INFRA-panostukset ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky - annammeko tasoitusta kilpailijamaille

Transkriptio

1 INFRA-panostukset ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky - annammeko tasoitusta kilpailijamaille Pekka Pajakkala Johtava neuvonantaja, VTT Infrapoliittinen iltapäivä, INFRA 2012 Helsinki

2 2 Innovaatiot, liiketoiminta, palvelut ja ihmiset näkökulmina Materiaaleilla liiketoimintamurroksia nanoteknologia ja toiminnalliset materiaalit biokemikaalit ja niiden lähtöaineet teolliset biomateriaalit uudet kuitumateriaaliketjut VTT:n strategiset tutkimuspainotukset Elektroniikan ja fotoniikan sovellukset suorituskykyiset mikrosysteemit painettu älykkyys mittausratkaisut Digitaalinen maailma Vähähiiliset energiateknologiat energiatehokkuus uusiutuvat energialähteet ydinenergia, puhdas fossiilinen energia energiajärjestelmät, muutosten mallinnus Niukkaresurssinen tuotanto teollinen biotekniikka ja vihreä kemia puhdas vesi jätejalostamot resurssitehokkaat prosessit Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö viihtyvyys, turvallisuus, terveellisyys ja saavutettavuus integroitu suunnittelu, toteutus ja käyttö kestävät yhdyskunnat ja verkostot älykäs liikennemuotojen yhteiskäyttö Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiat terveelliset elintarvikeratkaisut lääkekehityksen teknologiat molekyylidiagnostiikka terveyden tietotekniikka Tieto vapaaseen käyttöön digitaaliset läsnä-älypalvelut kognitiiviset järjestelmät ja yhteentoimivuus internet ja pilvilaskenta vihreä ICT Ketterät teolliset järjestelmät globaalien tuotantojärjestelmien johtaminen ja organisointi simulointipohjainen suunnittelu ekotehokkaat koneet ihmisten ja organisaatioiden toiminta

3 3 Esityksen sisältö 1. Tarkastelen, pitävätkö seuraavat väitteet paikkansa 1. Ruotsi on panostanut voimakkaasti teihin, rautateihin ja energiainfraan 2000-luvulla verrattuna esim. Suomeen 2. Suomi panostaa vähän infran rakentamiseen pohjoismaihin verrattuna 3. Infrarakentamisen hinnat ovat nouseet nopeasti 2. Johtopäätökset edellisistä 3. Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä, toimenpiteet 1. Uudet painotukset 2. tuottavuus Makrotason tarkasteluja, keskeisenä lähteenä EUROCONSTRUCTin tiedot eri Euroopan maista.

4 4 170 Tierakentamisen määrä volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus Norja Ruotsi Suomi Tanska Euroconstruct-maat Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2011

5 5 220 Rautateiden rakentaminen volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus Ruotsi 160 Norja Euroconstruct-maat Tanska 80 Suomi Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011

6 Energia- ja vesihuoltorakentaminen volyymi indeksi 2002=100, - investoinnit ja korjaus Norja Ruotsi Euroconstruct-maat Suomi Tanska Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2011

7 7 Johtopäätökset edellisistä Viimeisen 10 vuoden aikana Ruotsin panostus infrarakentamiseen on kasvanut tie- ja katusektorille 30 % (Suomi 5 %) rautatiesektorille 100 % (Suomi -25 %) energiainfraan 150 % (Suomi 5 %) Kasvuväite pitää paikkansa, mutta

8 8 Mihin MVR-rahat käytettiin maa- ja vesirakentaminen sektoreittain, prosenttia 100 % 12,0 90 Muu mvr ,6 mrd. 10,3 mrd. 8,2 mrd. 6,4 mrd. 25,5 Energiaja vesi huolto 11,9 Tietoliikenne 3,2 12,2 Rautatiet 34,8 Tiet ja kadut Muu liikenne 15,2 35,9 7,2 5,7 9,0 26,8 Suomi Ruotsi Norja Tanska puolet väyliin rata sittenkin pieni teihin yli puolet energia 45% 18,9 13,4 2,8 2,7 7,8 54,3 13,3 44,9 3,2 3,2 9,6 25,7

9 9 Infrasektoreiden osuus kokonaisuudesta eri Euroopan maat Market Structure 100% 90% Other Civil Engineering 80% 70% 60% 50% 40% Energy & Water Works Telecommunication Other Transportation Muu infra 30% Railway 20% 10% 0% Roads & Bridges Liikenneinfra A ustria Switzerland Netherlands Czech Republic Norway Portugal S lovakia S pain United Kingdom Belgium Italy Hungary Germany France Poland Finland Ireland Denmark Sweden Euroconstruct, Helsinki 2011

10 , 2010 rahassa Pekka Pajakkala Maa- ja vesirakentamiseen käytetty rahamäärä per capita Norja Tanska Ruotsi Suomi Euroconstruct-maat Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011

11 11 Bruttokansantuote per capita 2010

12 12 6,0 % Maa- ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 5,0 4,0 Tanska 3,0 2,0 Ruotsi Norja Suomi Euroconstruct-maat 1,0 0, Lähde: Euroconstruct, Marraskuu 2011

13 13 Johtopäätökset edellisistä Ruotsi on nostanut matalalla tasolla olleen infrarakentamisen BKT-osuutensa Suomen tasolle eli maat panostavat yhtä paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen tai per capita Suomi panostaa infraan yhtä paljon kuin muut pohjoismaat (2,5 3 %/bkt) ja enemmän kuin läntisen Euroopan maat (2,3 %) Infrarakentamisen panostustasoa on vaikea nostaa, bkt osuus on laskeva eli kasvu on hitaampaa kuin bkt:llä on pärjättävä nykyisen tason rahoituksella seuraava haaste on

14 14 Hintakehitys 2000-luvulla Maa- ja vesirakentamisen hinta** Talonrakentamisen n hinta** Yleinen hintakehitys* Kone- ja laiteinvestointien hinta** *Bkt:n hintaindeksi, **investointien hintaindeksi, lähde Tilastokeskus 80

15 15 Mistä infrarakentamisen tarpeet pitää johtaa Drivers of change in construction and real estate Population growth Structural changes in the economy Urbanisation Globalisation Ageing of population and buildings/structures Sustainable development Quality of life; well-being, safety New technologies as enablers

16 16 Infraosaaminen on kytkettävä tiiviimmin osaksi koko rakennetun ympäristön kehittämistä Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Maamerkit, mistä kaupunki tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys Pysäköintiratkaisut, julkinen liikenne Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys EkoGrad, Pietari, Venäjä

17 17 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT Rakennetussa ympäristössä asutaan, liikutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennettu ympäristö luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja perustan toimivalle yhteiskunnalle. Rakennettua ympäristöä käyttävät kaikki: ihmiset, yritykset ja muut yhteisöt, yhteiskunta. RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME 2025 Rakennettu ympäristö vastaa ihmisten ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on turvallinen, terveellinen ja palveleva. Sitä on helppo käyttää ja se toimii sujuvasti. Se on järkevästi suunniteltu ja rakennettu sekä kaukonäköisesti hoidettu. RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

18 18

19 19 Eri Infrasektoreiden osuus suhteellinen koko maa-osuus ja vesirakentamisesta rakennustoiminnan 1900-luvun arvosta alusta 100 % kunnallistekniikka 80 % 60 % tieto- ja lentoliikenne vesiliikenne raideliikenne 40 % maantieliikenne 20 % metsätalous maatalous 0 % Lähteet: Kohi, Tilastokeskus ja VTT Rakennemuutokset ovat olleet huomattavia Ne eivät vähene jatkossakaan, fokusointia tarvitaan

20 20

21 21 Rakentamisen tuottavuus (tuotanto / työtunnit, 1990=100) infra talo Lähde: Tilastokeskus 15

22 22 Infrarakennuskannan arvo - sen jakauma elinkeinoittain, hintataso v Palvelut Teollisuus ja rakentaminen Maa- ja metsätalous

23 23 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Korjaukset ja kunnossapito 2007 Rakenteiden kuluminen 2007 milj % 72% % 0 Asuinrakennukset Muut talonrakennukset Infrarakenteet Lähde: Tilastokeskus, VTT 6

24 24 Share of new and R&M in civil engineering output in % 80% 60% 40% Repair and Maintenance New 20% 0% S lovakia Sweden Portugal Belgium EC Helsinki 2011 Spain A ustria Ireland Poland Finland United Kingdom Czech Republic France Hungary Norway Germany Netherlands Denmark Italy Switzerland Rikkaat ja/tai vanhat maat

25 25 Infra-ala osapuolten kautta määriteltynä Käyttäjät Omistaja Rakennuttaja Viranomainen Tilaaja Materiaalivalmistaja Henkilöstövuokraaja Pääurakoitsija Kone- ja laitevalmistaja Projektinjohtokonsultti Konevuokraaja Rahoittaja Suunnittelu Aliurakoitsija Kuljetus Osapuolten yhteistoimintaprosessit ovat keskeinen asia tuottavuuden ja laadun parantamisessa

26 26 Millaisia töitä liittyy maa- ja vesirakentamiseen - infra-ala työlajien kautta määriteltynä Talojen pohjarakenteet Rakennuttamnen & johto Suunnittelu Kunnossapito ja hoito Erikoistyöt Kalliorakenteet Vesirakenteet Päällysteet Kunnallistekniset Maarakenteet Lähde: VTT Pohjarakenteet milj Minkä työlajien tuottavuuden parantamisella saadaan parhaimmat vaikutukset

27 27 INFRArakentamisen tuottavuus työlajeittain

28 28 Rakennusalan sektoreiden tuottavuus 1975= Rakennustuoteteollisuuden 140 Talonrakennustyömaiden 50 Infratuotannon Lähde: Tilastokeskus

29 29 MVR TYÖLAJIEN TYÖLLISTÄVYYS HTV / MILJ. URAKOINTI TEOLLISUUS PALVELUT MVR KUNNOSSAPITO OHJAUSVARUSTEET, LAITEASENNUKSET SILLANRAKENNUSTYÖT VESI JA ENERGIAHUOLTO PÄÄLLYSTETYÖT MURSKAUSTYÖT KALLIORAKENNUSTYÖT MAARAKENNUS POHJARAKENNUS Terttu Vainio htv / milj.

30 30 Uudet toteutusmuodot ja hankintamenettelyt merkitsevät nykyistä laaja-alaisempaa osaamista - ja parempaa tuottavuutta

31 31 Tiedonhallinta sekä prosessin ja koneiden automatisointi - keskeiset tuottavuutta ja laatua parantavat tekijät Koneauto -maation käyttö kasvaa Manuaalinen ohjaus Mobiili tiedonsiirto Sähköinen kaupankäynti Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus GPS avusteinen kaivu Tietokannat Tuotetietomalli Virtuaalimallit future Sensori teknologia Tietotekniikan käyttö kasvaa Nippala, Vainio

32 32 New technologies in construction Drivers/enablers ICT GPS Mobile Solutions Green Solutions Material Technology Rising Costs; energy, raw materials => Construction Technologies BIM Information models Visualisation, simulation, automation New procurement methods Industrialisation Prefabrication New building machines New materials Reuse of materials

33 33 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 1. Muuttaa infrarakentamisen rakennetta infrapanostuksen sektorijakauma tukemaan maamme hyvinvointi- ja kilpailukykytavoitteita Infran rakennuttajana on pääosin julkinen sektori => poliittiset päätökset ohjaamassa Painottaa uudistamista ja korjaamista ja pohtia, mitä osaa infrakannasta ei enää ylläpidetä Infrarakentamisen tarpeet, mistä ne pitäisi johtaa Yhteiskunnan ja elinkeinojen muutoksista Liikenteen kysynnän pieneneminen ja pienentäminen saavutettavuus ja tavoitettavuus vaikuttavat liikkumiseen; sähköposti, videopalaverit, lähi- ja nettipalvelut, etätyö, Tehokkaampi logistiikka; verkkokauppa, logistiset ketjut, eri kuljetusmuotojen yhdistäminen, raideverkosto Lähiajattelu; lähipalvelut, lähituotteet, lähiruoka, lähienergia, tavaravalmistus lähellä käyttäjiä, tavaroiden vienti pienenee

34 34 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 2. Enemmän aikaan nykyisellä rahalla Tuottavuus paremmaksi, keinoja löytyy valtavasti Laatu ylös, elinkaarinäkökulma, pienemmät ylläpitokustannukset Kestävästä kehityksestä ja raaka-aineiden hintojen noususta tulevat vaatimukset luovat lisäpaineita tuottavuudelle 3. Älykyyttä fyysisen infrarakentamisen täydentäjäksi ja tilalle; Älyliikenne, älyautot, älykkäät sähköverkot Palvelutasoa ylös, julkinen (kutsu)liikenne, liikenteen käyttäjäpalvelut; matkaketjuopastus, Muut energiaratkaisut, sujuvuutta, toimintavarmuutta, kapasiteettia, turvallisuutta, laskeva hintakehitys per suorituskyky Korvaa osan kovasta rakentamisesta

35 35 VTT creates business from technology