Astman hinta Suomessa
|
|
- Niko Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ EEVA REISSELL LT, emba, vanhempi analyytikko Nordic Healthcare Group FREDRIK HERSE KTM, projektipäällikkö Nordic Healthcare Group JANNE VÄÄNÄNEN DI, analyytikko Nordic Healthcare Group JUSSI KARJALAINEN dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri TAYS, Allergiakeskus TIMO KLAUKKA ( ) tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto TARI HAAHTELA professori, ylilääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Astman hinta Suomessa Pitkäaikaissairauden hoidon kustannukset ja taloudelliset hyödyt Lähtökohdat Terveydenhuollon hallittu ohjaus edellyttää tautikohtaisia kustannustarkasteluja. Tätäkin tärkeämpää on arvioida sairauksien hoidosta potilaille ja yhteiskunnalle koituvia hyötyjä. Maamme rekisteri - aineistot ja väestötutkimukset tarjoavat hyvän tietopohjan tähän, joskin terveydenhuollon moni - kanavainen rahoitus vaikeuttaa kokonaiskustannusten arviointia. Tutkimuksessa arvioitiin pitkäaikaisen sairauden eli astman hoidon tehostumisella saavutettuja yhteiskunnallisia hyötyjä. Menetelmät Tutkimus toteutettiin laskemalla astman hoidosta aiheutuneet kustannukset ja niiden muutokset tuotantotaloudellisin menetelmin. Lisäksi arvioitiin miltä kulut näyttäisivät, jos hoitokäytännöissä ei olisi tapahtunut muutoksia. Tulokset Astman yleistymisestä huolimatta sen kokonaiskustannukset ovat pysyneet 240 miljoonan euron vuositasolla. Tarkastelujakson aikana terveydenhuollon vuotuiset menot kaksinkertaistuivat ( milj. euroa). Eniten hyötyä saavutettiin työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspäivärahojen (66 39 milj. euroa) ja menetetyn tuottavuuden vähenemisestä ( milj. euroa). Suotuisa kehitys ei kuitenkaan ole suoraan hyödyttänyt niitä tahoja, joiden maksuosuudet ovat tarkasteluaikana kasvaneet. Päätelmät Tieto hoidon kustannusosatekijöiden muutoksista auttaa pitkäaikaissairauksien hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa. Investointeja ja saavutettuja hyötyjä on hyödyllistä tarkastella kaikkien rahoituksesta vastaavien tahojen näkökulmasta. VERTAISARVIOITU VV Astmapotilaiden määrä on lähes kolminkertaistunut Suomessa kahden viime vuosikymmenen aikana. Erityiskorvattavaan astmalääkitykseen oikeutettuja oli vuonna 1987, ja luku oli vuonna 2007 (1). Näillä potilailla on pitkäaikaista ja säännöllistä lääkehoitoa vaativa astma, kun taas lievät muodot jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle. Astmaoireista kärsivien määrä on siten selvästi suurempi kuin erityiskorvaustiedot osoittavat. Vuonna 2007 käytti astmalääkkeitä Kelan rekisteritietojen mukaan henkilöä. Potilasmäärän ja kustannusten kasvua ennakoiden toteutettiin Suomessa vuosina kansallinen astmaohjelma, jonka tarkoituksena oli tehostaa hoitoa ja keventää potilaiden sekä yhteiskunnan taakkaa (2). Myös astman lääkehoito kehittyi huomattavasti ja 1990-luvuilla erityisesti inhaloitavien kortisonien varhaisen aloituksen yleistyessä. Astmaa sairastavien määrän raju muutos ja samanaikainen hoidon tehostuminen tekevät toiseksi yleisimmästä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavasta sairaudesta mielenkiintoisen kohteen, jonka aiheuttamia kustannuseriä voidaan tarkastella tuotantotalouden menetelmillä. Tämä näkökulma tarkastelee terveydenhuoltoa kuin tuotantojärjestelmää, jossa ymmärtämällä historiallista kehityskulkua ja ennakoimalla muutoksia voidaan arvioida resurssien ja suoritteiden välistä suhdetta (panos tuotos). Tämä suhde eli tuottavuus on se tehokkuus, jolla järjestelmä muuttaa panoksia tuotoksiksi (3). Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk
2 Kirjallisuutta 1 Kela. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti (päivitetty ). internet/suomi.nsf/net/ MP?OpenDocument 2 Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomalainen astmaohjelma 10 vuotta suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61: Lillrank P. Suoritusten mittaus. Kirjassa: Lillrank P, Kujala J, Parvinen P, toim. Keskeneräinen potilas. Helsinki: Talentum 2004; Lääketeollisuus ry kotisivut. Astma investointi sairauden hoitoon kannattaa. (siteerattu ). page_id=99&offset=24&news_id= Drummond M. Basic types of economic evaluation. Kirjassa: Sculpher M, Torrance G, O Brien B, Stoddard G, toim. Methods for the economic evaluation of health care programmes. 3. painos. Oxford: Oxford University Press 2005; Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluhinnasto 2006 (siteerattu ). KUVIO 1. Tuotantotaloudellista analyysia varten määritetään yhteiskunnan panostuksesta eli tiettyyn sairauteen liittyvistä investoinneista koituvat kokonaiskustannukset ja tarkastellaan niitä ajan funktiona. Tuolloin voidaan erotella toimintokohtaisia kustannusmuutoksia ja niitä ohjaavia tekijöitä eli kustannusajureita. Menetelmä ei ota kantaa potilaiden kokemaan terveydentilaan, mutta auttaa sairauksista kertyvien kustannusten tunnistamisessa monimutkaisessa terveydenhuollon rahoitusjärjestelmässä (kuvio 1). Tutkimuksessa määriteltiin astman aiheuttamat yhteiskunnan kokonais- ja potilaskohtaiset kustannukset vuosilta Arviota täydennettiin teoreettisilla laskelmilla siitä miltä tilanne näyttäisi, jos hoitokäytännöt ja potilaskohtaiset kustannukset olisivat jatkuneet vuoden 1987 mukaisina. Analyysissa otettiin huomioon potilasmäärien ja kustannusindeksien nousu sekä rahan arvon muutokset. Tutkimus toteutettiin alkujaan Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta. Tämä artikkeli perustuu kyseisen raportin (4) päätuloksiin. Sairauksiin liittyvät kustannukset ja niistä vastaavat tahot Suomessa. Menetetty tuottavuus on laskennallinen kustannuserä, ja se on erotettu kuvassa muista tiedoista. Aineisto ja menetelmät Tarkasteluun sisältyivät välittömät eli suorat terveydenhuollon laitos- ja avosairaanhoidon kustannukset sekä lääkekustannukset. Tutkimuksessa arvioitiin myös astmaan liittyvät epäsuorat kulut, kuten sairauden vuoksi menetetty tuottavuus samoin kuin yhteiskunnalle koituvat sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkemenot (siirtokustannukset). Vaikeammin arvioitavia osa-alueita, kuten omaisten ajankäyttöä tai potilaan heikentynyttä työkykyä työpaikalla ollessa (presenteismi) (5), ei otettu huomioon. Tautikohtaisia rekisteritietoja ei ole saatavissa myöskään työterveyshuollosta, vakuutusyhtiöiltä eikä yksityisiltä lääkäriasemilta. Tutkimukseen kerättiin tilastotieto astmapotilaiden hoidosta tutkimusajanjakson aikana. Osa tilastoista kattoi vain osan tarkastellusta aikajaksosta, jolloin tilastoaikasarjan ulkopuolista kehitystä arvioitiin tai simuloitiin. Tarkasteltavan aikajakson valintaan vaikuttivat kansainvälisten tautiluokituksien muutokset (1987 ja 1996), ja astma määritettiin koskemaan koodeja 493 (ICD-9) sekä J45 ja J46 (ICD-10). Astman esiintyvyydeksi määriteltiin erityiskorvauksiin oikeutettujen lukumäärä (sairausvakuutustunnus 203). Vaikka tämä aliarvioi todellisen esiintyvyyden, se on ajassa ja alueellisesti yhtenäinen ja vertailukelpoinen. Sairausvakuutustunnus 203 sisältää astmaa suurella varmuudella sairastavia (6). Laskelmiin haettiin Stakesin hoitoilmoitustietokannasta kaikki astmasta aiheutuneet erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, hoitopäivät ja toimenpiteet vuosina Hoitopäiväja toimenpidekustannukset laskettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Stakesin julkaisujen mukaan (7,8). Perusterveydenhuollon käyntien, hoitopäivien ja toimenpiteiden arvioinnissa käytettiin kirjallisuutta ja asiantuntijoita täydentämään tilastotietoa (9). Arviot näistä käynneistä vaihtelivat, mutta keskimääräiseksi käyntimääräksi kaikille astman vaikeusasteille yhteensä saatiin 1,3 vuodessa (vaihteluväli 0,6 2,0). Avohoidon kaikki astman vuoksi erityiskorvatut lääkekustannukset saatiin Kelan tilastoista vuosilta sekä Suomen Lääketilastosta Sairauspäivärahat ja niiden kustannukset laskettiin Kelan tilastollisten vuosikirjojen 812 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65
3 TIETEESSÄ 8 Hujanen T. Terveydenhuollon yksikkö - kustannukset Suomessa vuonna Stakes, Aiheita 1, Tuomisto L, Puolijoki H, Keistinen T, Astmapotilaan seuranta. Kuka seuraa vai seuraako kukaan? Suom Lääkäril 2001;56: Julkisten menojen hintaindeksi ja kuluttajahintaindeksi (siteerattu ). database/statfin/hin/jmhi/ jmhi_fi.asp statfin/hin/khi/khi_fi.asp 11 Sosiaali- ja terveysministeriö. Astmaohjelma Seurantaraportti. Työryhmämuistioita 1998:21 (siteerattu ). 62bb03d17e9904cdd10de799d600a63 a/ /application/pdf/ 29365/astma1998.pdf) 12 Byford S, Torgerson D, Raftery J. Economic note: Cost of illness studies. BMJ 2000;320: Heijink R, Koopmanschap MA, Polder JJ. International comparisons of cost of illness (siteerattu ) pdf 14 Drummond M, Weatherly H, Ferguson B. Economic evaluations of health interventions. A broader perspective should include costs and benefits for all stakeholders. BMJ 2008;337:a1204.DOI: /bmj.a1204 KUVIO mukaan, ja vuosien 1987 ja 1988 luvut arvioitiin. Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneet kustannukset vuosilta selvitettiin Kelan tilastollisista vuosikirjoista ja Eläketurvakeskuksen tilastoista Menetetty tuottavuus laskettiin sairauspäivien ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Sairauspäivien kokonaismäärä (lukuun ottamatta karenssiajan alittavia sairauslomia) ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä muutettiin työvuosiksi. Tämän jälkeen laskettiin menetetyille työvuosille hinta valtion veronalaisen keskimääräisen ansiotulon mukaan (10). Tilastokeskuksen tiedoista haettiin myös kuolleisuustilastot, väestörakenne, väestöennuste, julkisten menojen hintaindeksi, yksityisten henkilöiden tulot ja verot sekä inflatointikertoimet. Tutkimuksessa ei otettu huomioon seuraavia epäsuoria kustannuksia: heikentyneestä työkyvystä aiheutunut tuottavuuden väheneminen tai ansiotyön ulkopuolella tehdyn työpanoksen menetys, omaisten tekemä hoitotyö, immateriaaliset kustannukset eikä myöskään Tarkastelujakson aikana astman aiheuttamat kokonais - kustannukset ja eri kustannuserien keskinäinen muutos. Kaikki kustannukset on muutettu vuoden 2004 rahaksi ja menetetty tuottavuus esitetään erillisenä. ennenaikaisen kuoleman aiheuttamia laskennallisia tuottavuusmenetyksiä. Laitoshoidossa annettuja lääkkeitä ei tässä tutkimuksessa eritelty muista laitoskustannuksista, koska kustannukset on jo vyörytetty hoitopäiväkustannuksiin. Kaikissa laskelmissa, joissa kustannuksiin tehtiin indeksimuunnoksia, käytettiin Tilastokeskuksen indeksiä terveydenhuollon kustannuskehityksestä (10). Tulokset Tarkastelujakson ( ) aikana astmaa sairastavien määrä lähes kolminkertaistui ja terveydenhuollon yleinen kustannustaso nousi yli 30 %. Silti astman hoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2005 noin 240 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin 1980-luvulla (kuvio 2). Astman aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset kaksinkertaistuivat jakson aikana ( milj. euroa/v). Kustannusosatekijöistä sairaalahoidon kustannukset puolittuivat (25 13 milj. euroa/v), erikoissairaanhoidon avohoitokustannukset vähenivät viidenneksen (9 7 milj. euroa/v) ja avohoidon lääkkeiden kustannukset kasvoivat noin 260 % (27 94 milj. euroa/v). Hoidon painopiste siirtyi perusterveydenhuoltoon, jonka kustannukset kasvoivat (4 14 milj. euroa/v). Työkyvyttömyyseläke- ja sairauspäivärahakustannukset vähenivät 40 % eli 66 miljoonan euron tasolta vuodessa 39 miljoonan euron tasolle vuodessa. Sairauspäivärahojen osuus tästä kustannuserästä oli pysyvästi noin 10 %. Samoin menetetty tuottavuus väheni 34 % eli 100 miljoonasta eurosta 66 miljoonan euron tasolle vuodessa. Tarkastelujakson alussa kustannuseristä merkittävin oli menetetty tuottavuus, mutta jakson lopussa merkittävimmät olivat terveydenhuollon kustannukset. Menojen uudelleen jakautuminen muutti suuresti rahoittajien kustannusosuuksia. Kuntien kustannukset vähenivät tarkastelujakson aikana 37 miljoonasta 34 miljoonaan euroon vuodessa. Kelan kustannukset kasvoivat 33:sta 100 miljoonaan euroon vuodessa lähinnä lääkkeiden takia. Valtion menoerät vähenivät 158 miljoonasta 101 miljoonaan euroon vuodessa. Työnantajille, yksityishenkilöille ja vakuutusyhtiöille koituvia kustannuksia ei eritelty. Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk
4 KUVIO 3. Tarkastelujakson aikana tapahtunut kustannusten muutos astmapotilasta kohden kustannuserittäin. Kaikki kustannukset on muutettu vuoden 2004 rahaksi. KUVIO 4. Astman aiheuttamat ennustetut ja toteutuneet kokonaiskustannukset sekä inhaloitavaa kortisonilääkitystä käyttävien osuus kaikista astmapotilaista. Astmaa sairastavien määrän voimakkaan kasvun vuoksi hoitoon liittyviä kustannuksia on mielekästä tarkastella potilaskohtaisina (kuvio 3). Tarkastelussa käytettiin vuoden 2005 potilasmäärää ( ). Potilasta kohden kokonaiskustannus pieneni jakson aikana noin 60 % ( euroa/v) ja terveydenhuollon osuus lääkkeet mukaan luettuna 20 % ( euroa/v). Avohoidon lääkekustannukset potilasta kohden kasvoivat noin 37 % ( euroa/v) samalla kun muut terveydenhuollon kustannukset vähenivät merkittävästi eli noin 66 % ( euroa/v). Muut julkisen talouden menot vähenivät merkittävästi, sillä työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahat yhdessä pienenivät noin 78 % ( euroa/v). Vuonna 2005 astman takia menetettiin työn tuottavuutta 75 % vähemmän kuin vuonna 1987 ( euroa/v). Arvioimme tarkastelujakson aikana hoidon kehityksen myötä syntyneitä säästöjä laskemalla erotuksen toteutuneen ja hyvinkin mahdollisen kustannuskehityksen välillä. Jälkimmäinen asetelma sisälsi oletuksen, että potilaskohtaiset kustannuserät olisivat pysyneet vuoden 1987 tasolla kehittyen terveydenhuollon kustannusindeksin mukaan ja samalla astmapotilaiden määrä olisi kasvanut todellisella vuotuisella tasolla. Näin arvioitu teoreettinen säästö oli pelkästään vuonna 2005 noin 570 miljoonaa euroa hoidon kehittymisen ansiosta (kuvio 4). Pohdinta Pitkäaikaiset sairaudet kuormittavat yhteiskuntaa terveydenhuoltojärjestelmän ylläpidon kautta sekä välillisinä menoina. Astma on esimerkki siitä, miten potilaat ja yhteiskunta ovat hyötyneet pitkäaikaisen taudin hoidon johdonmukaisesta kehittämisestä. Lääkehoito ja annostelu kehittyivät merkittävästi ja 1980-luvuilla. Erityisen tärkeää oli astman ymmärtäminen tulehdussairaudeksi, tarkentunut ja nopeutunut diagnostiikka sekä antiinflammatorisen lääkityksen varhainen ja tehokas käyttö. Suomessa uusi tieteellinen tieto muutettiin toiminnaksi poikkeuksellisen nopeasti ja järjestelmällisesti. Taustalla oli ohjelmallinen tiedonvälitys, opetus ja eri tahojen yhteistyö, jotka toteutettiin vähäisin erilliskustannuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö tuki astmaohjelman käynnistymistä noin 814 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65
5 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Valtakunnallinen astmaohjelma on onnistunut potilaiden hoidon tehostamisessa ja kustannusten hillitsemisessä. Tuotantotaloudellisia menetelmiä ei ole juurikaan käytetty pitkäaikaissairauksien kokonaiskustannusten arviointiin. Sairauksien ja niiden hoidon kustannuksia arvioidaan usein vain yhden maksajan näkökulmasta Tämä tutkimus opetti Sairauden hoitoon tehtyjen investointien tuottamia hyötyjä pitää tarkastella pitkällä aikavälillä ja ottaa huomioon kaikki kustannuksista vastaavat tahot. Kustannusmuutosten yhteydessä voidaan arvioida hoitojen vaikuttavuutta. Suomalaisen rekisteri - järjestelmän tietoja voitaisiin käyttää aikaisempaa tehokkaammin arvioitaessa sairauksien hoidon kustannuksia ja hyötyjä markalla. Muilta osin toiminta perustui pääosin siihen osallistuvien tahojen omaan työpanokseen ja niiden käyttämiin muihin voimavaroihin (11). Hoidon tehostuminen näkyi selvästi kaikissa yhteiskunnan menoissa kertyneenä rahallisena hyötynä. Ainoa poikkeus tästä olivat avohoidon lääkekulut, jotka kasvoivat tutkimusjakson aikana. Tämä oli osin tarkoituksellista, koska astma oli aikaisemmin selkeästi alidia - gnosoitu ja alihoidettu sairaus. Osa lääkekulujen kasvusta aiheutui siitä, että markkinoille tuli aikaisempaa kalliimpia lääkkeitä, joiden käyttö on yleistynyt suhteellisen nopeasti. Lääkehoitoon ja muihin hoitomenetelmiin panostaminen näytti vähentävän erityisesti julkisen talouden menoja työkyvyttömyyseläkkeisiin, sairauspäivärahoihin sekä menetettyyn tuottavuuteen. Entä hoidon kehitys terveydenhuollon rahoittajien näkökulmasta? Hoidon osittainen siirtäminen erikoissairaanhoidon piiristä perusterveydenhuoltoon vähensi kuntien rahoittamaa osuutta terveydenhuollon kustannuksista, jotka pienenivät 37 miljoonasta 34 miljoonaan euroon vuodessa. Näissä luvuissa ovat mukana kuntien saamat valtionosuudet. Käytännössä säästö oli suurempi, sillä saman - aikainen terveydenhuollon indeksikorotus oli 30 %. Valtio ja työnantajat hyötyivät hoidon kehityksestä huomattavasti enemmän, sillä niiden menoerät menetettyyn tuottavuuteen sekä eläkekustannuksiin pienenivät 158 miljoonasta 101 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä tarkoittaa käytännössä verotulojen kasvua ja eläkeyhtiöiden menojen vähenemistä. Kela maksaa sairausvakuutuksesta osan erityisesti lääkekuluista. Kelan maksamat astmaan liittyvät kustannukset kasvoivat voimakkaasti, 33:sta noin 100 miljoonaan euroon vuodessa. Kelan kustannuksista vastaavat veron - maksajat ja valtio sekä sairauspäivien osalta myös työnantajat. Valtio vastaa yli puolesta sairausvakuutuksen rahoituksesta, joten tätä kautta yhteiskunta panostaa hoitoon. Astman lääkehoito on kallistunut erityisesti astmaohjelman ( ) viimeisinä vuosina ja myös sen jälkeen, kun inhaloitavan kortisonin ja pitkävaikutteisen beeta-agonistin kiinteät yhdistelmävalmisteet ja myös leukotrieenisalpaajat tulivat yhä useamman astmaatikon käyttöön. Uudet lääkkeet ovat voineet edelleen parantaa Sanastoa Panostus = tiettyyn sairauteen liittyvistä investoinneista koituvat kokonaiskustannukset Tuottavuus = resurssien ja suoritteiden välinen suhde Kustannusajurit = toimintokohtaiset kustannusmuutokset ja niitä ohjaavat tekijät Presenteismi = heikentynyt työkyky työpaikalla ollessa sairauden hallintaa, mutta varsinainen muutos ja säästöt saavutettiin ennen niitä. Keskeistä tässä on ollut inhaloitavien kortisonien varhainen ja laajamittainen käyttö. Astman hoito on esimerkki siitä, kuinka kansantaudin onnistunut hoitostrategia tekee mahdolliseksi yleistyvän sairauden tehokkaan hoidon kustannusten silti kasvamatta. Työikäiset astmapotilaat ovat lisänneet työpanostaan ja ennenaikaiselle eläkkeelle on siirrytty entistä harvemmin. Tämä on hyödyttänyt erityisesti työnantajia. Päätöksentekijöille soveltuvia sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettäviä taloudellisia arviointimenetelmiä on niukasti käytettävissä. Erilaisen rekisteritiedon lisääntyessä on erityisesti Yhdysvalloissa otettu käyttöön terveydenhuollon kustannuksia maksajan tai yhteiskunnan näkökulmasta arvioivia tutkimusmenetelmiä. Tämänkaltainen yhden sairauden yhteiskunnalle aiheuttaman taloudellisen taakan arviointi on kiistelty menetelmä (12). Näitä tutkimuksia pidetään kuitenkin hyödyllisinä terveydenhuollon suunnittelussa, päätöksenteossa ja arvioitaessa resurssien kohdentamista (13). Aikaisempaa laajempi yhteiskunnallinen näkökulmaa tuo esille terveydenhuollon todelliset kustannukset ja vaikutukset myös silloin, kun puhutaan kansanterveystyöstä tai terveyden edistämisestä (14). Tuotantotalous tarkastelee palvelujärjestelmiä kokonaisuuksina sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Lyhyesti kyse on siitä, miten optimoidaan tuotantojärjestelmä mahdollisimman toimivaksi suhteessa käytössä oleviin resursseihin. Pitkäaikaisten sairauksien tarkastelu tällä menetelmällä antaa hyödyllistä tietoa palvelujärjestelmän sisällä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Hoitokäytännöt muuttu- Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk
6 Potilaat ja yhteiskunta ovat hyötyneet astman hoidon johdon - mukaisesta kehittämisestä. vat pitkäaikaisissa sairauksissa avohoitopainotteisiksi ja vaikutukset heijastuvat väistämättä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmään. Erityisesti Suomen monikanavaisessa terveydenhuollon rahoitusjärjestelmässä on tarpeen ottaa käyttöön tämän kaltaisia yhteiskunnallisen näkökulman kokonaislaskelmia, jotta voitaisiin välttää osaoptimointeja. Astman vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä käyttävien määrä on lähes kolminkertaistunut ( potilasta) kahden viime vuosikymmenen aikana samalla kuin terveydenhuollon yleinen kustannustaso on noussut merkittävästi. Silti astman hoidon kokonaiskustannukset ovat pysyneet 1980-luvun tasolla ja olivat 240 miljoonaa euroa vielä vuonna Hoidon kustannukset ovat myös muuttuneet luonteeltaan ja rahoittajien maksuosuudet vaihtuneet terveydenhuollon menojen laskiessa, lääkekulujen kasvaessa ja julkisen talouden menojen vähentyessä. Investoinnilla hoidon kehitykseen ja astmaohjelmaan on saavutettu yhteiskunnan tasolla merkittäviä säästöjä. EEVA REISSELL M.D., Ph.D., emba, Senior Analyst Nordic Healthcare Group, Helsinki eeva.reissell@nhg.fi FREDRIK HERSE JANNE VÄÄNÄNEN JUSSI KARJALAINEN TIMO KLAUKKA ( ) TARI HAAHTELA ENGLISH SUMMARY The price of asthma in Finland costs and financial benefits of treating a chronic disease Background Controlled health care management requires evaluation of the benefits of interventions for patients and society, as well as analysis of disease specific costs. The Finnish registry based data yield tools for these purposes, while the fragmented financing system hinders the assessment of total societal costs. The current study evaluates the benefits and cost savings attained by improving care of a chronic disease, in this case pulmonary asthma during the years Materials and methods We calculated the costs associated with asthma and its care during the past two decades in Finland using process analyses methods. Also, we constructed scenarios for evaluating the potential use of resources had these care practices not evolved. Results The number of patients almost tripled during this period, but costs of care remained constant ( 240 million per year). Annual health care expenditures doubled (from 65 to 129 million), disability associated costs decreased (from 66 to 39 million) and less productivity was lost (from 100 to 66 million). Annual costs per patient decreased by 60% (from to 1 083). The theoretical total cost saving was 570 million in This positive development is most obvious when disability pensions, sickness allowances and lost productivity are included in the assessment. However, the payers do not always seem to benefit from this trend. Conclusions The study shows that improved medication and implementation of a national programme for asthma ( ) resulted in better patient care without any cost increase. This is of utmost importance in a disease of increasing prevalence. Knowledge on the trends in changes of care and the associated costs is useful for evaluating the effectiveness of the treatment. A broad perspective should be used in calculating the returns on investment in chronic diseases. 816 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotKohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää
Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotRevenio - kasvava terveysteknologiakonserni. Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät 8.12.2015
Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni Robin Pulkkinen Talousjohtaja Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjät 8.12.2015 1 Revenio lyhyesti Markkina-arvo noin 249 MEUR. 6 250 osakkeenomistajaa (tilanne
LisätiedotHoivaliiketoiminta kannattavaksi
HYVIS Tampere 30.11.2011 1 Hoivaliiketoiminta kannattavaksi Paul Lillrank Kotitori yhdistää hajanaisen tuottajakentän kaupungille ja asiakkaille 2 Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotRevenio - kasvava terveysteknologiakonserni
Revenio - kasvava terveysteknologiakonserni Olli-Pekka Salovaara Toimitusjohtaja Sijoitus Invest 15 11.-12.11.2015 1 Revenio lyhyesti Markkina-arvo noin 230 MEUR. 6 250 osakkeenomistajaa (tilanne 4.11.2015).
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011
Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:
LisätiedotLataa Legislating the blind spot - Nikolas Sellheim. Lataa
Lataa Legislating the blind spot - Nikolas Sellheim Lataa Kirjailija: Nikolas Sellheim ISBN: 9789524849012 Sivumäärä: 292 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.52 Mb For decades the Canadian seal hunt has
LisätiedotMiksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta
Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,
LisätiedotHUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.
HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus
LisätiedotNumber of patients entitled kustannukset ( )
Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotUusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa
Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotVAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN
Kestävän terveydenhuollon aamiaistilaisuus 15.3.2018 VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos, Aalto yliopisto Hallituksen puheenjohtaja Nordic Healthcare Group Co.Ltd. ARGUMENTTI
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotArviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:
23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotLontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta
Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen
LisätiedotTuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma
Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotKustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä
Kustannus-vaikuttavuus-käsitteet sosiaalitaloustieteessä Kustannusvaikuttavuus seminaari 4.11.2009 Aija Kettunen aija.kettunen@diak.fi Kustannus-vaikuttavuus käsitteet sosiaalitaloustieteessä Panokset
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotTilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotKANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT. Janne Aaltonen
KANSAINVÄLISET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄT Janne Aaltonen JANNE AALTONEN Erikoislääkäri (anestesiologia), MBA Yhteyspäällikkö, HUS konsernihallinto Sote-koordinaatio, omistajaohjaus, markkinointi, kansainväliset
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotUuden sukupolven soteratkaisut
Uuden sukupolven soteratkaisut Senaattoritapaaminen 23.1.2019 Kalle Reivilä kalle.reivila@tieto.com Kohti älykkäämpää yhteiskuntaa Yksilökohtaisesti räätälöityjä palveluita Rajattomat mahdollisuudet Informaation
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.
SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
Lisätiedotpdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa
pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotTerveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotLEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa
LisätiedotTyöterveyshuollon rooli ja tulevaisuus
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotCapacity utilization
Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotPääkaupunkien tehtävät ja rahoitus
Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotUse of spatial data in the new production environment and in a data warehouse
Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotMUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell
MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotReturns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu
Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotKuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen
Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotTietoturva ja johdon vastuu
Tietoturva ja johdon vastuu Jan Lindberg & Mika J. Lehtimäki 21.1.2014 18.10.2011 1 Esityksen rakenne Tietoturvalainsäädännön nykytila Vahingonkorvausvastuun rakenne Vastuu yhtiölle Vastuu kolmansille
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotTyökykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy
Työkykyä parannetaan yhteistyöllä Valtioexpo 3.5.2011 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Kustannukset ja ansaintalogiikka Relevantteja kysymyksiä: Kuinka paljon yksikköhinnat ovat
LisätiedotSuomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto
Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotTyöpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät
Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotTaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin
Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
Lisätiedot