RESURSSIKERTOIMET

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaoston liitteet

2

3 RESURSSIKERTOIMET Kertoimien tavoitteena on kohdentaa rakenteelliset tukitoimet (pienryhmäpaikat, avustajat) oikein koko kaupungin alueella ja saattaa näkyväksi lasten tuen tarpeet resursointia varten. Kertoimien avulla voidaan kohdentaa avustajaresurssia ja ohjata pienkuntoutusryhmiin niitä lapsia, jotka eniten sitä tarvitsevat. Kertoimet osoittavat myös pienryhmien määrän riittävyyttä. Resurssikertoimen määrittely tapahtuu Lapsen päivähoidon arjessa tarvitseman lisätuen arviointilomakkeella. Lomake on apuväline lapsen havainnoinnissa ja arvioitaessa lapsen tuen tarvetta siinä päivähoito ryhmässä jossa hän on. Arvioinnissa havainnoidaan lapsen tarpeita yksilönä sekä päivähoitoryhmän jäsenenä. Lisäksi arvioidaan päivähoitoryhmän toimintatapojen sopivuutta lapsen tarpeisiin. Lomake on keltojen käytössä oleva työväline. Lomake jakaantuu kolmeen osaan; A, B ja C- osioon. A- osio (lapsen päivähoidon arjessa tarvitseman lisätuen arviointi): lomakkeen avulla kelto arvioi yksittäisen lapsen tarvitsemaa lisätukea. Kelto käy henkilöstön kanssa läpi arvion, mutta ryhmän henkilöstö ei täytä lomaketta. B-osio (Lapsikohtainen yhteistyö perheen ja eri toimijoiden välillä sekä päivähoitoyhteisön toimintakulttuuri): kelto täyttää osion yhteistyössä ryhmän kasvatushenkilöstön kanssa. Tapauskohtaisesti B-osion pistemäärä voi laskea tai nostaa lisäresurssoinnin tarvetta. C-osiota voidaan käyttää lapsille joilla on fyysisen sairauden tai vamman vuoksi lisäresursoinnin tarvetta. Arvion suorittaa kelto. Käyttö Resurssikertoimien määrittely tehdään syksyllä ja se tarkastetaan keväällä. Lisätuen arviointi tehdään lausunnolla ja seurannassa oleville lapsille, kun herää kysymys lisäresurssin tarpeesta. (seurannassa oleva lapsi: huoli nostettu puheeksi huoltajien kanssa, todettu yhteistyössä, että kehityksen seurantaan on aihetta ja asiasta laadittu kirjallinen muistio). Kertoimilla 3-5 olevat lapset ohjataan ensijaisesti pienryhmiin. Kertoimien vaikutus: kertoimissa voi tapahtua kiristymistä pienissä kertoimissa, nykyiset ns. 2- paikkalaiset ovat kirjava joukko erilaisia tuentarpeita, osan lapsista arvellaan putoavan alempiin kertoimiin (1,5 ja 1). Koekäyttö: lomaketta on kokeiltu pienkuntoutusryhmissä. Elokuusta kokeillaan tavallisissa lapsiryhmissä; 1-2 lapsiryhmää/ moduli. Keltot valitsevat sopivat talot ja tiedottavat yksikön esimiestä ja ryhmän henkilöstöä. Tavoitteena, että arvio on tehty syyskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen lomaketta arvioidaan ja määriteltyjen kertoimien vaikutusta lapsiryhmän kokoon arvioidaan. Kokeilun tuloksena tuotettuja kertoimia ei vielä kirjata pro consonaan. Haasteita: Tietoturva-asia: numero pro consonassa kertoo paljon lapsesta (kaupungin lakimiehen kanta), salassapito asiat otettava huomioon. Käyttöoikeuden rajaukset?

4 Millä tavalla kertoimet ja maisema kommunikoivat jatkossa? Nyt maisemaan raportoidaan vain 2- paikkalaiset alle 3v ja yli 3v. Eivät kerro totuutta tukea tarvitsevien määristä. Kertoimien suhde käyttöasteeseen Onko tarkoitus edelleen laskea käyttöastetta käsin tai yritetäänkö käyttöasteen lasku tehdä yhteensopivaksi pro consonan kanssa?

5 Resurssikertoimet Resurssikerroin 1 lapsen yksilöllisen tuen tarve lapsi ei oireile tai oireilee lievästi - lapsi päivähoidossa ennaltaehkäisevänä lastensuojelutoimenpiteenä - perhesyistä johtuva oireilu, joka aiheutuu perheen ohimenevistä kriiseistä (avioero, kuolema) - kaksikielisestä perheestä tulevat lapset, kielen kehitys näyttää kehittyvän normaaliin suuntaan Resurssikerroin 1,5 lapsen yksilöllisen tuen tarve 1,5-2 - lapsella on kehitysviivästymä yhdellä kehityksen alueella - lapsi tarvitsee ajoittain lisätukea kasvatushenkilöstöltä päivän aikana (siirtymätilanteet, ulkoilu, oppimistuokiot, kielikerho yms.) - maahanmuuttajalapset, joiden äidinkieli ei ole suomi tai suomen kieli on heikko tai erittäin heikko. Puolen vuoden kuluttua kelto arvioi tilannetta. Resurssikerroin 2 lapsen yksilöllisen tuen tarve lapsella pulmia useilla kehityksen osa-alueilla - lapsi tarvitsee säännöllisesti tietyissä tilanteissa kasvatushenkilöstön ohjausta tai valvomista tai yksilöllistä harjoitusta Resurssikerroin 3 yksilöllisen tuen tarve lapsella on usein diagnoosi (kielen kehityksen viivästymä, kehitysvamma, haastavat sos. emot. pulmista kärsivät lapset) - ryhmässä haasteellisesti hoidettavat lapset - lapsi tarvitsee runsaasti kasvatushenkilöstön valvontaa ja ohjausta Resurssikerroin 4 yksilöllisen tuen tarve yksilöllisen kuntoutuksen tarve suuri, vaikka lapsi on pienkuntoutusryhmässä ja/ tai hänellä on avustaja - mikäli lapsi ei ole pienkuntoutusryhmässä, hän on 4 lapsen paikalla - lapsella on usein diagnoosi (kehitysvamma, autismi ym.) - ryhmässä haasteellisesti hoidettavat lapset - lapsi tarvitsee paljon eriyttämistä

6 Resurssikerroin 5 yksilöllisen tuen tarve 5.1-7, c-osio - lasta ei voi hoitaa ryhmässä(esim. hengenvaarallisesti allerginen lapsi tai emot. sairas lapsi ), lapsen yksilöllisen tuen tai hoidollisuuden tarve äärimmäisen suuri - Lapsi voi saada lisätuen arvioinnin perusteella pistemäärän; - 1-7(A-osio) (B-osio) (c-osio) Pisteytys muutetaan resurssikertoimiksi. Ryhmäkokoa säädellään kertoimilla 1-5.

7 Mikkelin kaupunki Päivähoitopalvelut A osio Lapsen päivähoidon arjessa tarvitseman lisätuen arviointi Arvioitu lisätuen määrä 1. Lapsen emotionaalinen hyvinvointi lapsi ilmaisee tunteitaan, ottaa kontaktia muihin ja sietää ristiriitatilanteita ilman aikuisen lisätukea 1 lapsi tarvitsee jonkin verran tavanomaista enemmän aikuisen tukea esim. ristiriitatilanteissa, pettymysten kohtaamisessa ja/tai omien tunneilmaisujen hallinnassa. Tuen tarve satunnaista. 2 3 lapsi tarvitsee päivittäin aikuisen tukea esim. ristiriita tilanteissa, pettymysten kohtaamisessa ja/tai omien tunneilmaisujen hallinnassa Vaatii aikuisen ennakointia. Huom. sisäänpäin oireilevat 3-4 (lisätuki 4: lapsi yleensä tutkittu tukiyksikössä tai erikoissairaanhoidossa) lapsi tarvitsee aikuisen tuen (lähes) jatkuvasti, jotta pystyisi olemaan lapsiryhmässä (kaikki lapset erikoissairaanhoidon asiakkaita Leikki lapsi kykenee toteuttamaan sisäisiä mielikuvia leikissä muiden kanssa ei lisätuen tarvetta 1 lapsi kykenee toteuttamaan omia sisäisiä mielikuvia, mutta ei pysty jakamaan niitä vielä toisten kanssa; tarvitsee jonkin verran aikuisen lisätukea. Lapsella on kuitenkin leikkitaitoja 2 lapsen leikki on jäsentymätöntä; tarvitsee lähes kaikissa leikkitilanteissa aikuisen kielellistä ohjausta leikin etenemiseksi. 3 Leikki on lyhyttempoista, leikki ei etene, on sisällöltään toistavaa lapsi tarvitsee leikissä aikuisen mallittamista 4 lapsi ei leiki lainkaan; leikki on tavaroiden tutkimista tai käsittelyä. Lapsi tarvitsee aikuisen leikkimään kanssaan kehittääkseen omia sisäisiä mielikuvia ja leikki-ideoita Lapsen omatoimisuus, selviytyminen arkitilanteissa ja jaksaminen lapsi toimii ikään nähden itsenäisesti päivähoidon arkitilanteissa ( ruokailu, pukeutuminen, hygienia), hän tuntee päiväkodin tavat ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti 1 lapsi tarvitsee ajoittain tukea jaksamiseensa, päivärytmin hahmottamiseen tai omatoimisuustaitoihin 2 lapsi tarvitsee usein muistuttamista ja tilanteeseen palauttamista tai apua omatoimisuustaitoihin (henk.koht. kuvastruktuurin avulla toimii) 3 4 lapsi tarvitsee paljon aikuisen fyysistä ohjantaa 5 6 lapsi tarvitsee jatkuvaa fyysistä ohjausta 7

8 (lisätuki 6; lapsi erikoissairaanhoidon piirissä, lisätuki 7; lapsella vaikea cp-vamma tai autismi) 4. Lapsen kielen ja kommunikaation kehitys lapsen kielen kehitys on iänmukainen, hän ei tarvitse lisätukea 1 lapsi tarvitsee jonkin verran lisätukea kielen kehitykseen (viiveinen kielenkehitys ei erityisvaikeuksia). Esim. useampia äännevirheitä (muita kuin yleiset äänteet /r/ tai /s/), äännemuuntumia tai lievää kielen ymmärtämisen vaikeutta 2 lapsi tarvitsee paljon lisätukea kielen kehitykseen Puheen ymmärtämisessä on vaikeutta, lapsi tarvitsee kuvia ja viittomia säännöllisesti sekä kielen kehitystä tukeva materiaali on jatkuvasti käytössä. Lapsella puheterapian tarve. 3 lapsella usein diagnoosi kielellisestä erityisvaikeudesta. Puheen ymmärtämisen lisäksi huomattavat puheen tuottamisen vaikeudet, sana- ja käsitevarasto niukka, nimeämisen suuret vaikeudet. lapsi tarvitsee kuvia/viittomia säännöllisesti sekä kielen kehitystä tukeva materiaali on jatkuvasti käytössä 4 lapsi ei puhu lainkaan tai vain muutamia sanoja sekä lisäksi lapsella huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet. Lapsella usein kielen kehityksen vaikeuden lisäksi rinnakkaisdiagnoosi/ diagnooseja. 5 Edellisen lisäksi lapsella käytössä henkilökohtainen apuväline (kommunikaattori, kommunikaatiokansio) 6 lapselle kielellä ei merkitystä, ei kieltä lainkaan. Usein syvästi kehitysvammainen lapsi 7 5. Oppiminen lapsi oppii ikätason mukaisesti, ei lisätuen tarvetta 1 lapsella on joitakin kiinnostuksen kohteita, mutta oppiakseen tarvitsee lisätukea kohteiden lisäämisessä ja tiedon syventämisessä 2-3 oppiminen hidasta, oppii viiveellä. Lapsella on kognitiivisen oppimisen vaikeutta. Oppiakseen tarvitsee eriyttämistä ja systemaattista opettamista 4 lapsi oppii, mutta lapsella yleistämisen vaikeutta. Opittu asia unohtuu, jos sitä ei jatkuvasti ylläpidetä. Lapsi tarvitsee systemaattista ja jatkuvaa opettamista. Lapsella laaja-alaiset kehitykselliset vaikeudet 5 lapsi ei havainnoi ympäristöään eikä suhtaudu siihen kiinnostuneesti. Lapsi ei jäljittele eikä ymmärrä arjen syy- seuraussuhteita. Lapsi tarvitsee aikuisen intensiivisen tuen Keskittyminen, tarkkaavaisuus, toiminnan ohjaus lapsi keskittyy ikätason mukaisesti, ei lisätuen tarvetta 1 lapsi jonkin verran häiriöherkkä ulkopuolisille ärsykkeille. Yksittäisissä päivittäisissä tilanteissa (usein siirtymätilanteet) tarvitsee yksilöllistä tukea. Lapsi voi olla motorisesti levoton, mutta seuraa mitä tapahtuu ja osaa reagoida siihen. Lapsella voi olla myös vaikeutta itseohjautuvasti aloittaa työskentely, mutta lähtee heti toimimaan aikuisen pienellä tuella 2

9 lapsi ei pysty toimimaan ryhmässä yleisen ohjeen mukaan. Tarvitsee henkilökohtaista aikuisen ohjausta ja muistutusta, jolloin pystyy toimimaan ryhmän mukana. 3 toiminnan ohjauksen vaikeudet suuret. Lapsi ei osaa aloittaa toimintaa ja ylläpitää sitä ilman aikuisen jatkuvaa fyysistä ohjausta 4 ryhmätilanteissa lapsen käyttäytyminen on haasteellista tarkkaavaisuuden vaikeuksista johtuen. Lapsi ei pysty toimimaan yksilöllisen ohjeen mukaan, karkailee, on arvaamaton, juuttuu omiin kiinnostuksen kohteisiin. Ennakointi ja aikuisen tuki ja jatkuva valvonta tärkeätä 5 tarkkaavaisuuden vaikeuksien lisäksi lapselle käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeuksia. lapsi tarvitsee jatkuvan aikuisen tuen. Aikuisen tuella lapsi voi olla ajoittain ryhmässä Lapsen motoriset taidot ja fyysinen selviytyminen lapsen motoriset taidot iänmukaiset 1 lapsi kykenee säätelemään karkea/hienomotoriikkaansa, joissain tilanteissa tarvitsee aikuisen lisätukea 2 lapsen motoriset perusvalmiuksissa selkeää viivettä, lapsi tarvitsee suoriutuakseen aikuisen säännöllistä ohjausta (karkeamotorisia tai hienomotorisia harjoitteita) 3-4 lapsen motoriset perusvalmiudet jäävät selvästi ikäodotuksesta, tarvitsee aikuisen jatkuvaa ohjausta ja paljon lisätukea liikkuva lapsi, jolla henkilökohtaisia apuvälineitä 5 lapsen motoriset perustaidot puutteelliset, terapian tarve 6 vaikea liikuntavamma 7 A-osion arvioiden yhteenlaskettu summa jaettuna 7:llä Lapsen resurssikerroin

10 Mikkelin kaupunki Päivähoitopalvelut B-osio Lapsikohtainen yhteistyö perheen ja päivähoidon välillä perhe ei tarvitse päivähoidon henkilöstön lisätukea lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen 1 lapsen tuen tarve edellyttää tavanomaista enemmän vanhemmuuden tukemista yhteistyötä huoltajien kanssa (esim. tulkin käyttö) 2 lapsen tuen tarve edellyttää päivähoitohenkilöstöltä verkostotyötä 2 Neuvola Tukiyksikkö (puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi) Sosiaalityö (sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä) Erikoissairaanhoito (neurologian pkl, lastenpsykiatrian pkl, Vaalijala) Kuntoutusohjaajat Maahanmuuttajatoimisto Muu taho; Päivähoitoyhteisön toimintakulttuuri hoito- ja kasvatusyhteisön toimintakyky on riittävä lapsen lisätuen tarpeen kohtaamiseen 1 hoito- ja kasvatusyhteisö tarvitsee jonkin verran koulutusta/pedagogista ohjausta/työnohjausta/ konsultaatiota lapsen lisätuen tarpeen kohtaamiseen 2 hoito- ja kasvatusyhteisö tarvitsee runsaasti koulutusta/ pedagogista ohjausta/ työnohjausta/ konsultaatiota lapsen lisätuen tarpeen kohtaamiseen 2 B osion pisteet: yht. 2, ei vaikutusta lisäresurssien määrään 3-4, voi vaikuttaa lisäresurssien määrään Arvioinnin ajankohta: Arviointiin osallistuivat: Seuraava sovittu arviointi:

11 Mikkelin kaupunki Päivähoitopalvelut C-osio Käytetään ainoastaan lapsille, joiden fyysinen sairaus tai vamma edellyttää erityistä lääkitystä tai apuvälineiden käyttöä. 1. Tarvittavat apuvälineet - lapsi ei tarvitse apuvälineitä tai lapsi käyttää apuvälinettä itsenäisesti 1 - lapsi tarvitsee apuvälineen käytössä vielä jonkin verran ohjantaa lapsi tarvitsee apuvälineen käytössä runsaasti ohjantaa 5-7 = 2. Tilajärjestelyt - tilat soveltuvat hyvin myös lapselle, jolla apuväline/itä 1 - tilat soveltuvat pienin muutoksin; tarvitaan jonkin verran järjestelyjä tilat vaativat paljon muutoksia tai erilaisia järjestelyjä jotta soveltuvat myös lapselle jolla apuväline/itä 4-7 = 3. Ravinto ja lääkitys - lapsi ei tarvitse erityisseurantaa aikuisen taholta 1 - lapsi tarvitsee aikuisen seurantaa muutaman kerran päivässä lapsi tarvitsee aikuisen seurantaa useita kertoja päivässä lapsi tarvitsee jatkuvasti aikuisen seurantaa 6-7 = C-osion arvioiden yhteenlaskettu summa jaettuna 3:lla Lapsen resurssikerroin Arvioinnin ajankohta: Arviointiin osallistuivat: Seuraava sovittu arviointi: