60 sairauspäivärahapäivää kestäneeltä sairauslomalta. Osasairauspäiväraha saattaa edistää työhön paluuta myös kroonistuneissa niska- ja yläraajavaivoissa. Lopuksi Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet aiheuttavat kipua ja toimintakyvyn menetystä. Väestön kannalta merkittävimmät haitat ovat työkyvyttömyys ja siitä aiheutuvat kustannukset. Menetetty työaika ja sairauspäivärahat ovat suurin kustannus, mutta terveydenhuollon resursseja kuluu paljon myös sairauksien toteamiseen ja hoitoon. Toistaiseksi on tehty vain vähän tutkimuksia, joissa tulosmuuttujana olisi käytetty sairauslomapäivien vähenemistä tai työhön paluun nopeutumista. Näyttää kuitenkin selvältä, että hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan, jos tavoitteena on oireiden lievittämisen lisäksi sairauspoissaolojen optimointi ja siihen kohdistetaan interventioita. Abasolo ym. (2005) vertasivat aktiivista puuttumista tavanomaiseen hoitoon yli tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi hoitoon hakeutuneen ryhmässä. Intervention osia olivat potilaiden informointi, potilasohjeet ja tehostetut yksilölliset hoito-ohjelmat. Sairauslomien määrä väheni interventioryhmässä merkittävästi (26 vs 41 päivää), ja myös pitkäaikaistyökyvyttömien osuus väheni (38 vs 99 henkilöä). Työterveyshuoltoon tarvitaan lisää tutkimustietoa ja suosituksia sairauslomien kestosta ja mahdollisuuksista mukauttaa työtä toimintakyvyn mukaan. Vielä ei ole riittävää tutkimustietoa siitä, miten sairauspoissaoloihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Mahdollisilta toimintavoilta näyttävät vaikuttaminen työpaikan käytäntöihin sekä työterveyshuollon hoito-ohjelmien ja korvausjärjestelmän kehittäminen. y d i n a s i a t Niskakivun akuutissa vaiheessa pyritään jatkamaan päivittäisiä toimia ja vaikuttamaan oireita provosoiviin tekijöihin. Vaivojen kroonistuessa lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävät harjoitteet vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä. Pitkiä oraalisia tulehduskipulääkehoitoja tulee yleensä välttää niska- ja yläraajakipujen hoidossa. Yläraajakivuissa paikallinen tulehduskipugeeli voi olla riittävä. Paikallisella kortisoniruiskeella on lyhytaikaisia suotuisia vaikutuksia olkapään jänne- ja jännetuppitulehdusten hoidossa, mutta epikondyliitissa ruiskehoidon pitkäaikaistulokset näyttävät huonommilta kuin muiden hoitojen. Potilas kannattaa pyrkiä pitämään työssä fyysisiin kuormitustekijöihin vaikuttamalla ja hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyä. Tutkimukset ovat toistaiseksi keskittyneet hoitojen terveysvaikutuksiin. Sairauspoissaolojen hallinnasta ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. 738 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

8 Kirjallisuutta Abasolo L, Blanco M, Bachiller J, ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal disorders. Ann Intern Med 2005;143: Andersen JH, Kaergaard A, Mikkelsen S, ym. Risk factors in the onset of neck/shoulder pain in a prospective study of workers in industrial and service companies. Occup Environ Med 2003;60: Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM, Bouter LM, van der Wal G. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7 19. Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M, ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58: Ariëns GA, Bongers PM, Hoogendoorn WE, van der Wal G, van Mechelen W. High physical and psychosocial load at work and sickness absence due to neck pain. Scand J Work Environ Health 2002;28: Bisset L, Beller E, Jull G, Brooks P, Darnell R, Vicenzino B. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939. Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 1. Art. No.: CD DOI: / CD Descatha A, Roquelaure Y, Chastang J, Evanoff B, Melchior M. Validity of Nordic-style questionnaires in surveillance of upper-limb workrelated musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2007 (painossa). Green S, Buchbinder R, Glazier R, Forbes A. Interventions for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev. 2000;(2):CD Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Physiotherapy interventions for shoulder pain. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD Haraldsson BG, Gross AR, Myers CD, ym. Massage for mechanical neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. Hildebrandt VH, Bongers PM, Dul J, van Dijk FJ, Kemper HC. The relationship between leisure time, physical activities and musculoskeletal symptoms and disability in worker populations. Int Arch Occup Environ Health 2000;738: Hill J, Lewis M, Papageorgiou AC, Dziedzic K, Croft P. Predicting persistent neck pain: a 1-year follow-up of a population cohort. Spine 2004;29: Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M, ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for neck and shoulder pain among working age adults. Cochrane Database Syst Rev 2003(2):CD Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E, Huuskonen M, Kivi P. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32 7. Kay TM, Gross A, Goldsmith C, ym. Exercises for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T:40 Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyön arviointimenetelmä. Työterveyslaitos, Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 2007 (painossa). Lassen CF, Mikkelsen S, Kryger AI, ym. Elbow and wrist/hand symptoms among 6,943 computer operators: a 1-year follow-up study (the NUDATA study). Am J Ind Med 2004 Nov;46: Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A, Sadiraj K, Frings-Dresen MH. Cost-effectiveness of multidisciplinary treatment in sick-listed patients with upper extremity musculoskeletal disorders: a randomized, controlled trial with one-year follow-up. Int Arch Occup Environ Health 2006;79: Miranda H, Viikari-Juntura E, Martikainen R, Takala EP, Riihimaki H. Physical exercise and musculoskeletal pain among forest industry workers. Scand J Med Sci Sports 2001;114: Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S, Heliovaara M, Riihimaki H. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings. Am J Epidemiol 2005;161: Mäkelä M, Heliövaara M, Sievers K, Impivaara O, Knekt P, Aromaa A. Prevalence, determinants, and consequences of chronic neck pain in Finland. Am J Epidemiol 1991;134: Mäkelä M, Heliövaara M, Sainio P, Knekt P, Impivaara O, Aromaa A. Shoulder joint impairment among Finns aged 30 years or over: prevalence, risk factors and co-morbidity. Rheumatology. 1999;38: Niskakipu [verkkoversio]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rahabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseuran Duodecim 2002 [päivitetty ]. Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F, Layde PM. Risk factors for carpal tunnel syndrome in a general population. Occup Environ Med 1997;54: O Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003(1):CD Paakkari P. Iholta imeytyvät tulehduskipulääkkeet. Duodecim 2004; 120: Proper KI, Staal BJ, Hildebrandt VH, van der Beek AJ, van Mechelen W. Effectiveness of physical activity programs at worksites with respect to work-related outcomes. Scand J Work Environ Health 2002;28: Puolustusvoimien asiakirja (PAK) I 3:03 Sotilaslentäjien lääketieteellinen valintamenettely Shiri R, Varonen H, Heliövaara M, Viikari-Juntura E. Hand dominance in upper extremily musculoskeletal disorders. J Rheumatol 2007;34 (painossa) Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H, Heliovaara M. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164: Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ, Bonauto DK, Bao S, Smith C. Natural course of nontraumatic rotator cuff tendinitis and shoulder symptoms in a working population. Scand J Work Environ Health 2006;32: Sluiter JK, Rest KM, Frings-Dresen MH. Criteria document for evaluating the work-relatedness of upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health. 2001;27 Suppl 1: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa. Ongelman laajuus, syyt sekä ehkäisy-, hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet. Helsinki: Sosiaali- ja terveysmnisteriön työryhmämuistioita 1996:18. Stenlund B, Goldie I, Hagberg M, Hogstedt C. Shoulder tendinitis and its relation to heavy manual work and exposure to vibration. Scand J Work Environ Health 1993;19:43 9. Storro S, Moen J, Svebak S. Effects on sick-leave of a multidisciplinary rehabilitation programme for chronic low back, neck or shoulder pain: comparison with usual treatment. J Rehabil Med 2004;36:12 6. Trinh KV, Graham N, Gross AR, ym. Acupuncture for neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. van Dijk MA, Reitsma JB, Fischer JC, Sanders GT. Indications for requesting laboratory tests for concurrent diseases in patients with carpal tunnel syndrome: a systematic review. Clin Chem 2003;49: Verdugo RJ, Salinas RS, Castillo J, Cea JG. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003(3):CD Vessey MP, Villard-Mackintosh L, Yeates D. Epidemiology of carpal tunnel syndrome in women of childbearing age. Findings in a large cohort study. Int J Epidemiol 1990;19: Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimaki H, Martikainen R, Jäppinen P. Predictive validity of symptoms and signs in the neck and shoulders. J Clin Epidemiol 2000;53: Walker-Bone K, Byng P, Linaker C, ym. Reliability of the Southampton examination schedule for the diagnosis of upper limb disorders in the general population. Ann Rheum Dis 2002;61: Walker-Bone K, Reading I, Coggon D, Cooper C, Palmer KT. Risk factors for specific upper limb disorders as compared with non-specific upper limb pain: assessing the utility of a structured examination schedule. Occup Med 2006;56: Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH, Alder SC, White GL Jr., Lyon JL. Associations between body-mass index and surgery for rotator cuff tendinitis. J Bone Joint Surg Am 2004;86-A: Willich SN, Reinhold T, Selim D, Jena S, Brinkhaus B, Witt CM. Cost-effectiveness of acupuncture treatment in patients with chronic neck pain. Pain 2006;125: Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen verkkokurssi. www. kaypahoito.fi/oppimateriaalit/verkkokurssit EIRA VIIKARI JUNTARA, LKT, tutkimusprofessori HELENA VARONEN, LT, ylilääkäri, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki 739

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä?

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Eira Viikari Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos Sisältö 1. Yläraajasairaudet, työkyvyn alenema,

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus

Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus 300910 Loppuraportti Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus Hankkeen johtaja: Eira Viikari-Juntura, LKT, tutkimusprofessori Työhön liittyvät sairaudet ja Liikuntaelinkeskus

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 10.5.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

TAKE A BRAKE TAUKOHIERONNAN HOITO-OHJELMAN VAIKUTTAVUUS KIPUUN JA TYÖHYVINVOINTIIN

TAKE A BRAKE TAUKOHIERONNAN HOITO-OHJELMAN VAIKUTTAVUUS KIPUUN JA TYÖHYVINVOINTIIN 1 2.9.2009 LOPPURAPORTTI TAKE A BRAKE TAUKOHIERONNAN HOITO-OHJELMAN VAIKUTTAVUUS KIPUUN JA TYÖHYVINVOINTIIN Tutkimushankkeen toteuttaja: Reijo Koskelo, FT, TtM, tutkija Juontotie 14 D 45 70150 Kuopio puh.

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Työn muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla

Työn muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla Työn muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla Mitä uusimmat interventiotutkimukset kertovat? Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos Sisältö 1.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni

Lisätiedot

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2. Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Niskakipu

Käypä hoito -suositus. Niskakipu Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 26.10.2009

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Kuntoutus tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Timo Pohjolainen, LKT, dosentti

Kuntoutus tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Timo Pohjolainen, LKT, dosentti Kuntoutus tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa Timo Pohjolainen, LKT, dosentti Sidonnaisuudet 2011-2014 Fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet Päätoimi: johtava ylilääkäri,

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Sairauspoissaolotarpeen arviointi Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Hannu Luomajoki Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Fysioterapeuttien ja lääkäreiden työkaluksi on kehitetty helppo ja nopeakäyttöinen testistö, jolla voi tunnistaa liikekontrollin

Lisätiedot

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin.

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. 1 2 Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. Oireet voivat tuntua niskan ja hartian alueen väsymyksenä,

Lisätiedot

Tenniskyynärpää pitkällinen ja kivulias vaiva

Tenniskyynärpää pitkällinen ja kivulias vaiva TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti Tieteellinen tutkimus ORTON, Invalidisäätiö Bulevardin klinikka, Helsinki martti.vastamaki@orton.fi PASI PAAVILAINEN LT, käsikirurgian erikoislääkäri

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Työterveyshuollon vaikuttavuus

Työterveyshuollon vaikuttavuus Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja Esityksen sisältö Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Tenniskyynärpää pitkällinen ja kivulias vaiva

Tenniskyynärpää pitkällinen ja kivulias vaiva Katsaus tieteessä Martti Vastamäki LKT, käsikirurgian dosentti Tieteellinen tutkimus ORTON, Invalidisäätiö Bulevardin klinikka, Helsinki martti.vastamaki@orton.fi Pasi Paavilainen LT, käsikirurgian erikoislääkäri

Lisätiedot

Niskakivun hoito. Käypä hoito -suositus. Tiivistelmä. Suosituksen tavoitteet ja kohderyhmät. Niskakivun esiintyvyys

Niskakivun hoito. Käypä hoito -suositus. Tiivistelmä. Suosituksen tavoitteet ja kohderyhmät. Niskakivun esiintyvyys Käypä hoito -suositus Tiivistelmä Niskakipua on Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan kokenut viimeksi kuluneen kuukauden aikana 26 % yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 40 % naisista. Verrattuna parikymmentä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 2/1/15 0 Sairausloman määräämiseen liittyviä haasteita lääkärin työssä Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri, Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja 2/1/15 1 Taustaa Sairausloman

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.8.2014 KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.8.2014 KP Martimo: Kipu, mieli, työkyvyttömyys. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kipu, mieli ja työkyvyttömyys Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja Tästä ajattelin puhua Työkyvyttömyyden syistä Liikuntaelinkivusta ja kivusta yleensäkin Yleistä mielialahäiriöstä Kivun

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti.

Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti. Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti. Helena Miranda, lääk.tri, Msc, työterveyden dosentti HAPPEA! Hoitajien

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot