OHJELMAJOHTAMINEN VALTIONEUVOSTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJELMAJOHTAMINEN VALTIONEUVOSTOSSA"

Transkriptio

1 VALTION KESKUSHALLINNON UUDISTAMINEN OHJELMAJOHTAMINEN VALTIONEUVOSTOSSA Uusi menettely ja uudet asiakirjat Valtioneuvoston ohjelmajohtamisen simulointihankkeen raportti Helsinki

2 Julkaisija: KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Valtioneuvoston ohjelmajohtamisen simulointihanke Puheenjohtaja: Sirpa Kekkonen Sihteerit: Petri Eerola Markku Harrinvirta Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Julkaisun laji: Työryhmän muistio Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispäivä: Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa. Uusi menettely ja uudet asiakirjat Programledning i statsrådet. Ny process och nya dokumenter Julkaisun osat: Kuvailulehti, valtiovarainministeriölle, johdanto, ohjelmaprosessin kulku, ohjelmajohtamisprosessin toimijat, ohjelmaprosessin asiakirjat, ohjelmajohtamisen tietohallinto ja tietotuki, liitteet Tiivistelmä: Valtion keskushallinnon uudistamishanketta johtanut ministerityöryhmä on loppuraportissaan ehdottanut ohjelmajohtamisjärjestelmän käyttöönottoa hallitusohjelman toimeenpanon ja hallinnonrajat ylittävän toiminnan tehostamiseksi. Hallitus käsitteli keskushallintohankkeen ehdotuksia iltakoulussaan ja asettui tukemaan ehdotuksia ohjelmajohtamisen ja useimpien muiden ehdotusten osalta. Ohjelmajohtamisen käytännön toteuttamista on käyty läpi simulointihankkeessa. Ohjelmajohtamisen käyttöönoton tukemiseksi laadittiin selvitykset ohjelmallisen toimintatavan ulkomaisista ja kotimaisista kokemuksista, tehtiin asiakirjaharjoituksia ja laadittiin erillinen ohjelmajohtamisen sanasto. Tässä raportissa on hahmotettu malli hallituksen ohjelmaprosessin aikataululle, ohjelmatyön organisoinnille, uudenlaisten strategia-asiakirjojen sisällölle sekä selvitettiin tarvittavaa tietotukea. Simulointi on osoittanut, että ohjelmajohtaminen toimii käytännössä strategisemman ja poliittista ohjausta korostavan valtioneuvostotyöskentelyn tukena. Ohjelmajohtamisen edellytyksinä on, että - hallitus määrittelee hallitusohjelmassa rajatun määrän poikkihallinnollisia politiikkatavoitteita, joille asetetaan selkeät vaikuttavuustavoitteet - näitä politiikkatavoitteita konkretisoivien politiikkaohjelmien ohjausta, seurantaa ja päätöksentekoa varten luodaan uudentyyppinen hallituksen strategia-asiakirja - politiikkaohjelmien seuranta toteutetaan vuotuisessa, budjettiprosessin kanssa yhteensovitetussa ohjelmaprosessissa - kutakin politiikkaohjelmaa johtaa koordinoiva ministeri, jonka lähimpänä tukena toimii määräajaksi ohjelman käyttöön asetettu ohjelmajohtaja - koordinoiva ministeri johtaa ohjelmajohtajan tuella eri ministeriöiden toimenpiteitä, jotka sisältyvät politiikkaohjelmaan ja - valtioneuvoston kansliassa on henkilöstövoimavaroja hallituksen strategia-asiakirjan ja politiikkaohjelmien seurantaan ja arviointiin. Avainsanat: Valtioneuvosto, hallitusohjelma, politiikkaohjelma, budjettiprosessi, ohjelmajohtaminen, hallituksen strategia-asiakirja Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Kokonaissivumäärä: (liitteet) Jakaja: Valtiovarainministeriö Kieli: Suomi Hinta: Kustantaja: Valtiovarainministeriö Luottamuksellisuus: julkinen

3 Utgivare: BESKRIVNINGSBLAD FINANSMINISTERIET Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande): Statsrådets simuleringsprojekt för programledning Ordförande: Sirpa Kekkonen Sekreterare: Petri Eerola Markku Harrinvirta Publikation (även om svenska titeln): Typ av publikation: Arbetsgruppens rapport Uppdragsgivare: Finansministeriet Datum för tillsättandet av organet: Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa. Uusi menettely ja uudet asiakirjat Programledning i statsrådet. Ny process och nya dokument Publikationens delar: Beskrivningsblad, till finansministeriet, inledning, programprocessens gång, aktörerna i programledningsprocessen, programprocessens dokument, programledningens dataförvaltning och informationsstöd, bilagor Referat: Den ministerarbetsgrupp som lett statens centralförvaltningsprojektet har i sin slutrapport föreslagit att programledningssystemet tas i bruk för att göra verkställandet av regeringsprogrammet och verksamheten över förvaltningsgränserna mer effektivt. Regeringen behandlade centralförvaltningsprojektets förslag i sin aftonskola och beslutade att understöda förslagen för programledningen och de flesta andra förslagen. Det praktiska genomförandet av programledningen har genomgåtts i simuleringsprojektet. För att stöda ibruktagandet av programledningen uppgjordes utredningar om erfarenheter av det programmässiga handlingssättet både i utlandet och i Finland, utfördes dokumentövningar och uppgjordes en särskild ordlista för programledningen. I denna rapport har skisserats upp en modell för tidtabellen med regeringens programprocess, för organiserandet av programarbetet, för innehållet av ett nytt slags strategidokument och utreds det nödvändiga informationsstödet. Simuleringen har visat att programledningen fungerar i praktiken som stöd för statsrådsarbetet vilket i praktiken är mera strategiskt och med betoning av en politisk ledning. Utgångspunkten för programledningen är att - regeringen i regeringsprogrammet fastställer ett begränsat antal tväradministrativa politikmål, för vilka klara inverkningsmål ställs - ett nytt slags strategidokument skapas för regeringen för ledning, uppföljning och beslutsfattande som hänför sig till de politikprogram som konkretiserar dessa politikmål - uppföljningen av politikprogrammen genomförs inom en årlig programprocess som skall koordineras med budgetprocessen - varje politikprogram leds av en koordinerande minister, vars närmaste stöd är en programchef som tillsätts för programmet på viss tid - den koordinerande ministern leder med stöd av programchefen de olika ministeriernas åtgärder, vilka ingår i politikprogrammet och - statsrådets kansli har personalresurser för uppföljning och bedömning av regeringens strategidokument och politikprogram. Nyckelord: Statsrådet, regeringsprogram, politikprogram, budgetprocess, programledning, regeringens strategidokument Övriga uppgifter: Seriens namn och nummer: ISSN: ISBN: Sidoantal: (bilagor) Distribution: Finansministeriet Språk: Finska Pris: Förlag: Finansministeriet Sekretessgrad: offentligt

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO OHJELMAPROSESSIN KULKU OHJELMAJOHTAMISEN TOIMIJAT OHJELMAPROSESSIN ASIAKIRJAT OHJELMAJOHTAMISEN TIETOHALLINTO JA TIETOTUKI...24 Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4: Ohjelmajohtamisen sanasto..28 Kokemuksia poikkihallinnollisten asiakokonaisuuksien hoitamisesta Suomessa...33 Havaintoja muiden maiden malleista...40 Tapausesimerkki: elinkeinopolitiikan asiakirjaharjoitus..51 Kuvat: Kuva 1. Hallituksen strategiset työvälineet 4 Kuva 2. Toimijat politiikkaohjelmissa 12 Kuva 3. Uudet strategia-asiakirjat 20 Kuva 4. Johtamisen näkymän rakenne ja sisältöluonnos 24 Kuva 5. Politiikkaohjelma -näkymän rakenne ja sisältöluonnos 26

5 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti ohjelmajohtamisen simulointihankkeen tukemaan hallituksen keskushallinnon uudistamisen toimeenpanoa. Simulointihankkeen tehtäväksi annettiin arvioida, miten keskushallintohankkeen valmistelema ohjelmajohtamisen toimintamalli toimisi käytännössä ja mitä mahdollisia pulmia tähän voi liittyä. Hankkeessa tuli selvittää minkälainen valtioneuvoston ohjelmaprosessi on käytännössä, millaisiksi muodostuvat keskeisten toimijoiden väliset suhteet ja minkälaisia ovat uudenlaiset ohjelmajohtamisen asiakirjat. Ohjelmajohtamisen käyttöönoton tukemiseksi laadittiin selvitykset ohjelmallisen toimintatavan ulkomaisista ja kotimaisista kokemuksista, tehtiin asiakirjaharjoituksia ja laadittiin erillinen ohjelmajohtamisen sanasto. Simulointihanke on tuottanut keskushallintohanketta ohjaavalle ministerityöryhmälle aineistoa, jota on voitu hyödyntää ministerityöryhmän kesäkuussa 2002 jättämässä loppuraportissa. Loppuraportin liitteessä kuvataan ohjelmajohtamista. Ministerityöryhmä on raportissa ehdottanut otettavaksi käyttöön ohjelmajohtamismallin hallitusohjelman toimeenpanossa. Hallitus käsitteli ministerityöryhmän raporttia iltakoulussa Simulointihankkeen projektiryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Sirpa Kekkonen valtiovarainministeriöstä ja jäseninä alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kansliasta, kehitysjohtaja Klaus Halla sosiaali- ja terveysministeriöstä, talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintäministeriöstä, neuvotteleva virkamies Riitta Kirjavainen valtioneuvoston kansliasta ( lähtien neuvotteleva virkamies Markku Harrinvirta), talousjohtaja Eero Murto kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen valtiovarainministeriöstä. Projektiryhmän sihteereinä ovat toimineet Markku Harrinvirta sekä johtava konsultti Petri Eerola HAUS kehittämiskeskus Oy:stä. Projektipäällikkö Maija Jussilainen valtiovarainministeriön valtioneuvoston tietohallintoyksiköstä ja ylitarkastaja Pekka Kuittinen valtioneuvoston kansliasta ovat osallistuneet ohjelmajohtamisen tietotukea koskevaan käsittelyyn. Hallituksen koordinointimenettelyjä ja poikkihallinnollisten asioiden organisointia muissa maissa selvitettiin tilaamalla tätä koskeva selvitys HAUS kehittämiskeskus Oy:ltä. HAUSin selvityksestä vastasi johtava konsultti Terho Vuorela ja siihen osallistuivat konsultit Johanna Osenius ja Tomi Särkioja. Uudenlaisen ohjelmaprosessin eri näkökohtien systemaattinen läpikäynti ja tehdyt asiakirja- ja muut simulointiharjoitukset osoittavat projektiryhmän mielestä, että ohjelmajohtaminen saadaan toimimaan keskushallintohankkeen tarkoittamalla tavalla käytännössä. Ryhmän mielestä ohjelmajohtaminen tarjoaa hyvät mahdollisuudet strategisempaan, poliittista ohjausta korostavaan valtioneuvostotyöskentelyyn.

6 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Projektiryhmä luovuttaa kunnioittavasti raporttinsa valtiovarainministeriölle. Helsingissä Sirpa Kekkonen puheenjohtaja Heikki Aaltonen Klaus Halla Marja Heikkinen-Jarnola Eero Murto Hannu Mäkinen Petri Eerola sihteeri Markku Harrinvirta sihteeri

7 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa JOHDANTO Valtion keskushallintohankkeen perusajatus on politiikasta ohjautuva keskushallinnon toimintamalli. Tarkoitus on saada hallinto nykyistä selvemmin toimimaan hallitusohjelman ja sen painopisteiden suuntaisesti. Ohjelmajohtamisella organisoidaan hallituksen laajoja tehtäväkokonaisuuksia, politiikkaohjelmia sekä vahvistetaan hallituksen kokonaisjohtamista. Ohjelmajohtamisen tuomat suurimmat muutokset ovat seuraavat: Pääministerin mahdollisuudet hallinnonalarajat ylittävän hallitustyöskentelyn ohjaamisessa ja seuraamisessa tehostuvat - Pääministerin esikunnan vahvistaminen ja hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan uudistaminen Yksittäisten ministerien mahdollisuudet vaikuttaa hallituksen kokonaistyöskentelyyn paranevat - Koordinoivat ministerit Ohjelmajohtamista käytetään selkeästi nykyistä enemmän poikkihallinnollisten asioiden hoidossa - Ohjelmajohtajat Budjettiprosessi tukee horisontaalisuutta - Hallitusohjelman toimeenpanon seurannan ja budjetin kehysmenettelyn yhteensovittaminen Ohjelmajohtamismalli ei edellytä muutoksia valtioneuvoston toimivaltaan tai ministeriöiden toimivaltasuhteisiin, eikä niiden toimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Keskushallintohankkeen ja sitä johtavan ministeriryhmän ehdotukset kohdistuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen hankesalkkuun, budjettikehysten valmisteluun sekä asiantuntijavoimavarojen vahvistamiseen valtioneuvoston poikkihallinnollisessa valmistelussa. Ohjelmajohtaminen merkitsee muutosta hallituksen työskentelyyn ja ministeriöiden poikkihallinnolliseen valmisteluun. Politiikkaohjelmien ja ohjelmajohtamisen tarkoituksena on terävöittää hallituksen tavoiteasettelua ja linjanmäärittelyä sekä luoda tehokkaat hallinnonalarajat ylittävät järjestelyt päämäärien toteuttamiseksi. Ohjelmajohtaminen on keskeinen keino vahvistaa hallituksen poliittista ja strategista ohjausotetta ja koordinaatiota. Ohjelmajohtamisella pyritään keskeisimpien valtioneuvostotasoisten asiakokonaisuuksien parempaan hallintaan. Uutta ohjelmajohtamisessa on hallituksen strategia-asiakirjan (HSA) käsittely ja seuranta, järjestelmällinen poikkihallinnollinen toimintatapa sekä uudet toimijat ja uudenlaiset toimijaroolit (koordinoiva ministeri, ohjelmajohtaja ja pääministerin esikunta). Keskeisiltä osiltaan ohjelmajohtaminen rakentuu kuitenkin nykyisten toimijaroolien (ministerit hallinnonalojen johtajina, ministeriöt asioiden valmistelijoina) ja prosessien (lainvalmistelu, budjettiprosessi) varaan, mutta niin, että ohjelmajohtamisen periaatteet korostuvat.

8 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa OHJELMAPROSESSIN KULKU Ohjelmaprosessi käynnistyy hallitusneuvotteluista ja -ohjelmasta Valtioneuvoston ohjelmatyön ja -prosessin onnistumisen kannalta ratkaiseva vaihe on ohjelmien asettaminen. Tällöin on tarkkaan harkittava toimenpiteet ja hankkeet tavoitteisiin pääsemiseksi, ministereiden ja virkamiesten tehtävät ja vastuut sekä ohjelmatyön pelisäännöt ja organisointi. Politiikkaohjelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden lähtökohtana on hallitusneuvottelut ja hallitusohjelma (ks. kuva 1). Hallitusneuvotteluissa ratkaistaan hallituksen kokoonpano, päätetään hallituskauden keskeisistä tavoitteista ja prioriteeteista, määritellään politiikkaohjelmien teemat ja sovitaan politiikkaohjelmien toteuttamisvastuista. Hallitusohjelma on hallinnolle toimeksianto, joka määrittelee hallituksen relevantteina pitämät tehtäväkokonaisuudet, asettaa näille tavoitteet sekä antaa koordinoivalle ministerille ja ohjelmia johtavalle virkamiehelle lähtökohdan valmistella ja johtaa ohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä. Tavoitteena on, että hallitusohjelma tunnistaa rajatun määrän hallituksen keskeisiä politiikkatavoitteita, joiden varaan poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat voidaan rakentaa. Tämä edellyttää hallitusohjelman tavoitteilta selkeyttä ja riittävää laajaalaisuutta. Nykytila Tavoitetila Hallitusohjelma Hallitusohjelma - yksityiskohtainen ja hanketasolle menevä priorisoidut politiikka-alueet vaikuttavuus- tavoitteineen (+ yksittäiset strategiset hankkeet) Hallituksen strategia-asiakirja HSA Valtioneuvosto- Ministeriökohtaiset tasoiset strategiset poikkihallinnolliset hankkeet politiikkaohjelmat - keskeisten politiikkalinjausten ohjelmoiminen - vuotuinen poliittinen ohjelmien ja niiden resurssoinnin seuranta- ja tarkistusprosessi Hankesalkku Ministeriöiden toimintasuunnitelmat Muu ministeriöiden toimeenpanotoiminta, ml. poikkihallinnollinen valmistelu Kuva 1. Hallituksen strategiset työvälineet

9 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Politiikkaohjelmat ja hallituksen strategia-asiakirjan käsittely ohjelmajohtamisen ytimessä Ohjelmajohtamisessa keskeistä on politiikkaohjelmien kokoaminen ja näiden pohjalta hallituksen strategia-asiakirjan (HSA) kokoaminen sekä asiakirjan vuotuinen käsittely (ks. kuva 1). Hallituksen strategia-asiakirja sisältöineen ja käsittelytapoineen merkitsee muutosta hallituksen strategiatyöskentelyyn, joka aikaisemmin on pitkälti koostunut hallituksen hankesalkun käsittelystä ja tärkeiden ratkaisujen tekemisestä budjettiprosessissa. Uusi strategia-asiakirja konkretisoi hallituksen tärkeimmät tavoitteet ja tarjoaa nykyistä paremmat välineet hallitusohjelman toimeenpanon ohjaamiseen. Strategiaasiakirjamenettely uudistaa hallitusohjelman toimeenpanon ja seurannan sekä seurantaan liittyvät asiakirjat. Sen avulla hallitus ohjaa ohjelmallisten tavoitteiden saavuttamista, arvioi ponnistelujen tehokkuutta ja tarvittaessa suuntaa uudelleen toimenpiteitä ja resursseja. Politiikkaohjelmien kokoaminen käynnistyy välittömästi sen jälkeen kun hallituksen kokoonpanosta, politiikkaohjelmien teemoista ja ministereiden ohjelmavastuista on sovittu. Ohjelmatyön käynnistämistä ja organisointia johtaa ohjelmavastuuseen nimetty ministeri eli koordinoiva ministeri. Hän valitsee kunkin politiikkaohjelman osalta tehtäväänsä käytännön ohjelmatyöstä vastaavan ohjelmajohtajan neuvoteltuaan ensin ohjelmaan osallistuvien ministereiden kanssa. Koordinoiva ministeri valmistelee ehdotuksen myös muista politiikkaohjelman organisatorisista ratkaisuista, mm. siitä, edellyttääkö ohjelmatyö ministerityöryhmän käyttöä. Käytännössä politiikkaohjelmien kokoamisesta huolehtivat ohjelmajohtajat. Politiikkaohjelmien yhteensovitus, HSA:n valmistelu sekä hallitusohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi kuuluvat valtioneuvoston kanslialle. Politiikkaohjelmien ja strategia-asiakirjan eri osien valmistelu tapahtuu ohjelmaan osallistuvissa ministeriöissä koordinoivan ministerin ja ohjelmajohtajan ohjauksessa ja valtioneuvoston kanslian tuella. Ohjelmajohtamisen ylätasolla hallitus ohjaa politiikkaohjelmia päättäessään määrärahakehyksistä, talousarvioesityksestä ja strategia-asiakirjasta.

10 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Ohjelma- ja budjettiprosessi yhdistetään toisiinsa Hallituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa budjetointiprosessi on avainasemassa. Tällä hetkellä budjetin laadintaprosessi ja yhteiskuntapolitiikan strateginen suuntaaminen eivät muodosta riittävän kiinteää kokonaisuutta. Hallituksen politiikkaohjelmien ja budjetin vuotuinen kehysmenettely yhteensovitetaan jatkossa. Politiikkaohjelmien käsittelylle luodaan selkeät käytännöt budjetin valmistelun eri vaiheissa. Budjettiprosessia on usein arvosteltu siitä, että se tarjoaa riittämättömästi mahdollisuuksia eri vaihtoehtojen avoimeen punnitsemiseen ja poliittisten tärkeysjärjestysten asettamiseen. Ohjelmajohtaminen on keino vahvistaa poliittista tavoiteasettelua juuri budjettikehyksistä päätettäessä. Ohjelma- ja budjettiprosessin yhdistäminen toisiinsa ei edellytä budjetin nykyisen rakenteen oleellista muuttamista. Määrärahakehysten ja budjetin valmistelun menettelytapoja ohjelmajohtaminen kuitenkin muuttaa. Suurimmat muutokset ovat, että ohjelmien tavoitteet ja hankkeet käsitellään omana kokonaisuutenaan kehys- ja budjettineuvotteluissa ja että koordinoivalla ministerillä on erityisrooli ohjelmien budjettien käsittelyssä. Prosessien yhdistämisessä avainasemassa on yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen lisääminen. Määrätietoista poikkihallinnollista ohjelmatyötä on tuettava selkeästi hallinnonalojen kehyksissä osoitetulla rahoituksella. Ohjelmien eri toteuttamistapojen kustannuksia ja vaikuttavuutta tulee voida vertailla. On myös tärkeää määritellä strategiset ja toiminnalliset tavoitteet niin selkeästi, että ohjelmien vaikuttavuutta voidaan arvioida ja suunnata tarvittaessa toimenpiteitä uudelleen. Kutakin politiikkaohjelmaa varten laaditaan oma talousarvioehdotus. Koordinoiva ministeri ja ohjelmajohtaja vastaavat politiikkaohjelman budjetin valmistelusta. Koordinoiva ministeri osallistuu tarvittaessa valtiovarainministerin ja ohjelmaan osallistuvien ministereiden kahdenvälisiin budjettineuvotteluihin. Koordinoiva ministeri edustaa ohjelman budjettia budjettiprosessin eri vaiheissa. Hallituskauden alussa politiikkaohjelmat ja niiden alustavat rahoitusraamit käsitellään hallituksen päättäessä ensimmäisistä määrärahakehyksistään. Kun ohjelmat on koottu yksityiskohdittain, hallitus vahvistaa strategia-asiakirjan, ja ohjelmia koskevat keskeiset tavoitteet ja rahoitustarpeet otetaan hallituksen talousarvioesitykseen. Hallituskauden seuraavina vuosina politiikkaohjelmien vuotuinen päätöksenteko, seuranta ja arviointi kytketään kehysmenettelyyn niin, että hallitus käsittelee ohjelmakokonaisuutta ja ohjelmien edellyttämiä resursseja kerran vuodessa kehysten vahvistamisen yhteydessä. Kehyksiä ja myöhempää budjetin valmistelua varten ohjelmien tarvitsemat määrärahat sisällytetään ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmiin, kehyksiin ja talousarvioehdotuksiin. Politiikkaohjelmakohtaisista kehys- ja budjettiehdotuksista vastaa koordinoiva ministeri.

11 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Hallituksen strategia-asiakirjan käsittely tapahtuu vuosittain hallituksen määrärahakehyspäätöksen yhteydessä alkukeväällä siltä osin kuin se koskee määrärahojen mitoitusta. Käsittely voi jakaantua eri päiville siten, että ensin päätetään kehyksistä, jolloin myös politiikkaohjelmien määrärahakehykset vahvistetaan. Vastaavasti käsiteltäessä strategia-asiakirjaa varmistetaan, että se on sopusoinnussa kehyspäätöksen kanssa. Strategia-asiakirja yhdessä kehyspäätöksen kanssa ohjaa ministeriöiden talousarvioehdotusten ja lainsäädännön valmistelua. Varsinaista talousarviota valmisteltaessa kunkin politiikkaohjelman rahoitus sekä ohjelmakokonaisuus esitetään budjetin yleisperusteluissa. Ohjelmiin luettavat määrärahamomentit tai määrärahojen osat sekä hankkeita koskevat tulos- ym. tavoitteet sisällytetään asianomaisten ministeriöiden budjettipääluokkiin. Ohjelmajohtamisjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön seuraavan hallituksen aloittaessa eli maaliskuun 2003 eduskuntavaalien jälkeen. Seuraavassa on kuvattu budjetti- ja strategiaprosessin kulku yksityiskohtaisesti: OHJELMA- JA BUDJETTIPROSESSIN AIKATAULU Maaliskuu 2003 Istuva hallitus päättää vuosien valtiontalouden kehyksistä. Tammihelmikuussa hallitus on myös suorittanut hallituskauden viimeisen hankesalkun seurannan ja arvioinut tämän perusteella hallitusohjelman toteutumista. Eduskuntavaalit toimitetaan , jonka jälkeen muodostetaan uusi hallitus. Maalis-huhtikuu 2003 Eduskuntavaalien tuloksen ratkettua eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Neuvottelujen tuloksen perusteella presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Eduskunta valitsee pääministerin, jonka johdolla muodostetaan hallitus. Hallitus antaa eduskunnalle tiedonantona hallitusohjelmansa. Hallitusohjelmassa määritellään politiikkaohjelmien kohteet ja teemat, joille asetetaan vaikuttavuustavoitteet laajoja tehtäväkokonaisuuksia koskien. Hallitusta muodostettaessa sovitaan politiikkaohjelmien vastuista eli siitä, ketkä hallituksen ministereistä johtavat mitäkin politiikkaohjelmaa (koordinoivat ministerit) sekä muista ohjelmatyön organisointiin liittyvistä asioista. Hallitusohjelmassa määritellyt prioriteetit muodostavat lähtökohdan hallituksen strategia-asiakirjalle (HSA). HSA täsmentää hallitusohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavat asiat. Jotta HSA:sta muodostuisi hallitusohjelman toimeenpanoa tehokkaasti tukeva asiakirja, on tärkeää, että poliittiset tavoitteet on hallitusohjelmassa määritelty mahdollisimman selkeästi.

12 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Toukokuu 2003 Hallitusohjelman antamisen jälkeen ministeriöt laativat uudet kehysehdotukset hallinnonalojensa osalta vuosiksi Ministeriöiden edellytetään ottavan politiikkaohjelmat huomioon kehysehdotusten valmistelussa, ja ministeriöiden ehdotusten peruslaskelmissa osoitetaan erikseen politiikkaohjelmiin liittyvät kohdat. Politiikkaohjelman kokonaiskehyksen valmistelusta vastaa koordinoiva ministeri ja virkamiesvalmistelua johtaa ohjelmajohtaja, mikäli hänet on ehditty nimittää. Politiikkaohjelmien resurssit sisältyvät ohjelmaan osallistuvien ministeriöiden kehysehdotuksiin. Kehykset neuvotellaan ministeriöiden ja koordinoivien ministereiden kehysehdotusten pohjalta. Koordinoiva ministeri osallistuu tarvittaessa ministeriöiden ja valtiovarainministeriön välillä käytäviin kahdenvälisiin neuvotteluihin politiikkaohjelmien rahoituksen osalta. Hallituksen kehyspäätös vuosille on tarkoitus tehdä toukokuun puoliväliin mennessä. Kehyspäätös sisältää hallitusohjelman edellyttämien kaikkien toimenpiteiden menot. Hallituksen kehysneuvotteluissa käsitellään politiikkaohjelmien kokonaisuutta ja linjataan HSA:an sisällytettäviä asioita siinä laajuudessa kuin rahoituksen mitoituksesta päättäminen edellyttää. Kehyspäätökseen voidaan sisällyttää ohjelmien keskeinen sisältö ja tavoitteet. Kehyksissä yksilöidään politiikkaohjelmien vaatima rahoitus määrärahoittain. Kehyksissä yksilöidään tarvittaessa myös miltä osin politiikkaohjelmia ja muita HSA:aan sisältyviä asioita ei ole voitu ottaa huomioon täysimääräisesti esim. valmistelun keskeneräisyyden vuoksi. Kehyspäätöksen valmistelun kanssa samanaikaisesti käynnistetään HSA:n kokoaminen. HSA:ssa keskeisellä sijalla olevien politiikkaohjelmien sisällön kokoamisesta vastaavat koordinoivat ministerit. Tämä edellyttää toimenpiteisiin, hankkeisiin ja rahoitukseen liittyvää valmistelua ministeriöissä. Kesäkuu-elokuu 2003 HSA vahvistetaan viimeistään kesäkuussa konkretisoimaan hallitusohjelman keskeisiä osia politiikkaohjelmien avulla. HSA:aan kirjataan myös pelisäännöt, joita kunkin politiikkaohjelman johtamisessa tullaan soveltamaan. Politiikkaohjelmien rahoitus esitetään kehyspäätöksen mukaisena myös HSA:ssa. HSA:an sisältyy myös sellaisia asioita, joita kehyksissä ei ole käsitelty sikäli kun niillä ei ole rahoitustarvetta. Kesäkuun alussa ministeriöt toimittavat valtiovarainministeriölle varsinaiset talousarvioehdotuksensa vuodeksi 2004, jotka noudattavat hallituksen kehyspäätöstä. Ministeriöiden ehdotukset sisältävät tarvittavat määrärahat politiikkaohjelmiin. Koordinoiva ministeri antaa oman ehdotuksensa politiikkaohjelman määrärahatarpeesta. Tarpeen vaatiessa ministeriöt ja koordinoiva ministeri voivat neuvottelujen kuluessa täydentää politiikkaohjelmiin liittyviä budjettiehdotuksia. Elokuussa ministeriöt käyvät kahdenväliset budjettineuvottelut valtiovarainministeriön kanssa. Koordinoivat ministerit osallistuvat tarvittaessa ministeriöiden ja valtiovarainministeriön kahdenvälisiin neuvotteluihin ohjelmabudjetin osalta.

13 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Elokuu-syyskuu 2003 Koordinoiva ministeri edustaa politiikkaohjelmaa hallituksen budjettineuvottelussa (budjettiriihi). Ohjelmajohtaja, ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia huolehtivat, että ohjelmia koskevat tarpeelliset tiedot ovat nopeasti hallituksen saatavilla. Syyskuussa hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2004 talousarvioesityksensä, johon politiikkaohjelmat on sisällytetty tavoitteineen ja määrärahoineen. Politiikkaohjelmien sisältö ja rahoitus määrärahoineen esitetään budjetin yleisperusteluissa. Yleisperustelujen laadinnasta vastaa valtiovarainministeriö yhteistyössä ohjelmajohtajan, ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Politiikkaohjelmat otetaan huomioon tarpeen mukaan myös pääluokka- ja lukuperusteluissa. Määrärahat sijoitetaan niiden pääluokkien lukuihin ja momenteille, joihin toiminta tai hanke kuuluu. Toiminnalle voidaan budjettiesityksessä asettaa myös tulos-, toiminta- ym. tavoitteita. Tarvittaessa hallituksen päättämä HSA tarkistetaan talousarvioesityksen mukaiseksi. Joulukuu 2003 Eduskunta käsittelee ja vahvistaa vuoden 2004 talousarvion joulukuussa. Ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmat annetaan valtiovarainministeriölle. Toiminta- ja taloussuunnitelmat ovat pohjana vuosien kehyksien laadinnassa. TTS:t toimivat osaltaan ministeriökohtaisina hallitusohjelman toimeenpanoasiakirjoina. TTS:ia ja kehysehdotuksia laadittaessa ohjelmajohtajan ja ministeriöiden on huolehdittava politiikkaohjelmien jatkovalmistelusta. TTS:n peruslaskelmiin sisältyvät politiikkaohjelmien määrärahatarpeet. Kehittämissuunnitelmissa voidaan esittää uusia asioita politiikkaohjelmiin ja muuhun HSA:n sisältöön. Koordinoiva ministeri laatii oman kehysehdotuksensa. Koska TTS:t ja kehys laaditaan monivuotisiksi, olisi viimeistään tässä vaiheessa laadittava politiikkaohjelmia koskevat suunnitelmat koko hallituskautta koskeviksi. Tammikuu 2004 Vuosi 2004 on ohjelmajohtamisen ensimmäinen "normaali" vuosi. Tarvittaessa HSA tarkistetaan vuoden 2004 talousarvion mukaiseksi. Valtioneuvoston kanslian koordinoimana kootaan hallituksen politiikkaohjelmien ja muiden hankkeiden toteutumista ja vaikutuksia koskevaa arviointitietoa hallituksen käyttöön. Samalla kootaan suunnitelmat politiikkaohjelmien toteuttamisesta ja seurannasta. Tässä vaiheessa on välttämätöntä, että politiikkaohjelmilla on käytössään niiden toteuttamiseen ja seurantaan tarvittavat resurssit, osaaminen ja välineistö. Helmikuu-maaliskuu 2004 Helmi-maaliskuun aikana käydään ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset kahdenväliset neuvottelut budjettikehyksistä. Kuten aikaisemmassa kehys- ja budjettimenettelyssä, politiikkaohjelmien määrärahatarpeet otetaan huomioon ministeriöiden ehdotuksissa. Koordinoiva ministeri antaa oman ehdotuksensa vastuullaan olevan politiikkaohjelman määrärahakehyksestä ja osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin valtiovarainministeriön kanssa. Maaliskuussa hallitus vahvistaa määrärahakehykset vuosille Ne yksilöivät kullekin politiikkaohjelmille varatun rahoituksen. Periaate on, että politiikkaohjelmia käsitellään kehysneuvotteluissa siinä laajuudessa kuin rahoituksen mitoituksen päättäminen

14 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa edellyttää. Myös toiminta ja tavoitteet voidaan tiivistetysti sisällyttää kehyspäätökseen. Kehyksissä politiikkaohjelmiin kohdennettua rahoitusta voidaan suunnata uudelleen. Mahdollista on myös ottaa kehyksiin mukaan uusia hankkeita tai poistaa sieltä hankkeita. Hallitus toimittaa kehyksen eduskunnalle erikseen päätettävässä menettelyssä. Kehysmenettelyn yhteydessä hallitus käsittelee yksittäisten politiikkaohjelmien seuranta- ja arviointitietoja ja ohjelmakokonaisuutta. Tässä vaiheessa hallitus voi suunnata politiikkaohjelmia uudelleen ja päättää uusista tavoitteista ja hankkeista. Toiminnan uudelleen suuntausten ja muiden tarkistusten ja politiikkaohjelmien kehysten tulee olla yhteensopivat. Kehyksissä tehtävien resurssipäätösten, politiikkaohjelmien seuranta- ja arviointitietojen ja toiminnan uudelleen suuntaamista koskevien ratkaisujen pohjalta hallitus päättää HSA:n tarkistamisesta. Politiikkaohjelmien seurannasta ja arvioinnista huolehtii valtioneuvoston kanslia. Toukokuu 2004 Toukokuun loppuun mennessä ministeriöt toimittavat vuoden 2005 talousarvioehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Ehdotukset laaditaan hallituksen päättämän kehyksen ja HSA:n mukaisiksi. Ministeriöiden ehdotukset sisältävät siten tarvittavat määrärahat politiikkaohjelmiin. Koordinoiva ministeri antaa oman budjettiehdotuksensa politiikkaohjelmaan sisällytettävistä määrärahoista ja tavoitteista. Syyskuu 2004 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityksensä vuodeksi Politiikkaohjelmat sisällytetään budjettiin samoja periaatteita ja käytäntöjä noudattaen kuin edellisenä vuonna. Tarvittaessa talousarvioesityksen mukaiset tarkistukset voidaan ottaa huomioon HSA:ssa. Joulukuu 2004 Valtion talousarvio vuodelle Ohjelmien TTS:t ja kehysehdotukset vuosiksi valmistuvat. Politiikkaohjelmat sisällytetään TTS:iin ja kehysehdotuksiin samoja periaatteita ja käytäntöjä noudattaen kuin edellisenä vuonna. Tarvittaessa budjetin mukaiset tarkistukset otetaan huomioon HSA:ssa. (Seuraavina vuosina prosessi jatkuu samoin periaattein.) Yhteensovitus, seuranta ja arviointi keskeistä ohjelmajohtamisessa Politiikkaohjelmien kokonaisuuden hallitsemiseksi edellytetään tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamista ohjelmajohtamisen eri tasoilla ja vaiheissa. Yksittäisten ohjelmien osalta vaaditaan koordinaatiota eri toimenpiteiden ja eri hallinnonaloilla tapahtuvan toiminnan suuntaamiseksi ohjelman yhteisten tavoitteiden mukaisiksi. Monesti joudutaan ottamaan kantaa myös rakenteellisiin kysymyksiin, esim. onko hallinnonaloilla sovellettu lainsäädäntö, avustusjärjestelmät ja palvelut sellaisia, että ne todella edistävät ohjelman päämääriä ja ovat samansuuntaisia muiden ohjelman toimenpiteiden kanssa.

15 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Ohjelmajohtamisessa korostetaan aitoa verkostomaista työskentelyotetta. Politiikkaohjelmien tehokas toteutus edellyttää selkeää poikkihallinnollista organisoitumista. Ohjelmiin osallistuvien ministeriöiden yhteiselle valmistelulle ja toimintojen yhteensovitukselle on oltava selkeät pelisäännöt. Tehostettua yhteistä valmistelua tarvitaan sekä poliittisella tasolla että virkamiestasolla. Koordinoivien ministereiden ja ohjelmajohtajien rooli on keskeinen. Erillisten politiikkaohjelmien kysymykset kuuluvat pääasiassa koordinoivalle ministerille, ministerityöryhmälle ja ohjelmajohtajalle. Myös kaikkien politiikkaohjelmien muodostama kokonaisuus pitää yhteensovittaa. Ohjelmakokonaisuus yhteensovitetaan hallituksen neuvotellessa ja päättäessä ohjelmien tavoitteista, hankkeista, resursseista ja näiden uudelleen suuntaamisesta. Toimiva poliittinen ja strateginen ohjausjärjestelmä edellyttää toiminnan tuloksellisuuden ja yhteiskunnan kehityksen seurantaa ja arviointia. Seuranta ja arviointi kertovat sen, ovatko toimenpiteet oikeansuuntaisia suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tarpeisiin. Säännöllinen toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten arviointi tekee ohjelmajohtamisesta järjestelmän, joka peilaa valtion toimintaa suhteessa toimintaympäristöön ja mukautuu tarvittaessa sen tarpeiden mukaisesti. Ohjelmien toteutumisen ja toiminnan tulosten seurannan keskeinen väline on hallituksen strategia-asiakirja. Strategia-asiakirjaa varten tarvittavan seuranta- ja arviointitiedon kokoamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia yhdessä ohjelmajohtajan, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Arviointi- ja tarkistusprosessi kytketään politiikkaohjelmien ja budjettikehysten vuotuiseen käsittelyyn niin, että tarkastelun perusteella toimintaa ja resursseja voidaan suunnata tarvittaessa uudelleen. OHJELMAJOHTAMISEN TOIMIJAT Hallituksella vastuu ohjelmakokonaisuuden toteutuksesta ja seurannasta Hallitus- ja ohjelmakauden alussa hallitus määrittelee ohjelmassaan ja siihen sisältyvissä politiikkaohjelmissa keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuus- ja muut tavoitteet (ks. kuva 2). Ohjelmaprosessin aikana hallitus käsittelee politiikkaohjelmia vuosittain budjettikehysten ja talousarvioesitysten käsittelyn yhteydessä. Hallitus käsittelee säännöllisesti myös strategia-asiakirjan, seuraa ohjelmia, valvoo ohjelmiin sidottujen toimenpiteiden ja määrärahojen valmistelua sekä tarvittaessa suuntaa ohjelmia uudestaan tai perustaa uusia ohjelmia. Pääministerin rooli hallituksen politiikan "takuumiehenä" ja politiikkaohjelmien taustavoimana on tärkeä. Käytännön ohjelmatyön toteuttamisessa, ohjelmatyön kokonaisuuden hallinnassa ja ohjelmien säännöllisessä seurannassa keskeinen rooli on valtioneuvoston kanslialla. Eduskunnalle ohjelmaprosessin tuottamat asiakirjat ja arviointiraportit tarjoavat hyvän välineen hallituksen keskeisten toimintojen seuraamiseen.

16 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa VNK - koordinoi, seuraa ja arvioi politiikkaohjelmia Pääministeri Koordinoiva ministeri - johtaa ja ohjaa politiikkaohjelmaa Määräaikainen ministeriryhmä (tarvittaessa) - tekee/valmistelee politiikkaohjelman edellyttämät päätökset hallitukselle Ohjelmajohtaja - ao. ministeriössä tai VNK:ssa - virkamiehet eri ministeriöistä Kuva 2. Toimijat politiikkaohjelmissa Pääministerin rooli hallituksen kokonaistyöskentelyn johtamisessa Uusi perustuslaki korostaa pääministerin vahvaa roolia. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, hallituksen politiikan vahvan keskuksen muodostavat pääministeri ja valtiovarainministeri yhdessä. Suomen keskushallinnon monet piirteet ja hallinnon traditio kuitenkin korostavat sektoroitumista. Ohjelmajohtamismallissa korostuva hallituksen poikkihallinnollisten tavoitteiden selkeä määrittely ja seuranta (uudentyyppinen hallitusohjelma ja sen seuranta) antavat pääministerille nykyistä tehokkaammat työvälineet hallituksen kokonaisohjaamiseen. Ohjelmajohtamiseen siirtymisessä korostetaan paitsi poikkihallinnollisten asioiden parempaa hoitoa sinänsä, myös asiakokonaisuuksien hoitamista määrätietoisen tavoiteasettelun ja systemaattisten etenemisaskeleiden mukaisesti. Usein tämä merkitsee valmisteltavien ja tehtävien muutosten tai ongelmien ratkaisun organisoimista ajalliselta kestoltaan rajoitetuksi koosteeksi toimenpiteitä. Pääministerillä on jo nykyjärjestelmässä hyviä foorumeita tuoda esiin näkökohtiaan hallituksen kokonaispolitiikan linjojen varmistamiseksi ja ohjata sitä. Ohjelmajohtaminen ei poista tarvetta sellaisille pääministerin johtamille foorumeille kuten talouspoliittinen ministerivaliokunta ja EU-ministerivaliokunta, joissa käsitellään pääosin ajankohtaisia tai ad hoc esiin tulevia asioita.

17 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Ohjelmajohtamisen kautta pääministeri saa keinon varmistaa pitkäjänteisesti koko hallituskautta silmälläpitäen hallituksen politiikan kannalta tärkeiden poikkihallinnollisten uudistusten hallitun hoitamisen. Ohjelmajohtaminen antaa myös nykyistä joustavammat ja paremmin poliittisten päättäjien (ministereiden) käsissä olevat mahdollisuudet aikatauluttaa, rytmittää ja resurssoida halutut uudistukset ja muutokset. Koordinoivat ministerit johtavat politiikkaohjelmia Koordinoivat ministerit ovat hallituksen ministereitä, jotka oman toimialansa ohella kantavat johtamisvastuun politiikkaohjelman toteuttamisesta. Ohjelmaa koordinoiva ministeri asetetaan tehtäväänsä hallitusneuvottelujen yhteydessä. Koordinoivaa ministeriä ei kuitenkaan muodollisesti nimitetä ministeriksi niihin ministeriöihin, joita politiikkaohjelma koskee. Muodollinen toimivalta ja vastuu kuuluvat niille valtioneuvoston jäsenille, joiden toimialaan asia kuuluu. Valtuutus johtaa politiikkaohjelmaa tulee hallitusohjelmasta, hallitukselta ja pääministeriltä. Koordinoivan ministerin tehtäviin kuuluvat ohjelmatyön käynnistäminen ja organisointi, ohjelmajohtajan valinta, ohjelman talousarvioehdotuksen valmistelu sekä ohjelmatyön johtaminen. Koordinoiva ministeri vastaa ohjelmakokonaisuuden syntymisestä, mikä tarkoittaa hallituksen tasolla sovittujen päälinjausten ja eri hallinnonaloilla tehtävien toimenpiteiden muodostamista systemaattiseksi toimintaohjelmaksi. Koordinoiva ministeri raportoi vastuullaan olevasta ohjelmasta pääministerille ja koko hallitukselle. Poliittisen yhteisymmärryksen varmistamiseksi tarvitaan usein myös koordinoiva ministeriryhmä, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon sekä sektorit että puolueet. Pääministeriä avustavien valtioneuvoston kanslian strategisten resurssien rooli on myös keskeinen. Koordinoivalla ministerillä on keskeinen rooli käsiteltäessä politiikkaohjelman määrärahojen mitoitusta kehysmenettelyssä ja vuotuisessa budjettiprosessissa. Koordinoivan ministerin vastuulla on huolehtia ohjelmaa koskevan kokonaisbudjettiehdotuksen syntymisestä. Hän osallistuu tarvittaessa ohjelmaan osallistuvien ministeriöiden ja valtiovarainministeriön kahdenvälisiin budjettineuvotteluihin ja edustaa politiikkaohjelmaa hallituksen yhteisessä kehys- ja budjettikäsittelyissä. Tähänkin saakka hallituksen jäsenten piirissä on luonnollisesti aika ajoin ollut tarvetta ja voitu osoittaa poikkihallinnollisia valmisteluvastuita toimialavastuista poiketen tai niitä täydentäen. Hallituksen valiokunnilla on usein myös tärkeä rooli hallituksen politiikan koordinoinnissa. Ehdotetussa ohjelmajohtamismallissa kuitenkin poliittiselta tavoitteenasettelultaan selkeiden ja määrätietoisesti aikataulutettujen ohjelmallisten asiakokonaisuuksien osuutta hallituksen toiminnassa alleviivataan avaamalla mahdollisuus osoittaa näistä korostettu poliittinen vastuu sovituille hallituksen ministereille. Hallitusneuvottelut ja niihin liittyvä ns. salkkujako saa uusia piirteitä, kun hallitusohjelmaan otettavat keskeisimmät poikkihallinnolliset tavoitteet vastuutetaan tietyille hallituksen jäsenille. Toimialan laajuudeltaan ja esimerkiksi resursseiltaan eroavien ministerisalkkujen lisäksi jaettavana hallitusneuvotteluissa on jatkossa myös hallituksen huomattavien poliittisten teemojen hoito- ja vetovastuut.

18 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Koordinoivien ministereiden nimeäminen politiikkaohjelmien alueille tuo uuden elementin ministereiden keskinäisiin suhteisiin valtion vuotuista talousarvioesitystä valmisteltaessa ja siitä päätettäessä. Jatkossa hallituksen yhteisellä käsittelyllä on nykyistä suurempi painoarvo. Näin tapahtuu jo senkin vuoksi, että hallitusohjelman toteutumisen seuranta hallituksen strategia-asiakirjan käsittelyn kautta yhdistyy kehysja budjettimenettelyyn ja tälle käsittelylle varataan nykyistä enemmän aikaa. Koordinoivan ministerin vastuut voidaan tiivistää seuraavasti: Ohjelman kokoaminen ja johtaminen Ohjelmajohtajan valinta ja ohjelman johtaminen Koordinoivan ministeriryhmän kokoaminen tarvittaessa Osallistuminen toimeenpanoon Toimeenpano Johtaa ohjelman kehys- ja budjettiehdotuksen kokoamista Osallistuu tarvittaessa ohjelmaan osallistuvien ministeriöiden kahdenvälisiin neuvotteluihin valtiovarainministeriön kanssa Tekee ohjelman budjettiehdotuksen ja edustaa sitä hallituksen neuvotteluissa Vastaa ohjelmaa koskevan aineiston kokoamisesta TAE:n yleisperusteluja varten Seuranta Vastaa ohjelmajohtajan ja valtioneuvoston kanslian avustamana seurantatiedon kokoamisesta ja tuottamisesta hallituksen käsiteltäväksi Hallinnonalojen väliset ohjelmat yhteensovitetaan ministerityöryhmissä Ohjelmatyötä johtaessaan koordinoivan ministerin tärkeimpiä tehtäviä on eri hallinnonalojen tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen siten, että ne muodostavat ohjelman osalta yhden, keskeisiä poliittisia tavoitteita tukevan kokonaisuuden. Yhteensovittavaa työtä varten perustetaan koordinoivan ministerin ehdotuksesta tarvittaessa ministerityöryhmä (ks. kuva 2). Ministerityöryhmät perustetaan ohjelman keston ajaksi, puheenjohtajana on ohjelmaa johtava ministeri ja hänen lisäksi jäseninä ne ministerit, joiden hallinnonalaa politiikkaohjelma koskee sekä muut työryhmään nimitettävät jäsenet. Ministerityöryhmässä käsitellään eri ministeriöiden toimenpiteet ja ohjelmatyön valmisteluvaiheet sekä seurataan politiikkaohjelman toteutumista. Ministerityöryhmä myös valmistelee politiikkaohjelmaa koskevia asioita koko hallituksen käsittelyä varten.

19 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Ohjelmajohtajat huolehtivat valmistelusta ja varmistavat ohjelmien toteutumisen Ohjelmajohtamisella organisoidaan laajoja tehtäväkokonaisuuksia, politiikkaohjelmia. Näiden tehokkaaksi hoitamiseksi tarvitaan valtioneuvostossa uudentyyppinen hallinnonalarajoista riippumattoman ohjelmajohtajan työnkuva. Kokonaisuutena ohjelmajohtamisessa on kysymys hallituksen ja hallitusohjelman johtamiskapasiteetin vahvistamisesta ja tähän liittyvien uusien toimintatapojen omaksumisesta. Politiikkaohjelmien toteuttamisessa ohjelmajohtajat ovat keskeisessä asemassa (ks. kuva 2). Ohjelmajohtajat ovat ministeriöiden korkeimpaan johtoon rinnastettavia virkamiehiä, jotka valitaan ohjelman keston ajaksi päätoimisiksi politiikkaohjelmien virkamiesjohtajiksi ja toimenpiteiden yhteensovittajiksi. Keskeistä on ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelu ja seuranta eri ministeriöissä. Tarpeesta riippuen ohjelmajohtajalla voi olla ohjattavanaan yksi tai useampi politiikkaohjelma. Ohjelmajohtajiksi voidaan valita julkisen sektorin, elinkeinoelämän tai järjestökentän johtoasemissa toimivia henkilöitä. Oleellista on asiantuntemus ja tunnustettu asema ohjelman kohteena olevan yhteiskuntaelämän alueella. Ohjelmajohtajien sijoituspaikkana on joko ohjelmavastuussa olevan ministerin ministeriö tai valtioneuvoston kanslia. Ministeriöillä vastuu ohjelmien eri osien valmistelusta ja toimeenpanosta Ministeriöillä on oma roolinsa hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Ministeriöt edustavat keskushallinnossa jatkuvuutta ja ministeriöissä on laajaa asiantuntemusta toimialallaan. Ministeriöt laativat myös strategioita toimialansa tulevaisuuden keskeisistä haasteista ja niihin vastaamisesta. Ministeriöt ovat hallituspuolueille keskeisiä yhteistyökumppaneita hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Ministeriöiden asiantuntemus hallituksen tavoitteita asetettaessa ja politiikkaohjelmia linjattaessa on hallituspuolueiden käytettävissä. Keskushallinnon uudistamista valmistellut ministeriryhmä onkin suosittanut, että ministeriöt valmistelisivat alaltaan ns. tulevaisuuskatsauksia erityisesti hallituksen vaihdostilannetta silmälläpitäen. Eri hallinnonalojen tutkimuslaitokset ovat tarpeellisia tuotettaessa ja analysoitaessa politiikkaohjelmia varten tarvittavaa tietoa. Politiikkaohjelmiin kuuluvat osaohjelmat, hankkeet ja rahoitus valmistellaan pääosin ministeriöissä. Ministeriöiden tehtävänä on valmistella toiminta- ja taloussuunnitelma, kehysehdotus ja valtion talousarvioesitys siten, että politiikkaohjelmat tulevat huomioon otetuiksi talousarvion eri käsittelyvaiheissa ja asiakirjoissa. Lisäksi ministeriöiden tuki on tarpeen koordinoivien ministereiden valmistellessa politiikkaohjelmien kehys- ja talousarvioehdotuksia. Koordinoivalla ministerillä on johdettavanaan jokin ministeriö ja hallinnonala ja tätä johtotehtävää koskevat yleiset valtioneuvoston jäseniä koskevat säännökset ja menettelyt. Vastatessaan poikkihallinnollisesta ohjelmasta koordinoiva ministeri edustaa koko hallitusta ja sen keskeisiä poliittisia päämääriä suhdeohjelmaan osallistuviin perustuu poliittiselle vastuunjaolle ja yhteistyölle.

20 Ohjelmajohtaminen valtioneuvostossa Ministeriöiden ylimmän virkamiesjohdon sitoutuminen politiikkaohjelmien toteuttamiseen on tärkeää. Keskeistä on toimiva yhteistyö suhteessa koordinoivaan ministeriin, ohjelmajohtajaan, valtioneuvoston kansliaan ja muihin politiikkaohjelmiin osallistuviin ministeriöihin. Ohjelmaorganisaation perustaminen ministeriöön saattaa vaatia uusia voimavaroja ja koulutusta ohjelmajohtamiseen. Ministeriöiden välistä yhteistyötä varten saattaa olla tarpeen perustaa politiikkaohjelman valmisteluryhmä, jota johtaa ohjelmajohtaja. Kansliapäällikkö varmistaa hallinnonalansa mukautumisen ohjelmalliseen toimintaan ja käynnistää tarvittavat sisäiset uudistus- ja kehittämishankkeet tätä varten. Hallinnonalansa johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä organisoinnista vastuullisina kansliapäälliköiden vastuulla ovat myös muut hallinnonalalla vaadittavat järjestelyt ohjelmaorganisaation muodostamisessa. Henkilöjohtamisen selkeyden vuoksi virkamiesten työajan käytöstä poikkihallinnolliseen ohjelmatyöhön on usein hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Ohjelmajohtajien palkkaukseen sekä muihin toimintamenoihin tarvittavat määrärahat budjetoidaan valtioneuvoston kanslian pääluokkaan, josta ne pääministerin myötävaikutuksella osoitetaan ohjelmajohtajiksi valittavien henkilöiden palkkaukseen. Ohjelmajohtamisen käyttöönotto merkitsee muutoksia ministeriöiden jokapäiväiseen johtamiseen ja hallintoon. Sisäisiä muutoksia kohdistuu ainakin seuraavasti: Taloushallinto: budjettiasiakirjojen sisältö; TTS ja sen valmistelu; jne. Laskentatoimi, kirjanpito ja muu määrärahojen käytön seuranta Seuranta- ja arviointitiedon kokoaminen ja tuottaminen Henkilöstöhallinto Tietohallinto Johtamisjärjestelmä ja johdon strategiatyö Hallitusohjelman seurannan järjestäminen (nyk. hankesalkkuseuranta) Hallituksen strategista esikuntaa vahvistetaan Hallituksen poliittisen ja strategisen ohjauksen toimintaedellytysten parantamiseksi on pidetty tärkeänä valtioneuvoston kanslian vahvistamista valtioneuvoston päätöksentekoa välittömästi palvelevana strategisena yksikkönä (ks. kuva 2). Ministeriökohtaisen valmistelun ja valtiovarainministeriön kokoavan valmistelun täydennykseksi valtioneuvoston kanslian resursseja on tarkoitus lisätä ja muodostaa siitä nykyistä selvemmin pääministerin ja koko hallituksen strateginen esikunta. Ohjelmajohtamismallissa kanslian tehtävänä on avustaa pääministeriä ja hallitusta hallitusohjelman ja politiikkaohjelmien toteutuksen johtamisessa. Lisäksi valtioneuvoston kanslia kokoaa pääministerin ja hallituksen käyttöön politiikkaohjelmien seuranta- ja arviointitiedot. Valtioneuvoston kanslia tukee koordinoivaa ministeriä ja ohjelmajohtajaa politiikkaohjelmien budjettiprosessissa. Politiikkaohjelmien resurssointi valmistellaan hallituksen päätettäväksi kehyspäätöksen osana.

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta

1.3 Lainvalmisteluprosessin prosessikartta 1.3 n prosessikartta Hallitusohjelman kirjaus Talousarvioehdotus Eduskunnan lausuma Kansallista täytäntöönpanoa edellyttävä EU-säädös Kansainvälinen sopimus, Sidosryhmän tai täytäntöönpanosta vastaavan

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Politiikkaohjelmat. Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimuksia ja selvityksiä

Politiikkaohjelmat. Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimuksia ja selvityksiä Politiikkaohjelmat Valtiontalouden tarkastusviraston tutkimuksia ja selvityksiä Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys Politiikkaohjelmat ISSN 1796-9492 (nid.) ISSN 1796-9638 (PDF) ISBN 978-952-499-092-9

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon

Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon - informaatiotilaisuus henkilöstölle 7.5.2014 Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015

Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti. Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö - Valtioneuvoston yhteiselle hallinnolle uusi toimintakonsepti Osastopäällikkö Janne Kerkelä, VNK Toukokuu 2015 Valtioneuvoston hallintoyksikkö merkittävä organisaatiomuutos

Lisätiedot

Päätöksistä muutoksiin

Päätöksistä muutoksiin Otsikko Päätöksistä muutoksiin Hallituksen strategisen päätöksenteon malli Tausta ja tavoitteet Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen -hankkeen (OHRA) tavoite oli hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanon

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot