Äänekosken kaupunki. Talousarvio vuodelle Taloussuunnitelma vuosille Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 2020

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunki Talousarvio vuodelle 2013 Taloussuunnitelma vuosille Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 2020 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. Kaupunkistrategia 2. Taloussuunnittelun perusteet 2.1. Väestö- ja työpaikkakehitys 2.2. Yleinen talouskehitys 2.3. Kuntatalouden kehitys 2.4. Kuntatalouskehitys Äänekoskella Verorahoitus Valtionosuudet Muut rahoitustuotot ja -kulut 2.5. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite 3. Käyttötalous Kaupunginhallitus 3.2. Perusturvalautakunta 3.3. Opetuslautakunta 3.4. Vapaa-aikalautakunta 3.5. Ympäristölautakunta 3.6. Tekninen lautakunta 3.7. Toimintatuotot tulolajeittain 3.8. Toimintakulut menolajeittain 4. Tuloslaskelma Investoinnit Maaomaisuus ja irtain 5.2. Talonrakennus 5.3. Kunnallistekniikka 6. Rahoituslaskelma Taloussuunnitelma Käyttötalous 7.2. Investoinnit 7.3. Rahoitus 8. Kaupunkikonserni Henkilöstösuunnitelma Talousarvion 2013 täytäntöönpano-ohjeet Käsitteet ja sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Erityiset sitovuusrajoitukset Käyttösuunnitelmat Raportointi 11. Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma vuoteen 2020

3 1. Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian, jonka mukaan Kaupungin visio on olla kilpailukykyinen ja elinvoimainen, monipuolisen yritystoiminnan ja asumisen keskus. Perustan sille muodostaa kansainvälinen korkean teknologian yrityskanta, moderni ja tehokas palvelutoiminta sekä osaava henkilöstö. Kaupungin strategisia päälinjauksia ovat: Kaupunki: 1. arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2. aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3. turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4. verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 5. tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6. toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7. tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina. 8. noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin: 1. Menestyvä, elinvoimainen Uusi Äänekoski 2. Kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri 3. Tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit 4. Kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt toimialakohtaiset tavoitteet, jotka päivitetään vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

4 2. Taloussuunnittelun perusteet 2.1. Väestö- ja työpaikkakehitys Äänekosken väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 87 (1) henkeä. Syntyvyys/kuolleisuus oli +19, maassamuutto +61 ja maahanmuutto +7 henkeä. Äänekosken väestömäärä v oli henkeä ja oli enimmillään v. 1991: henkeä. Vuosituhannen alussa väkiluku aleni viidessä vuodessa lähes 600 hengellä. Väestömuutos vaihtelee tasapainotilanteen molemmin puolin. Vuoden 2012 väestömuutos syyskuuhun mennessä on vähennystä 36 henkeä. Äänekosken väestömuutostokset ja osatekijät Elävänä syntyneet Kuolleet Kokonaisnettomuutto -300 Kokonaismuutos Tilastokeskuksen väestöennusteen omavaraislaskelman mukaan kaupungin väkiluku hieman kasvaa lähivuosikymmeninä. Kaupungin oman arvion mukaan väestökehitys on ennustetta huomattavasti positiivisempi väestömäärän kasvaessa hengellä vuodessa. Kaupungin väestö huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina erittäin voimakkaasti. Työikäisen väestön määrä alenee noin sadalla hengellä vuodessa huoltosuhde 58,0 72,7 87,2 85,4 työikäisiä muita yhteensä

5 Sarja Väestöennusteen mukaan syntyvyys pysyy tasolla / vuosi. Alle kouluikäisten määrä kasvaa 10 hengellä vuodessa. Ala- ja yläkouluikäisten sekä II-asteen koulutusikäisten määrä alenee. Aleneminen on voimakkainta II-aste- ja alakouluiässä olevien osalla Ikäluokka yht Vanhusväestön määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa n. 100 hengellä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä 75 hengellä vuodessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Kaupungin asukkaista käy työssä muissa kunnissa henkeä ja Äänekoskella käy muun kunnan asukasta. Kaupungin oman arvion mukaan työpaikkojen määrä kasvaa luoden edellytyksiä positiiviselle väestökehitykselle. Kaupungin alueella on tarjolla asuinrakentamiseen monipuolisesti tontteja, mikä osaltaan edesauttaa tavoiteltavaa väestökehitystä.

6 Työttömyysaste on syksyllä 2012 runsaat 16 prosenttia, jolloin noin asukasta hengen työvoimasta on työtä vailla. Vuodessa työttömien määrä on kasvanut 135 hengellä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on lisäksi 410 henkeä eli 4,5 % työvoimasta 2.2. Yleinen talouskehitys Taantuman huippu Suomessa saavutettiin vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote supistui 8 prosentilla. Vuonna 2010 hyvin käynnistynyt kasvu kääntyi kuitenkin jo vuonna 2012 lievään laskuun. Lähivuosien kehitys sisältää paljon epävarmuus-tekijöitä, mm. useiden Euroopan maiden julkisen sektorin rahoitusalijäämistä johtuen. Talouskasvu on myös vuonna 2013 jäämässä hyvin hitaaksi tai jäämässä jopa negatiiviseksi. Euroalueen korkotaso on vuoden 2012 aikana laskenut voimakkaasti. Vuoden euribor-korko aleni vuoden vaihteesta tasolta 2,0 % marraskuulle tasolle 1,2. Kolmen kuukauden euribor-korko aleni tasolta 1,3 tasolle 0,65. Näkemykset korkotason oleellisesta kohoamisesta ovat hyvin maltilliset. Kesäkuussa 2011 toimintansa aloittanut Suomen uusi hallituskoalitio käynnisti useita talouden ja työllisyyden elvyttämiseen ja erityisesti julkistalouden menojen hillitsemiseen tähtääviä hankkeita. Hallituksella tavoitteena on aikaansaada oleellinen rakennemuutos kuntakentässä, mikä tullee merkitsemään huomattavia muutoksia sekä kuntarakenteessa että palveluiden järjestämistavoissa. Loppuvuonna 2012 ei kuitenkaan ole selvää miten muutostavoitteet realisoituvat mm. perusturvapalveluiden maakunnallisessa organisoinnissa Keski-Suomessa. Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt maailman talouden kasvun hiipumisen myötä. Koko maan työllisyysaste on työvoimahallinnon tilastoinnin mukaan kasvanut syksyyn 2012 mennessä 8,9 prosenttiin kun se oli vuotta aiemmin 8,3. Keski-Suomen vastaavat luvut ovat 11,2 ja 10,9 %. Äänekosken työttömyysaste on noussut syksyn ,5:stä 14,8 prosenttiin, jolloin hengen työvoimasta oli työtä vailla. Äänekoskella M-real Oyj:n (Metsä Board Oyj) paperitehtaan toiminta päättyi vuoden 2011 alkupuolella, mikä merkitsi noin 170 työpaikan vähennystä Kuntatalouden kehitys Kuntatalous elpyi vuonna 2010 edellisten vuosien laman vaikutuksista, mitä tosin edesauttoi kunnallisveroasteen korotukset. Vuoteen 2010 veroprosentteja nosti 181 kuntaa, vuoteen 2011 edelleen 49 kuntaa ja vuoteen 2012 vielä 91 kuntaa. Kuntia on vuoden 2012 alussa 320 kappaletta. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on 19,25, missä oli nousua edelliseen vuoteen 0,10 prosenttiyksikköä. Aritmeettinen keskiarvo on 19,81 (19,66) %. Veroprosenttien korotuksia on tulossa vuodelle 2013 runsaasti.

7 Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vakituisten asuntojen osalta 0,40, muiden asuinrakennusten osalta 1,00 sekä yleisten kiinteistöveroprosentin alaisten kiinteistöjen osalta 0,90. Hallitusohjelmaan sisältyi tavoite valmistella kuntarakennetta elvyttävä rakennelaki, minkä jouduttamiseksi myös valtionosuuksia sekä leikattiin että kohdennettiin toisin. Kokonaisvaltionosuuksien määrää leikattiin vuoteen 2012 yhteensä 631 miljoonaa euroa eli 118 euroa asukasta kohti. Vuoteen 2013 valtionosuuksia leikataan 125 milj. euroa eli 23 euroa/asukas. Kiinteistöverotuksen poistaminen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen piiristä heikensi vuodesta 2012 lähtien niiden kuntien asemaa, joissa kiinteistöverotuksen tuotto on ollut asukasta kohden laskettuna heikko. Valtion vuoden 2013 budjettiesitykseen sisältyvät kuntien verotuottoja vähentävät muutokset veroperusteissa kompensoidaan kunnille valtionosuuksissa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli vuosina prosenttia, mitä ennen osuus oli noin 22 prosenttia. Kuntien osuus on vuosina poikkeuksellisesti noin 27 prosenttia, minkä jälkeen palattaneen 22 prosentin osuuteen Kuntatalouskehitys Äänekoskella Verorahoitus Kunnallisen tuloverotuksen tuotto asukasta kohti on kehittynyt Äänekoskella viime vuosina heikommin kuin keskimäärin koko maassa. Suurteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja tilalle on syntynyt kaupan ja palvelualan työpaikkoja, joista osa on osa-aikaisia. M-real Oyj:n (Metsä Board Oyj) paperitehtaan toiminnan lopettaminen Äänekoskella vähensi metsäteollisuuden työpaikkoja noin 170 :llä. Työpaikkamenetys realisoituu kaupungin verotuottoihin erityisesti vuosina Kunnallisveron veroastetta nostettiin vuoteen ,95 prosentista 20,50 prosenttiin, mikä lisäsi verotuottoja noin 2,1 milj. eurolla ja edelleen vuoteen ,00 prosenttiin, mikä lisäsi verotuottaja noin 1, 5milj. euroa. Kunnallisen tuloverotuksen tilinpäätökseen kirjattu tuotto vuonna 2011 oli 55,3 milj. euroa. Vuonna 2011 kunnallisen tuloverotuksen tuotto kasvoi Äänekoskella 6,9 %, mistä veroprosentin noston vaikutus on n. 4 %. Koko maan kasvu oli 5,1 %. Äänekosken veropohjan kasvu on ollut koko vuosikymmenen heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2012 kuntaveroa kertynee runsaat 58 milj. euroa ja 1,4 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu.

8 Verotuloperusteisiin tehtävät muutokset vähentävät verotuottoa vuonna 2013 lievästi ja se on kompensoitu valtionosuuksissa. Vuoden 2013 verokertymäksi on arvioitu 59,0 milj. euroa, missä on kasvua vuoteen ,7 prosenttia. Kaupungin osuus yhteisöveron tuotosta on vaihdellut vuosittaisen verokertymän, kuntaosuuden sekä kaupungin oman kertymäosuuden mukaan tasolla 3-5 milj. euroa. Vuosina 2010 ja 2011 yhteisöverokertymä yrityksistä, joista kertyi osuutta Äänekoskelle, oli poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2013 osuudeksi on arvioitu 6,5 milj. euroa. Koko maan kuntaosuudeksi on arvioitu 1,1 mrd. euroa. Kiinteistöveron tuotto on 3,5 milj. euroa. verotulot tp tp tp lta ta kunnallisvero muutos-% -0,1 0,3 3,1 5,6 1,0 yhteisövero muutos-% -7,7 4,8-17,0 14,3 44,4 kiinteistövero muutos-% 1,7 14,0 4,4 1,6 0,0 yhteensä muutos-% -0,6 1,3 1,6 5,9 3, Valtionosuudet Kaupungin saamat valtionosuudet vuonna 2011 olivat 35,5 miljoonaa euroa, missä oli verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 3,8 milj. euroa. Peruspalveluiden valtionosuuksia leikattiin vuoteen 2012 koko maassa 118 euroa/asukas eli Äänekoskella 2,4 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus 23 eurolla/asukas vuoteen 2013 pienentää peruspalveluiden valtionosuuksien määrää edelleen 0,5 milj. eurolla. Mm. ikärakennemuutokset lisäävät toisaalta valtionosuuksien kertymää. Verotuottojen heikko kehitys lisää verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasauksen määrää. Tasausjärjestelmällä kunnille taataan verotuottojen ja tasauksen yhteistuloksena tulotaso 91,86 prosenttia maan keskiarvosta euroa/asukas. Tasauksen laskennassa huomioidaan kuntien verotuotot keskimääräisillä veroprosenteilla, jolloin veroprosenttien muutosten vaikutus tulee ao. kunnan lisätuotoksi. Laskennassa huomioidaan kunnallisvero sekä kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Laskennasta poistettiin vuoteen 2012 kiinteistöveron tuotto, mikä pienensi Äänekosken saamaa tasausta 1,1 milj. eurolla.

9 Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasaus kasvaa vuoteen ,3 milj. euroon perustuen vuoden 2011 kuntaveron ja yhteisöveron heikkoon kehitykseen. Peruspalveluiden valtionosuudet ovat 35,75 milj. euroa ja valtionosuudet yhteensä 42,0 milj. euroa. valtionosuudet tp tp tp lta ta muu vo muutos-% 9,4 4,4 4,2 4,9 7,6 verotulon tasaus yhteensä vot muutos-% 12,3 5,9 2,2 5,5 12, Muut rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot on arvioitu 1,1 milj. euron ja korkokulut 1,3 milj. euron suuruisiksi. Korkotuotot muodostuvat pääosin luotonannosta Ääneseudun Energia Oy:lle liittyen vesiliiketoiminnan myyntiin. Korkokulut kasvavat johtuen lainamäärän noususta vuoden 2012 alun 44,6 milj. eurosta vuoden lopun noin 62 milj. euroon ja edelleen noin 82 milj. euroon vuoden 2013 loppuun. Maksettavaksi keskikoroksi on arvioitu 1,8 %. Osinkotuotoiksi on arvioitu euroa, mistä euroa kertyy Ääneseudun Energia Oy:ltä. Myyntivoittoja on budjetoitu toteutuvan yhteensä euroa, mikä koostuu lähinnä asuntotonttien myynnistä Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kaupungin vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli ko. vuosi mukaan lukien ,94 euroa kattamatonta alijäämää. Vuoden 2012 jälkeen alijäämää on noin 10,5 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma ovat alijäämäiset ja aiempia alijäämiä ei pystytä suunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä kattamaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä talouden vakauttamisohjelmalla pystytään vakautta parantamaan, mutta alijäämiä ei pystytä täysimääräisesti kattamaan.

10 Vuoden 2011 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi, että vastuuvapauden käsittely siirrettiin kuntalain mukaisen toimenpideohjelman, jolla taseessa olevat alijäämät katetaan, puuttumisen takia myöhempään ajankohtaan. Vuoden 2013 talousarviolla, vuosien taloussuunnitelmalla sekä siihen liitettävällä talouden vakauttamisen toimenpideohjelmalla pyritään vastaamaan talouden vakauttamis- ja alijäämien kattamistavoitteeseen. 3. Käyttötalous Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan tuotot ovat 5,9 (5,9) milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksutuotot on arvioitu euroksi ( ). Kulut kasvavat vuoden 2011 tilinpäätöksen 11,0 milj. eurosta 11,3 milj. euroon. Muutos on +2,7 prosenttia. Hallintopalvelujen kulut muodostavat kokonaisuudesta 6,5 milj. euroa, mistä ruokahuollon kulut ovat 4,6 milj. euroa. Joukkoliikenteen kulut ovat euroa. Työllisyyden edistämisen käytetään 1,7 milj. euroa ja nettona 1,2 milj. euroa selkä elinkeinotoimeen (Ääneseudun Kehitys Oy) euroa. Haja-asutusalueen laajakaistaverkon rakentamiseen on osoitettu euroa samoin kuin vesiosuuskuntien avustamiseen Perusturvalautakunta Perusturvan toimialueen tuotot ovat 10,4 (vuoden 2011 tilinpäätöksessä 10,5) milj. euroa. Kulut ovat 78,0 (tp 74,5) milj. euroa ja muodostavat 61,9 % kokonaiskuluista. Kulujen kahden vuoden kasvu on 4,8 %. Lasten ja perheiden palveluiden tuotot ovat 1,2 (tp 1,2) milj. euroa ja kulut 10,4 (9,3) milj. euroa. Kulujen kahden vuoden kasvu on 11,0 prosenttia. Lasten päivähoidon kulut ovat 7,3 (tp 7,0) milj. euroa ja tuotot 1,2 milj. euroa. Esiopetuksen kulut ovat 1,2 milj. euroa sekä lasten ja perheiden terveyspalveluiden kulut 1,1 milj. euroa.

11 Aikuispalveluiden tuotot ovat 5,1 milj. euroa ja kulut 28,6 (tp 28,1) milj. euroa. Kulujen kahden vuoden kasvu on 1,9 prosenttia. Terveydenhuollon vastaanottopalveluiden kulut ovat 6,3 (tp 6,6) milj. euroa ja sairaalan kulut 4,1 (4,0) milj. euroa. Suun terveydenhuollon kulut ovat 2,1 (1,9) milj. euroa. Aikuispalveluiden sosiaalityön kulut ovat 11,6 (tp 10,8) milj. euroa sekä mielenterveyspalveluiden kulut 2,9 (3,2) milj. euroa. Vanhusväestön palveluiden tuotot ovat 4,1 (4,3) milj. euroa ja kulut 17,0 (16,7) milj. euroa. Kulujen kahden vuoden kasvu on 1,9 prosenttia. Vanhusten ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan kulut ovat 11,9 (11,8) milj. euroa ja kotihoidon kulut 3,9 (3,8) milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kulut ovat 21,3 (tp 19,9) milj. euroa. Kahden vuoden kasvu on 7,4 %. Kuluista Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettavien palveluiden osuus on 21,0 milj. euroa Opetuslautakunta Opetuslautakunnan toimintatuotot ovat 0,4 (tp 0,6) milj. euroa ja kulut 17,5 (tp 16,6) milj. euroa. Kasvua on kahden vuoden ajalta 1,8 prosenttia. Perusopetuksen menot ovat 14,8 (tp 14,3) milj. euroa kasvua 3,7 % ja lukioopetuksen kulut 1,7 (1,7) milj. euroa Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunnan toimintatuotot ovat 0,8 (0,8) milj. euroa ja kulut 4,1 (tp 4,0) milj. euroa. Kuluissa on kasvua kahdelta vuodelta 2,9 prosenttia. Liikuntatyön kulut ovat 1,4 (1,4) milj. euroa, kirjastotoimen 0,8 (0,8) milj. euroa, ja nuorisotyön kulut, 0,5 (0,5) milj. euroa. Musiikkiopiston kulut ovat 0,9 milj. euroa ja tuotot 0,3 milj. euroa. Lisäksi valtionosuutta toimintaan saadaan 0,5 milj. euroa Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan toimintatuotot ovat 0,2 (tp 0,2) milj. euroa ja kulut 2,5 (2,2) milj. euroa. Kasvua on kahdelta vuodelta 9,8 prosenttia. Ympäristövalvonnan ja -terveydenhuollon kulut ovat 0,6 milj. euroa. Pelastustoimen kulut ovat 1,6 milj. euroa (tp 1,3). Kasvua kahdelta vuodelta on 19,8 prosenttia.

12 3.6. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintatuotot ovat 4,5 (tp 5,7) milj. euroa ja kulut 12,6 (13,2) milj. euroa. Kulujen muutos kahdelta vuodelta on vähennystä 4,8 %. Tilapalvelun tuotot ovat 2,4 (2,8) milj. euroa ja kulut 9,0 (9,2) milj. euroa. Toimitiloja on toisaalta rakennettu lisää ja toisaalta mm. myyty tytäryhtiöille. Kunnallistekniikan kulut ovat 2,7 (2,5) milj. euroa ja tonttipalveluiden tuotot 1,3 (2,0) milj. euroa sekä kulut 0,6 (1,2) milj. euroa. Myynneistä kertyvät mahdolliset voitot ja tappiot määrittävät suuresti sekä tilapalveluiden että tonttipalveluiden tuotto- ja kulutasoa Toimintatuotot tulolajeittain Toimintatuotot ovat 22,3 milj. euroa eli jonkin verran vuoden 2011 tasoa (23,5) pienemmät, mitä selittää yhdistymisavustukset ja myyntivoitot. Tuotoista 7,7 (tp 7,7) milj. euroa muodostuu myyntituotoista. Ateriatuottojen sisäinen myynti (4,6 milj. euroa) muodostaa 60 % tuotoista. Maksutuotot ovat 8,6 (tp 8,3) milj. euroa, mistä terveydenhuollon maksut ovat 1,6 ja sosiaalitoimen 6,0 milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja arvioidaan kertyvän euroa. Vuokratuotot ovat 3,0 (3,3) milj. euroa. Tuista ja avustuksista kertyy 1,9 (2,6) milj. euroa. Kuntien yhdistymisavustusta ei kerry enää vuoden 2011 jälkeen (tp 0,6 milj. euroa). Myyntivoittoja on budjetoitu 625 euroa Toimintakulut menolajeittain Vuoden 2013 toimintakulut ovat 126,0 (tp 122,0) milj. euroa. Kasvu on kahdelta vuodelta 3,2 %. Toimintatuotot muodostavat 17,7 (tp 19,3) % käyttökuluista. Henkilöstökulut Talousarvioon on sisällytetty varaukset sen henkilöstön palkkaukseen, joka tarvitaan suunnitellun palvelutoiminnan tuottamiseen. Talousarvio sisältää varauksen taulukkopalkkojen 1,9 %:n korotuksiin lokakuun 2012 tasoon. Palkat ja palkkiot ovat yhteensä 43,7 (44,9) milj. euroa. Lasku aiheutuu mm. siivoustoimen henkilöstön siirtymisestä Äänekosken Kiinteistönhoito Oy:n alaisuuteen.

13 Henkilösivukuluista kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut on huomioitu 2,1 %:n, työttömyysvakuutusmaksut 3,4 %:n, tapaturma- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 0,6 %:n mukaisina. Kunnallisen eläkelaitoksen eläkevakuutusmaksut on laskettu 25,1 %:n mukaisesti. Em. eristä erotetaan vuoden aikana varaus lomapalkkajaksotuksiin. Sivukulut ovat yhteensä 31,2 % ja 14,2 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat yhteensä 57,9 (tp 57,1) milj. euroa. Kasvu on kahdelta vuodelta 1,3 prosenttia. Talousarvioon sisältyy 1 uuden viran ja 5 uuden toimen perustaminen. Talousarvioehdotukseen ei sisälly uusia toimintojen laajennuksia eikä niihin liittyviä virkojen ja toimien perustamisia. Talousarvioon sisältyy 44 kokoaikaisen ja 6 osa-aikaisen vakanssin lakkauttaminen. Lakkauttamiset liittyvät pääosin toimintojen uudelleen järjestelyihin (yhtiöittäminen, yhteistoiminta-alueet) ja terveyspalvelujen tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut ovat palveluita, joita kunta ostaa kuntalaisille kokonaispalveluina. Näiden palveluiden kulut ovat 32,6 (tp 31,3) milj. euroa. Kasvu on kahdelta vuodelta 4,0 %. Muut palvelut Muita palveluita hankitaan 18,0 (tp 16,0) milj. eurolla. Kasvu on kahdelta vuodelta 12,9 %. Ateria-palvelut muodostavat näistä 4,7 ja kuljetuspalvelut 1,6 milj. euroa. Aineet ja tarvikkeet Aineita ja tarvikkeita hankitaan 8,2 (tp 8,4) milj. eurolla. Muutos on -1,7 %. Elintarvikkeiden hankinta muodostaa 1,5 milj. euron kulut. Lämpö- ja sähkökulut ovat 2,7 milj. euroa. Avustukset ja muut palvelut Avustukset ovat 8,3 (7,5) milj. euroa. Kasvu on 11,8 %. Perusturvalautakunnan toimeentulotuen kulut ovat 2,1 milj. euroa, lasten kotihoidon tuki 1,3, milj. euroa sekä omaishoidon tuki 0,7 ja työmarkkinatuen kuntaosuus 0,8 milj. euroa. Muut toimintakulut ovat 1,0 (1,8) milj. euroa, josta vuokria on 0,9 milj. euroa.

14 4. Tuloslaskelma Em. tuotto- ja kuluarviolla toimintakatteeksi muodostuu -103,7 (-102,9) milj. euroa ja vuosikatteeksi 7,4 (2,1) milj. euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 5,8 (5,2) milj. euroa ja poistoeron muutos euroa. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 1,6 milj. euroa (alijäämää 3,1 milj. euroa). TULOSLASKELMA, ulk. ja sis Tp 2011 Lta 2012 Ta 2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tulot Valmistus omaan käyttöön 214 Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä Yli/alijäämät

15 5. Investoinnit 2013 Ohjeellinen aktivointiraja on euroa. Kohdekohtainen luettelo vuoden 2013 investoinneista esitetään liitteenä Maaomaisuus ja irtain. Investointien määrä on yhteensä 29,1 milj. euroa. Myyntituottoja ja rahoitusosuuksia on arvioitu kertyvän 0,9 milj. euroa. Kiinteän omaisuuteen hankintaan on varattu euroa. Rakennuksia ja maaomaisuutta on arvioitu myytävän tasearvoltaan euron edestä. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu euroa. Opetustoimen kalustohankintoihin on varattu ja perusturvan hankintoihin euroa. Vapaa-aikalautakunnan alaisiin hankkeisiin on varattu euroa Talonrakennus Talonrakennuksen investoinnit ovat 25,0 milj. euroa huomattavimpina kohteina: Äänekosken uuden terveyskeskuksen rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 32,5 milj. euroa. Vuodelle 2013 budjetoidaan 21,0 milj. euroa. Suolahden uuden lasten päiväkodin rakentamiseen on varattu 1,9 milj. euroa. Poistonalaisten nettoinvestointien määrä on 25 milj. euroa ylittäen moninkertaisesti tilapalveluiden vuosipoistojen määrän, noin 4 milj. euroa Kunnallistekniikka 6. Rahoitus 2013 Liikenneväylien rakentamiseen on osoitettu 2,7 milj. euroa. Uusien katujen rakentamiseen on osoitettu 1,5 milj. euroa, mistä n. 1,3 milj. euroa aiheutuu Hirvaskankaan liikenne- ym. järjestelyistä. Vanhojen katujen peruskorjaukseen osoitetaan 0,5 milj. euroa ja päällystämiseen 0,3 milj. euroa. Rahoituslaskelma muodostuu varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran jälkeen 20,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Investointien, mukaan luettuna käyttöomaisuuden hankinnat ja myynnit, nettovaikutus on 28,3 milj. euroa.

16 Vanhaa lainakantaa lyhennetään 11 milj. eurolla. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 32 milj. euroa. RAHOITUSLASKELMA, 1000 euroa Tp 2011 Lta 2012 Ta 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 7 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Lainakanta Antolainat Vuoden 2011 lopun lainakanta oli 44,6 milj. euroa ja vuoden 2012 lopun noin 60 milj. euroa eli noin euroa asukasta kohti. Vuoden 2013 lopun lainakanta olisi 81,8 milj. euroa ja euroa asukasta kohti. Taseen alijäämä supistuu talousarvion mukaan alle 7 milj. euron.

17 7. Taloussuunnitelma Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta muodostivat uuden Äänekoski kaupungin lukien. Kuntien omistama terveydenhuollon kuntayhtymä sulautettiin uuteen kuntaan. Yhdistymisen yhteydessä hyväksytty sopimus oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan talouden vakauttamisohjelman, joka on ollut lähtökohtana vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnalle. Vakauttamisohjelman toimilla kaupungin taloudellista asemaa saadaan ohjelmakaudella vakiinnuttamaan terveemmälle pohjalle. Kertyneiden alijäämien kattamisvelvoitetta ohjelmalla ei kuitenkaan saada toteutettua, vaan alijäämät kasvavat noin 12 miljoonaan euroon. Vuonna 2011 kaupungin talouden näkymät heikentyivät oleellisesti erityisesti palvelutuotannon kulujen kasvaessa voimakkaasti. Valtion vuoden 2012 budjettiratkaisut vähensivät kaupungin saamia valtionosuuksia 3, 5 milj. euroa. Vuosien valtionosuuksien leikkaukset ovat 0,5-2,0 milj. euroa vuoteen Yleiset talouden ja työllisyyden näkymät ovat lisäksi synkentyneet. Vuoden 2012 loppupuolelta lähtien on valmisteltu lisää talouden vakauttamistoimia, joita käsitellään rinnan talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn ja toteuttamisen kanssa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntien yhdistymisen jälkeen Äänekoski vastaa mm. perusturvan yksiköille asetetut väestökehykset. Ammatillisen koulutuksen osalta Äänekoski täyttää vastaavat edellytykset kuuluen Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Kaupungilla ei ole akuutteja tarpeita em. syistä osallistua kuntien tai muiden palveluyksiköiden organisatorisiin järjestelyihin. Kaupunki on päätöksillään varautunut ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon ylikunnallisiin järjestämisratkaisuihin. Kuntasektorin yhdentymis- ja muuta kehitystä seurataan jatkuvasti ja aktiivisesti säilyttäen valmiuksia nopeaankin reagointiin, jos kaupungin kannalta toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuja uusia yhteistyömahdollisuuksia avautuu. Tavoitteet Kaupungin pitemmän aikavälin kehittämistavoitteet on esitelty erillisessä kaupunkistrategia-asiakirjassa, joka käsitellään päätöksenteossa yhdessä taloussuunnitelman rinnalla.

18 7.1. Käyttötalous Taloussuunnitelman vuosille on huomioitu seuraavat käyttötalouden tuottojen ja kulujen muutokset vuoteen Luovutusvoitot jäävät vuotta 2012 pienemmiksi. Maankäyttösopimusmaksuja ei ole ennakoitu muodostuvan vuosina Vuonna 2012 toukokuussa hyväksytyn vakauttamisohjelman vaikutukset on ennakoitu toteutuvan ohjelmakaudella. Kohdentamattomien henkilöstökulujen säästöjen vaikutusarviota on kuitenkin pienennetty yhdellä miljoonalla eurolla/vuosi. Talouden vakauttamisohjelma parantaa vuosikatetta täten vuosina yhteensä 1,2-2,5 milj. euroa vuodessa. Talouden vakauttamista joudutaan täten jatkamaan yksilöityjen keinojen kautta. Uusilla vakauttamistoimilla ennakoidaan voitavan parantaa vuosikatetta vuosina ,75-2,25 milj. euroa verrattuna vuoteen Väestön ikärakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän menoja nettomääräisesti, käyttötuotot huomioiden, yhdellä miljoonalla eurolla vuosittain Investoinnit Vuoden 2013 investoinnit ovat 29,1 milj. euroa, mistä talonrakennuskohteita on 25 milj. euron edestä. Vuosille on investointiohjelmaan yksittäisistä kohteista huomioitu Äänekosken uuden terveysaseman rakentamisen loppuerät arvioiduista 32,5 milj. euron kokonaiskustannuksista sekä vuodelle 2014 lasten päiväkodin rakentaminen toimintakeskuksen tiloihin. Vuoden 2014 investoinnit olisivat 11,5 milj. euroa, mistä talonrakennusta 7,8 milj. euroa, Vuosina on ohjelmassa arvioitu talonrakennuskohteisiin ennakoitu osoitettavan 3,5 milj. euroa7vuosi ja yhteensä investointeihin 5,9 milj. euroa. Vuodelle 2017 on osoitettu talonrakennukseen 5,0 milj. euroa ja yhteensä investointeihin 7,4 milj. euroa.

19 7.3. Rahoitus Verotuotot 1000 euroa tp 2011 lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 ts 2016 ts 2017 Verotulot kunnallisvero kiinteistövero yhteisövero yhteensä Kunnallinen tuloveroaste on arvioitu pidettävän vuoden 2012 tasolla eli 21,00 prosentissa. Verotuottoon on arvioitu vuosille talouden ennakoiden elpymisen myötä 0,5 milj. euron eli vajaan prosentin suuruinen vuotuinen reaalinen lisäys vuodesta 205 eteenpäin. Kiinteistöveroaste on ennakoitu pidettävän vuoden 2013 tasolla. kiinteistövero-prosentit vakituinen asuinrakennus 0,45 muu kuin vak. asuinrakennus 1,05 yleinen k-vero 1,00 voimalaitosrakennus 2,85 yleishyödyllinen yhteisö 0,00 Yhteisöveron tuoton kehityksessä on huomioitu toteutunut verotus vuoteen 2011 sekä ennakoitu tulevien vuosien verokertyminen Äänekoskella toteutuvan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisesti. Kuntien väliaikaisen yhteisövero-osuuden korotus päättynee vuoden 2015 jälkeen. Valtionosuudet Valtionosuuksiksi vuodelle 2013 on arvioitu 42,0 milj. euroa. Äänekoskella toteutuvan voimakkaan ikärakenteen muutoksen on laskettu lisäävän peruspalvelujen valtionosuutta yhdellä miljoonalla eurolla vuosittain. Verotulojen tasauksen määrä vaihtelee vuosittain merkittävästi vuoteen johtuen erityisesti yhteisöveron kertymän vaihteluista. Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaiset valtionosuuksien leikkaukset vuoteen 2014 ja vuoteen 2015 on huomioitu suunnitelmassa.

20 1000 euroa lta 2011 lta 2012 ts 2013 ts 2014 ts 2015 ts 2016 ts 2017 Valtionosuudet peruspalvelut verotulojen tasaus leikkaus Yhteensä Muut rahoitustuotot Vuoden 2013 korkotuotot on arvioitu 1,1 milj. euron ja korkokulut 1,3 milj. euron suuruisiksi. Korkotuotot antolainoista vähenevät lainakannan pienetessä. Korkokulut kasvavat voimakkaasti ottolainakannan kasvaessa ja korkotason noustessa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan suunnitelmakaudella vuosittain milj. euroa ja lainakanta kasvaa vuoden 2011 lopun n, 45,5 milj. eurosta lähes 80 milj. euroon eli noin euroon asukasta kohti euroa tp 2011 lta 2012 ta 2013 ts 2014 ts 2015 ts 2016 ts 2017 Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Vuosikate