Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä"

Leena Leppänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski - Uudellamaalla

2 Lapsen tuen tarve Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi myös syntyä tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät tue hänen terveyttään tai kehitystään Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve VASU

Tuen tarve voi myös syntyä tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät tue hänen terveyttään tai

3 Tuen tarpeen muodostuminen Lapsen tuen tarve voi liittyä * kokonaiskehityksen hitauteen * jonkin osa-alueen kehitykseen Tuen tarve voi olla * ensisijaista l. primääriä * välillistä l. sekundaarista Tuen tarve vaihtelee * erilaisissa ympäristöissä * erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa * eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa

4 Varhaisen puuttumisen periaate Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Tavoitteena on estää vaikeuksien kasautumista ja syvenemistä Edellyttää * varhaista havaitsemista * puheeksi ottamisen osaamista * varhaisten tukitoimien käytön osaamista * palvelujärjestelmältä kykyä reagoida ilman aikaa vievää arviointi- ja lausuntovaihetta

Edellyttää * varhaista havaitsemista * puheeksi ottamisen osaamista * varhaisten

5 Eettinen arviointi Arviointi on avoin prosessi Eri osapuolten tietoisuus havainnoinnista, dokumentoinnista ja arvioinnista Arviointi tapahtuu yhdessä vanhempien kanssa alusta alkaen Arvioinnissa ei pyritä diagnoosiin Tarvittaessa tarkoituksenmukaisen asiantuntijan lausunto Tavoitteena on estää tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä

vanhempien kanssa alusta alkaen Arvioinnissa ei pyritä diagnoosiin Tarvittaessa

6 Tuen tarpeen arviointi Arvioinnin kohteena esim. * päivittäiset toiminnot * sosiaaliset suhteet * oppimiskyky * itsenäisyys ja aloitteellisuus Moniulotteista / monitahoarviointia Haasteena arvioinnissa mm. * osaamisen ja konsultaation saannin varmistaminen * arviointikäytäntöjen kehittäminen * arvioinnin ja toiminnan yhdistäminen

aloitteellisuus Moniulotteista / monitahoarviointia Haasteena arvioinnissa mm.

7 Tuen järjestämisen periaatteita ja käytäntöjä Inklusiivinen periaate: * Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä Varhaiskasvatuksen linjaukset (2002) ja Vasu(2003) Tuki järjestetään siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan

Varhaiskasvatuksen linjaukset (2002) ja Vasu(2003) Tuki järjestetään siten, että

8 Integraation muodot / tasot yhteiskunnallinen sosiaalinen toiminnallinen fyysinen

9 Tuen järjestäminen lapselle A. Kasvatuskumppanuus on tuen perusta Kasvatuskumppanuus: * kunnioittavaa vuorovaikutusta * molemminpuolista vuoropuhelua, jossa kasvattajat tuntevat perheen/vanhempien näkemyksen lapsesta käsitykset hyvästä kasvatuksesta odotukset ja tarpeet yhteistyölle vanhemmat saavat tietoa lapsesta lapsiryhmästä, yksikön toiminnasta tuntevat kuuluvansa lapsensa kasvatusyhteisöön voivat osallistua suuresti tai pienesti

vuoropuhelua, jossa kasvattajat tuntevat perheen/vanhempien näkemyksen lapsesta käsitykset hyvästä

10 B. Yksilöllistäminen * prosessi, joka sisältää yksilöllisen suunnitelman kirjaamisen, seurannan ja arvioinnin säännöllisesti * kehitystä vahvistavat myönteiset puolet * huolenaiheet ja ongelmat konkreettisia

arvioinnin säännöllisesti * kehitystä vahvistavat

11 Varhaiskasvatuksen tukitoimet C. Ympäristön mukauttaminen * liikuntaesteiden poistaminen * näön- ja kuulonvaraisen hahmottamisen helpottaminen * erilaisten toimintaryhmien mahdollistaminen * materiaalien ja välineistön saatavuus * lapselle kokemus osallisuudesta, ryhmään kuulumisesta ja monipuolisesta vuorovaikutuksesta

kuulonvaraisen hahmottamisen helpottaminen * erilaisten toimintaryhmien

12 Varhaiskasvatuksen tukitoimet D. Kasvatustoiminnan mukauttaminen Suunnitellaan lapsen tarpeiden mukaisesti ja sovitaan vanhempien kanssa, miten toteutetaan Toteutus: pienryhmä-, pari- tai yksilöohjaus toiminnan menetelmien ja sisältöjen mukauttaminen perustaitojen harjaannuttaminen lapsen itsetunnon vahvistaminen

sovitaan vanhempien kanssa, miten toteutetaan Toteutus: pienryhmä-, pari- tai

13 Kuntouttavien elementtien vahvistaminen Suunnitelmallinen kuntoutuksellinen tuki arkeen Lapsen tarpeiden mukaisesti kohdennettuna: * struktuuri ylläpitäminen * vuorovaikutuksen vahvistaminen * lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen * vertaisryhmätoiminta * kehityksen eri osa-alueiden tukeminen Lapsen mahdollisten muiden tukipalveluiden yhteensovittaminen

vahvistaminen * lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen * vertaisryhmätoiminta *

14 Lapsen tukeminen toiminnan mahdollistamisena Miksi lasta tuetaan? Koska lapsella on vamma, sairaus, toiminnan vajavuus? Vai siksi, että pyrimme turvaamaan lapselle hänen mahdollisuuksiensa mukaan mahdollisimman hyvät edellytykset toimia? kommunikaation, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen toiminnan ja oppimisen mahdollistamiseksi

Vai siksi, että pyrimme turvaamaan lapselle hänen mahdollisuuksiensa mukaan

15 Mahdollisuuksien luominen Poistetaan esteitä Avustamisen tarvetta lisääviä tekijöitä fyysisessä ympäristössä Tuen tarvetta lisääviä tekijöitä sosiaalisessa ympäristössä Tuen tarvetta lisääviä tekijöitä toiminnassa ja työkulttuurissa Lisätään mahdollisuuksia Toimia lapselle ominaisella tavalla Oppia, kokea, eläytyä tavoilla, jotka lapsella on käytettävissä

tarvetta lisääviä tekijöitä toiminnassa ja työkulttuurissa Lisätään mahdollisuuksia

16 Kommunikoinnin mahdollistaminen Tukea tarvitaan lapsen viestintäkyvyn ja halun vahvistamiseen Kielen ja puheen kehityksen tukeminen monipuolisella kielen käytöllä on osa päivittäistä toimintaa Sosiaalisten kontaktien edistäminen tekee viestimisen lapselle mielekkääksi ja tavoiteltavaksi Puheen tukena voidaan lisäksi käyttää kuvia, symbolikieltä, tukiviittomia, viittomakieltä tai muuta asiantuntujatahon lapselle suosittelemaa viestintätapaa Mahdollisen puheterapian tavoitteet ja menetelmät liitetään asiantuntijan ohjaamana varhaiskasvatukseen (Liisa Heinämäki 2005)

tavoiteltavaksi Puheen tukena voidaan lisäksi käyttää kuvia, symbolikieltä, tukiviittomia, viittomakieltä tai muuta asiantuntujatahon lapselle

17 Liikunnan mahdollistaminen Päivittäinen hieno- ja karkeamotorinen vahvistaminen Liikkumiseen innostavat tilat ja välineet osana hyvää varhaiskasvatusympäristöä Liikkumismahdollisuuksia tuetaan siten, että lapsi voi osallistua mahdollisimman pitkälle samaan toimintaan muiden lasten kanssa Erityisesti liikkumista voidaan tukea asiantuntijoiden suosittelemien välineiden, harjoitusten ja tilajärjestelyjen avulla Mahdollisen fysioterapian tavoitteet ja menetelmät liitetään asiantuntijan ohjaamana varhaiskasvatukseen (Liisa Heinämäki 2005)

muiden lasten kanssa Erityisesti liikkumista voidaan tukea asiantuntijoiden suosittelemien välineiden, harjoitusten ja

18 Sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen Tuetaan lapsen itsetuntoa ja vahvuuksia Ryhmän yhteiset säännöt ja tavoitteet tukevat lapsen ryhmäkäyttäytymistä ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä ja hallintaa Yksilöllisten tavoitteiden ja menetelmien tulee olla koko yhteisön aikuisten omaksumia Lasta ohjataan ottamaan kontaktia toisiin ja vastaamaan toisten aloitteisiin empatiataitojen käytössä, tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa löytämään myönteisiä keinoja ilmaista erilaisia tunteita Mikäli lapsi saa neurologista tai psykologista kuntoutusta, pitkäjänteinen yhteistyö kuntouttavan tahon kanssa (Liisa Heinämäki 2005)

ottamaan kontaktia toisiin ja vastaamaan toisten aloitteisiin empatiataitojen käytössä, tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa löytämään myönteisiä keinoja

19 Itsenäisyyden ja omatoimisuuden mahdollistaminen Lapsen omatoimisuus ja oma-aloitteisuus mahdollistetaan mm. tilajärjestelyin ja lapsen valintoja kunnioittavin toiminta-käytäntein Mahdollistamista on myös se, että haetaan apuvälineitä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja lapselle Lapsen kyky ja halu tehdä valintoja ja päätöksiä otetaan huomioon Itsenäisyyttä ja omatoimisuutta pyritään tukemaan aina, kun se on turvallisesti mahdollista ja tukee lapsen kuntoutuksellisia ja pedagogisia tavoitteita Lapsen arkuus, vetäytyminen tai kontaktikyvyttömyys voi olla myös neurologisten tai psyykkisten ongelmien ilmentymä, tuen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa (Liisa Heinämäki 2005)

kyky ja halu tehdä valintoja ja päätöksiä otetaan huomioon Itsenäisyyttä ja omatoimisuutta pyritään tukemaan aina, kun se on turvallisesti mahdollista ja tukee lapsen

20 Oppimisen mahdollistaminen Lapsen ajattelun, kielen, silmän ja käden yhteistyön, kuullun ymmärtämisen sekä hahmottamisen taitojen kehittäminen erityislastentarhanopettajien pedagoginen ohjaus lapsen mahdollisesti saama toiminta- tai muu terapia Lapsen oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä voidaan havaita jo varhaisvuosina; varhaiserityisopetuksen tuki Oppiminen mahdollistetaan sopivin menetelmin Aistivamma erityiset oppimismenetelmät Kehitysvamma mm. riittävästi toistoja, harjaannuttamista ja tehtävien osittamista Liikuntavamma opetuksessa huomioitavat toimintarajoitukset (Liisa Heinämäki 2005)

riskitekijöitä voidaan havaita jo varhaisvuosina; varhaiserityisopetuksen tuki Oppiminen mahdollistetaan sopivin menetelmin Aistivamma erityiset

Samankaltaiset tiedostot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus