Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa
|
|
- Joel Juuso Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Juha Jantunen FT, tutkija Allergia- ja astmaliitto Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Paula Kauppi keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Miika Linna tutkimuspäällikkö THL, Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS Jaana Martikainen tutkimuspäällikkö, Kela, Lääketutkimus Mika Mäkelä lastentautien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Anna Pelkonen lastentautien ja allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Tari Haahtela kliinisen allergologian emeritusprofessori Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa Lähtökohdat Allergiaohjelman seurannan yhteydessä selvitettiin astman ja allergisten sairauksien kustannuksia vuonna 2011 sekä niiden muutoksia 2000-luvulla. Menetelmät Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannuksia, lääkehoitoa, kuntoutusta, työkyvyttömyyttä sekä niiden muutoksia vuosina tarkasteltiin käyttäen hoitoilmoitusrekisterin tietoja, sairaaloiden benchmarking-tietokantaa, lääkkeiden tukkumyyntitietoja ja eläketietoja. Sairauspoissaolojen ja työkyvyn heikkenemisen kustannuksia arvioitiin erillisen kyselytutkimuksen avulla. Tulokset Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannukset olivat 1,3 1,6 miljardia euroa, kun mukaan laskettiin myös tuottavuuden menetykset. Suorat hoitokustannukset olivat 319 miljoonaa euroa, joista astman osuus oli 206 miljoonaa (65 %). Lääkehoidon kustannukset olivat 180 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 73 % allergisen nuhan, 60 % astman ja 50 % allergisen kosketusihottuman kustannuksista. Astman ja allergian vuotuiset kustannukset laskivat 9 % vuosien 2000 ja 2011 välillä, kun mukaan laskettiin hoitokustannukset, maksetut työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat. Kustannukset kasvoivat ainoastaan lääkkeiden osalta (22 %). Päätelmät Astman ja allergisten sairauksien tehostunut hoito näkyy kustannusten laskuna 2000-luvulla. Sairaalahoitoa tarvitaan yhä vähemmän ja potilaat ovat entistä työkykyisempiä. Tilannetta ovat parantaneet varhainen diagnostiikka, voimavarojen suuntaaminen vaikeimpiin allergioihin, kehittynyt lääkehoito ja hyvä omahoidon ohjaus. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 9/2014 Vertaisarvioitu VV Vuonna 2008 aloitettu Kansallinen allergiaohjelma on puolivälissä (1). Allergian ja astman hoidolle asetettiin kuusi tavoitetta: allergiaoireiden kehittymisen ehkäisy, sietokyvyn vahvistaminen, diagnostiikan parantaminen, työperäisten allergioiden vähentäminen, voimavarojen kohdistaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja kustannusten vähentäminen. Tässä tutkimuksessa keskitytään allergisten sairauksien kustannuksiin, joita ohjelma pyrkii vähentämään 20 % vuoteen 2018 mennessä. Tarkastelemme astman ja allergisten sairauksien tärkeimpiä yhteiskunnallisia kustannuksia ja niiden muutoksia 2000-luvulla. Aineisto ja menetelmät Sairauden aiheuttamat menot jakautuvat suoriin kustannuksiin ja epäsuoriin eli välillisiin tuottavuuskustannuksiin. Suoria kustannuksia ovat sairaalahoito, avohoitokäynnit ja niihin liittyvät matkakustannukset sekä lääkehoito ja kuntoutus. Tuottavuuskustannuksia aiheuttavat työpanoksen menetykset, kuten työtehon heikkeneminen, ennenaikainen eläkkeelle jääminen ja sairauspoissaolot. Työkyvyttömyyden ja poissaolojen muutosta arvioitiin maksettujen eläkkeiden ja päivärahakorvausten avulla. Sairaalahoito ja vastaanottokäynnit Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastopäivien sekä erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien muutoksia tarkasteltiin 2000-luvun ajalta THL:n hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) ja sairaaloiden benchmarkingtietokannan avulla (2,3). Hakuperusteena olivat allerginen nuha (diagnoosikoodi J30), allerginen kosketusihottuma (L23), atooppinen ihottuma (L20), nokkosihottuma (L50) ja lääkeaine 641
2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Haahtela T, von Herzen L, Mäkelä M ym. Kansallinen allergiaohjelma aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63: Linna M, Häkkinen U. Benchmarking Finnish Hospitals. Kirjassa: Blank J, Valdmanis V, toim. Evaluating hospital policy and performance: contributions from hospital policy and productivity research. Adv health econ health serv res, 18. Oxford: Elsevier 2008; Linna M, Rauhala A, Lauharanta J ym. Erikoissairaanhoidon episodien laskeminen kansallisessa tilastoinnissa. Arviointihankkeen loppuraportti. THL Avauksia 25/ Kelan työterveyshuoltotilasto Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos fi/tilastojulkaisut 5 Kelan sairausvakuutustilasto Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos fi/tilastojulkaisut 6 Heikkinen K, Hujanen T, Rusama H. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes Hujanen T, Kaipiainen S, Tuominen U ym. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakes Suomen lääketilasto. Vuositilastot Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea ja Kansaneläkelaitos Klaukka T. Allergisten sairauksien aiheuttamat kustannukset Suomessa v Raportissa: Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007; Kelan kuntoutustilasto. Vuositilastot Suomen virallinen tilasto (SVT). Kansaneläkelaitos Haapanen A. Kunta ruokaostoksilla. Selvitys ruokapalveluiden nyky tilasta ja kehitysnäkymistä. Suomen Kuntaliitto Tilastokeskus. fi 13 Hellgren J, Cervin A, Nordling S ym. Allergic rhinitis and the common cold high cost to society. Allergy 2010;65: Eläketurvakeskus Työ ja terveys Suomessa Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos Kauppi P, Linna M, Martikainen J ym. Follow-up of the Finnish asthma programme : reduction of hospital burden needs risk group rethinking. Thorax 2012;68: Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa Diabetesliitto, Diabeteksen hoidon kehittämisohjelma DEHKO dehko allergia (T80.5, T88.8, T88.7). Astman (J45, J46) lisäksi haettiin astmaan viittaavia yskä- tai hengenahdistusoireita (R05, R06.1, R06.2, R06.3). Ruoka-allergiaan otettiin mukaan nieltyjen aineiden aiheuttama ihottuma (L27) ja ravintoaineista johtuvat allergiset reaktiot (T78). Perusterveydenhuollon käyntimäärää selvitettiin Kouvolan sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueilta vuodelta 2011 ja luvut suhteutettiin koko maan väestöön. Työterveyshuollon ja yksityisen sektorin lääkärivastaanottokäyntien määrää arvioitiin Suomen Terveystalon tilastojen avulla (Juha Tuominen, henkilökohtainen tiedonanto). Tiedot suhteutettiin koko maan kattaviksi Kelan tilastojen avulla (4,5). Vuodeosastopäivien ja avohoitokäyntien kustannukset laskettiin käyttämällä terveyspalvelujen yksikkökustannuksia (6,7) ja julkaisemattomia ennakkotietoja (Satu Kapiainen, henkilökohtainen tiedonanto). Matkakustannukset arvioitiin käyntimäärien ja matkojen keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella (7). Lääkekustannukset Lääkekustannukset perustuvat Fimean tukkumyyntitietoihin (9). Mukaan otettiin takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteet (ATC-luokka D11AH), nenän paikallishoitona käytettävät kortikosteroidivalmisteet (R01AD) ja muut valmisteet (R01AC), systeemiset antihistamiinit (R06), silmien paikallishoitona käytettävät allergialääkkeet (S01GX) ja allergeenit (V01; siedätyshoito ja diagnostiikka). Allergisten sairauksien hoitoon arvioitiin kuluvan 80 % kortikosteroidivoiteista (D07AA ja -AB), 50 % systeemisesti käytettävistä kortikosteroideista (H02A) (9) ja astman hoitoon 80 % obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkkeistä (R03). Lääkekustannuksiin ovat vaikuttaneet lääkevaihto (alkaen ), lääkkeiden tukkumyyntihintojen alentaminen ( ) ja viitehintajärjestelmä ( ). Kustannukset on ilmoitettu vähittäismyyntihintoina, jotka on saatu kertomalla tukkuhintainen myynti 1,6:lla. Useiden allergisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet jaettiin tautiluokkiin avohoitokäyntien mukaisissa suhteissa. Kuntoutus ja erityisruokavaliot Kuntoutuspalvelumenoja ja kuntoutusrahan kustannuksia arvioitiin Kelan tilastojen avulla (10). Peruskoulujen ja päiväkotien allergiaruokavalioiden kustannukset (lisähinta 1,3 /annos) arvioitiin viiden paikkakunnan otoksen avulla ja suhteutettiin koko maan väestöön (11,12). Lehmänmaidolle allergisten pikkulasten erityisvalmisteiden kustannukset haettiin lääketilastosta (8). Tuottavuuskustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet ja -korvaukset vuosilta saatiin Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja muista eläkelaitoksista. Osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työpanokseksi oletettiin 50 % kokoaikaisesta työmäärästä. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrää selvitettiin keväällä 2013 väestöotantaan perustuvalla kyselytutkimuksella. Puhelinhaastattelussa 1001 satunnaiselta yli 15-vuotiaalta kysyttiin, oliko heillä astmaa tai allergiaa. Allergisia työllisiä oli lääkärin toteamana ja itse ar vioituna (24 33 % väestöstä) ja astmaa sairastavia (7,3 9,4 % väestöstä). Kyselyn toisessa vaiheessa allergiselta tai astmaa sairastavalta kysyttiin omien tai lapsen oireiden aiheuttamien poissaolojen määrää. Kyselyssä selvitettiin myös lievien ja voimakkaiden oireiden esiintymistä sekä niiden aiheuttamaa työtehon alenemaa. Voimakkaiden allergiaoireiden esiintyessä työtehon lasku otettiin huomioon täysimääräisenä ja lievien oireiden päivinä kolmasosana ajasta. Astmasta johtuva työajan menetys oli 1,5-kertainen muuhun allergiaan verrattuna (13). Kaikki kustannukset on ilmoitettu vuoden 2011 hintatason mukaan. Poissaolojen kustannukset perustuivat keskiansioihin (12), joihin lisättiin 50 % henkilöstösivukuluja. Terveydenhuollon yksikkökustannuksia korjattiin julkisten menojen terveydenhuollon hintaindeksillä (12), lääke- ja kuntoutuskustannukset kuluttajahintaindeksillä (12), sairauspäivärahat ansiotasoindeksillä (12) ja eläketiedot eläkeindeksillä (14). Tulokset Astman ja allergian kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat 1,3 1,6 miljardia euroa. Suorat hoitokustannukset olivat 319 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1,0 1,3 miljardia euroa. 642
3 tieteessä 18 Bedouch P, Marra CA, FitzGerald JM ym. Trends in asthma-related direct medical costs from 2002 to 2007 in British Columbia, Canada: A population based-cohort study. PLoS ONE 2012: e doi: /journal.pone Meltzer EO, Gross GN, Katial R ym. Allergic rhinitis substantially impacts patient quality of life: findings from the Nasal Allergy Survey Assessing limitations. J Fam Practice 2012;61: Johns G. Presenteeism in the work place: a review and research agenda. J Organiz Behav 2010:31: Lamb CE, Ratner PH, Johnson CE ym. Economic impact of workplace productivity losses due to allergic rhinitis compared with select medical conditions in the United States from an employer perspective. Curr Med Res Opin 2006;22: Kauppi P, Hannu T, Helaskoski E ym. Short-term prognosis of occupational asthma in a Finnish population. Clin Respir J 2011;5: Hakola R, Kauppi P, Leino T ym. Persistent asthma, comorbid conditions and the risk of work disability: a prospective cohort study. Allergy 2011;66: Haahtela T, Tuomisto LE, Pietinalho A ym. A 10 year asthma programme in Finland: a major change for the better. Thorax 2006;61: Hoitokustannukset vuonna 2011 Astman ja astmaoireiden osuus suorista kustannuksista oli 65 % (206 milj. ). Allergisen nuhan (39,4 milj. ) ja atooppisen ihottuman (34,1 milj. ) osuudet olivat runsaat 10 % (liitetaulukko 1 > sisällysluettelot > 9/2014). Lääkehoito (180 milj. ) muodosti 73 % allergisen nuhan, 60 % astman ja 50 % allergisen kosketusihottuman hoitokustannuksista (kuvio 1). Myös nokkosihottumassa ja atooppisessa ihottumassa lääkkeet olivat suurin menoerä (40 45 %). Koulujen ja päiväkotien allergiaruokavaliot aiheuttivat 43 % ja pienten lasten lehmänmaitoallergia 22 % ruoka-allergian kustannuksista. Astman ja allergian avohoitokäyntien ja vuodeosastohoidon kustannukset olivat 109 milj.. Suurimmat menot aiheuttivat avohoidon käynnit, joita erikoissairaanhoitoon tehtiin ja perusterveydenhuoltoon Vuodeosastopäiviä oli erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa Astman hoitokäyntien kustannukset olivat noin 19 milj. perusterveydenhuollossa ja 18 milj. erikoissairaanhoidossa (taulukko 1). Perusterveydenhuollossa astma aiheutti kaksinkertaiset kustannukset verrattuna muihin allergisiin sairauksiin yhteensä. Erikoissairaanhoitoon lähetetään paljon potilaita astmaan viittaavien oireiden takia, mikä on osaltaan lisäämässä astman käyntikustannuksia melkein puolella (7,9 milj. ). Astman ja allergian vuoksi työterveyshuoltoon tehtiin ja yksityislääkärille käyntiä vuonna Työterveyshuollon menot olivat 11,6 milj., joista terveyskeskusten osuus oli 2,1 ja muiden terveyspalvelujen tuottajien kustannukset 9,5 milj.. Yksityislääkäripalveluihin kului lisäksi 5,7 milj.. Hoitokäynneistä kertyi matkakustannuksia yhteensä 13,4 milj.. Kelan kuntoutusta astman ja allergian takia sai 810 henkilöä ja sen kustannukset olivat 2,7 milj.. Tuottavuuskustannukset Astman ja allergian vuosittaiset tuottavuuskustannukset arvioitiin 1,0 1,3 miljardiksi euroksi. Puolet summasta muodostui työkyvyn heikkenemisestä ( milj. ) ja toinen sairauspoissaolojen ( milj. ) sekä työkyvyttömyyden (250 milj. ) takia menetetystä työ panoksesta. Astmaoireista johtuvan työkyvyn heikkenemisen kustannukset olivat vuositasolla milj. ja muiden allergisten sairauksien 390 kuvio 1. Astman ja allergisten sairauksien suorien hoitokustannusten jakauma vuonna Astma 206 M Kuntoutus Matkat ESH käynnit Allerginen nuha 39,4 M Atooppinen ihottuma 34,1 M PTH käynnit ESH vuodeosasto PTH vuodeosasto Työterveyshuolto Lehmänmaitoallergia Ruoka-allergia 20,4 M Nokkosihottuma 8,6 M Lääkkeet Yksityiset lääkäripalvelut Kouluruoka Allerginen kosketusihottuma 3,8 M Lääkeaineallergia 1,2 M 643
4 Terveydenhuoltotutkimus 25 Stelmach W, Majak P, Jerzynska J ym. Early effects of asthma prevention program on asthma diagnosis and hospitalization in urban population of Poland. Allergy 2005;60: Fontes MJ, Affonso AG, Calazans GM ym. Impact of an asthma management program on hospitalizations and emergency department visits. J Pediatr (Rio J) 2011;87: Haahtela T, Terho EO, Hannuksela M ym. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa: Haahtela T, Hannuksela M, Terho EO toim. Allergologia. Helsinki: Duodecim 1993; taulukko 1. Avohoitokäyntien kustannukset vuonna Kustannukset (1 000 ) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työterveyshuolto Yksityislääkärit Yhteensä Allerginen nuha Astma Astmaoireet Atooppinen ihottuma Allerginen kosketusihottuma Nokkosihottuma Nieltyjen ain. ihottuma Muut allergiset reaktiot Lääkeaineallergia Yhteensä Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Paula Kauppi: apuraha, johtokunnan jäsenyys (SAIY) Mika Mäkelä: Luentopalkkiot (Orion, MSD) Tari Haahtela: Luentopalkkiot (MSD, Orion, Boehringer Ingelheim) Juha Jantunen, Miika Linna, Jaana Martikainen, Anna Pelkonen: ei sidonnaisuuksia. kuvio milj.. Astmaa sairastavat arvioivat oireiden vähentävän työtehoa 23 % ja allergiset 15 %. Allergisilla ihmisillä lieviä oireita esiintyi keskimäärin 74 päivänä ja voimakkaita oireita 17 päivänä vuodessa. Työajaksi muutettuna astmaoireiden takia menetetään henkeä kohti 4,5 päivää ja allergiaoireiden takia 3,0 päivää vuodessa. Poissaoloja kertyi vuodessa noin miljoona päivää, vaikka astmaa sairastavista vain joka Astman ja allergisten sairauksien kustannusten 1 muutos 2000-luvulla. Kustannusten muutos, % Lääkehoito PTH vuodeosasto ESH käynnit Yhteensä Sairauspäiväraha ESH vuodeosasto Kuntoutus Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Laskelmassa ovat mukana lääkkeet, erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ja vuodeosastohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja kuntoutus sekä epäsuorista kustannuksista maksetut työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat. neljäs oli ollut oireiden takia pois työstä ja allergisista joka kymmenes. Astmaatikkojen sairauspoissaolojen kustannukset olivat ja allergisten milj. vuonna Lapsen sairauden aiheuttamien poissaolojen kustannukset olivat 7 10 milj.. Työkyvyttömyyseläkkeellä astman ja allergian takia oli vuonna 2011 yhteensä ihmistä, joista joka neljäs (1 097) oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Menetetyn työpanoksen arvo oli noin 250 milj.. Muutos 2000-luvulla Astman ja allergian kustannukset ovat vähentyneet 2000-luvun alusta lääkehoitoa lukuun ottamatta. Eniten supistuivat erikoissairaanhoidon vuodeosastojen ( 38 %) ja kuntoutuksen menot ( 56 %), kun taas lääkekustannukset kasvoivat 22 %. Työkyvyttömyyseläkkeiden ( 66 %) ja sairauspäivärahojen ( 19 %) vähenemisen huomioiden kustannukset ovat laskeneet 9 % vuodesta 2000 ja 6 % vuodesta 2007 (kuvio 2). Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa erityisesti astma, jonka lääkekustannukset ovat 2000-luvun alusta nousseet kolmanneksella 91 miljoonasta 120 miljoonaan euroon. Samalla on säästetty hoidossa (58,9 43,4 milj. ) ja kuntoutuksessa (4,7 2,3 milj. ) sekä varsinkin työkyvyttömyyseläkkeissä (60,2 21,8 milj. ). Muiden allergisten sairauksien suorat kustannukset nousivat 6 milj. (72,1 78,2 milj. ), samalla kun eläkekulut vähenivät 4,5 milj. (6,5 2,0 milj. ). Lääkkeet aiheuttivat puolet suorien 644
5 tieteessä Astman sairaalahoitopäivät ovat vähentyneet alle puoleen 10 vuodessa. kustannusten kasvusta (52,9 55,6 milj. ). Vuodeosastomenot vähenivät kolmanneksella (4,0 2,8 milj. ), mutta erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien kustannukset kasvoivat kolmanneksella (14,2 19,4 milj. ). Perusterveydenhuollon avohoitokäyntien kehityksestä ei ole tilastoa. Astman ja allergian lääkekustannukset kasvoivat vakaasti 1990-luvun puolivälistä (107 milj. ) vuoteen 2008 (187 milj. ). Tämän jälkeen kasvu hidastui, ja vuonna 2011 kustannukset (180 milj. ) olivat edellistä vuotta pienemmät (kuvio 3). Myös astmalääkkeiden myynnin arvo pieneni edellisestä vuodesta, vaikka kulutus jatkoi kasvuaan. Eniten lisääntyivät allergian siedätyshoitoon käytettävien valmisteiden ja allergian itsehoitolääkkeiden myynnit, jotka molemmat kaksinkertaistuivat kymmenessä vuodessa. Astmakuntoutusta saavien ihmisten määrä supistui 60 % ( ) 2000-luvun alusta ja samalla kustannukset puolittuivat (4,7 2,3 milj. ). Atooppisen ihottuman osalta kehitys oli samansuuntainen. Kuntoutettavien määrän väheneminen on tosin viime vuosina hidastunut. Myös tuottavuuskustannukset ovat pienentyneet. Astman ja allergisten sairauksien takia maksettiin työkyvyttömyyseläkkeitä vuonna 2011 kaikkiaan 42,7 milj., josta astman osuus oli 75 % ja allergisen kosketusihottuman 16 %. Vuodesta 2007 kustannukset supistuivat 20 %, kun yhä harvempi jäi eläkkeelle astman takia. Sairauspäivärahoja astman ja allergian takia maksettiin vuonna 2011 yhteensä henkilölle 4,6 milj., josta astman osuus oli 80 %. Korvaussumma on pienentynyt tasaisesti vuodesta 2004 (6,4 milj. ) jolloin päivärahan saajia oli Pohdinta Astman ja allergian aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olivat 1,3 1,6 miljardia euroa vuonna Suorien kustannusten osuus oli 319 milj., joista suurin menoerä oli lääkkeisiin kuluva 180 milj.. Valtaosan kustannuksista muodostivat kuitenkin yli miljardin euron arvoiset työpanoksen menetykset. Tuottavuuskustannuksia on vaikea tarkkaan arvioida, mutta tulos on looginen. Allergia ja astma esiintyvät useimmiten lievinä, jolloin sairaalahoitoa tarvitaan harvoin, kun taas avohoitoa ja lääkkeitä paljon. Allergisia on niin runsaasti, että satunnaisista poissaoloista ja ajoittaisista työkyvyn heikkenemisistä kertyy suuria summia. Silti ne ovat vain pieni osa kaikkien sairauksien aiheuttamista tuottavuuden menetyksistä. Kaikkiaan poissaolojen kustannuksiksi kuvio 3. Astman ja allergisten sairauksien lääkekustannukset (pylväät) ja lääkkeiden kokonaismyynti (viiva, asteikko oikealla) vuosina Milj Milj Siedätys (V01) Allergiset ihottuman lääkkeet (D07AA-AB, D11AH01-02) Allergialääkkeet (H02A, R01AC, R01AD, R06, S01GX) Astmalääkkeet (R03) Lääkkeiden kokonaismyynti (asteikko oikealla) 645
6 Terveydenhuoltotutkimus Tämä asiasta tiedettiin Astman kustannukset ovat laskeneet erityisesti sairaalahoidon ja työkyvyttömyyden vähenemisen ansiosta. Kouluikäisten lasten poliklinikkakäynnit akuutin astman takia ovat vähentyneet. Tämän tutkimus opetti Vuonna 2011 astman ja allergian kokonaiskustannukset olivat 1,3 1,6 miljardia euroa, kun mukaan laskettiin myös tuottavuuden menetykset. Hoidon ja työkyvyttömyyden kustannukset vähenivät 2000-luvulla 9 %, mutta lääkemenot kasvoivat. Kustannusten vähenemisvauhti oli kansallisen allergiaohjelman tavoitteen mukaisella uralla. English summary > in english Asthma and allergy costs in Finland are high but decreasing Suomessa arvioidaan seitsemän miljardia euroa ja työkyvyn heikkenemisestä kertyy lisäksi vähintään yhtä suuri summa (15). Astman ja allergian kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Ne ovat kasvaneet ainoastaan lääkehoidossa ja siinäkin lääkevaihto ja muut hintajärjestelmät ovat tehokkaasti hillinneet kehitystä. Astman ja allergian lääke kulut eivät ole nousseet sen enempää kuin lääkekustannukset yleensä. Astman parantuneen hoidon ansiosta sairaalahoitopäivien määrä on laskenut alle puoleen kymmenessä vuodessa (16). Astma on allergisista sairauksista selvästi merkittävin ja aiheutti 206 miljoonan euron suorat hoitokustannukset vuonna Summa on vajaa puolet diabeteksen vastaavista kustannuksista, vaikka molempien sairauksien esiintyvyys väestössä on samaa suuruusluokkaa (17). Astman sairaala- ja lääkehoidon kehitys Suomessa on samansuuntainen kuin Kanadassa (18). Väestön ikääntyessä sairaalahoidon menot voivat kuitenkin kääntyä uudelleen nousuun. Astman sairaalahoidon tarve lisääntyy voimakkaasti yli 65-vuotiailla naisilla (16) ja erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä on jo havaittavissa lievää kasvua. Tuottavuuskustannuksia on arvioitu harvoissa tutkimuksissa ja niiden vertailu on vaikeaa menetelmien ja kansallisten erojen takia. Tuloksemme ovat samansuuntaisia kuin yhdysvaltalaisessa kyselyssä, jossa allerginen nuha heikensi työtehoa noin 20 % (19), kun tässä tutkimuksessa luku oli 15 %. Allergisen nuhan ja astman aiheuttaman työtehon heikkenemisen kustannukset arvioitiin Yhdysvalloissa yli kaksi kertaa suuremmiksi kuin poissaolojen (20,21). Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt tasaisesti, mikä on todennäköisesti seurausta sekä lääkityksen ja omahoito-ohjeiden että työolosuhteiden paranemisesta. Työperäiset allergiset sairaudet johtavat usein pitkiin poissaoloihin, ammatin vaihtoon tai eläkkeelle (22). Astma kaksinkertaistaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin, mutta astma ja depressio yhdessä suurentavat sen jopa kuusinkertaiseksi (23). Astman ja allergioiden hoidossa on edetty oikeaan suuntaan ja ohjelmakauden tavoite vähentää kokonaiskustannuksia 20 %:lla on toteutumassa. Kustannukset ovat 9 % pienemmät kuin ennen allergiaohjelman alkua, vaikka väkiluku on kasvanut 4 % 2000-luvun alusta. Kehitys poikkeaa esimerkiksi diabeteksen kustannuksista, jotka ovat kasvaneet samaan aikaan yli 60 % (17). Osa hyvästä kehityksestä on astmaohjelman ansiota, sillä potilaskohtaiset kustannukset supistuivat 36 % (24). Allergiaohjelman aikana ( ) astman potilaskohtaiset kustannukset ovat edelleen laskeneet 10 %. Myös muualla maailmassa on saavutettu myönteisiä tuloksia valtakunnallisten astmaohjelmien avulla (25,26). Kustannusten edelleen vähentämiseksi on huomio kohdistettava avohoidon tehostamiseen, astman lääkekustannusten hillitsemiseen ja allergiadieettien ajantasaistamiseen. Kotkassa ja Lahdessa erityisruokavalioiden tarvetta on jo onnistuttu vähentämään % purkamalla turhia ruokarajoituksia. Allergiaohjelma ei kuitenkaan ole säästöohjelma, vaan kustannuksia supistetaan parantamalla astman ja aller gioiden hoitoa. Se edellyttää diagnostiikan, lääkehoidon, omahoito-ohjeiden sekä astma- ja allergiaohjelmiin liittyvän terveydenhuollon koulutuksen kehittämistä. Hyvä sairaanhoito on avain myös tuottavuuskustannusten vähentämiseen. Tämä astman ja allergian kustannusarvio päätyy puolta pienempiin lukuihin kuin ensimmäinen, 20 vuotta sitten tehty arvio (27). Osan erosta selittävät tuottavuuskustannusten tarkentunut laskentamalli ja tilastoinnin muutokset. Tärkeintä kuitenkin on, että merkittäviä kustannussäästöjä on todella saatu aikaan. n Kiitämme tilastojen kokoamisesta ja avusta Terveystalon johtavaa ylilääkäriä Juha Tuomista, THL:stä tutkija Satu Kapiaista, Fimeasta tutkija Tinna Voipiota, Kelasta pääsuunnittelija Timo Partiota ja suunnittelijoita Siru Keskistä ja Reeta Pösöä, Eläketurvakeskuksesta tilastosuunnittelija Heidi Nymania, Tapaturmavakuutuslaitoksesta tilastopäällikköä Juha Hemminkiä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta aktuaari Jorma Kinnusta. Erityisruokavalioiden määristä tietoja lähettivät ATK-suunnittelija Jarno Kemppainen Jyväskylästä, ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola Kotkasta, ruokapalvelusuunnittelija Terhi Reunasalo Lahdesta, vastaava palvelusuunnittelija Timo Salmi Porista ja ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä Lappeenrannasta. Kiitokset myös muille tiedusteluihin ja kysymyksiin vastanneille. Hanketta on tukenut Raha-automaattiyhdistys. 646
7 tieteessä english summary Juha Jantunen Ph.D., Researcher Allergy and Asthma Federation / South Karelia Allergy and Environment Institute juha.jantunen@allergia.fi Paula Kauppi Miika Linna Jaana Martikainen Mika Mäkelä Anna Pelkonen Tari Haahtela Asthma and allergy costs in Finland are high but decreasing Background As a part of the Finnish Allergy Programme we aimed to analyse today s costs in asthma and allergic diseases as well as their trends in recent years. One of the main objectives of the programme is a 20% decrease in the economic burden due to allergic diseases. Methods We studied outpatient visits and hospital days in specialized care and primary health care in asthma and allergy. In addition, we studied costs for rehabilitation and drugs and their trends between 2000 and 2011 using hospital discharge register information, hospital benchmark registry data, and data on drug sales. Permanent work disability was followed through national registers and short-term sickness absences and reduced working capacity while at work by self-reported information in a questionnaire study. Results The total costs in asthma and allergy were billion euros in The direct costs were 319 million euros. Costs were mostly due to asthma (206 million euros), allergic rhinitis (39.4 million) and atopic eczema (34.1 million). The total costs of drugs amounted to million euros. Drugs costs accounted for 73% of the costs in allergic rhinitis, 60% in asthma and 50% in allergic contact eczema. Visits in specialized health care amounted to 45.2 million euros and visits in primary care to 28.4 million euros. Allergy diets at schools and cow s milk allergy in infants were responsible for 65% of the total costs of food allergy (20.4 million in total). The annual direct costs and disability pensions decreased by 9% from 2000 to 2011 and by 6% from 2007 to Between 2000 and 2011 drug costs in asthma increased by 32% and costs in hospital days decreased by 38%. The number of patients receiving rehabilitation decreased by 60% in asthma as well as in atopic eczema. The annual indirect costs due to allergy and asthma were estimated as billion euros in total. Reduced working capacity accounted for 50%, whereas sickness absence and disability retirement each accounted for a quarter of the total indirect costs. The paid disability pensions amounted to 42.7 million euros of which 75% were for asthma and 16% for allergic contact eczema. Pension expenditures have decreased 20% since Conclusions Asthma and allergic diseases are common diseases and, because of being widespread, they incur substantial costs in health care. In addition occasional sickness absences and symptoms at work of the large number of allergic people result in high productivity losses. Adequate diagnostic procedures, advanced medication and self-management plans form the basis for cost management in addition to controlling hospital days and emergency visits. 646a
8 liitetaulukko 1. Astman ja allergisten sairauksien suorien hoitokustannusten jakauma vuonna Allerginen nuha J30 Astma J45, J46 Atooppinen ihottuma L20 Allerginen kosketusihottuma L23 Kustannukset (1 000 ) Ruoka-aineallergia L27 (T78) Nokkosihottuma L50 Lääkeaineallergia T80, T88 Luokittamattomat Yhteensä ESH 1 käynnit ESH vuodeosasto PTH 2 käynnit PTH vuodeosasto Työterveyshuolto Yksityiset lääkäripalvelut Lääkkeet Kuntoutus Kouluruoka Lehmänmaitoallergia Matkat Yhteensä ESH = erikoissairaanhoito 2 PTH = perusterveydenhuolto 646b
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotJuha Jantunen. Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011 85/2014. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto
Juha Jantunen Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011 85/2014 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan tutkimusosasto Juha Jantunen Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011
LisätiedotKANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018
KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto
LisätiedotAstma- ja allergialääkkeiden kulutus kasvaa mutta kustannukset pienenevät
Tieteessä terveydenhuolto Juha Jantunen FT, tutkija Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Paula Kauppi dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Jaana E. Martikainen lääketutkimuspäällikkö
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotPorvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen
Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotLasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä
Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotKansallinen allergiaohjelma RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio
Kansallinen allergiaohjelma 2008 2018 RUOKA-ALLERGIAKOULUTUS Aika: to 12.4.2018 klo 12:00-15:30 Paikka: PKSSK, keskussairaala, auditorio Ohjelma: 12:00 Tervetuloa Allergiaohjelman tavoitteet ruoka-allergiassa
LisätiedotAstma ja allergia lievenevät Suomessa apteekkien allergiabarometri
Tieteessä alkuperäistutkimus teema Juha Jantunen FT, tutkija Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti juha.jantunen@allergia.fi Tari Haahtela professori emeritus
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotLääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja
Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa
LisätiedotSiedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla
Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet
LisätiedotAstman Käypä Hoito suositus 2012:
Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,
LisätiedotKansallinen allergiaohjelma 2008 2018 puolivälissä suunnanmuutos tuo tuloksia
Tieteessä terveydenhuolto Tari Haahtela, Helsingin yliopisto Erkka Valovirta Turun yliopisto, Allergian ja hengitystiesairauksien eurooppalainen potilasjärjestö (EFA) Matti Hannuksela Leena von Hertzen
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
LisätiedotAstman hinta Suomessa 1987 2005
TIETEESSÄ EEVA REISSELL LT, emba, vanhempi analyytikko Nordic Healthcare Group eeva.reissell@nhg.fi FREDRIK HERSE KTM, projektipäällikkö Nordic Healthcare Group JANNE VÄÄNÄNEN DI, analyytikko Nordic Healthcare
LisätiedotMika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka
Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden
LisätiedotDoctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014
1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla
LisätiedotArviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista
Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017 Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotVÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA
VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA PKPK verkoston työpaja 18.9.2018 19.9.2018 Laita data töihin / Mikko Peltola 1 TAVOITE Antaa perustietoa rekistereistä
LisätiedotErja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen
Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotAjankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011
Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon
LisätiedotLASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014
LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotKustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset
Lisätiedotpdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa
pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotAllergia monilla, kesä kaikilla
Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotKansallinen diabetesohjelma. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007
Kansallinen diabetesohjelma Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007 Diabetes kannattaa hoitaa hyvin Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007 Tiina Jarvala Jani Raitanen Pekka Rissanen 4 Diabeteksen
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotKelan rooli soten rahoituksessa?
Kelan rooli soten rahoituksessa? Näkökulmia muun muassa kustannusten hillintään Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Sote ja talous, THL 27.4.2017 2 Arviot Kelan
LisätiedotMihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?
Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten
LisätiedotMiesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011
Satu Kapiainen Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 RAPORTTI 17/2014 Raportti 17/2014 Satu Kapiainen & Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 Kirjoittajat
LisätiedotLasten ruoka-aineallergian siedätyshoito
Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotTyöttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi
TIETEESSÄ alkuperäistutkimus Mikko Laaksonen FT, erikoistutkija Heidi Nyman tilastosuunnittelija Eläketurvakeskus Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi
LisätiedotLääkefakta Lääkkeen arvo yhteiskunnalle on korvaamaton
Lääkefakta 2019 Lääkkeen arvo yhteiskunnalle on korvaamaton Terveyttä, säästöjä ja uusia työpaikkoja Lääkehoito kehittyy voimakkaasti, ja uusien lääkkeiden avulla pystytään hoitamaan sellaisia sairauksia,
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotTerveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus
Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotAllergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry
Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani 12.10.2017 Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Atooppinen ekseema - krooninen sairaus Voiteet Perusvoide - ihon kosteuttamiseen yleensä 2 x vrk riittää - sopivin
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotSairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKansallinen diabetesohjelma. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007
Kansallinen diabetesohjelma Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007 Diabetes kannattaa hoitaa hyvin Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007 Tiina Jarvala Jani Raitanen Pekka Rissanen Esipuhe
LisätiedotSote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki
Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen
LisätiedotSuhdannekatsaus. Lääketeollisuus ry
Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 7.4.2017 Suhdannekatsauksessa keskitymme: Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen vuonna 2016 Lääketeollisuus ry:n kyselyn saldoa Viennin kehitys Katsaus lääkemarkkinoihin
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri
Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
LisätiedotMilloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?
Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotTerveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotMilloin kirjoitan erityisruokavaliotodistuksen ruokaallergian
Milloin kirjoitan erityisruokavaliotodistuksen ruokaallergian takia? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotSuhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 1.4.2016
Suhdannekatsaus Lääketeollisuus ry 1.4.2016 Suhdannekatsauksessa keskitymme: Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen vuonna 2015 Lääketeollisuus ry:n kyselyn saldoa Viennin kehitys Katsaus lääkemarkkinoihin
LisätiedotRuoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus
Ruoka-allergian ehkäisyn mahdollisuudet, hoito ja ohjaus Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMilloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle?
Milloin kirjoitan allergiaruokavaliotodistuksen lapselle? Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti
LisätiedotKANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen
KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Janne Aaltonen JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio, omistajaohjaus, markkinointi, kansainväliset
LisätiedotSietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa
Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien
Lisätiedot