ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VUODEN 2009 TALOUSARVIO. Perustelut Yleisperustelut Käyttötalous Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VUODEN 2009 TALOUSARVIO Perustelut Yleisperustelut Käyttötalous Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Sitovuusmääräykset Käyttötalous Investoinnit Käyttötalous / investoinnit Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Erityiset sitovuusrajoitukset Käyttösuunnitelmat Henkilöstön ottaminen Raportointi Käyttötalouden muutokset ja perustelut Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investointikohteet Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot vastuualueittain Tuloslaskelma tileittäin

2 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Vuoden 2009 talousarvio Perustelut Yleisperustelut Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta muodostivat uuden Äänekoski nimisen kaupungin lukien. Samanaikaisesti ao. kuntien omistama Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä sulautettiin uuteen kuntaan. Uusi kunta on käynnisti toimintansa taloudellisesti hyvin haasteellisesta tilanteesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2012 ulottuvan talouden vakauttamis-ohjelman, joka on ollut lähtökohtana myös vuoden 2009 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnalle. Väestö Uuden Äänekosken väkiluku vuoden 2008 alussa oli ja vuoden 2007 väestömuutos oli +66 henkeä. Vuoden 2008 kymmenen kuukauden aikana on väestömuutos ollut 100 henkeä. Kuntien välinen muuttoliike on ollut 89 henkeä. Jatkossa kaupunki tavoittelee selkeästi positiivista väestökehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku pienenee vuoteen 2020 niukasti alle hengen. Kaupungin oma arvio on, että väkimäärä kasvaa usealla sadalla hengellä. Ennusteen mukaan ikääntyneiden, 75-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa hengestä vuoteen 2020 lähes henkeen. Alle 7-vuotiaden määrä on vähentyen em. ajanjaksolla henkeen. Työikäisten, vuotiaiden, määrä on henkeä väheten henkeen. Kaupunki ennakoi työpaikkakehityksen jatkuvan positiivisena. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntien yhdistymisen jälkeen Äänekoski vastaa perusturvan yksiköille asetetut väestökehykset. 1

3 2 Ammatillisen koulutuksen osalta Äänekoski täyttää vastaavat edellytykset kuuluen Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Kaupungilla ei ole suunnitelmia eikä akuutteja tarpeita em. syistä osallistua kuntien tai muiden palveluyksiköiden organisatorisiin järjestelyihin. Kaupunki on ilmoittanut valmiutensa osallistua ympäristöterveydenhuollon seutuyksikön muodostaminen Äänekosken, Konneveden ja Laukaan kesken, mikäli neuvotteluissa päädytään kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Tavoitteet Kaupungin strategiset ja pitemmän aikavälin kehittämistavoitteet on esitelty erillisessä tavoiteasiakirjassa, joka käsitellään päätöksenteossa yhdessä talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa. Talouden vakauttamisohjelma Talouden vakauttamisohjelman mukaisesti kaupunginvaltuusto on jo aiemmin hyväksynyt kunnallisveron nostamisen 19,00 prosentista 19,75 prosenttiin. Vakauttamisohjelmassa on vuodelle 2009 tavoitteeksi asetettu menojen aleneminen/ tulojen lisääntyminen vuoteen 2008 verrattuna. Ohjelman mukaiset toimet on sisällytetty talousarvioon. Käyttötalous Toiminta- ja rahoitustuotot Verotuotot Verotulokertymä on arvioitu seuraavasti (milj. euroa): ta 2008 ta 2009 Kunnallisvero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Yhteensä verot

4 3 Kunnallisveron kasvu on arvioitu 2,9 prosentiksi. Kasvua pienentää veron vähennysoikeuksiin tulossa olevat suuret korotukset, joiden vaikutus on arviolta 1,4 milj. euroa. Veroprosentiksi on määrätty 19,75 eli saman kuin vuodelle Kaupungin osuus yhteisöveron tuotosta nousee, mutta yhteisöveron kokonaistuoton on arvioitu selvästi alenevan. kiinteistövero-prosentit 2008 vakituinen asuinrakennus 0,35 muu kuin vak. asuinrakennus 0,95 yleinen kiinteistövero 0,90 voimalaitosrakennus 2,50 yleishyödyllinen yhteisö 0,00 Valtionosuudet Valtionosuuksiksi on arvioitu 32,7 milj. euroa, kasvaen 3,6 milj. eurolla. Kasvusta 1,1 milj. euroa johtuu valtionosuuksien tasauserän kasvusta sekä 1,4 milj. euroa kompensaatiosta kunnallisveron vähennysoikeuksien kasvamiseen. Jälkimmäinen erä nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta e tot arvio 2008 ta 2009 Yleinen vo Opetustoimen vo Sos. ja terv. vo Verotulotasaus Yhteensä vo:t Muut rahoitustuotot Korkotuotot on arvioitu 1,1 milj. euron ja korkokulut 1,6 milj. euron suuruisiksi. Muihin rahoitustuottoihin on ennakoitu 0,75 milj. euron osinkotuotot Ääneseudun Energia Oy:ltä.. Yhdistymisavustus ja valtionosuuksien menetysten kompensointi on 1,7 milj. euroa ja se on käsitelty käyttötuotoissa. 3

5 4 Myyntivoittoja on budjetoitu toteutuvan yhteensä euroa. Tästä euroa on käsitelty kaupunginhallituksen tuotoissa, euroa tilapalveluissa ja euroa tonttipalveluissa. Toimintatuotot Toimintatuotot ovat 21,7 milj. euroa eli hieman kuluvaa vuotta vähemmän (22,2). Tuotoista 6,7 (8,5) milj. euroa muodostuu myyntituotoista. Myyntituottojen väheneminen johtuu vesiliiketoiminnan myymisestä vuonna Ateriatuottojen sisäinen myynti (3,8 milj. euroa) kasvaa johtuen osaltaan laskutusperusteiden muutoksesta. Maksutuotot ovat 7,1 (6,6) milj. euroa ja vuokratuotot 3,4 (2,7) milj. euroa. Maksutuotot sisältävät maankäyttösopimusmaksuja 0,7 (0,5) milj. euroa. Terveydenhuollon maksut ovat 1,5 ja sosiaalitoimen 4,2 milj. euroa. Tuista ja avustuksista kertyy 3,2 (3,5) milj. euroa, sisältäen yhdistymisavustusta 1,7 (2,3) milj. euroa. Äänekosken kaupungin tulot 2009 valtionosuudet 27 % kiinteistövero 2 % yhteisövero 4 % kunnallisvero 46 % rahoitustulot 2 % myyntituotot 6 % maksutuotot 6 % tuet ja avustukset 3 % vuokrat 3 % muut toimintatuotot 1 % 4

6 5 Toimintakulut Kokonaiskulut Äänekosken kaupungin kulut lajeittain 2009 muut toimintakulut 1 % avustukset 6 % aineet, tarvikkeet 7 % muut palvelut 11 % henkilöstökulut 51 % asiakaspalvelut 24 % Vuoden 2008 talousarvion toimintakulut ovat 112,4 (107,8) milj. euroa eli kasvua edelliseen vuoteen on 4,3 %. Vertailukelpoinen kasvu on 5,2 %. Toimintatuotot, 21,7 milj. euroa, muodostavat 19,3 % käyttökuluista. Henkilöstökulut Talousarvioon on sisällytetty varaukset sen henkilöstön palkkaukseen, joka tarvitaan suunnitellun palvelutoiminnan tuottamiseen. Talousarvio sisältävää virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkkojen muutokset Henkilösivukuluista kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut on huomioitu 4,1 %:n, työttömyysvakuutusmaksut 3,0 %:n, tapaturma- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 0,6 %:n mukaisina. Kunnallisen eläkelaitoksen eläkevakuutusmaksut on laskettu 25,0 %:n mukaisesti. Em. eristä erotetaan vuoden aikana varaus lomapalkkajaksotuksiin. 5

7 6 Henkilöstökulut ovat yhteensä 57,4 (55,4) milj. euroa eli kasvua on 3,7 prosenttia. Palkkatason noususta johtuva kasvu on arvioitu samoin 3,7 prosentiksi. Budjetti sisältää runsaasti henkilöstömuutoksia. Lakkautuvia vakansseja on yhteensä 22, joista noin 15 liittyy vesiliiketoiminnan myymiseen. Uusia vakansseja perustetaan yhteensä 32, joista 7 uuden hoivayksikön myötä lukien, mikäli ei päädytä ostopalveluiden hankintaan. Kokonaisvakanssien määrä lisääntyy täten kymmenellä ja myytävä vesiliiketoiminta huomioimatta viidellätoista vakanssilla. Keskushallinto + kaavasuunnittelijan toimi - laskentasihteeri - yleinen edunvalvoja Perusturvatoimiala (perustettavat toimet yhteensä 25,5 ) Perusturvan palvelurakennemuutos/ vanhuspalvelut ( 16,5 ) + 2 sairaanhoitajan tointa + 6 hoitajan tointa + 0,5 eli sairaanhoitajan osa-aikainen toimi kokoaikaiseksi + 1 eli kaksi hoitajan osa-aikaista tointa kokoaikaiseksi Lisäksi uuteen hoivayksikköön joko perustetaan 7 uutta vakanssia alkaen tai vastaavat palvelut hankitaan ostopalveluna. Perusturvan varahenkilöstö ( 7 ) + 4 sairaanhoitajan tointa ( aikuispalvelut ) + perushoitajan toimi ( aikuispalvelut ) + 2 hoitajan tointa ( vanhuspalvelut ) Muut ( 2 ) + terveydenhoitajan toimi ( opiskelijaterveydenhuolto ) + toimintaterapeutin toimi - koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaajan toimi Sivistystoimiala + koulupsykologin toimi + 2 musiikkioppilaitoksen opettajan virkaa + 0,5 eli osa-aikaisen kirjastovirkailijan toimi ( 22 t/v )kokoaikaiseksi + 0,5 eli osa-aikaisen liikunnanohjaajan toimi ( 20 t/v ) kokoaikaiseksi - kotitalousneuvojan toimi 6

8 7 - liikuntapaikkojen hoitajan toimi Tekninen toimiala + kiinteistötyönjohtajan toimi + siivoojan toimi alkaen ( uusi päiväkoti ) - vesihuoltopäällikön virka - LVI teknikon virka - siivouspalveluesimiehen virka - 3 vesilaitoksen hoitajan tointa - jätevedenpuhdistamon vastaavan hoitajan toimi - jätevedenpuhdistamon hoitajan tointa - putkiasentajan toimi - laitosmiehen toimi - rakennustyömiehen toimi - 3 kunnallistekniikan työntekijän tointa - 2 toimistosihteerin tointa Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut ovat palveluita, joita kunta ostaa kuntalaisille kokonaispalveluina. Näiden palveluiden kulut ovat 27,2 milj. euroa kasvaen 4,5 prosentilla. Perusturvalautakunnan toiminnan hankinnat ovat 25,2 milj. euroa ja tästä erikoissairaanhoidon kulut 18,3 milj. euroa. Muut palvelut Muita palveluita hankitaan 12,5 milj. eurolla. Ateriapalvelut muodostavat näistä 3,8 ja kuljetuspalvelut 1,3 milj. euron kuluerän. Aineet ja tarvikkeet Aineita ja tarvikkeita hankitaan 7,7 milj. eurolla eli 8,7 prosentilla kuluvaa vuotta enemmän. Elintarvikkeiden hankinta muodostaa 1,4 milj. euron kulut. Lämpö- ja sähkökulut ovat 2,2 milj. euroa. Avustukset ja muut palvelut Avustukset ovat 6,5 milj. euroa. Perusturvalautakunnan osuus kuluista on 5,6 milj. euroa. Toimeentulotuen kulut ovat 2,1 milj. euroa, lasten kotihoidon tuki 1,2 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus 0,7 milj. euroa. Muut kulut ovat 1,1 milj. euroa, josta vuokria on euroa. Toimintakulut toiminnoittain 7

9 8 Perusturvan toimialueen kulut ovat 68,2 (65,5) milj. euroa ja muodostavat 60,6 (60,4) % kokonaiskuluista. Äänekosken kaupungin toimintakulut toimialoittain 2009 erikoissairaanhoito 16 % opetus 14 % vanhusten 13 % vapaa-aika 4 % ympäristö 2 % tekninen 10 % aikuisten 22 % lasten ja perheiden 9 % keskushallinto 10 % Toimialojen menojen ja tulojen muutoksia perusteineen vuoden 2008 talousarvioon ja vuoden 2007 tilinpäätökseen nähden on eritelty liitteenä olevissa taulukoissa. Tuloslaskelma Vuosikatteeksi muodostuu em. arvioilla euroa, kun se on vuoden 2008 III lisätalousarviossa on euroa. Suunnitelmapoistojen määrä on 4,6 milj. euroa. Poistoeron muutos on euroa. Tilikauden ylijäämä on euroa. Investoinnit 8

10 9 Aktivointiraja, joka on samalla ohjeellinen raja hankkeiden/ muiden pitkävaikutteisten menojen sisällyttämisestä käyttö-/ investointimenoihin on euroa. Investointien määrä on yhteensä 11,0 milj. euroa. Myyntituottoja ja rahoitusosuuksia on arvioitu kertyvän 1,4 milj. euroa. Kiinteän omaisuuteen hankintaan on varattu euroa. Rakennuksia ja maaomaisuutta on arvioitu myytävän tasearvoltaan euron edestä. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu euroa. Äänekosken hiihtoalueen huoltorakennusta varten on varattu euroa. Kohteeseen on myönnetty euron avustus. Talonrakennuksen investoinnit ovat 7,8 milj. euroa. Huomattavimmat kohteet ovat: - uusi päiväkoti Äänekoskelle, loppurahoitus 2,0 milj. euroa (yht. 4,1) - terveysasema Suolahteen, alkurahoitus 1,5 milj. euroa (yht. 3,1) - asuin- ja palvelutalo kehitysvammaisille, alkurahoitus 1,1 milj. euroa (yht. 2,2,) - vanhan vanhainkodin saneeraus, rahoitusarvio 0,5 milj. euroa - Hiskinmäen koulun saneeraus 0,4 milj. euroa (yht. 0,5). Liikenneväylien rakentamiseen on osoitettu kuten vuodelle 2008, poikkeuksellisen suuri varaus, 2,2 milj. euroa. Kotakennääntien ja Äänekoskentien ympäristön muutostöihin on varattu mm. Keskimaan ja Keskon kauppapaikkarakentamiseen liittyen 1,2 milj. euroa. Poistonalaisten nettoinvestointien määrä on 9,6 milj. euroa ylittäen selvästi vuosipoistojen määrän, 4,6 milj. euroa. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma (liite) muodostuu varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirran osalta 4,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Investointien, mukaan luettuna käyttöomaisuuden hankinnat ja myynnit, nettovaikutus on 9,6 milj. euroa. 9

11 10 Vanhaa lainakantaa lyhennetään 7,10 milj. eurolla. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 12 milj. euroa. Vuoden 2007 lopun lainakanta oli 33 milj. euroa ja vuoden 2008 lopun noin 36 milj. euroa. Vuoden 2009 lopun lainakanta olisi täten 40,9 milj. euroa ja runsaat euroa asukasta kohti. Sitovuusmääräykset Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa määrärahat ja tuloarviot esitetään talousarviossa toimialoittain, toimielimittäin, vastuualueittain ja tulosalueittain ryhmiteltynä. Toimielimet tarvittaessa jakavat vastuualueet yhden tai useamman portaan tulosyksiköihin sekä kohdistavat määrärahat tileille. Määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset (s) määrärahat. Talousarvio ei sisällä ns. kustannuslaskennallisia eriä. Talousarvio on lautakuntia sitova vastuualuetasolla. Vastuualueita on 34 kappaletta. Sitovan tason menojen loppusumman (= määräraha) ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hyväksyminen on hankittava ennen ylityksen muodostumista ja aina ao. tilivuoden aikana. Kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä sitovan tason menojen ylitys, jos ao. hallintokunnan toisella vastuualueella saavutetaan vastaava menojen alitus. Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne ovet jäljempänä mainituin poikkeuksin sitovia bruttomääräisinä. Tuloarvion oleelliselle alittumiselle on hankittava valtuuston hyväksyminen, missä yhteydessä on arvioitava sen vaikutus määrärahan mitoitukseen tai talousarvion laajempaan muuttamiseen. Määrärahat ja tuloarviot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset (s), hallintokuntien väliset meno- ja tuloerät, jotka kuitenkin kirjataan toisistaan erilleen. 10

12 11 Määrärahan vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli vastuualueen tulot ylittävät talousarvion tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä. Kustannuslaskennalliset erät, kuten poistot, sisäiset vuokrat ja keskushallintopalveluiden laskutus eivät sisälly määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lisäksi määrärahojen käyttöä sitoo ohessa esitetyt erityiset sitovuusrajoitukset. Investoinnit Investointisuunnitelma on lautakuntaa sitova vastuualuetasolla eli hanke- (irtaimen hankinta, talonrakennus) tai hankeryhmäkohtaisesti (kunnallistekniikka) (= määräraha). Lautakunnalla on myös mahdollisuus käyttää osamäärärahoja budjettiin hyväksyttyjen talonrakennuskohteiden keskinäiseen kattamiseen. Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne ovat jäljempänä mainituin poikkeuksin sitovia bruttomääräisinä. Vastuualuetason menojen ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hankkeen tai hankeryhmän menoarvion vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli hankkeen tulot ylittävät tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä, tai mikäli lautakunnan alaisen muun hankkeen tai hankeryhmän menot alittuvat vähintään vastaavalla määrällä. Lisäksi määrärahojen käyttöä sitoo ohessa esitetyt erityiset sitovuusrajoitukset. Käyttötalous / investoinnit Rahoitusjohtaja voi oikeuttaa hallintokunnan käyttämään investointiin varattua määrärahaa käyttömenojen katteena tai käyttötalouteen varattua määrärahaa investoinnin katteena, jos toteutettava toiminta palvelee talousarvioon esitettyä käyttötarkoitusta. Tavoitteet Lautakunnan tulee seurata asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mikäli talousarviovuoden aikana käy ilmeiseksi, että toimialueelle tai lautakunnalle talousarvion yhteydessä tai muutoin asetettuja tavoitteita ei saavuteta, 11

13 12 tulee lautakunnan esittää valtuustolle muutos tavoitteeseen ja sen mahdollinen vaikutus määrärahatarpeeseen ja/tai tuloarvioon. Tuloslaskelma Kaupunginhallituksen on informoitava valtuustoa talousarviovuoden aikana, mikäli toimintakate tai vuosikate ovat poikkeamassa oleellisesti talousarviossa ennakoidusta. Mikäli vuosikatteen on syytä arvioida poikkeavan ennakoidusta euromääräisesti enemmän kuin puolen kunnallisveron prosenttiyksikön verran, tulee valtuustolle esittää tarvittavat ehdotukset talousarvion muuttamiseksi. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman mukainen käyttöomaisuusinvestointien kokonaismäärä on sitova. Rahoituslaskelman mukainen antolainojen lisäyksen määrä on sitova. Rahoituslaskelman mukainen pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäyksen määrä on sitova. Hallintosäännön mukaan talousarviolainojen ottamisesta päättää valtuuston hyväksymissä rajoissa kaupunginjohtaja. Muun kuin euromääräisen lainan ottamisesta päättää kaupunginhallitus. Muita erityisehtoja lainojen ottamiselle ei aseteta. Erityiset sitovuusrajoitukset Yleishallinto/ elinkeinoelämän kehittäminen Uusien projektien käynnistämisestä päättää kaupunginhallitus. Elinkeinoprojekteista vastaa Ääneseudun Kehitys Oy. Yleishallinto/ terveydenhoito Erikoissairaanhoidon ja perusturvan palveluiden hankkimisen osoitettuja määrä- ja osamäärärahoja voidaan käyttää toistensa katteeksi kaupunginjohtajan päätöksellä. Perusturva Lasten kotihoidontuen osamäärärahan mahdollisen alittumisen käyttämisestä lasten päivähoidon muiden menojen kattamiseen päättää kaupunginhallitus. 12

