Savolainen ruokakulttuuri PERINNETTÄ JA UUTTA

Transkriptio

1 Savolainen ruokakulttuuri PERINNETTÄ JA UUTTA

2 HUTUT 1 Huttu o hyvä huomennae, ku vuan syömätä säelyy. Savossa tehtiin huttuja, ja niitä syötiin heti keitettyinä ja seuraavana päivänä kylminä. Hutut olivat sakeita suolanen ja sakkee on talonpoejan makkee. Potattihutulla oli lyhyempi keittoaika, varsinkin ohrajauhoista tehtynä. Huttuja keitettiin myös nauriista, porkkanoista, herneistä, pavuista ja mustikoista. Nesteenä käytettiin hutuissa vettä, puuroissa kurria tai maitoa. Kielimiesten mukaan savolainen nimitti syötäväänsä hutuksi, hämäläinen puuroksi. Murrerajalla Pielavedellä 1800-luvulla taistelu oli niin tiukkaa, että tarinan mukaan ukko Siekkinen seisoi Mykkälänmäen portilla seiväs olalla vahtimassa, ettei puuro pääsisi hutun alueelle. Rokka -nimitystä käytettiin hutuista, joissa oli herneitä tai papuja. Huttu tuotiin pöytään kivkupeissa, toinen naisten piähän, jossa naiset söivät ja toinen miesten piähän. Jos syöjiä oli monta ja pöytä pitkä, kuppeja laitettiin keskellekin. Yhteisestä kupista jokainen otti lusikallaan huttua, pisti hutunsilmään ja sitten suuhunsa.

3 HUTUT 2 IMELÄROKKA, LANTTUROKKA, NAARISROKKA RUAKAROKKA, PAKSUROKKA, SAKIAROKKA LYÖKKIHUTTU, LYÖKKITÖLSÖTYS POHJOSSAVOLAESET TALAKKUNAKSET Ohranjyviä, vettä TALKUUNAPUURO JA TIRRIPAISTI

4

5 VELLIT 1 Kun vellit keitettiin sakeahkoiksi, ne olivat leivän ja särpimen kanssa syötyinä täyttävä ateria töihin lähdettäessä. Velleihin käytettiin osaksi tai kokonaan kurria. Kurrin käyttö oli vähän noloa, ja sitä pantiin vähän niin kuin salaa. Naapurimökin mies oli syömässä Riistavedellä ja isäntä huomasi, että velli ei oikein maistunut vieraalle, jolloin hän huomautti: Pistelepäs Pekkae velliä, akat ouvat rytkittännä tuahan oekeeta maetoo. Pekka lienee vähän epäillyt, ettei velliin olisi rytkitetty oikeaa maitoa. Piimä kokkelina ja kirnupiimänä on velliohjeiden perusta. Hapanvellit, joissa käytettiin suuruksena ja maun antajana hapanleipätaikinaa olivat oma erikoislaatuinen ryhmänsä.

6 VELLIT 2 PIIMÄVELLI (Nilsiä) Piimävelli oli savolaisista velleistä se tunnetuin, yleinen lauantaipäivän aamuruoka 2 l kokomaitoa 2 dl ohrajauhoja 2 tl suolaa ½ l kokkelipiimää, ilman heraa

7 VELLIT 3, PIIMÄVELLIN VALMISTUS: Maito laitettiin kattilaan ja, kun se alkoi kiehua, lisättiin jauhot maitoon sekoitettuina. Jauhojen määrä ei ollut ihan tarkka, sillä jauhot turposivat eri tavalla. Vellin oli kuitenkin oltava lopuksi sakeahkoa. Vellin annettiin kiehua tunti. Jos velli kiehui kauemmin, väri muuttui punaiseksi ja makukin kärsi. Kun tunti oli kulunut, ripautettiin suola ja maisteltiin. Vellin piti olla hiukan suolaisempaa kuin tavallinen velli. Kokkelipiimä särjettiin sopiviksi paloiksi ja ripoteltiin hiljalleen vellin joukkon, mutta ei hämmennetty. Kun piimää arveltiin olevan sopivasti, velliä nosteltiin varovasti. Kokkelipiimä vei pois suolan makua. Juhlavelliin ripauttiin kermaa, jos piimä oli valmistettu kurrista. Jos kokkelipiimä oli tehty kokomaidosta, kermaa ei kaivattu.

8 VELLIT 4 KIRNUMAETOVELLI, VOENALUSMAETOVELLIIIN kiehuva maito suurustettiin ohrajauhoilla ja lisättiin suolaa ja kirnumaeto. Tätä velliä keitettiin ympäri Savoa. Velli oli herkullisen makuista, kun siihen oli lisätä tuore kirnupiimä eli voenalusmaeto. PIIMÄHÖLLÖ maitoa ja kokkelipiimää TUOHISVELLI maitoa ja vehnäjauhosuurus PIIMÄROKKA HAPANVELLI, HAPANLIPO (Sonkajärvi) tehtiin lisäämällä keitettyjen survottujen nauriiden joukkoon maitoa ja suurukseksi hapanleivän juurta. NOKKOSVELLI (Kerimäki)

9 VELLIT 5 VELLIKUALJ, VELLIKAALIA (Rantasalmi) keitettiin etupäässä syksyisin, kun lanttujen lehdet olivat vielä nuoria. Kesällä voitiin käyttää harvennuslanttujen lehtiä. RYÖPPÄVELLI on ruisjauhoilla suurustettu, veteen keitetty naurisvelli. POTTUKOLIKKO

10 POTATTIVELLI, Sillee soppa 10 annosta à 3 dl 1,5 kg perunaa 1 l vettä 1 l maitoa 10 g suolaa (½ dl ohrajauhoja) keiton lisäkkeeksi 0,5 kg sienisalaattia, ohje s.xx ja hienoksi leikattua ruoho- tai punasipulia Keitä perunat ja ota keitinliemi talteen. Soseuta perunat. Lisää perunasoseen joukkoon halutessasi vähän ohrajauhoja sekä kiehuva maito ja kuumaa keitinlientä tarpeen mukaan.. Tarkista maku. Lisää lautaselle keittoannoksen päälle noin 50 g sienisalaattia. Ripottele koristeeksi hienonnettua puna- tai ruohosipulia.

11 KALAKUKKOSET ja KALARULLA1 Ohjeella saat 4 noin pellin pituista rullaa ja yhdestä rullasta noin 20 palaa Taikina 2 dl vettä 1 tl suolaa (5 g) 200 g ruisjauhoja 100 g vehnäjauhoja 50 g voita tai margariinia (ei sulana) tai rypsiöljyä (silloin vettä hieman enemmän) Täyte 700 g tuoretta kalaa fileenä: muikkua, siikaa, ahventa, lohta, kirjolohta tms. 1 dl (tummaa) puuroriisiä tai rikottuja ohrasuurimoita vettä, suolaa 1½ dl ruisrouhetta tai puolet kauralesettä 100 g sipulia rasvaa sipulin kuullottamiseen reilu ½ rkl suolaa 1 tl valkopippuria myllystä ½ ruukkua tilliä hienonnettuna

12 KALAKUKKOSET ja KALARULLA2 Sekoita taikinan aineet esimerkiksi monitoimikoneella tai yleiskoneella. Anna taikinan olla kylmässä peitettynä 1 2 tuntia. Täytettä varten leikkaa kala vinottain viipaleiksi ja sitten pieniksi paloiksi. Keitä ja valuta suurimot. Kuullota hienonnetut sipulit. Lisää ruisrouhe, jäähtyneet täyteaineet sekä mausteet kalan joukkoon ja sekoita täyte. Tarkista maku. Laita täyte mahdollisimman tiiviisti pursotuspussiin, jotta saat kiinteitä rullia. Kalarullat: Kauli taikina jauhotetulla (ruis-vehnäjauhoseos) pöydällä ohueksi, melkein kuten piirakoihin, suorakaiteen muotoiseksi levyksi (noin pellin pituus on taikinalevyn leveys) ja leikkaa 10 cm leveiksi kalarullapohjiksi. Pursota pussista täytettä taikinalevyjen keskelle, nosta toinen taikinareuna tiiviisti täytteen päälle (kostuta saumakohta vedellä) ja käännä edelleen toinen reuna päälle. Käännä rulla pellille siten, että sauma jää alle. Paista 230 asteessa noin 15 min. Voitele sulatetulla voilla tai kasvirasvalevitteellä. Leikkaa vinottain palasiksi. Kukkoset: Ota pyöreällä muotilla pohjia läpimitaltaan cm. Pursota pohjille täytettä. Nosta taikinareunat täytteen päälle kukon tapaan, muotoile ja käännä sauma alle. Paista ja voitele kuten kalarullat. Jos halutaan tarjota lisäkettä, kukkosille ja kalarullapaloille sopii esimerkiksi ruohosipulimunavoi ks sivu

13 KALARULLA

14

15 SIENIPIIRAKAT

16 Naarissosekeitto 10 annosta à 2,5-3 dl 0,5 dl rypsiöljyä 250 g kuorittuja perunoita 250 g sipulia 700 g kuorittua naurista 2 l vettä 20 g kasvisliemijauhetta 1/2 tl valkopippuria myllystä 1/4 tl muskottipähkinää (suolaa) 1 dl kermaa Hauduta paloitellut kasvikset öljytilkassa kattilassa. Lisää kasvisliemi, hauduta kasvikset kypsiksi ja soseuta keitto. Mausta ja tarkista maku. Halutessasi voit parantaa makua kermalla. Suuria määriä valmistettaessa vähennä nesteen määrää. Tarjoa keiton lisänä esimerkiksi ryynirieskaa ja ruohosipulimunavoita.

17 Ryynrieska 24 palaa à 60 g 2 dl vettä 2 dl ohrasuurimoita 1 l maitoa 2 dl kaurahiutaleita 3 munaa 1/2 rkl suolaa Lisää ohrasuurimot kiehuvaan veteen ja keitä, kunnes neste on imeytynyt suurimoihin. Lisää maito ja hauduta puuroksi. Mausta suolalla. Sekoita jäähtyneeseen rieskapohjapuuroon kaurahiutaleet ja kananmunat. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille reilun senttimetrin vahvuiseksi levyksi. Paista kuumassa 220-asteisessa uunissa, kunnes rieska kypsyy ja pinta saa väriä. Leikkaa paloiksi. Vihree voe, ruohosipulimunavoi 24 annosta à 20 g 250 g voita tai kasvirasvalevitettä (200 g raejuustoa) 3 keitettyä kananmunaa ½ dl rypsiöljyä (parempi rakenne ja ravintoarvo) 1 ruukku ruohosipulia hienoksi leikattuna 1/4 tl valkopippuria myllystä ripaus suolaa Sekoita raaka-aineet sauvasekoittimella tai monitoimikoneella (kutterilla).

18

19 Pannurieska (Hiltulanlahti) 1 l piimää 2 dl kermaa tai maitoa 1 muna 1 l kauraryynejä 2 dl ohrajauhoja ½ rkl suolaa Piimän ja kerman joukkoon sekoitettiin ryynit, jauhot ja kananmuna. Taikinaa vatkattiin ja jätettiin turpoamaan. Noin tunnin kuluttua lisättiin suola, ja kauraryyneistä tehty taikina oli valmista paistettavaksi. Otrayynejä käytettäessä niiden oli saatava turvota pidempään. Pannuun laitettiin nokare voita, pantiin uuniin sulamaan ja sitten pyöriteltiin, että rasva levisi tasaisesti. Pannu saatiin näin voideltua varsin vähällä rasvalla. Taikina hurrautettiin kuumalle pannulle, jolloin pannurieskaan tuli hyvä väri pohjapuolelle. Taikinan paksuus voi vaihdella 1 2 cm. Pannurieska paistettiin kovassa lämmössä 30 minuuttia. Miedossa lämmössä pannurieskasta tulee kuiva ja mauton.

20 Potattipannurieska 1 l perunasurvosta 2 dl (kermaa tai) maitoa 2 dl kaurasuurimoita (osa kauraleseitä) 2 dl ohrajauhoja ½ rkl suolaa Perunat keitettiin kuorineen, kuorittiin ja survottiin hienoksi. Kaurasuurimoiden annettiin turvota kermassa tunnin verran, jonka jälkeen joukkoon sekoitettiin perunasurvos, ohrajauhot ja suola. Uunipelti voideltiin voilla, taikina leviteltiin pellille paistamista varten, pinnalle pieniä voisirusia. Paistuneen rieskan annettiin jäähtyä hetki pelillä ennen palasiksi leikkaamista. Potattipannurieska voitiin paistaa kaalinlehdellä. SYRJÄPIIRAKAT

21 2 gn-piirakkapellillistä KASVISPÖPERÖPIIRAKKA 200 g kaurahiutaleita (4 dl) 150 g vehnäjauhoja (2,5 dl) 3 g suolaa (1/2 tl) 1 tl leivinjauhetta 60 g juustoraastetta, esim. emmental (noin 1½ dl) 120 g voita 2 dl vettä Täyte 100 g juuriselleriä 200 g naurista tai lanttua 300 g porkkanaa 200 g sipulia 200 g purjoa 600 g suola- tai pakastettuja sieniä tai vastaava määrä (noin 3 l) jotakin tuoreita sieniä 1 dl rypsiöljyä 400 g tuorejuustoa 7 dl kermaa tai kasvirasva-kermavalmistetta 7 kpl kananmunia (suolaa, jos et käytä suolasieniä) Valkopippuria myllystä tuoretta basilikaa, persiljaa, kirveliä (yht. noin 1 dl hienonnettuna) Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään. Sekoita pehmeä voi koneella kuivien aineiden joukkoon. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi massaksi. Anna taikinan seistä kylmässä n. 1/2 h. Kauli taikina, nosta ja painele vuokaan. Keitä suolasienet (1 2 kertaa). Tarkista suolaisuus. Hauduta kattilassa, öljyä mukana, hienonnetut sienet ja kasvissuikaleet (anna nesteen haihtua). Jäähdytä täyte. Lisää täytteeseen tuorejuusto, munat ja kerma. Mausta täyte ja tarkista maku. Kauli taikina mahdollisimman ohueksi (2 mm), nosta kaulimen avulla vuoan päälle ja painele vuokaan. Levitä täyte pohjille. Paista 200-asteen lämmössä (laske välillä lämpöä 175 asteeseen), paistoaika min. Tarkista, ettei pinta pala ja että pohja on kypsä. Kahvin kanssa tarjottavaksi ohje riittää noin 40 hengelle

22 KASVIS-SIENIPIIRAKKA, kasvispöperöpiirakka (kotiuunipellillinen)

23 KASVISPÖPERÖPIIRAKKA, tässä mukana lihaa

24 KUKOT KUKOT

25 KUKOT Kukot ovat savolaisen keittiön kruunu, vuosisadat tunnettu ruokalaji. Piirilääkäri Anders Ståhl kertoi Savon historian mukaan kuninkaalliselle lääkintäkolleegiolle 1772 savolaisesta kalakukosta (Cala Cucu) eräänlaisesta pasteijasta, joka on tehty paloitellusta läskistä ja leivottu taikinakuoreen. Kalle Väänäsen ( ) Kalakukon ylistyslaulusta löytyy selitys jopa heimon kielelliseen taituruuteen

26 KUKOT Savolaistaloissa vallitsikin oikea lauantai-illan tunnelma, kun saunasta palattaessa ovella vastaan lehahti makoisa kalakukon tuoksu. Miehet istahtivat pellavaisissa alusvaatteissaan pöytään. Naiset olivat pukeneet hameen päälleen, nuoremmilla naisilla oli myös nuttu, mutta vanhemmille riitti hihallinen paita ja alusliivit. Näin istuttiin iltasella ruokapöydässä, jossa kuuma höyryävä kukko ja sakea kokkelipiimä olivat ruokana. Etelä-Savossa kukko avattiin päästä kuten Karjalassa. Pohjois-Savossa tapana oli leikata päälaesta kansi pois ja näin syntynyttä reikää ruvettiin vähän kerrallaan suurentamaan. Lopuksi jäivät jäljelle kukon liisteet. Ne tarjottiin sunnuntaiaamuna riisivellin kanssa.

27 KUKOT Kukkoja leivottiin muustakin kuin kalasta. Täytteeksi on laitettu naudan- ja lampaanlihaa, lanttua, naurista, potattia, kaalia, sianlihaa, keuhkoja, utareita, oravaa, ohra- ja riisiryynejä, lunta, karkeita suoloja, silakan- ja sillinpäitä. Kalakukko, Potattikukko, patakukko

28

29

30 PATAKUKKO

31 SIIKA-PUNAJUURITARTAR

32 GRAAVISIIKA

33 PIHLAJANMARJAGRAAVATTUA SIIKAA

34 MÄTILEIPÄ

35 KYLMÄT PAISTIT, KIELI, LINNUT, MUREKKEET

36

37 KALAPASTRAMI

38 Kylmää koristeltua lintua

39 SALAATTEJA Vanhanajan salaatti Rosolli Sienisalaatti Tuorekurkkusalaatti (etikka-sokeri-suola-vesi) Kaalia, hyvin ohuet suikaleet (etikka-sokerisuola-vesi) Kaalipuolukkasalaatti Raasteet Puolukkasurvos

40 MANSIKKA-JUUSTOSALAATTI SALAATTIA, TOMAATTIA, KURKKUA, OMENAA, SUOMALAISTA JUUSTOA JA MANSIKOITA

41 KALALEIPÄ RUISLEIPÄÄ JA PARILOITUA KALAA, SIPULIA, PUNAJUURISALAATTIA

42 KALARUOKAESIMERKKEJÄ Soossikala, juhannuskala, keitettyä kalaa ja munakastiketta10 annosta Kalamureke ja pinaattikastike tai piparjuurikerma Paistetut muikut, Retamuikut Ahventa rukkiin aromilla, ruismuru (hapankorppu)leivitettyä paistettua ahventa Suutarinpaesti, Sirri, Kalahaavikas, Muikkuserpa Rantakala Patakukko Pariloitu ja savustettu kala Kalapotattilouta

43 MATIKKAMYKYKEITTO

44 LIHARUOKAESIMERKKEJÄ Sianlihasoossi, haavutussoossi, kastevelli Punajuurporsaspaesti Savolaenen paesti, voepaesti (Riistavesi) Lampaanselekee ja hauvvutettua kualia Lihatuuvinki Lihapullat ja lihamureke, sienikastiketta Kualjpaesti (paloiteltua kaalia, lammaspyöryköitä ja nestettä, mausteita, haudutus uunissa) Kourulihapaesti, Kynälihapaesti, Säräpaesti, Hirvipaesti, Jääpaisti hirvestä ja Puolukkakastike Lihapotattilouta Muita ks. uunruuat

45 MYKYKEITTO

46 KOURULIHAPAISTI (MUSEOKUVA)

47 KASVISRUOKIA ja LISÄKKEITÄ Porkkana-, lanttu ja makaronilaatikot Punajuurilaatikko Kasvispihvit (myös keitetty papupohjaisia) Kasviskiusaukset (juurekset) Porkkanamuhennos Juuressoseet Naurishauvikkaat Uunijuurekset Kasviskeitot (Naurisrokka), keittoja tehty juureksista, pavuista tai herneistä ja perunasta, sipuli mukana, kasviskeittoja kutsuttu velleiksi (ks. Hyvvee ja hyvän parasta)

48 JÄLKIRUOKIA Marjoja käytettiin niin, että niiden oma tai ruisjauhoja imeltämällä saatu makeus riitti korvaamaan sokerin. Puolukka oli metsämarjoista arvostetuin. Puolukkaa kerättiin runsaasti talven varalle, koska se säilyi hyvin. Imeltämällä tehty puolukkapuuro, hillapuura olikin talvisaikaan tavallinen jälkiruoka. Imellospohjasta keitettiin kesäaikaan janojuomaksi lirpotinta, ohutta marjakeittoa

49 JÄLKIRUOKIA ja leivonnaisia Uunijuusto Uuniraparperi ja vaniljakastiketta Mustikkakukkoa (Rättänä) ja vaniljakastiketta Marjakiisselit Raparperikiisseli, päällä mansikkaviipaleita Rustinki (riisipuuroa, johon vaniljaa ja keltuaista lisätty, kermavaahtoa ja marjakeittoa) Marjasorssua Muurletut Vatkattu puolukkapuuro, Imelletty puolukkapuuro, Porkkanapuuro (vehnäjauhopuuro maitoon, siihen porkkanasosetta Marjat Rupipiirakka, Kauramurupiirakka, Minna Canthin kakku, Puolukkavaahtokakku Serinakakut, lusikkaleivät ja muut hipleet

50 MARJASORSSU, SAVOLAISTA TALKKUNAA, MARJOJA, KERMAVAAHTOA Marjasorssu oli syksyisten pitojen jälkiruoka SAVOLAISTA TALKKUNAA, KERMAVAAHTOA, MARJOJA

51 MUSTIKKAKUKKO

52 KUNINGATARKIISSELI

53 VANILJAKIISSELI JA LAKKOJA

54 VANILJABAVAROIS TAI MARJABAVAROIS, MARJAKASTIKE

55 MARJAKERMAHYYTELÖLEIVOKSET

56 PUOLUKKAKERMAHYYTELÖ

57 VEHNÄLEIPÄ (juhlataikina) 1 l maitoa 150 g hiivaa (3 palaa) 1 rkl suolaa 400 g sokeria 4 kpl munia (noin 250g) 5 rkl kardemummaa noin 2 kg vehnäjauhoja g voita tai margariinia Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää suola, sokeri, munat ja kardemumma Alusta jauhot taikinaan niin, että saat hyvän sitkon. Lisää pehmeä (ei sula) voi. Leivo kohonneesta taikinasta lettivehnästä, bostonpullaa, korvapuusteja, marja-, omena- tai raparperipiirakoita tai muita pullia.

58 Puolukkamurupiirakka, rupipiirakka Vehnäleipätaikinaa: 1 litran taikinasta tulee n. 6 pellillistä piirakkapohjaa Täyte / 1 pelti 3/4 l puolukoita 1 dl sokeria 2 rkl perunajauhoja Myös muut marjat (mustikka, mustikka/vadelma jne.) käyvät hyvin Muruseos (rupitaikina)/1 pelti 200 g sokeria 150 g voita tai margariinia 200 g vehnäjauhoja 5 g vaniljasokeria (1 rkl)» jatkuu

59 Rupipiirakka Sekoita muruseos esim. yleiskoneella tai monitoimikoneella. Kauli taikinasta tasapaksuja, ohuita piirakkapohjia. Nosta kaulimen avulla pellille. Kohota. Levitä puolukka-sokeriperunajauhoseos tasaisesti reunoille asti taikinan päälle. Ripottele muruseos viimeisenä. Paista noin 25 min., aluksi 200 asteessa ja laske kypsentämisen välillä lämpöä 180 asteeseen. Tarkista pohjan kypsyys. Jos puolukoita on liikaa, piirakka jää pohjasta raa'aksi.

60 KAURAMURUPIIRAKKA 3 dl piimää 3 kpl kananmunia 150 g voita tai margariinia (osa rypsiöljyä) 3 dl sokeria 4 dl vehnäjauhoja 2 dl kauraleseitä 1 ½ (tasa) tl soodaa 0,5-0,6 kg raparperin paloja, omenalohkoja, marjoja tms. (n. 1 l) Muruseos: 3 dl kaurahiutaleita 120 g voita tai margariinia 2 dl fariini- tai muuta sokeria kanelia omenoille Yhdistä piimän joukkoon munat, voisula, kauraleseet, sokeri ja jauho-soodaseos. Sekoita taikina tasaiseksi ei liikaa, ettei muodostu sitkoa. Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle. Levitä raparperipalat, omenalohkot tai marjat taikinalle. Sekoita muruseosta varten voisulaan kaurahiutaleet, sokeri (ja kanelia). Ripottele seos piirakalle. Paista 180 asteessa noin 30 minuuttia. Tarkista pohjan kypsyys. Tarjoa kahvin kanssa tai jälkiruokana vaniljakastikkeen/kermavaahdon kanssa.

61 MINNA CANTHIN KAKKU 2 dl siirappia 2 dl sokeria 2 munaa 4 dl hyvää kermaa 6 dl vehnäjauhoja 1 rkl pomeranssinkuorta 1 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 2 tl soodaa 4 rkl sulatettua voita Vaahdota kerma. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä vaahdot varovasti toisiinsa. Sekoita kuivat aineet ja siirappi vuorotellen joukkoon. Lisää viimeisenä sulatettu voi. Kaada taikina voideltuun noin kahden litran vuokaan. Paista ensin ½ tuntia 175 asteessa ja sitten ½ tuntia 150 asteessa.

62 PAIKALLISET HILLOT, HYYTELÖT, JUUSTOT, MARMELAADIT

63 KORISTELU

64 KORISTELU

65 RUOKAILU ON NAUTINTO, ELÄMYS