Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - haasteet ja ratkaisumallit

Transkriptio

1 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - haasteet ja ratkaisumallit Pekka Pajakkala, johtava neuvonantaja, VTT Kuntainfran tulevaisuus tuoko julkisen ja yksityisen yhteistyö ratkaisun aamiaiskeskustelu, Helsinki

2 2 Innovaatiot, liiketoiminta, palvelut ja ihmiset näkökulmina Materiaaleilla liiketoimintamurroksia nanoteknologia ja toiminnalliset materiaalit biokemikaalit ja niiden lähtöaineet teolliset biomateriaalit uudet kuitumateriaaliketjut VTT:n strategiset tutkimuspainotukset Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset suorituskykyiset mikrosysteemit painettu älykkyys mittausratkaisut Digitaalinen maailma Vähähiiliset energiateknologiat energiatehokkuus uusiutuvat energialähteet ydinenergia, puhdas fossiilinen energia energiajärjestelmät, muutosten mallinnus Niukkaresurssinen tuotanto teollinen biotekniikka ja vihreä kemia puhdas vesi jätejalostamot resurssitehokkaat prosessit Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö viihtyvyys, turvallisuus, terveellisyys ja saavutettavuus integroitu suunnittelu, toteutus ja käyttö kestävät yhdyskunnat ja verkostot älykäs liikennemuotojen yhteiskäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiat terveelliset elintarvikeratkaisut lääkekehityksen teknologiat molekyylidiagnostiikka terveyden tietotekniikka Tieto vapaaseen käyttöön digitaaliset läsnä-älypalvelut kognitiiviset järjestelmät ja yhteentoimivuus internet ja pilvilaskenta vihreä ICT Ketterät teolliset järjestelmät globaalien tuotantojärjestelmien johtaminen ja organisointi simulointipohjainen suunnittelu ekotehokkaat koneet ihmisten ja organisaatioiden toiminta

3 3

4 4 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja Mistä apu Lähteitä: VTT, TAMK, Infra muutoksessa hanke, EUROCONSTRUCT, Tilastokeskus,

5 5 BKT:n kasvu ennakoi hyvin kuntien infrainvestointeja

6 6

7 7

8 8 Infrarakentamisen ajurit vuoteen 2030, OECD Talouskasvu, erityisesti elinkeinorakenteen muutokset Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin tuottamista palveluista kasvaa Siirtolaisuus, väestönkasvu ja keskittyminen Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkityksen kasvaminen Infrahankkeiden julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus Teknologian kehitys ja uusien teknologioiden käyttöönotto Lähde: OECD Infrastructure to 2030

9 9 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2011 lopusta

10 10 in Europe Gross Debt Civil Engineering volume

11 11

12 12 VTT s EcoCity Concept for sustainable community and neighbourhood regeneration and development Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Maamerkit, mistä kaupunki tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys Autoton keskusta Maan alaiset pysäköintiratkaisut, Julkinen liikenne Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Kuntainfra-käsite laajenee. Infraosaaminen kytkeytyy aiempaa tiiviimmin osaksi koko rakennetun ympäristön kehittämistä EkoGrad, Pietari, Venäjä

13 13 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja Mistä apu

14 14

15 15 ROTI asiantuntijat arvioivat kuntainfran tilan heikentyvän

16 16

17 17 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME 2025 Rakennettu ympäristö vastaa ihmisten ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on turvallinen, terveellinen ja palveleva. Sitä on helppo käyttää ja se toimii sujuvasti. Se on järkevästi suunniteltu ja rakennettu sekä kaukonäköisesti hoidettu. Haasteena on saada kuntainfra vastaamaan ylläoleviin vaatimuksiin RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

18 18 ROTI YHDYSKUNTATEKNIIKKA Askeleet tulevaisuuteen Vuoteen 2015 Teknisten peruspalveluiden tuotannossa kunnat keskittyvät ydintoimintoihinsa. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on lisääntynyt. Vuoteen 2020 Uusia palvelulaajuuksia ja rahoitusmalleja on otettu monipuolisesti käyttöön. Vuoteen 2050 Suomalainen rakennettu ympäristö on kokonaisvaltainen palvelualusta, jonka tuotteet, palvelut ja konseptit luovat kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edellytyksiä markkinaehtoisesti ympäri maailman.

19 19 Toteutuuko kuntainfrassa kestävän kehityksen osa-alueiden tasa-arvoisuus Kestävän kehityksen eri osa-alueiden tulee olla tasa-arvoisia niitä kaikkia tulee edistää ja tavoitella samanaikaisesti. Lähivuosina kunnissa tulee painottumaan talouspilari

20 20 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT Lasketaanko korjausvelka oikein? Paljonko on loppuun ajettavaa kuntainfraa?

21 21 Teknisen kuntainfran korjausvelka ROTIn mukaan 2010, mrd. kunta korjaus - uudis- korjausrak. infran velka investoinnit vuodessa arvo vuodessa Kadut ja yhdys- 23 2,5 2,1 0,9 kuntatekniset järjestelmät

22 22 Korjausvelka - näkökohtia korjausvelkaa ei kyetä poistamaan perinteisin keinoin mietittävä uusia lähestymistapoja / strategioita tarvitaan systemaattisia menettelyjä parempi tietopohja päätöksentekoon riskien analysointi korjaamisen kustannustehokkuuden parantaminen korjausvelan laskentaperusteet mikä on laskennassa oikea käyttöaika/poistoaika kasvutrendit saattavat muuttua pienemmiksi monista syistä: talouskasvu, muutokset liikkumisessa, veden säästö, kriittisiä tekijöitä korjaus perinteisin menetelmin, => paremmat perustelut päätöksentekijöille

23 , 2010 rahassa Pekka Pajakkala Maa- ja vesirakentamiseen käytetty rahamäärä per capita Norja Tanska Ruotsi Suomi Euroconstruct-maat Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011

24 24 6,0 % Maa- ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 5,0 4,0 Tanska 3,0 2,0 Ruotsi Norja Suomi Euroconstruct-maat 1,0 0, Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011 Infrapanostuksen BKT osuus ei nouse hitaan talouskasvun aikana

25 25 Share of new and R&M in civil engineering output in % 80% 60% 40% Repair and Maintenance New 20% 0% S lo vakia S w ede n P ortuga l B e lgium EC Helsinki 2011 S pain A ustria Ire land P o lan d F inla nd U nited K ing do m C zech R epu blic F ran ce H ung ary N orw a y G erm any N ethe rland s D enm a rk Italy S w itze rland Rikkaat ja/tai vanhat maat panostavat korjaukseen

26 26

27 27 Rakentamisen asiakasjakaumat sektoreittain - kuntien rooli Kunnat ovat merkittävä asiakasryhmä rakennusalan yrityksille, 5 mrd/a Hyödyntävätkö kunnat painoarvonsa toimimalla vaativana asiakkaana/rakennuttajana

28 28 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka Mitä se tarkoittaa, miten sitä mitataan paljonko sitä on kuntainfrassa 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja

29 29 Kuntainfran ongelma on kaupunkiseutujen harveneminen, kun niiden pitäisi tihentyä Kuva Lahti P Lähde: ERA17

30 30 Kunnat ovat avainasemassa kehitysuran määrittämisessä ja yhdyskuntarakenteen kasvihuonepäästöjen rajoittamisessa Lähde: ERA17

31 31 Kuntainfran tulevaisuus - omistus ja käyttö

32 32 Kuntainfran tulevaisuus - suunnittelu ja rakentaminen Infrarakenteiden vaatimusmuutokset (tekniset, turvallisuus, esteettömyys, saavutettavuus, suorituskyky/kapasiteetti, ) Suunnitteluperusteet muuttuvat, kasvaako liikenne 3 %/a? Ekologiset vaatimukset (vesi, maa-aines, energia, kasvit, eläimet, ) Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi Lisä- ja täydennysrakentamisen osaaminen, sen aiheuttamat kustannukset kunnille ovat pienet verrattuna uusiin alueisiin Rakentaminen rakennetussa ympäristössä (melu, pöly, päästöt, pilaantuneet maa-ainekset) Materiaalien käsittelylle asetetut vaatimukset, kierrätys, uusiokäyttö, ympäristöluvat Rakennustuotteiden ja kiviainesten CE merkinta Älyinfra, tietomalli, paikkatieto, koneautomaatio yms. teknologian kehitys

33 33 Kuntainfran tulevaisuus on erilainen kasvavilla alueilla Väestön kasvu keskittyy Etelä-Suomeen suurille kaupunkiseuduille Niissä rakennetun ympäristön täydennysrakentaminen ei riitä. Tarvitaan myös kokonaan uusia asuntoalueita Vanhojen vesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja katuverkkojen korjaaminen lisääntyy Useimmissa kunnissa taloudellinen tilanne pakottaa hankkeiden priorisointiin, etusijalla asettuvat ihmisten ja talouden toimivuuden kannalta elintärkeät kohteet

34 34 Kuntainfran tulevaisuus: PPP-hankkeet Vuoden 2010 PPP hankkeet (66 kpl) Euroopassa (% kpl) Lähde: EPEC

35 35 Kokemuksia Euroopan PPP hankkeista Hyödyt ovat pääasiassa teknisiä Suurempi osa isoista hankkeista on toimitettu aikataulu- ja budjettiraameissa Lisännyt palveluita ja innovaatioita, jotka laskevat elinkaarikustannuksia ja riskejä Kansainvälistynyt toiminta on nostanut sekä projektien että lopputuotteiden laatua Antanut julkiselle sektorille mahdollisuuden keskittyä tuotettavaan palveluun Kiinnostava sijoituskohde esim. eläkerahastoille Käytetty useissa maissa talouden elvyttämiseen Ongelmat ovat pääasiassa lainopillisia ja taloudellisia Rahoituksen saanti pankeista pankkien likviditeettiongelmien takia Suhdannevaihteluiden ja kriisien hallitseminen sopimuskaudella Pitkien sitoumusten ja yritysten mahdollisen lyhyemmän elinkaaren yhteensovittaminen Maiden erilaiset kirjanpitokäytännöt (pääoma taseessa) Lähde: EPEC

36 36 Pääosa kuntien infrarahoista käytetään palvelujen hankintaan AINEISIIN JA TARVIKKEISIIN 20 % TYÖ- KUSTANNUKSIIN 25 % PALVELUJEN OSTAMISEEN 55 % Tilastokeskus Miten palvelujen oston kasvua voisi nopeuttaa hyppäyksenomaisesti ja missä on säästöpotentiaalia

37 37 Kuntainfran määrästä ja kunnosta ei ole riittävää tietoa => käyttöomaisuuden hallinta systemaattiseksi ja arviontiprosessit kuntoon

38 38 Kuntien tulee tietää, miten kuntainfran uudistaminen tulee kehittymään

39 39 Infra-alan tilaajien ongelmana on maarakentamisen kustannusten nopean nousun aiheuttama rahan riittävyys

40 40 Ongelmana on kasvavien pienimuotoisten korjausrakentamishankkeiden tuottavuus

41 41

42 42 Kuntainfran tilanne ja tulevaisuus - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2. Kuntainfran tilanne, rakennuskanta, uudis ja korjaus/ylläpito 1. Mikä on rakennetun omaisuuden tila, ROTI lähestymistapa 2. Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta 3. Korjausvelka 3. Kuntainfran tulevaisuus Eri näkökulmia 4. Ratkaisumalleja edellä esitetyn pohjalta Mistä apu

43 43 Mistä apu, haasteet ja ratkaisut 1. Yhdyskuntien pyörittäminen niukkenevien resurssien aikana Liiketoiminnallistaminen: avoimmuus, läpinäkyvyys, kustannustietous julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotojen kehittäminen =>palvelutason optimointi ja käyttäjä/asiakaslähtöisyys lähtökohdaksi rahoituksen ja resurssien strateginen/oikea kohdentaminen pitkäjänteinen päätöksenteko kuntainfran käytön tehostaminen; kapasiteetti, käyttöaste, korjaus vaikka velalla on järkevää, vähentää kestävyysvajetta 2. Kasvava korjausvelka Käyttöomaisuuden systemaattisen hallinnan kehittäminen omistajapolitiikka, minkä infran tulee olla kuntien omistuksessa PPP hankkeet (ulkopuolista rahoitusta) 3. Kestävä kehitys, päästöjen vähentäminen tiekartta ekotehokkuuden (+sisäilmaston) parantamiseksi, uusiutuvan energian käyttöönotto

44 44 Mistä apu, haasteet ja ratkaisut 4. Kunnan kilpailukyvyn turvaaminen, huono infra vie kunnan kilpailukyvyn => Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen maapolitiikka, kaavoitus, kumppanuuskaavoitus kuntien yhteistyömallit, verkostomallit lisä- ja täydennysrakentamisen prosessit kuntoon liikenneyhteyksien kehittäminen, elinkeinopolitiikka infra uudet rahoitusmallit 5. Toimintatapojen, -prosessien ja palvelujen uudistaminen Monipuolinen tutkimus ja kehitys, kunnat yhdessä, Älyinfra; tietomallit; toimintavarmuus, kapasiteetti, Tuottavuus, tuottavuusmittarit infralle Kiinteistökehitystä vastaavia hankkeita infrapuolelle

45 45 VTT creates business from technology