14 13 Investoinnit Jos investointikohteen tuloksi on merkitty valtionosuus- tai muuta tuloa, on tulon saaminen tuloarvion mukaisesti edellytys määrärahan käytölle. Rahoitus Rahoitusjohtaja voi hyväksyä muihin rahoitusmenoihin merkittyä muuta menoa, euroa, käytettäväksi katteena vahingoista, varkauksista tms. johtuviin korvaushankintoihin, joita ei omavastuun määrästä johtuen korvata vakuutuksista. Käyttösuunnitelmat Lautakunnan on tarvittaessa vahvistettava talousarvion käyttösuunnitelma, jolla tarvittaessa tarkennetaan vastuualueen määrärahan käyttöä ja tuloarvion saavuttamista lautakunnan päättämällä tulosyksikköjaotuksella. Lautakunta päättää talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden puitteissa omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä asettaa tarkennetut toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet. Lautakunta voi delegoida käyttösuunnitelman laadinnan osaksi tai kokonaan alaisilleen viran- tai toimenhaltijoille. Henkilöstön ottaminen Riippumatta em. talousarvion sitovuusohjeista hallintokunnat eivät saa palkata uutta henkilökuntaa perustamalla uusia toimia ilman kaupunginhallituksen lupaa. Kun virka tai toimi (ml. tuntipalkkaisesti täytetty) jää vapaaksi viran- tai toimenhaltijan siirtyessä eläkkeelle tai muutoin pois kaupungin palveluksesta, on hallintokunnan ilmoitettava vapautumisesta apulaiskaupunginjohtajalle ja tehtävä selvitys viran/toimen tehtävistä ja/tai siitä kuinka tehtävät hoidettaisiin, jos vakanssia ei täytetä. Apulaiskaupunginjohtaja päättää luvan antamisesta vakanssin täytölle. Lisäksi on huomioitava mitä kuntien yhdistymispäätöksen yhteydessä on päätetty. Palkkatukityöllistettyjen palkkausmenot Työpajan tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tulot kirjataan ko. tulosyksiköille (palkkatili 4012). 13

15 14 Muiden toimintojen tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tulot kirjataan kustannuspaikoille oma työllistäminen ao. kustannuspaikan tunnisteelle (palkkatili 4012). Vakituista henkilöstöä korvaavien (sijaiset) tukityöllistettyjen palkkausmenot ja tukitulot kirjataan ao. kustannuspaikalle (palkkatili 4012). Raportointi Lautakuntia, kaupunginhallitusta ja valtuustoa on informoitava talousarvion toteutumisesta siten, että em. seurantatehtävät ovat mahdollisia. Lautakuntia ja hallitusta on informoitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen valmistumisen jälkeen. Raportoinnissa on kiinnitettävä huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden määrittelyn kehittämiseen ja mittaamiseen. TULOSLASKELMA, ulk. ja sis euroa Ta 2009 esitys Lta I-III 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

16 15 Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden ylijäämä RAHOITUSLASKELMA, 1000 euroa Ta 2009 esitys Lta I-III 2008 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Pakollisten varausten purku Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden varsin.myyntituotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys

17 16 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhyaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kh esitys Ta 2009 Investoinnit yhteensä Menot Tulot Kiinteä ja aineeton omaisuus Irtain omaisuus yhteensä Keskushallinto Perusturva Opetustoimi Vapaa-aika Tekninen toimialue Liikuntapaikat Talonrakennus Kunnallistekniikka Yhteensä investoinnit netto