Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet"

Transkriptio

1 Työterveys Eira Viikari-Juntura ja Helena Varonen Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet Niskakivut ja yläraajan oireet ovat tavallisia. Niiden selvittelyssä keskeistä on tunnistaa tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan estää oireiden pitkittymistä ja työkyvyttömyyden kehittymistä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpito, sopiva kuormitus, liikunta ja kivun turvallinen hoito ovat ensisijaisia tapoja vaikuttaa oireisiin. Terveydenhuollon voimavaroja käytetään myös moniin hoitomuotoihin, joiden vaikuttavuus on osoittamatta. N iska-hartiaseudun ja yläraajan kivut ovat tavallisia ja yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Salon seudun terveyskeskuksen vuosien aineistossa 22 % kaikista lääkärikäynneistä johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista, 2 % tarkemmin määrittämättömistä yläraajaoireista, 1,2 % niskaoireista, 0,2 % epikondyliiteistä ja 0,08 % rannekanavaoireyhtymistä (Seppo Y. T. Junnila, henkilökohtainen tiedonanto). Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat syynä noin kolmasosaan Kansaneläkelaitoksen sairauspäivärahakausista. Kun Kela vuonna 2004 maksoi päivärahoja kaikkiaan 670 miljoonaa euroa, niistä 5,4 miljoonaa kului kaularangan välilevysairauksiin ja 31 miljoonaa olkapään kiputiloihin (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2004). Niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet ovat harvoin yksinään työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Kliinisen tutkimuksen ja diagnoosin merkitys Valtaosalla yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolle tulevista potilaista ei ole spesifistä niska-hartiaseudun tai yläraajan sairauden diagnoosia. Heillä voi esiintyä paikallisia tai laaja-alaisia oireita ilman kliinisiä löydöksiä, tai oireet ja kliiniset löydökset eivät»täsmää» siten, että spesifisen kiputilan diagnostiset kriteerit täyttyisivät. Spesifinen diagnoosi ja positiiviset kliiniset löydökset näyttävät ennustavan oireiden pitkittymistä (Silverstein ym. 2006) ja sairauslomia (Viikari-Juntura ym. 2000). Spesifiset kiputilat ovat myös selkeämmin yhteydessä fyysisiin kuormitustekijöihin kuin epäspesifiset (Walker-Bone ym. 2006). Täsmällisen kliinisen diagnoosin määrittämisellä on siten merkitystä paitsi hoidon valinnassa myös ennusteen arvioimisessa ja riskitekijöiden tunnistamisessa. Olkapään ja muun yläraajan kiputiloille on laadittu konsensustyönä diagnostisia kriteerejä (Sluiter ym. 2001, Walker-Bone ym. 2002), jotka pohjautuvat oireisiin ja kiputilalle spesifiseen provokaatiotestiin (Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen verkkokurssi). Niskakivut luokitellaan yleensä paikantumisen (paikallinen tai säteilevä niskakipu) ja keston (akuutti alle 12 viikkoa, krooninen 12 viikkoa tai enemmän) perusteella. Kliinisen tutkimuksen avulla suljetaan Duodecim 2007;123:732 9 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

2 Taulukko 1. Työn fyysisiä kuormitustekijöitä, jotka lisäävät niska-hartia- ja yläraajasairauksien esiintyvyyttä tai ilmaantuvuutta. Kuormitustekijä Niskakipu tai -sairaus Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus Epikondyliitti Rannekanavaoireyhtymä Voiman käyttö Yläraajan suuren voiman käyttö (Ariëns ym. 2000) Fyysisesti kuormittavat työtehtävät (Mäkelä ym. 1999) Käden suuren puristusvoiman käyttö erityisesti yhdessä työliikkeiden suuren toistuvuuden kanssa Käden suuren puristusvoiman käyttö, vähäistä näyttöä myös voimakkaasta pinsettiotteesta (Walker-Bone ym. 2006) Työliikkeiden toistuvuus Työliikkeiden suuri toistuvuus (Andersen ym. 2003) Vähän tutkimuksia Työliikkeiden suuri toistuvuus erityisesti yhdessä käden suuren voimankäytön kanssa Työliikkeiden suuri toistuvuus (Walker-Bone ym. 2006) Asento Niskan etukumara asento erityisesti staattisessa työssä (Ariëns ym. 2001) Kädet koholla työskentely (Miranda ym. 2005) Ei selvää näyttöä Vähäistä näyttöä ranteen taipuneista asennoista (Walker-Bone ym. 2006) Käteen kohdistuva tärinä Tärisevien työkalujen käyttö (Ariëns ym. 2000) Vähäistä näyttöä tärisevien työkalujen käytöstä (Stenlund ym. 1993) Ei selvää näyttöä Tärisevien työkalujen käyttö (Walker-Bone ym. 2006) Psykososiaaliset tekijät Suuri työmäärä, huonot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtovereiden tai esimiesten tuki (Ariëns ym. 2002) Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia pois vakavat sairaudet ja selvitetään, onko kysymyksessä hermojuuren tai kaulaytimen puristustila (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Työhön liittyvät ja yksilölliset riskitekijät Työterveyshuollossa toimivan lääkärin tehtäviin kuuluu selvittää potilaan työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja muodostaa käsitys siitä, missä määrin niillä voi olla merkitystä vaivojen syynä tai pahentajana (taulukko 1). Koska työterveyslääkärit hallitsevat työn ja sairauden yhteyksien selvittelyn, he voisivat toimia nykyistä useammin myös muiden yleis- ja erikoislääkäreiden konsultteina sairauslomien tarpeen ja sairauksien työperäisyyden selvittelyssä. Joskus oireiden syynä voi olla jokin vapaaajan harrastus tai tapaturma ja oireisto pahenee työssä tai haittaa suoriutumista. Niskakipujen, Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet olkapään ja useimpien yläraajasairauksien riski lisääntyy iän myötä. Tietyt kiputilat esimerkiksi niskakivut, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä (taulukko 2). Muihin yksilöllisiin riskitekijöihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Työhön kohdistuvat toimenpiteet Jos työn kuormitustekijät näyttävät aiheuttavan tai pahentavan niska- ja yläraajavaivoja, kuormitustekijöihin vaikuttaminen on osa hoitoa. Mahdollisuuksista vaikuttaa työolosuhteisiin kannattaa keskustella potilaan esimiehen kanssa. On turha antaa potilaan mukaan esimiehelle vietäväksi suositusta toimenpiteistä, joita ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa. Toimenpiteet voivat kohdistua työmenetelmiin siten, että voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus, hanka- 733

3 Taulukko 2. Yksilöllisiä tekijöitä, jotka lisäävät niska-hartia- ja yläraajasairauksien esiintyvyyttä tai ilmaantuvuutta. Yksilöllinen tekijä Niskakipu tai -sairaus Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus Ikä Esiintyvyys kasvaa iän myötä työikäisillä (Mäkelä ym. 1991) Esiintyvyys kasvaa huomattavasti iän myötä (Miranda ym. 2005) Epikondyliitti Esiintyvyys kasvaa iän myötä noin 50 vuoteen asti (Shiri ym. 2007) Sukupuoli Naisilla yleisempi Ei yhteyttä Naisilla jonkin verran yleisempi Ylipaino Vähäistä näyttöä (Mäkelä ym. 1991) Mahdollinen yhteys (Wendelboe ym. 2004) Ei yhteydessä lateraaliseen epikondyliittiin, vähäistä näyttöä yhteydestä mediaaliseen epikondyliittiin naisilla Tupakointi Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Mahdollinen yhteys Liikunnan harrastaminen Tutkimustulokset ristiriitaisia (Hildebrandt ym. 2000) Yleissairaudet Ei selvää näyttöä Diabetes yhteydessä jännetulehdukseen (Miranda ym. 2005) Yleinen terveys, henkinen terveys Huono yleinen terveydentila, henkinen rasittuneisuus, mielenterveyden häiriöt (Walker-Bone ym. 2006) Rannekanavaoireyhtymä Esiintyvyys kasvaa iän myötä noin 50 vuoteen asti ja uudelleen 70 ikävuoden jälkeen (Shiri ym. 2007) Naisilla huomattavasti yleisempi Yhteys todettu useissa tutkimuksissa (Nordstrom ym. 1997) Mahdollinen yhteys naisilla (Vessey ym. 1990) Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Ei selvää näyttöä Diabetes, hypotyreoosi ja nivelreuma yhteydessä rannekanavaoireyhtymään (van Dijk ym. 2003) Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia Vähän tutkimuksia lat asennot tai työn staattisuus vähenee. Muita keinoja ovat työn tauottaminen tai jaksottaminen ja opastus. Riskitekijöihin puuttumisen vaikutuksista niska- tai yläraajasairauksissa on kuitenkin melko vähän tutkimuksiin perustuvaa näyttöä (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002, Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet: Käypä hoito -suositus 2007). Työfysioterapeutti voi työpaikkakäynnillä selvittää tarkemmin työn kuormitustekijöitä. Tässä yhteydessä selvitetään yleensä ensin tärkeimmät työtehtävät ja sen jälkeen kuormittaviin tehtäviin liittyvät fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Suomessa käytössä olevia työn kuormitustekijöiden analysointimentelmiä ovat Toisto- Repe (Ketola ja Laaksonlaita 2004) ja Rasitusvammaoppaassa kuvattu yläraajan kuormituksen arviointimenetelmä (Ketola ym. 2003). Yksilölliset terveyskäyttäytymistä koskevat ohjeet Ylipainon on osoitettu olevan rannekanavaoireyhtymän ja olkapään jännetulehduksen riskitekijä (taulukko 2). Se on myös nivelrikon riskitekijä ja voi siten selittää osan kaularangan ja yläraajan nivelten vaivoista. Tutkimustulokset liikunnan harrastamisen yhteyksistä niskan ja yläraajan sairauksiin ovat olleet ristiriitaisia (Hildebrandt 2000), mutta liikunnan harrastamisen on todettu vähentävän yleisesti sairauslomia (Proper ym. 2002). Liikunnan suosittamises- 734 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

4 sa kannattaa edullisten metabolisten vaikutusten ohella pitää mielessä tiettyihin urheilulajeihin liittyvä vammautumisriski (Miranda ym. 2001). Vaikka näyttö elintapojen ja terveyskäyttäytymisen yhteyksistä niska- ja yläraajasairauksiin on puutteellista ja osittain ristiriitaistakin, yhteydet selkä- ja nivelsairauksiin ovat niin vakuuttavia, että sosiaali- ja terveysministeriö päätyi jo luvulla suosittamaan yleistä terveyden edistämisen strategiaa myös liikuntaelinten sairauksien ehkäisyyn (Sosiaali- ja terveysministeriö 1996). Strategia sopii myös työterveyshuollon toiminnan pohjaksi. Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä terveyskäyttäytymiseen vaikuttamisesta primaari- tai sekundaaripreventiossa on kuitenkin vähän. Spesifiset hoidot Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet Niskakipu. Akuutilla paikallisella kivulla on yleensä hyvä ennuste. Tällaisen kivun hoitoa on tutkittu vähän. Yleinen suositus on jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimia ja vaikuttaa mahdollisiin oireita provosoiviin tekijöihin (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Lääkityksenä voidaan käyttää ensisijaisesti parasetamolia ja toissijaisesti tulehduskipulääkkeitä. Paikallisista kipulääkkeistä, ruiskeista tai akupunktuurista ei ole selvää näyttöä. Kaularangan liikkuvuutta parantavasta mobilisaatiohoidosta voi olla apua oireiden kestettyä yli kuukauden (Kay ym. 2005). Hoitavan lääkärin kannalta tärkeimpään kysymykseen miten niskakivun kroonistuminen voitaisiin estää ei tutkimusten perusteella löydy yksiselitteistä vastausta. Naisilla ja iäkkäämmillä näyttää olevan suurempi niskakivun ilmaantumisen ja myös pysyvyyden riski. Niin ikään henkisellä rasittuneisuudella ja kivun laaja-alaisuudella on ennusteellista merkitystä (Hill ym. 2004). Pitkittyneessä ja kroonisessa paikallisessa kivussa niska-hartiaseutua vahvistavasta harjoittelusta ja venyttelystä on lyhyt- ja pitempiaikaistakin hyötyä (Kay ym. 2005). Yhdistämällä liikehoito mobilisaatioon tai manipulaatioon on voitu vähentää niskakipua ja siihen liittyvää päänsärkyä. Suomalaisessa hoitosuosituksessa (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002) ei kuitenkaan suositella kaularangan manipulaatiota siihen liittyvän komplikaatioriskin vuoksi. Erityyppisten harjoitteiden esimerkiksi kestävyysja voimaharjoitteiden vaikutukset eivät näytä eroavan toisistaan (Kay ym. 2005). Akupunktuurilla on saatu krooniseen niskakipuun lyhytaikainen vaikutus (Trinh ym. 2006), ja saksalaisessa tutkimuksessa lääkärin antama akupunktuurihoito arvioitiin lyhyellä aikavälillä kustannusvaikuttavaksi (Willich ym. 2006). Hieronnan vaikutuksia yksinään tai yhdessä muiden hoitojen kanssa ei ole voitu osoittaa (Haraldsson ym. 2006). Tulehduskipulääkkeitä ei suositella kroonisen niskakivun pitkäaikaishoitoon. Moniammatillisen kuntoutuksen ei ole havaittu vaikuttavan niskakipuun, sen aiheuttamaan haittaan tai sairauslomiin (Karjalainen ym. 2003, Storro ym. 2004). Potilaita, joilla esiintyy selkeää säteilykipua tai niskaperäistä yläraajojen puutumista, tulee seurata huolellisesti kliinisellä tutkimuksella. Akuuteissa oireissa hoitoperiaatteet ovat samat kuin paikallisessa niskakivussa (Niskakipu: Käypä hoito suositus 2002). Yläraajojen hermojuuren ja erityisesti kaulaytimen puristustilan riski kasvaa myöhemmällä iällä, mutta näitä tiloja esiintyy myös työikäisillä. Tilanne voi kehittyä hiljalleen ilman, että potilas huomaa selvää muutosta oireissa. Motorisen puutosoireen ilmaantuessa potilas on lähetettävä leikkaushoidon arvioon. Olkapään sairaudet. Kiertäjäkalvosimen rappeumaan liittyvä jännetulehdus, iän myötä lisääntyvä olkapään hankausoireyhtymä (impingement) ja kiertäjäkalvosimen repeämät muodostavat tärkeimmän spesifisten sairauksien ryhmän. Työn fyysiset kuormitustekijät, kuten kädet koholla työskentely ja fyysisesti kuormittavat työt yleensä, ovat kiertäjäkalvosimen jännetulehduksen riskitekijöitä (taulukko 1). Vaikka ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, olkapääsairauksissa saattaa esiintyä tiettyihin tehtäviin liittyvää toimintakyvyn rajoittumista. Tällöin on järkevintä selvittää, onko työjärjestelyistä apua. Kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa erityisesti olkavarren loitonnus on kivulias. Potilasta voidaan neuvoa 735

5 Epikondyliitin hoidossa kortikosteroidiruiskeet lisäävät uusiutumia pitämään yllä nivelen liikelaajuutta viemällä käsi etukautta (fleksiossa) ylös ja aloittamalla liike myös kyynärpää fleksiossa. Ohjatulla harjoitteluohjelmalla on kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa parannettu toimintakykyä sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä (Green ym. 2003). Subakromiaalisia kortikosteroidiruiskeita käytetään yleisesti kiertäjäkalvosimen jännetulehduksessa. Systemoitujen katsausten mukaan ne saattavat olla fysioterapiaa tehokkaampia (Green ym. 2003). Vaikutukset näyttävät kuitenkin vähäisiltä ja lyhytaikaisilta (Buchbinder ym. 2003). Työkyvyttömyyden aiheuttavassa kroonisessa jännetulehduksessa voidaan harkita kirurgista hoitoa. Kun todetaan selvästi tapaturmainen repeämä, potilas on lähetettävä leikkaushoidon harkintaan. Jäätynyt olkapää on kiertäjäkalvosimen jännetulehdusta selvästi harvinaisempi sairaus. Sen alkuvaiheessa ongelmana on kipu ja tämän jälkeen usein pitkittyvä liikerajoitus. Kipuvaiheessa nivelensisäisellä kortikosteroidiruiskeella on vähäinen vaikutus, joka kestää yleensä yhdestä kahteen kuukauteen (Buchbinder ym. 2003). Vaikka jäätyneen olkapään liikehoidosta ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä (Green ym. 2003), siihen turvaudutaan yleisesti pahimman kipuvaiheen mentyä ohi. Narkoosimanipulaatiohoitoa käytetään joissakin pitkittyneissä tapauksissa, vaikka vaikutuksia ei ole voitu osoittaa satunnaistetuilla tutkimuksilla (Green ym. 2000). Yläraajan rasitussairauksiin luetaan ranteen ja käden jännetulehdukset, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä. Lisäksi yläraajan alueella esiintyy erilaisia paikallisia, pehmytosiin paikantuvia kiputiloja, joita on vaikea ja joskus tarpeetontakin diagnosoida tarkasti. Toimistotyöntekijöillä näitä oireita kutsutaan monesti hiirikädeksi, vaikka niiden syntyyn saattavat vaikuttaa hiiren käytön lisäksi monet muutkin tekijät. Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin yli 6 900:aa päätetyöntekijää vuoden ajan (Lassen ym. 2004). Näppäimistön ja hiiren käyttöajat olivat suoraan verrannollisia koettuihin kipuoireisiin, mutta päätetyön yhteyttä spesifisiin diagnooseihin, kuten epikondyliittiin, ei voitu osoittaa. Spesifisille rasitussairauksille altistavia tekijöitä ovat käden puristusvoiman käyttö ja toistotyö. Riski on erityisen suuri suuren puristusvoiman ja toistuvien työliikkeiden esiintyessä yhdessä. Ranteen taipuneet asennot näyttävät olevan yksinään heikompi riskitekijä ja merkittävämpi yhdistyessään suureen puristusvoimaan tai toistuviin työliikkeisiin. Käteen kohdistuva tärinä lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä (taulukko 1). Akuutissa vaiheessa rasituksen välttäminen ja riittävä kipulääkitys ovat ensisijaisia käden ja kyynärvarren jännetulehdusten ja paikallisten kipujen hoitokeinoja. Paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden tehosta on riittävä näyttö, kun geeliä tai voidetta käytetään 3 4 kertaa päivässä (Paakkari 2004). Rannekanavaoireyhtymässä tehokkain konservatiivinen hoitokeino on yölastan käyttö (O Connor ym. 2003, Verdugo ym. 2003). Pitkittyneiden rasitussairauksien hoito vaatii harkintaa, ja monesti tarkkaavainen seuranta on vaikuttavinta. Rasitussairauksilla on yleensä hyvä ennuste, kun rasitustekijään puututaan. Kortikosteroidiruiskeiden tehosta on näyttöä lyhyellä, 6 12 viikon aikavälillä jännetulehdusten ja epikondyliitin hoidossa. Epikondyliitin hoidossa kortikosteroidiruiskeiden tiedetään kuitenkin lisäävän uusiutumia 3 12 kuukauden seurannassa. Australialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa joukko epikondyliittipotilaita jaettiin tarkkaavaiseen seurantaan, fysioterapiaan ja kortikosteroidiruiskehoitoon (Bisset ym. 2006). Vuoden kuluttua paranemistulos oli paras seurantaryhmässä, toiseksi paras fysioterapiaryhmässä ja selvästi heikoin kortikosteroidiruiskeryhmässä. Vaikeissa tapauksissa hoitokeinot on harkittava yksilöllisesti. Moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on saatu näyttöä myös yläraajan rasitussairauksissa (Meijer ym. 2006). Selkeästi vaikuttamattomista hoitomuodoista, kuten hieronnasta ja laserhoidosta, on syytä luopua. Epikondyliitin sokkiaaltohoidosta on tehty useita vertailevia tutkimuksia, mutta vaikuttavuutta ei ole voitu osoittaa. Näyttö ultraääni- 736 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

6 hoidosta ja liikeharjoittelusta on vähäistä ja osin ristiriitaista. Hermovenytys- ja ultraäänihoidon tehosta rannekanavaoireyhtymässä ei ole näyttöä. Rannekanavaoireyhtymässä on syytä harkita leikkaushoitoa, jos todetaan lihasheikkoutta, ENMG:ssä vahvasti poikkeava löydös, oireet ovat voimakkaita tai eteneviä tai konservatiivinen hoito ei tuota tulosta. Muissa yläraajan rasitussairauksissa leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Yläraajasairaudet ammattitauteina Yläraajan rasitussairaudet ovat edelleen tavallisin ammattitautilain perusteella korvattava sairausryhmä. Niiden osuus kaikista korvatuista tapauksista on noin kolmannes. Korvattaviin yläraajan rasitussairauksiin kuuluvat jännetuppitulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Muita mahdollisia yläraajan ammattitauteina korvattavia sairauksia ovat kyynärpään bursiitti (korvataan tapaturmana) ja kyynärvaltimon tromboosi. Ammattitautikorvaus edellyttää, että yläraajan rasitussairaus on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työn rasitustekijöistä. Jännetuppitulehduksissa ja epikondyliiteissä korvauksen edellytyksenä on, että työhön sisältyy toistotehtäviä tai voimankäyttöä tai hankalia yläraajan työasentoja. Lisäksi edellytetään, että oireet ovat ilmaantuneet nopeasti työn alkamisen tai työkuvan muutoksen jälkeen. Työtehtävien outous (uusi työ, uudet työvälineet tai työtavat taikka työhön paluu tauon jälkeen) tukee ammattitautidiagnoosia. Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti, vähintään puolen vuoden ajan, ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja ja ranteen kuormitusta yhdistettynä suureen voimankäyttöön. Ammattitautikorvausta puoltavia lisätekijöitä ovat ranteen ja käden toistuvat työliikkeet ja tärisevien työkalujen käyttö. Yläraajan rasitusvammoja korvattaessa on katsottu, että tavanomainen toimisto- tai atktyö ei ole riittävän rasittavaa, jotta rasitusvamma voisi syntyä. Siivous- tai ompelutyö ei Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet yleensä myöskään ole johtanut ammattitautikorvauksiin. Korvattavia rasitusvammoja taas voi esiintyä lihanleikkaajan, peltisepän, muurarin ja pakkausalan töissä sekä teollisuuden vaihetöissä. Poikkeuksia kuitenkin on: Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä toimistotyöntekijän peukalon rasitusvamma ja pankkitoimihenkilön epikondyliitti on katsottu ammattitaudeiksi. Rannekanavaoireyhtymässä on tehty korvauspäätöksiä, jos työntekijä on työskennellyt lihanleikkaajana, peltiseppänä, muurarina taikka pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä. Työhöntulotarkastukset ja riskiryhmien seuranta Nykytiedon perusteella ei pystytä kovin hyvin ennustamaan, ketkä oireettomista henkilöistä saavat niskan tai yläraajan sairauksia. Tenosynoviittiin liittyy lisääntynyt uusiutumisriski, jos työ säilyy samana (E. Viikari-Juntura, henkilökohtainen tiedonanto). Tämä on pidettävä mielessä työhönsijoitustarkastuksissa. Poikkeuksellisen kuormittaviin tehtäviin sijoittamisesta on erityismääräyksiä. Esimerkiksi hävittäjälentäjille tehdään koko selkärangan magneettikuvaus jo ennen koulutuksen aloittamista (Puolustusvoimien asiakirja 2005). Näin voidaan todeta rakenteelliset poikkeavuudet ja tallentaa tieto selkärangan tilanteesta ennen altistumista suurille voimille ja kiihtyvyyksille lentojen yhteydessä. Riskialoilla työskentelevien niska- ja yläraajaoireiden seuranta työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksien yhteydessä tehtävin oirekyselyin voi antaa hyödyllistä tietoa terveydentilan kehittymisestä (Descatha ym. 2007) ja ennakoida tulevaa sairastavuutta. Sairausloman tarpeen arviointi Sairausloman tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon oireiden vaikeus, työn kuormitustekijät ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Niskaoireissa 1 3 päivänkin sairausloma voi olla riittävä ja yli viikon pituinen sairausloma on harvoin tarpeen (Viikari-Juntura ym. 2000). Spesifisissä yläraajasairauksissa ja erityisesti ammattitautien yhteydessä sairauslomat ovat usein 737

7 pitempiä. Lihanjalostusteollisuudessa ranteen ja kyynärvarren alueen tenosynoviittien aiheuttamien sairauslomien mediaani oli kymmenen päivää ja epikondyliitin 16 päivää (Kurppa ym. 1991). Vuoden 2007 alusta voimaan tullut osasairauspäivärahalaki tarjoaa uuden mahdollisuuden palata osa-aikatyöhön pitkähköltä, yli 60 sairauspäivärahapäivää kestäneeltä sairauslomalta. Osasairauspäiväraha saattaa edistää työhön paluuta myös kroonistuneissa niska- ja yläraajavaivoissa. Lopuksi Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet aiheuttavat kipua ja toimintakyvyn menetystä. Väestön kannalta merkittävimmät haitat ovat työkyvyttömyys ja siitä aiheutuvat kustannukset. Menetetty työaika ja sairauspäivärahat ovat suurin kustannus, mutta terveydenhuollon resursseja kuluu paljon myös sairauksien toteamiseen ja hoitoon. Toistaiseksi on tehty vain vähän tutkimuksia, joissa tulosmuuttujana olisi käytetty sairauslomapäivien vähenemistä tai työhön paluun nopeutumista. Näyttää kuitenkin selvältä, että hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan, jos tavoitteena on oireiden lievittämisen lisäksi sairauspoissaolojen optimointi ja siihen kohdistetaan interventioita. Abasolo ym. (2005) vertasivat aktiivista puuttumista tavanomaiseen hoitoon yli tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi hoitoon hakeutuneen ryhmässä. Intervention osia olivat potilaiden informointi, potilasohjeet ja tehostetut yksilölliset hoito-ohjelmat. Sairauslomien määrä väheni interventioryhmässä merkittävästi (26 vs 41 päivää), ja myös pitkäaikaistyökyvyttömien osuus väheni (38 vs 99 henkilöä). Työterveyshuoltoon tarvitaan lisää tutkimustietoa ja suosituksia sairauslomien kestosta ja mahdollisuuksista mukauttaa työtä toimintakyvyn mukaan. Vielä ei ole riittävää tutkimustietoa siitä, miten sairauspoissaoloihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Mahdollisilta toimintavoilta näyttävät vaikuttaminen työpaikan käytäntöihin sekä työterveyshuollon hoito-ohjelmien ja korvausjärjestelmän kehittäminen. y d i n a s i a t Niskakivun akuutissa vaiheessa pyritään jatkamaan päivittäisiä toimia ja vaikuttamaan oireita provosoiviin tekijöihin. Vaivojen kroonistuessa lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävät harjoitteet vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä. Pitkiä oraalisia tulehduskipulääkehoitoja tulee yleensä välttää niska- ja yläraajakipujen hoidossa. Yläraajakivuissa paikallinen tulehduskipugeeli voi olla riittävä. Paikallisella kortisoniruiskeella on lyhytaikaisia suotuisia vaikutuksia olkapään jänne- ja jännetuppitulehdusten hoidossa, mutta epikondyliitissa ruiskehoidon pitkäaikaistulokset näyttävät huonommilta kuin muiden hoitojen. Potilas kannattaa pyrkiä pitämään työssä fyysisiin kuormitustekijöihin vaikuttamalla ja hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyä. Tutkimukset ovat toistaiseksi keskittyneet hoitojen terveysvaikutuksiin. Sairauspoissaolojen hallinnasta ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. 738 E. Viikari-Juntura ja H. Varonen

8 Kirjallisuutta Abasolo L, Blanco M, Bachiller J, ym. A health system program to reduce work disability related to musculoskeletal disorders. Ann Intern Med 2005;143: Andersen JH, Kaergaard A, Mikkelsen S, ym. Risk factors in the onset of neck/shoulder pain in a prospective study of workers in industrial and service companies. Occup Environ Med 2003;60: Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM, Bouter LM, van der Wal G. Physical risk factors for neck pain. Scand J Work Environ Health 2000;26:7 19. Ariëns GA, Bongers PM, Douwes M, ym. Are neck flexion, neck rotation, and sitting at work risk factors for neck pain? Results of a prospective cohort study. Occup Environ Med 2001;58: Ariëns GA, Bongers PM, Hoogendoorn WE, van der Wal G, van Mechelen W. High physical and psychosocial load at work and sickness absence due to neck pain. Scand J Work Environ Health 2002;28: Bisset L, Beller E, Jull G, Brooks P, Darnell R, Vicenzino B. Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial. BMJ 2006;333:939. Buchbinder R, Green S, Youd JM. Corticosteroid injections for shoulder pain. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 1. Art. No.: CD DOI: / CD Descatha A, Roquelaure Y, Chastang J, Evanoff B, Melchior M. Validity of Nordic-style questionnaires in surveillance of upper-limb workrelated musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2007 (painossa). Green S, Buchbinder R, Glazier R, Forbes A. Interventions for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev. 2000;(2):CD Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Physiotherapy interventions for shoulder pain. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD DOI: / CD Haraldsson BG, Gross AR, Myers CD, ym. Massage for mechanical neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. Hildebrandt VH, Bongers PM, Dul J, van Dijk FJ, Kemper HC. The relationship between leisure time, physical activities and musculoskeletal symptoms and disability in worker populations. Int Arch Occup Environ Health 2000;738: Hill J, Lewis M, Papageorgiou AC, Dziedzic K, Croft P. Predicting persistent neck pain: a 1-year follow-up of a population cohort. Spine 2004;29: Karjalainen K, Malmivaara A, van Tulder M, ym. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for neck and shoulder pain among working age adults. Cochrane Database Syst Rev 2003(2):CD Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E, Huuskonen M, Kivi P. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32 7. Kay TM, Gross A, Goldsmith C, ym. Exercises for mechanical neck disorders. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T:40 Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyön arviointimenetelmä. Työterveyslaitos, Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 2007 (painossa). Lassen CF, Mikkelsen S, Kryger AI, ym. Elbow and wrist/hand symptoms among 6,943 computer operators: a 1-year follow-up study (the NUDATA study). Am J Ind Med 2004 Nov;46: Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A, Sadiraj K, Frings-Dresen MH. Cost-effectiveness of multidisciplinary treatment in sick-listed patients with upper extremity musculoskeletal disorders: a randomized, controlled trial with one-year follow-up. Int Arch Occup Environ Health 2006;79: Miranda H, Viikari-Juntura E, Martikainen R, Takala EP, Riihimaki H. Physical exercise and musculoskeletal pain among forest industry workers. Scand J Med Sci Sports 2001;114: Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S, Heliovaara M, Riihimaki H. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings. Am J Epidemiol 2005;161: Mäkelä M, Heliövaara M, Sievers K, Impivaara O, Knekt P, Aromaa A. Prevalence, determinants, and consequences of chronic neck pain in Finland. Am J Epidemiol 1991;134: Mäkelä M, Heliövaara M, Sainio P, Knekt P, Impivaara O, Aromaa A. Shoulder joint impairment among Finns aged 30 years or over: prevalence, risk factors and co-morbidity. Rheumatology. 1999;38: Niskakipu [verkkoversio]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rahabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseuran Duodecim 2002 [päivitetty ]. Nordstrom DL, Vierkant RA, DeStefano F, Layde PM. Risk factors for carpal tunnel syndrome in a general population. Occup Environ Med 1997;54: O Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003(1):CD Paakkari P. Iholta imeytyvät tulehduskipulääkkeet. Duodecim 2004; 120: Proper KI, Staal BJ, Hildebrandt VH, van der Beek AJ, van Mechelen W. Effectiveness of physical activity programs at worksites with respect to work-related outcomes. Scand J Work Environ Health 2002;28: Puolustusvoimien asiakirja (PAK) I 3:03 Sotilaslentäjien lääketieteellinen valintamenettely Shiri R, Varonen H, Heliövaara M, Viikari-Juntura E. Hand dominance in upper extremily musculoskeletal disorders. J Rheumatol 2007;34 (painossa) Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H, Heliovaara M. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164: Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ, Bonauto DK, Bao S, Smith C. Natural course of nontraumatic rotator cuff tendinitis and shoulder symptoms in a working population. Scand J Work Environ Health 2006;32: Sluiter JK, Rest KM, Frings-Dresen MH. Criteria document for evaluating the work-relatedness of upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health. 2001;27 Suppl 1: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa. Ongelman laajuus, syyt sekä ehkäisy-, hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet. Helsinki: Sosiaali- ja terveysmnisteriön työryhmämuistioita 1996:18. Stenlund B, Goldie I, Hagberg M, Hogstedt C. Shoulder tendinitis and its relation to heavy manual work and exposure to vibration. Scand J Work Environ Health 1993;19:43 9. Storro S, Moen J, Svebak S. Effects on sick-leave of a multidisciplinary rehabilitation programme for chronic low back, neck or shoulder pain: comparison with usual treatment. J Rehabil Med 2004;36:12 6. Trinh KV, Graham N, Gross AR, ym. Acupuncture for neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD DOI: / CD pub3. van Dijk MA, Reitsma JB, Fischer JC, Sanders GT. Indications for requesting laboratory tests for concurrent diseases in patients with carpal tunnel syndrome: a systematic review. Clin Chem 2003;49: Verdugo RJ, Salinas RS, Castillo J, Cea JG. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003(3):CD Vessey MP, Villard-Mackintosh L, Yeates D. Epidemiology of carpal tunnel syndrome in women of childbearing age. Findings in a large cohort study. Int J Epidemiol 1990;19: Viikari-Juntura E, Takala E, Riihimaki H, Martikainen R, Jäppinen P. Predictive validity of symptoms and signs in the neck and shoulders. J Clin Epidemiol 2000;53: Walker-Bone K, Byng P, Linaker C, ym. Reliability of the Southampton examination schedule for the diagnosis of upper limb disorders in the general population. Ann Rheum Dis 2002;61: Walker-Bone K, Reading I, Coggon D, Cooper C, Palmer KT. Risk factors for specific upper limb disorders as compared with non-specific upper limb pain: assessing the utility of a structured examination schedule. Occup Med 2006;56: Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH, Alder SC, White GL Jr., Lyon JL. Associations between body-mass index and surgery for rotator cuff tendinitis. J Bone Joint Surg Am 2004;86-A: Willich SN, Reinhold T, Selim D, Jena S, Brinkhaus B, Witt CM. Cost-effectiveness of acupuncture treatment in patients with chronic neck pain. Pain 2006;125: Yläraajan rasitussairauksien kliininen tutkiminen verkkokurssi. www. kaypahoito.fi/oppimateriaalit/verkkokurssit EIRA VIIKARI JUNTARA, LKT, tutkimusprofessori HELENA VARONEN, LT, ylilääkäri, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki 739

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus

Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus 300910 Loppuraportti Yläraajan rasitussairauksien varhainen ehkäisy: satunnaistettu tutkimus Hankkeen johtaja: Eira Viikari-Juntura, LKT, tutkimusprofessori Työhön liittyvät sairaudet ja Liikuntaelinkeskus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.

Niska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2. Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Sairauspoissaolotarpeen arviointi Hyvinvointia työstä Sairauspoissaolotarpeen arviointi Kari-Pekka Martimo, LT Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk. Palvelukeskusjohtaja 16.10.2015 Työterveyslaitos Kari-Pekka Martimo www.ttl.fi 2 Esityksen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi

Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Hannu Luomajoki Testistö selkäpotilaiden liikekontrollin häiriöiden tunnistamiseksi Fysioterapeuttien ja lääkäreiden työkaluksi on kehitetty helppo ja nopeakäyttöinen testistö, jolla voi tunnistaa liikekontrollin

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti.

Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti. Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti. Helena Miranda, lääk.tri, Msc, työterveyden dosentti HAPPEA! Hoitajien

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin fysioterapeuttien suoravastaanottoprojekti Perehdytys etäkoulutuksena terveyskeskuksiin 18.1.2012 klo 7.00 8.00 Adobe connect pro-ohjelmalla Jari Ylinen, fysiatrian ylilääkäri

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Järjestelmällisen katsauksen arviointi

Järjestelmällisen katsauksen arviointi Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot