TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN Syntynyt 1980 Espoossa Asuu Vantaalla KOULUTUS Visualisti, FBC Prakticum 2011 Taidemaalari, Pekka Halosen akatemia 2002 Ylioppilas, Helsingin Kuvataidelukio 1999 JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, kokelasjäsen Vantaan Taiteilijaseura ry YKSITYISNÄYTTELYT Galleria Huuto! / Viiskulma, Helsinki 2009 Galleria Vanha Kappalaisentalo, Porvoo 2009 Lahden Taidepanimo / Pimento, Lahti 2008 MUU galleria, Helsinki 2007 Galleria 3h+k, Pori 2006 Galleria Jangva, Helsinki 2005 Järvenpää-talo / Järnätti, Järvenpää 2004 Galleria Gjutars, Vantaa 2003 Työskentelyni on intuitiivista ja kokeilevaa, en koskaan luonnostele teoksiani etukäteen. Pyrin säilyttämään teoksissani hetkellisyyden ja lapsenomaisen kömpelyyden niinsanotut virheet tekevät lopputuloksesta kiinnostavamman. Maalaukseni ovat enimmäkseen tunnelmakuvia, havaintoja tai tutkielmia yhteiskunnasta ja ihmissuhteista. Ne sisältävät huumoria, ironisia huomioita ja kannanottoja, vihaa, hämmennystä, pelkoa, surua, iloa, haikeutta ja lämpöä. Käytän reippaasti värejä, joista saan iloa ja lohtua ja jotka toisaalta voivat olla varsin ilmaisuvoimaisia ja agressiivisiakin. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle. SISÄLLYS TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus... 2 Huoltovarmuuden tavoitteet... 3 Johdon katsaus Energiahuolto... 6 Kriittinen infrastruktuuri... 8 Perustuotanto Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Talous Tulos budjetti vertailu Tuloslaskelma Tase Organisaatiokaaviot Ledningens översikt Management s review Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä uuden huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. VISIO Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Kannen kuva: Bienvenue Tervetuloa 2008 ARVOT Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, modernin yhteiskunnan riskien ymmärtämistä, sitoutumista, luotettavuutta, avoimuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä. 2

3 Taikalamppu 2004 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja häiriötilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN ALAT Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito KRIITTISEN TUOTANNON ALAT Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen 3

4 JOHDON KATSAUS 2011 Vuoden 2010 jälkipuoliskolla alkanut ripeä talouskasvu tyrehtyi kesällä euroalueen velkakriisin kärjistymiseen, kun Etelä-Euroopan maiden valtionlainojen korot kääntyivät jyrkkään nousuun. Kehitys heijastui reaalitalouteen ja talousnäkymät synkkenivät nopeasti syksyn mittaan. Talouskasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa onkin jäämässä hitaaksi vuonna Valtaosa Globaalista talouskasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Suomessa eurokriisi näkyi viennin nopeana supistumisena, vaihtotaseen ja myös kauppataseen kääntymisenä ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin alijäämäiseksi. Suoranaista huoltovarmuusuhkaa ei yleisestä talouskehityksestä ole toistaiseksi kuitenkaan syntynyt. Energia kriisien keskiössä Poliittisten levottomuuksien laajentuminen Pohjois-Afrikan arabimaissa kevään mittaan heijastui hintapaineina öljymarkkinoilla. Kesäkuun lopulla Kansainvälinen energiajärjestö IEA pyysi jäsenmaitaan osallistumaan raakaöljyn vapauttamisoperaatioon Libyan sotatoimien aiheuttaman tuotantovajeen korvaamiseksi ja hintakehityksen vakauttamiseksi. Suomea ei kutsuttu mukaan, koska sen osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta kulutuksesta on alle prosentin. Tämä oli kolmas kerta IEA:n olemassaolon aikana, kun jakojärjestelmä jouduttiin ottamaan käyttöön. Japanin Fukushimassa tapahtuneen vakavan ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena ydinvoimaan liittyviä riskejä arvioitiin uudelleen kaikissa sitä käyttävissä maissa. Japani on sulkenut toistaiseksi lähes kaikki ydinreaktorinsa. Myös Euroopassa on tehty merkittäviä ydinvoiman käyttöön liittyviä linjauksia. Saksa teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, millä tulee jatkossa olemaan huomattava vaikutus myös pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Talvi 2011 oli erittäin ankara, ja Perämeren ahtojäät pysäyttivät dieselöljyn kuljetukset Pohjois-Suomen satamiin, mikä johti polttoainepulaan ja väliaikaisiin huoltovarmuusjärjestelyihin. Joulun seudun poikkeuksellisen rajut talvimyrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja ja mittavia vahinkoja sähkönjakeluverkossa. Tämän seurauksena tietoliikenteessä syntyi häiriöitä ja palvelu estyi myös viranomaisradioverkossa Länsi-, Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla. Tämä synnytti uusia vaatimuksia sähkönjakeluverkon toimintavarmuuden kehittämiselle ja viestintäinfrastruktuurin varmistamiselle. Jatkotoimenpiteitä koskevat valmistelut ovat eri puolilla, myös huoltovarmuusorganisaatiossa, meneillään. Sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi luotu tehoreservijärjestelmä (yhteensä 600 MW) säädettiin pysyväksi lähtien TEM:ön selvitystyöryhmän esityksen mukaisesti. Sähköhuollon kannalta merkittävä uusi investointi on Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti rakentama 800 MW:n rajajohto, Fenno-Skan 2, joka yli kaksinkertaistaa varmistavan siirtoyhteyskapasiteetin yhteispohjoismaisille sähkömarkkinoille. Tämä vähentää tulevaisuudessa sähkön tuontitarvetta Venäjältä varsinkin hyvinä vesivuosina. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 994/2010) maakaasun saannin turvaamiseksi tuli voimaan HVK:n operatiiviset hallintotehtävät lisääntyivät, kun työ- ja elinkeinoministeriö nimesi sen asetuksen tarkoittamaksi toimivaltaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi. Ensimmäisenä tehtävänään HVK toteutti Suomen kaasujärjestelmän riskiarvioinnin, josta laadittu raportti toimitettiin EU:n komissiolle marraskuussa. HVK on myös jäsenenä komission kaasualan koordinaatioryhmässä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n osake-enemmistö siirtyi valtiolle solmitulla osakekaupalla, jossa valtiota edustivat työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. Kaupan jälkeen valtion omistusosuus on 53,1 %. Osakekaupalla turvataan valtakunnallisen sähkönsiirtoverkon ja voimajärjestelmän resurssien säilyminen pysyvästi kotimaisissa käsissä. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki sähkönsiirron merkittävät ulkomaanyhteydet. Samalla varmistetaan edellytykset kehittää sähköjärjestelmää valtakunnallisen kokonaisedun näkökulmasta siten, että yhteiskunnan strategiset intressit ja huoltovarmuus turvataan. Kriittistä infrastruktuuria ja kyberturvallisuutta vahvistetaan Vuonna 2011 tehtiin useita paljon julkisuutta saaneita tietomurtoja, jotka vaaransivat tietoyhteiskunnan verkkopalvelujen turvallisuutta merkittävällä tavalla. Tietoturvallisuuspalvelujen tuottamista koskeva yhteistyösopimus Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestintäviraston välillä uudistettiin. Sen perusteella Viestintävirasto käynnisti uuden havainnointiverkon rakentamisen, joka tehostaa kykyä havaita ja hallita huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja operaatioita. Telealalla nopeiden laajakaistayhteyksien laajentuminen hajaasetusalueilla ei kaikilta osin edennyt viestintäpoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Huoltovarmuuskeskus osallistui Pohjois-Suomessa yhteishankkeeseen, jossa rakennettiin valokaapelireitti Kaamasesta Utsjoen kautta Nuorgamiin. Uusi kaapeli varmistaa alueen turvallisuusviranomaisten viestiyhteydet ja mahdollistaa vaihtoehtoisen kansainvälisen yhteysreitin rakentamisen Norjan kautta. Tietotekniikka-alalla vahvana jatkunut ulkoistamiskehitys lisäsi osaltaan varmistettujen tietojärjestelmäpalvelujen kysyntää. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 %, minkä johdosta yhtiön asiantuntijaresursseja lisättiin. Uusia asiakkuussopimuksia solmittiin ja vanhat asiakkaat laajensivat järjestelmiään ja palvelujaan. Uuden 4

5 palvelinhotellin hankesuunnitelman laadinta käynnistettiin, joka mikä muodostaa pohjan rakentamisen seuraaville työvaiheille. Logistiikan huoltovarmuuden parantamisessa päästiin askel eteenpäin, kun vuosia maakuljetuspoolissa vireillä ollut raskaan liikenteen kriittisten varaosien puskurivarastointijärjestelmä toteutettiin sopimusjärjestelyin tärkeimpien ajoneuvojen maahantuojien kanssa. Yhdessä yritysten kaupallisten varastojen kanssa puskurivarastot turvaavat kriittisimmän varaosahuollon noin kolmen kuukauden ajaksi. Puolustusministeriö perusti huhtikuussa laajapohjaisen, eri tahoja edustavan työryhmän, jonka tulee laatia poikkihallinnollinen, koko yhteiskuntaa palveleva kansallinen kyberturvallisuusstrategia ja sitä koskeva toteutussuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategiatyö käynnistyi esiselvityksellä, jolla kartoitettiin uusiin uhkiin varautumisen nykytila ja tunnistettiin kehittämistarpeet. HVK ja huoltovarmuusorganisaatio osallistuivat selvityksen tekoon aktiivisesti. Huoltovarmuusorganisaatio kehittyy Huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtui tärkeitä muutoksia vuoden aikana. Hallituksen, sektorien ja poolien keskinäistä vuorovaikutusta lisäävän ohjausmallin (HASEPO) mukainen toiminta otettiin käyttöön koko organisaatiossa. Uusi teollisuussektori perustettiin, joka kytkee perinteisten teollisuuspoolien varautumisen kiinteämmin toimintaorganisaation osaksi ja korostaa teollisuuden merkitystä huoltovarmuudelle. Kuljetuslogistiikka- ja tietoyhteiskuntasektorien rakennetta tiivistettiin ja toimintamallia tarkistettiin. Harjoitus- ja koulutustoiminta oli huoltovarmuusorganisaatiossa edelleen vilkasta Energiahuoltosektorin ohjauksessa toteutettiin Fingridin, voimatalouspoolin, viranomaisten ja keskeisten sähköyhtiöiden kanssa laaja yhteisharjoitus (TOUKO 2011), jossa harjoiteltiin ja testattiin sähköjärjestelmän toimintavarmuutta suurhäiriötilanteessa. Harjoitus tuotti varautumiselle tärkeitä jatkokehitysehdotuksia. Myös tietoyhteiskunta- ja finanssisektoreilla järjestettiin valtakunnalliset toimintaharjoitukset (TIETO 2011, TATO 2011). Kolmannen sektorin toimijoiden vapaaehtoista osallistumista huoltovarmuustoimintaan selvitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Elintarvikealan järjestöt, joilla on merkitystä ruokahuollon varautumiselle, on tarkoitus kytkeä elintarvikepoolin yhteyteen. Kuntien varautumisen selkeyttämiseksi ja edistämiseksi laadittiin tiivis opas Huoltovarmuuskeskuksen, turvallisuus- ja puolustusasiain komitean (TPAK) sekä Kuntaliiton yhteistyönä. Huoltovarmuusneuvosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida nykyisen huoltovarmuusorganisaation tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tehdä tarvittaessa järjestelmän kehittämisehdotuksia työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmää johtaa neuvoston puheenjohtaja Jaakko Rauramo. Sen raportti tullaan käsittelemään neuvoston toimikauden viimeisessä kokouksessa toukokuussa. Eduskunta hyväksyi monien vaiheiden jälkeen uuden valmiuslain, joka tuli voimaan Laki antaa valtioneuvostolle suuren määrän yksityiskohtaisesti määriteltyjä toimivaltuuksia. Laki edellyttää talouden tärkeimmille aloille laadittujen poikkeusolojen ohjaus- ja säännöstelysuunnitelmien tarkistamista. Tämä työ on ollut etupainoisesti huoltovarmuusorganisaatiossa meneillään ja mm. energiahuollon toimintasuunnitelmat on jo kauttaaltaan ajantasaistettu. Huoltovarmuuskeskuksen elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa tukevat kärkihankkeet etenivät toimintavuoden aikana. HUOVI-portaalin käyttöönottoa jatkettiin huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja pooliorganisaation piirissä. Tämän vuoden alussa portaaliin oli rekisteröitynyt noin käyttäjää. Portaalin palveluja ja sisältöä kehitettiin sekä sen käyttökoulutusta järjestettiin. HVK:n yleiseen koulutukseen osallistui noin 200 henkilöä. Tämän lisäksi se on tukenut pooleja lukuisissa niiden omissa seminaareissa, työpajoissa ja yrityskohtaisissa tilaisuuksissa, joissa avainhenkilöitä on perehdytetty myös HUOVIin ja siihen liittyvään sopimusperusteiseen varautumismenettelyyn (SOPIVA) jatkuvuussuunnittelun välineenä. Näitä tilaisuuksia on toteutettu yli 50 ja niissä on ollut yhteensä yli 800 osallistujaa. Vuoden lopussa syntyivät myös ensimmäiset elinkeinoelämän varautumisen tilannekuvat 13 poolin edustamilla toimialoilla. Noin 40 keskeistä yritystä on ryhtynyt ottamaan SOPIVA-suosituksia käyttöön kaupallisten sopimustensa uusimisen yhteydessä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyy Hallbergin komitean työn pohjalta valmisteltiin valtioneuvoston periaatepäätöstä kokonaisturvallisuudesta sekä uuden turvallisuuskomitean tehtäviä ja kokoonpanoa. Elinkeinoelämän, turvallisuusviranomaisten ja kolmannen sektorin asemaa komiteassa on tarkoitus vahvistaa. Huoltovarmuuskeskus osallistui sisäasiainministeriön johtaman luonnononnettomuusriskien vähentämistä seuraavan ja koordinoivan yhteistyöverkoston toimintaan. Verkosto laati Suomen kansallisen luonnononnettomuuksien vahinkojen ennaltaehkäisyä ja rajoittamista sekä niihin varautumista koskevan toimintaohjelman. Toimintaohjelman tavoitteena on hyödyntää eri osapuolten tekemää työtä riskien vähentämiseksi sekä vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä luonnononnettomuuksiin varautumisessa ja niiden seurausten hallinnassa. Yhteispohjoismaiseen ja kansainväliseen huoltovarmuusyhteistyöhön osallistuttiin edelleen aktiivisesti. Tiedonvaihtoa ruotsalaisen kollegaviranomaisen (MSB) tiivistettiin ja Suomen ja Norjan sopimuksen seurantaryhmä laati selvityksen yhteistyön kehittämismahdollisuuksista kuljetus- ja tietoliikennealoilla. Sähköhuollon pohjoismainen valmiusyhteistyöfoorumi (NordBER) jatkoi toimintaansa mm. laatimalla riski- ja haavoittuvuusanalyysin sekä järjestämällä yhteisiä korjausvalmiuden kehittämisharjoituksia. Muun kansainvälisen toiminnan alueita olivat kriittisen infrastruktuurin direktiivin soveltaminen, rauhankumppanuuden (Nato/Pfp) siviilivalmiustoiminta ja etenkin energia-alan monitahoiseen yhteistyöhön osallistuminen (IEA, ACOMES). Huoltovarmuusorganisaation toiminta oli kuluneen vuoden aikana jälleen aktiivista. Harjoituksiin, seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan henkilöä. Heille kaikille lämpimät kiitokset huoltovarmuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Ilkka Kananen 5

6 ENERGIAHUOLTO Öljymarkkinat huoltovarmuuden kannalta Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat kohtuullisen suuria vuonna Vuoden alun Pohjois-Afrikan poliittiset levottomuudet levisivät muihin Lähi-idän öljyntuottajamaihin. Levottomuuksien jatkuessa ja Libyan tilanteen kiristyessä raakaöljyn hinta nousi huhtikuun loppupuolella vuoden korkeimmalle tasolle 127 dollariin tynnyriltä. Kesäkuun lopulla kansainvälinen energiajärjestö IEA päätti vapauttaa 60 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä 30 päivän ajaksi Libyan konfliktin aiheuttaman raakaöljyn tuotantovajeen korvaamiseksi ja taloudellisen kasvun turvaamiseksi. IEA:n purkuoperaatio päättyi syyskuussa. Loppuvuoden hinta vaihteli dollarin välillä päätyen vuoden vaihteen 105 dollariin tynnyriltä. Euroon nähden dollari vahvistui koko vuoden, mikä näkyi kohonneina kuluttajahintoina. Tuotteiden nousevasta hintakehityksestä johtuen HVK:n öljyvarastojen käynnissä olevan kierrätyksen liikevaihto ja liiketulos olivat ennakoitua suurempia. Maakaasun käyttö väheni Maakaasun käyttö Suomessa oli 39 TWh (3,9 mrd. m 3 ) vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni noin 12 %. Kaasun kulutus väheni Euroopassa 11 %. Ensimmäisen neljänneksen aikana maakaasua käytettiin hieman keskimääräistä enemmän kylmän talven takia. Helmikuun 18. päivänä oli maakaasun kulutuksessa suurin koskaan mitattu päiväkulutus 22,1 milj. m 3. Loppuvuonna lämpimät säät ja taloudellinen tilanne vähensivät kaasun kulutusta. Suomessa maakaasusta käytetään 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2-3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut merkittäviä häiriöitä tai katkoksia. Mäntsälä-Siuntio maakaasuputken (pituus 90 km) rakennustyöt päättyivät ja uusi siirtoyhteys otettiin käyttöön syksyllä. Rakennettu maakaasuputki lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudun kasvaviin tarpeisiin. Maakaasuverkkoa alettiin hyödyntää myös biokaasulla. Koesyöttö Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitokselta Gasumin kaasuverkkoon aloitettiin syksyllä. Gasum Oy:n ja Baltian maiden kaasuyhtiöiden vuonna 2005 käynnistämä Baltic Connector selvityshanke toteutettiin EU:n TEN-hankkeena. Yhteishankkeessa selvitettiin kaasuputken rakentamista Suomen ja Viron välille sekä mahdollisuutta varastoida Latviassa maakaasua Suomen tarpeisiin. Lisäksi tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa LNG-tuontiterminaali, joka voisi palvella sekä Suomea että Baltian maita. Toteutuessaan edellä mainitut hankkeet parantavat maamme huoltovarmuutta. Energian toimitusvarmuudessa ongelmia Vuosi oli sähkön toimitusvarmuuden kannalta ongelmallinen. Vuoden loppuun ajoittuneen talvimyrskyn poikkeuksellisen pahat puuskat aiheuttivat häiriöitä ennen kaikkea Lounais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa. Seuraavana päivänä tuhoja aiheutui vielä itä-suomessa. Sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan , ja sähkökatkot kestivät pisimmillään yli viikon. Onni onnettomuudessa oli vuodenaikaan nähden lämmin sää, jolloin vältyttiin suuremmilta evakuoinneilta. Suurin osa sähkönkäyttäjille aiheutuneista katkoksista johtuu avojohdoiksi rakennetuista maaseudun jakeluverkoista. Jakeluhäiriöitä aiheuttavat tyypillisesti myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja niiden reunuspuille kertyvä lumikuorma. Vuoden alkupuolen lumikuormaongelmat saivat jatkoa myös vuoden 2012 puolella ja vielä samoilla seuduilla Keski- ja Itä-Suomessa. Sähkön toimitusvarmuutta on vaikea parantaa ilman avojohdoista luopumista. Verkkoyhtiöiden valmius vikojen nopeaan korjaamiseen on viimeaikoina parantunut, varsinkin niiden yhtiöiden osalta, joita häiriöt ovat koetelleet. Yhteiskunnan tulee aina varautua sähköntoimituksien keskeytyksiin. Inhimillisistä virheistä, teknisiin järjestelmiin liittyvistä vikamahdollisuuksista sekä poikkeuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Onnettomuustutkintakeskuksen syksyllä julkaistu perusteellinen tutkintaselostus kesän 2010 ukkosmyrskyjen aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden vaikutuksista ja vikojen korjaamisen kokemuksista on erinomainen kuvaus sähköhäiriön yhteiskunnallisista vaikutuksista. Näistä saadaan huoltovarmuusorganisaatioon paljon tietoa varautumiseen. Hyödyllistä tietoa odotetaan myös Suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittämisprojektista, jonka toteuttivat Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat kotimaista huoltovarmuutta. Uusiutuvan energian tavoitteiden edistämiseksi tuli vuoden alusta voimaan laki biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Sen mukaisesti vuosina on liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä oltava 6 % biokomponentteja. Tämän edistämiseksi vuoden alusta tuli myyntiin E10 bensiini, jossa on 10 % etanolia. E10 bensiinin markkinaosuus oli vuoden lopussa hieman yli 50 % bensiinin myynnistä. Turpeen käyttö jatkuu yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää riittävää tuotantopinta-alaa ja kehittyviä tuotantoteknologioita. On syytä muistaa, että maahamme on 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Helmikuussa julkaistusta ehdotuksesta kansalliseksi suo- ja turvemaiden käytön strategiaksi odotetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä. Energian huoltovarmuus Tulevia energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi. Energian huoltovarmuudelle on tärkeää, että myös nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa eikä turpeen käyttöä vähennetä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Vuoden aikana varmistui Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkakunta. Maamme viidennen ydinvoimalaitosyksikön odotetaan valmistuvan Olkiluotoon vuonna

7 Tärkeäksi osoittautunut määräaikainen laki sähköntuotannon tehoreserveistä säädettiin maaliskuun alusta pysyväksi ja siinä esitetään lähivuosina ylläpidettäväksi nykyistä 600 megawatin suuruista tehoreserviä sähkön kulutushuippujen varalle. Tätä määrää arvioidaan muutaman vuoden välein. Tehoreservin eräs toteuttamismuoto on kysyntäjousto. Tulevaisuudessa automaattisen mittarinluennan vakiintuessa sähköverkkoyhtiö voi ohjata osaa kuormista AMR-järjestelmän avulla. Sähköhuollon varautumisen perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin turvaamisessa tarvitaan pohjoismaista markkinaperusteista varakapasiteettijärjestelmää. Sähkömarkkinat laajenivat Viroon ja viime vuonna jakautui Ruotsi neljään hinta-alueeseen. Suomen ja Ruotsin välinen uusi siirtoyhteys Fenno-Skan 2 valmistui juuri sopivasti tähän talveen, jolloin Norjan ja Ruotsin runsas vesivoimantuotanto on hyödyttänyt Suomea ja vaikuttanut myös Viroon saakka. Voimatalouspooli järjesti keväällä Touko valmiusharjoituksen, jossa harjoiteltiin toimintaa laajassa kantaverkon häiriötilanteessa. Harjoitukseen osallistui 30 verkkoyhtiötä Oulun eteläpuolisesta Suomesta ja myös viranomaiset olivat mukana harjoituksessa. Harjoitus toi esiin monia kehittämistarpeita, jotka on koottu loppuraporttiin. Voimatalouspooli ja öljypooli päivittivät 10 vuotta vanhat säännöstelysuunnitelmat. Sähkön, kaukolämmön, raskaan polttoöljyn sekä lämmityksessä käytettävien polttoöljyjen säännöstelysuunnitelmat uusittiin ennen uuden valmiuslain voimaantuloa. Tässä yhteydessä uusittiin myös maakaasun häiriötilanteiden varautumissuunnitelma. Energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin näyttää heikkenevän samanaikaisesti kun muu infrastruktuuri, kuten erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät monimutkaistuvat ja tulevat entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt ja direktiivit tukevat energiahuollon varautumista. Öljyvarastojen hoito painoarvoa EU:ssa entisestään. EU:n uusi öljyvarastodirektiivi tulee muuttamaan öljytuotteiden varmuusvarastointilainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan kansallisesti vuoden 2012 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö nimitti joulukuussa 2010 HVK:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen valvonnasta vastaavaksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Keskeisin asetukseen liittyvä tehtävä vuonna 2011 oli Suomen kaasujärjestelmää koskevan riskiarvioinnin tekeminen. HVK laati riskiarvioinnin yhteistyössä Suomen huoltovarmuusorganisaation kanssa. Raportti toimitettiin EU-komissiolle marraskuussa. HVK on EUkomission kaasualan koordinaatioryhmän jäsen. Öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa eteni benchmarking-työryhmän toiminnassa. Kansainvälisten sopimusten ja öljydirektiivistä johtuvien velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointiin liittyviä sopimuksia oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Näiden sopimusten pohjalta raakaöljyä ja öljytuotteita voidaan varastoida kyseisissä maissa tietyin edellytyksin. Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat Fingrid Oyj ja HVK. Yhteistyö on edennyt hyvin kolmivuotisen toimintasuunnitelman pohjalta, minkä valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jälkitarkastuksessaan kesäkuussa Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo / tynnyri Valtion öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2015 ulottuvaa investointiohjelmaa. Siihen sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat peruskorjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristöja turvallisuusmääräysten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Investointeihin käytettiin 1,3 miljoonaa euroa, mikä oli ennakoitua pienempi onnistuneen kilpailutuksen takia. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja 9,0 miljoonaa euroa. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan. Rikilliset kevyet polttoöljyt vaihdetaan rikittömiksi, ja MTBE:tä sisältävät bensiinit vaihdetaan biokomponenttia sisältäviksi laaduiksi. Kertomusvuonna ohjelma toteutui suunnitellusti ja öljyvarastojen tuotekierrätyksestä oli vuoden vaihteessa toteutettu noin puolet. Maailmanmarkkinahintojen nousun myötä öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto nousi yli 420 miljoonaan euroon. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Myydyt tuotteet saatiin korvattua uusilla suunnitelman mukaisesti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa loka marras joulu Lähde: Nordpool Kansainvälisen yhteistyö Kasvanut riippuvuus maakaasun ja raakaöljyn tuonnista sekä ilmastomuutoksen edellyttämät toimet lisäsivät energia-asioiden Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 7

8 KRIITTINEN INFRASTRUKTUURI Tietoyhteiskuntapalvelut vaarassa Maamme tietoyhteiskunnan riippuvuus kaikissa oloissa toimintavarmoista ja turvallisista ICTpalveluista kasvoi edelleen. Vuoden aikana tietoverkkoihin ja -palveluihin kohdistui häiriötekijöitä, jotka vaaransivat yhteiskuntamme toimintaa merkittävällä tavalla. Nopeasti leviävät verkkohyökkäykset ansoittivat tavallisesti turvallisia verkkosivustoja linkeillä, jotka ohjasivat haitalliseen koodiin. Nämä huijausyritykset kohdistuivat usein verkkopankkien käyttäjiin. Tietomurtojen tuloksena netissä julkaistiin kymmenien tuhansien käyttäjätunnusten ja salasanojen listoja. Viestintäviraston tietoturvayksikkö aloitti osana uusittua yhteistyösopimusta uuden havainnointiverkon rakentamisen parantamaan huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuutta uusia uhkia vastaan. Huoltovarmuuskeskus käynnisti yhdessä Viestintäviraston CERT-FI:n, VTT:n ja elinkeinoelämän edustajien kanssa teollisuuden tietoturvaa edistävän TEO-TT-hankkeen. Syksyn aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joihin osallistui lähes sata asiantuntijaa. Vuoden 2011 lopulla päätettiin käynnistää hanke yhteisen tietoturvavaatimuskannan kehittämiseksi teollisuudelle. Loppuvuoden poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt katkaisivat sähkön lisäksi tietoliikenneyhteydet laajoilla alueilla vuorokausien ajaksi. Erityisen haavoittuvia olivat kaupallisten operaattoreiden matkaviestinverkkojen tukiasemat, joiden akkuvarmistus ei riittänyt turvaamaan yhteyksiä sähkönsyötön pitkään kestäneiden korjausten aikoina erityisesti haja-asutusalueilla. Tämä asetti uusia haasteita viestintäinfrastruktuurin ja palvelujen huoltovarmuudelle ja varmistamiselle. Huoltovarmuuskeskus käynnisti vuoden aikana kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoimintahankkeen pilotoinnin tavoitteena parantaa tilannekuvaa vaurioiden korjaamisen koordinoimiseksi. Telealalla nopeiden laajakaistayhteyksien tarjoaminen hajaasetusalueilla ei edennyt toivotulla tavalla. Huoltovarmuuskeskus osallistui Pohjois-Suomessa yhteishankkeeseen, jossa rakennettiin valokaapeliyhteys Kaamasesta Utsjoen kautta Nuorgamiin. Huoltovarmuuskeskuksen osuus uudessa kaapelissa mahdollistaa tarvittaessa alueen turvallisuusviranomaisten liittymisen ja uuden kansainvälisen yhteysreitin rakentamisen. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien ulkoistaminen jatkui. Tämä lisäsi osaltaan Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen turvaamisen kysyntää. Suomen HuoltovarmuusData Oy:n asiantuntijaresursseja lisättiin. Yhtiön palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 %. Uusia asiakkuussopimuksia solmittiin ja vanhat asiakkaat laajensivat järjestelmiään ja palvelujaan. Käyttöpalvelutoiminta laajeni uudella verkkoportaalijärjestelmällä. Valtakunnallisen kiinteän varaverkon purkaminen käynnistettiin. Verkon palvelut lopetetaan vuoden 2012 syksyllä. Viranomaisradioverkon perusparannusohjelma on edennyt suunnitellulla tavalla aikataulussa. Yleisradion valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin varmentamalla lähetysreittejä Digitan verkonhallintakeskukseen ja hankkimalla maakuntaradioiden käyttöön siirrettäviä lähetyslaitteistoja. Television hätäviestijärjestelmää käytettiin kahdessa vaaratilanteessa. Radion hätätiedotejärjestelmän helmikuussa toteutetussa testauksessa onnistuminen nousi 91 prosentista 93 prosenttiin. Poolit tukevat yritysten jatkuvuuden hallintaa SOPIVA- ja HUOVI-hankkeiden koordinoimiseksi perustettiin uusi jatkuvuudenhallinnan ohjausryhmä. HUOVI-portaalin käyttöönottoa, sisällöntuotantoa ja koulutusta jatkettiin aktiivisesti pooleissa ja yrityksissä. Syksyllä puolustusvoimien, LVM:n ja HVK:n järjestämään valmiusharjoitukseen TIETO 2011 osallistui 170 henkilöä. Siinä testattiin voimassa olevan lainsäädännön riittävyyttä kiristyneessä tilanteessa, harjoiteltiin hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa sekä kehitettiin tilannetietoisuuden muodostamista eri tasoilla. Aluepooli järjesti neljä alueellista koulutusseminaaria sekä toteutti yhdessä voimatalouspoolin kanssa tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaa käsittelevät harjoitukset Rovaniemellä ja Helsingissä. Kuljetuslogistiikka-alalla häiriöitä Runsasluminen talvi ja pakkaset aiheuttivat häiriöitä erityisesti rautatie- ja meriliikenteessä. Vaikea jäätilanne Perämerellä johti energiakuljetusten priorisointitarpeeseen. Sähkön ja tietojärjestelmien merkitys logistiikkaan tuli esiin sähköhäiriöiden ja rautatieliikenteen lipunmyyntijärjestelmän uusimisen yhteydessä. Kuljetuslogistisen järjestelmän riippuvuudet huomioon ottava varautuminen riskienhallinnan ja jatkuvuussuunnittelun keinoin korostuivat kuljetusten jatkuvuuden turvaamisessa. Raskaan liikenteen kriittisten varaosien puskurivarastointi toteutettiin kahden maahantuojan kanssa solmitulla sopimuksella ja yhden kanssa allekirjoitetulla yhteistoimintamuistiolla vastaavan järjestelyn toteutuksesta tilanteen niin vaatiessa. Kuljetuslogistiikkasektori järjesti merikuljetuksiin osana logistista järjestelmää painottuneen seminaarin Vuosaaren satamassa ja oman toiminnan kehittämisseminaarin. Maakuljetuspoolin seminaarin painopisteinä olivat jatkuvuuden hallinta ja kriisiviestintä. Finanssialalle uusi varautumisorganisaatio Pöydän alla 2010 Finanssialan sektorin ja rahoitushuolto- ja vakuutusalan poolien uusittu organisaatio otettiin käyttöön. Alalla järjestettiin valtakunnallinen harjoitus TATO 2011 työeläkevakuutusyhtiöille. 8

9 Vaahterapiippu 2006 Vakuutusalan valmiusohje on uusittu ja se on harmonisoitu Finanssivalvonnan ohjeiden kanssa. FIVA on vuoden 2011 aikana uusinut standardinsa kokonaan, tavoitteena yhdistää vakuutusalan ja pankkialan ohjeet. Sektorin teettämä selvitys maksujärjestelmän tulevaisuuden haasteista siirryttäessä yhteiseurooppalaiseen SEPA-järjestelmään valmistui ja sen tuloksia käsiteltiin Suomen Pankin johtamassa työryhmässä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä HVK:n, Puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisprojekti Logistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuuden arviointi (LOGHU3) valmistui ja toimitusverkostojen riippuvuuksia, käyttäytymistä ja vaikutuksia selvittävä LOGHU4 käynnistyi. Suomenlahden merikuljetuksiin liittyviä riskejä huoltovarmuuden näkökulmasta kartoittanut STOCA-tutkimus valmistui. Kansainvälisyys lisääntyy Kansainvälisessä toiminnassa seurattiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamista Suomessa energia- ja kuljetussektoreilla ja sen laajentamista ICT-alalle. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin uudistetun CEP-organisaation yhdistettyjen ryhmien kokouksiin. Ruotsalaisen sisarjärjestön Myndigheten för samhällsskydd och beredskap valtuuskunta tutustui kaksipäiväisellä vierailulla maamme huoltovarmuusjärjestelyihin. Esitysten painopiste oli kriittisen viestintäinfrastruktuurin ja tietoturvallisuuden varmistamisessa. Suomen kauppalaivaston tonnistonkehitys Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Milj. BRT 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, % Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Lähde: Liikennevirasto 9

10 PERUSTUOTANTO 2011 Chinoise 2008 Vuosi 2011 oli teollisuustuotannon ja koko yleisen talouskehityksen osalta epävarmuuden vuosi. Julkisuutta ja talouskehitystä hallitsivat julkisen talouden velkaongelmat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Suomen vienti ei ole elpynyt kunnolla, mutta tuonti on palautunut korkealle tasolle. Elintarviketeollisuudessa suhdanneongelmat eivät ole olleet merkittäviä. Raaka-ainehinnat sekä metallien että elintarvikkeiden osalta laskivat alkuvuodesta, mutta pysyivät kuitenkin suhteellisen korkealla. Loppuvuodesta hinnat kääntyivät taas nousuun. Elintarvikeraaka-aineisiin kohdistuu jatkuvasti lisäkysyntää kasvavasta bioenergiatuotannosta. Huoltovarmuusorganisaation sektorirakennetta täydennettiin vuonna 2011 muodostamalla teollisuussektori. Kaikissa sektoreissa ja pooleissa ajettiin sisään uusittua sektorien ja poolien toimintamallia. Elintarvikehuoltosektori koulutti valmiuspäälliköitä Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori käsitteli kokouksissaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean huoltovarmuuslausuntoa, yleistä toimintaympäristön muutosta sekä mahdollisuutta kytkeä kolmannen sektorin järjestöjä tiiviimmin mukaan huoltovarmuustoimintaan. Sektorin poolien huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kaikki sektorin poolit saivat kootuksi HUOVIin tilannekuvan toimialaltaan. Vaikka elintarvikehuollon kotimaahan perustuvassa huoltovarmuudessa ei ole tapahtunut lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia, rahoittaa Huoltovarmuuskeskus yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sektorin tuontiriippuvuutta selvittävää tutkimusta. 10

11 Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Public Health and Food/Water -komitean kokouksiin. Terveydenhuoltosektori tuotti ohjeistusta Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat terveydenhuoltopooli, tekstiili- ja jalkinepooli, vesihuoltopooli sekä Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sektorin kokouksessa pääteemana oli Puolustusvoimien ja sairaanhoitopiirin uusien yhteistyösopimusten esittely. Terveydenhuoltopooli järjesti veri- ja nestehuollon seminaarin, jonka jatkona alettiin työstää verihuollon kansallista varautumisohjetta. Pandemialääkkeistä jatkettiin niiden vanhentumisen vuoksi merkittäviä kirjanpidollisia alaskirjauksia. Jätealan huoltovarmuustoimikunta sai valmiiksi Jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjeen ja toimikunta järjesti ohjeen soveltamista testaavan toimialan ensimmäisen laajan harjoituksen Lohjalla. Vesihuoltopooli sai valmiiksi oppaan varaveden jakelun järjestämisestä. Pooli järjesti yhdessä elintarvikesektorin poolien kanssa huoltovarmuusseminaarin. Sektorin pooleista terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli saivat kootuksi HUOVIin tilannekuvan toimialaltaan. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Public Health and Food/Water -komitean kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Teollisuussektori aloitti toimintansa Huoltovarmuusorganisaatioon muodostettiin vuoden 2011 alussa teollisuussektori. Siihen kuuluvat teknologiapooli, elektroniikkapooli, metsäpooli, kemian pooli sekä muovi- ja kumipooli. Sektori kokoontui virallisesti kaksi kertaa ja kokouksissa käsiteltiin yleisiä talouden muutostrendejä ja myös uhkaa Suomen muuttumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Teollisuussektorin pooleista kemian pooli, muovi- ja kumipooli sekä elektroniikkapooli saivat kootuksi HUOVIin toimialansa tilannekuvan. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Sektorien ulkopuolella toimiva rakennuspooli jatkoi vakavia häiriötilanteita palvelevien aie- ja valmiussopimusten valmistelua pelastusalan kanssa. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti /tn /tn /tn /tn Metallihintojen keskiarvot Alumiini Lyijy Nikkeli Viljan hintojen keskiarvot 2011 Maanpuolustusratkaisujen toteutuneet ja vireillä olevat muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Puolustusvoimia palvelevaa varmuusvarastointia selvitettiin puolustusministeriön asettamassa työryhmässä. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi/Rapsi joulu 11

12 Keljun veljekset 2004 HALLITUS Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Nykyisen hallituksen toimikausi jatkuu heinäkuuhun 2012 asti. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 10 kertaa. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet: Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kanslia ( asti) Ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia ( alkaen) Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö Ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö Ylijohtaja Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom ry Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto ry 12

13 HUOLTOVARMUUSNEUVOSTO Valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna tavanomaiset kaksi kertaa. Kevään kokouksen pääaiheena oli huoltovarmuuden kansainvälinen yhteistyö. Suurlähettiläs Aapo Pölhö Suomen Natoedustustosta kertoi Suomen osallistumisesta Naton siviilivalmiussuunnitteluun. Natossa on tapahtunut rakenteellisia uudistuksia, mutta kovin suuria muutoksia tämä ei ole tuonut Suomen komiteaedustusten kannalta. Naton siviilivalmiussuunnittelun kenttä on kattava. Suomi hyötyy yhteistyöstä erityisesti harjoitusten, parhaiden käytäntöjen jakamisen, ajatustenvaihdon sekä verkostoitumisen kautta. Pitkäjänteisen yhteistyön hyödyt heijastuvat myös poliittisessa arvostuksessa. Jatkossa Suomen kannalta on merkittävää erityisesti se, käsitelläänkö tulevaisuuden haasteisiin liittyviä asioita jatkossa ainoastaan sihteeristön kesken vai otetaanko myös kumppanuusmaat mukaan toimintaan. Keskustelussa nostettiin esille huoltovarmuuskysymykset sekä Naton uusi strateginen konsepti. Uuden strategisen konseptin myötä artikla 5 on jokapäiväisessä työssä väistynyt uudentyyppisten uhkien tieltä. Uusissa uhkissa kohteena on tyypillisesti siviiliväestö. Järjestön on keskityttävä toiminnassaan kaikkein olennaisimpaan, mutta tulevina vuosina yhteiskunnan yleinen haavoittuvuus tulee epäilemättä näkyvämmin asialistalle. Tutkija Miikka Salonen Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi Euroopan unionin kriittisen infrastruktuurin turvaamisen ohjelmasta (EPCIP). Ohjelma on ensimmäinen askel kohti EU-tasoista huoltovarmuutta, mutta sen vaikutus Suomen kannalta on varsin pieni. Suomella ei ole yhtään direktiivin tarkoittamaa, elintärkeäksi nimettyä infrastruktuuria (EEI = infrastruktuuri, jonka vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi merkittävästi ainakin kahteen jäsenvaltioon). Kahdenvälistä huoltovarmuuteen liittyvää yhteistoimintaa Suomella on Ruotsin ja Norjan kanssa sekä lisäksi öljyn varastointisopimuksia Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Monenkeskisestä yhteistyöstä merkittävin tapahtuu kansainvälisen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmän (IEA) piirissä, mutta yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi tehdään myös Pohjoismaiden kesken esimerkiksi sähköhuollossa ja NBC-uhkiin varautumisessa. EU:ssa yhteistyötä tehdään EPCIPin, puolustusviraston, tietoturvallisuusviraston, öljyvarastodirektiivin sekä maakaasun toimitusvarmuusasetuksen puitteissa. Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteoissa Suomella on yhteensä 14 asiantuntijaa. Lisäksi osastopäällikkö Linnéa Johansson esitteli tuloksia selvityksestä huoltovarmuuskriittisten kuljetusten merkityksestä ja varmistamisesta Ahvenanmaalla. Syyskokouksessa hyväksyttiin kannanotto kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön kehittämiseksi ja käsiteltiin katsaus huoltovarmuusneuvoston työskentelyyn Kokouksessa perustettiin työryhmä arvioimaan vuonna 2008 perustetun organisaation toimivuutta ja esittämään mahdollisia lainsäädännön muutoksia, jos työryhmä katsoo tarpeelliseksi. Selvitystä käsitellään huoltovarmuusneuvoston kevätkokouksessa Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 2011 Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Simo Airaksinen, Finnlines Oy saakka Johdon neuvonantaja Leif Fagernäs, Elinkeinoelämän keskusliitto saakka Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Johtaja Erkki Kataja, Nokia Oyj Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oy alkaen Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto alkaen Johdon neuvonantaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy Valtiosihteeri Mika Rossi, valtioneuvoston kanslia Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Kenraalimajuri Jukka Juusti, PE (pysyvä asiantuntija) alkaen Kenraalimajuri Paavo Kiljunen, PE (pysyvä asiantuntija) saakka Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) 13

14 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TIEDOTUS Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 29. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura ja vaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna kaksi henkilöä siirtyi eläkkeelle. Keski-ikä oli 51,4 ja mediaani 54 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 23 ammattikorkeakoulu 2 keskiaste 3 perusaste 1 Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri taikka useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Yöllisiä 2004 TALOUS Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Tilikauden tulos oli 293 milj. euroa, mikä oli ennätystasoa. Öljytuotteiden myynnit olivat erittäin kannattavia öljyn korkean hinnan johdosta. Koska myynti aiheutui öljytuotteiden kierrätyksestä uusiin laatuihin, kate sitoutui pääasiassa varaston arvon nousuun. Huoltovarmuuskeskus osallistui 150 milj. euron sijoituksella operaatioon, jossa kantaverkkoyhtiö Fingridin osake-enemmistö hankittiin valtiolle. Osakehankinta rahoitettiin kassavaroilla ja luotoilla, joita oli vuoden päättyessä 60 milj. euroa. Varastojen arvon nousu ja osakehankinta nostivat rahaston taseen loppusummaa 360 milj. eurolla milj. euroon. Varmuusvarastoinnin kulukehitys oli nouseva, mikä johtui pääosin kasvaneen liikevaihdon aiheuttamista kertaluonteisista kustannusnousuista. Varastointikustannukset on hallittu tähän saakka hyvin, mutta tulevaisuudessa niihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita varastorakenteen muuttumisen vuoksi. Kiinteät kulut kasvoivat aikaisempina vuosina erittäin nopeasti. Kasvu johtui pääosin erilaisista infrastruktuurien turvaamishankkeista. Kiinteiden kulujen kasvu on taittunut ja se on vakiintumassa milj. euron tasolle, mikä on rahaston tuloihin nähden kestävä pitkällä aikavälillä. Huoltovarmuuskeskuksen maksuvalmius on pidettävä hyvänä laitoksen toimialan vuoksi. Isosta osakehankinnasta huolimatta maksuvalmius säilyi tavoitellulla tasolla nostettujen lainojen ja hyvän tulokehityksen vuoksi. Likvidit varat lisääntyivät 22 milj. eurolla. Tilintarkastajina päättyneellä tilikaudella olivat Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernst & Young Oy:stä. Huoltovarmuusmaksu yht Tietohallinnossa käynnistettiin hanke syksyllä 2010 voimaan saatetun tietoturva-asetuksen perustason vaatimusten saavuttamiseksi määräajan puitteissa. Tämä tapahtuu mm. osallistumalla Valtion IT-palvelukeskuksen järjestämään tietoturvatyöpajaan. Toteutuksen tukena on vuoden aikana päivitetty tietoturvapolitiikka. Huoltovarmuuskeskus palkittiin Marketvision toteuttamassa ICT Palvelutasomittauksessa. Huoltovarmuusorganisaation yhteistyökumppaniverkoston käyttöön tarkoitetun HUOVI-portaalin käyttöönottoa jatkettiin Viestintä HVK:n verkkosivut uudistettiin teknisesti ja osin myös sisällöllisesti. Huoltovarmuusorganisaation sisäistä viestintää toteutettiin ensisijaisesti HUOVI-portaalin kautta

15 TULOS BUDJETTI VERTAILU 2011 TUOTOT Toteutunut 2011 Talousarvio 2011 Huoltovarmuusmaksu , ,00 Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,00 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,00 Varastojen muutos , ,00 Varastointikustannukset , , , ,00 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , , , ,00 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,00 Poolien erityiskulut , ,00 Infrastruktuurikulut , ,00 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,00 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,00 LIIKEVOITTO , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot ,06 0,00 Osingot , ,00 Korkokulut , ,38 0, ,00 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,00 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,00 Tuloverot 3 955, ,52 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,00 15

16 TULOSLASKELMA TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,40 Liikevaihto , ,14 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,93 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,20 Varastojen muutos , ,77 Varastointikustannukset , , , ,78 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,50 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,73 Muut henkilösivukulut , , , ,11 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,35 Poolien erityiskulut , ,38 Infrastruktuurikulut , ,55 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,74 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,90 LIIKEVOITTO , ,03 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,38 Osingot , ,83 Korkokulut , ,38 1, ,89 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,92 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,92 Tuloverot 3 955, ,52 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,92 16

17 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,12 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,46 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset ja rakennelmat , ,86 Koneet ja kalusto , ,09 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,75 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,59 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,60 PITKÄAIKAISET SAAMISET Annetut ennakot , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,80 Alv-saaminen , ,68 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , , , ,68 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,82 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,70 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset lainat ,25 0,00 Ostovelat , ,41 Muut lyhytaikaiset velat , ,52 Siirtovelat , , , ,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 17

18 Huoltovarmuuskriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: TIVA-toimikunnat HUOLTOVARMUUSKESKUS Huoltovarmuuskriittiset yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli tekstiili- ja vaatetuspooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Finanssialan sektori rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Teollisuussektori kemian pooli teknologiapooli metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för livsmedelsförsörjning basproduktionspoolen livsmedelsindustripoolen poolen för handel och distribution FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSORGANISATIONEN Sektorn för informationssamhället elektronikpoolen grafiska poolen poolen för masskommunikation poolen för informationsnät poolen för informationsteknik regionpoolen: TIVA-kommissioner FÖRSÖRJNINGSBERED- SKAPSCENTRALEN Huoltovarmuusneuvosto Försörjningsberedskapskritiska företag Försörjningsberedskapsrådet Sektorn för hälsovårdsförsörjning poolen för hälsovårdsförsörjning poolen för vattenförsörjning bekädnadspoolen Sektorn för energiförsörjning krafthushållningspoolen: regionkommissioner oljepoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för finansbranschen finansförsörjningspoolen försäkringsbranschens pool Sektorn för kritisk basindustri kemipoolen metallpoolen skogspoolen plast- och gummipoolen byggnadspoolen: regionkommissioner Sektorn för transportlogistik lufttransportpoolen marktransportpoolen sjötransportpoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Prioritised Enterprises Food Supply Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Information Society Cluster Electronics Pool Printing Industry Pool Mass Communications Pool Communications Networks Pool Information Technology Pool Regional Pool: Regional TIVA Commissions NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Prioritised Enterprises Council for Security of Supply and Infrastructure Health Cluster Public Health Pool Water Pool Textile Industry Pool Energy Cluster Power and District Heat Pool: Regional commissions Oil Pool Prioritised Enterprises Finance and Insurance Cluster Finance Pool Insurance Pool Industry Cluster Chemical Industry Pool Technology Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool: Regional commissions Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool Surface Transport Pool Maritime Transport Pool Prioritised Enterprises 18

19 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO HALLITUS Toimitusjohtaja HALLINTO-OSASTO taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus yleinen tiedotus HUOLTOVARMUUSSIHTEERISTÖ huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali PERUSTUOTANTO-OSASTO elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustus - välineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat ENERGIAHUOLTO-OSASTO polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät kansainväliset sopimukset ja EU-velvoitteet INFRASTRUKTUURIOSASTO tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus Suomen Huoltovarmuusdata Oy FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION STYRELSE Verkställande direktör ADMINISTRATIONAVDELNINGEN ekonomiförvaltning personalärenden juridiska ärenden utveckling av resultatstyrning informationsförvaltning, informationssäkerhet allmän information FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSSEKRETARIATET beredning av försörjningsberedskapsrådets ärenden koordinering och uppföljning av internationella ärenden försvarskursverksamheten administrativ beredskap och poolernas samverkan ärenden gällande försörjningsberedskapen på Åland HUOVI-portalen BASPRODUKTIONSAVDELNINGEN livsmedelsförsörjning social- och hälsovårdsförsörjning vattenförsörjning bas- och försvarsmaterialindustri kommunernas försörjningsberedskapsärenden ENERGIFÖRSÖRJNINGS- AVDELNINGEN upplagring av bränslen energiproduktion system för överföring- och distribution av energi internationella avtal och EU-obligationer INFRASTRUKTURAVDELNINGEN datakommunikation och informationssystem masskommunikation transportlogistik allmän informationssäkerhet finansförsörjning och försäkringsverksamhet elektronik- och dataindustri Suomen Huoltovarmuusdata Oy (Finlands försörjningsberedskapsdata) NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY (NESA) BOARD CEO ADMINISTRATIVE DEPARTMENT Financial management HR-management Legal matters Management by results Information management and security SECRETARIAT Secretariat for the Council Coordination and follow-up of international affairs Training and exercises Cooperation of the pools HUOVI-portal DEPARTMENT OF CRITICAL PRODUCTION Food supply Medical supply Water supply Industry and defence industry Communal services DEPARTMENT OF ENERGY SUPPLY Stockpiling of fuel Production of energy Transport and distribution systems of energy Bilateral agreements and EU-obligations DEPARTMENT OF INFRASTRUCTURE Communications and data systems Mass communication Transport logistics Information security Finance and insurance ICT-industry Suomen Huoltovarmuusdata Oy 19 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus vuosikertomus

20 LEDNINGENS ÖVERSIKT 2011 Den snabba ekonomiska tillväxten som tog vid under senare halvan av 2010 stannade upp på sommaren i och med att skuldkrisen på euroområdet tillspetsades då räntorna på statsskulderna i de sydeuropeiska länderna började stiga. Utvecklingen avspeglades i den reella ekonomin och de ekonomiska utsikterna blev snabbt allt dystrare under hösten. Den ekonomiska tillväxten i Europa och USA kommer att bli långsam också under Den globala ekonomiska tillväxten kommer huvudsakligen från tillväxtmarknaderna. I Finland tog sig eurokrisen uttryck i en snabb nedgång av exporten samt i att bytesbalansen och även handelsbalansen för första gången på länge uppvisade ett underskott. Det har dock inte till dagsdato uppstått något direkt hot mot försörjningsberedskapen på grund av den allmänna ekonomiska utvecklingen. Energin i krisens centrum De politiska oroligheterna i de Nordafrikanska arabländerna spreds under våren, och detta förorsakade ett pristryck på oljemarknaden. I slutet av juni bad Internationella energiorganisationen IEA sina medlemsländer att delta i en operation för att frigöra råolja med syftet att uppväga produktionsunderskottet som förorsakats av kriget i Libyen och att stabilisera prisutvecklingen. Finland bjöds inte med, eftersom landets andel av medlemsländernas sammantagna konsumtion är under en procent. Detta var tredje gången under IEA:s existens som man har varit tvungen att ta i bruk fördelningssystemet. Till följd av den allvarliga olyckan i kärnkraftverket i Fukushima i Japan omvärderades riskerna som sammanhänger med kärnkraft i alla länder som använder denna energiform. Japan har till dagsdato stängt nästän alla sina kärnreaktorer. Även i Europa har det gjorts betydande nya linjedragningar vad beträffar användningen av kärnkraft. Tyskland fattade beslut om att helt avstå från kärnkraft, vilket i framtiden kommer att ha en avsevärd inverkan också på den nordiska elmarknaden. Vintern 2011 var mycket hård och packisen i Bottenviken förhindrade transporten av dieselolja till hamnarna i norra Finland, vilket resulterade i bränslebrist och tillfälliga beredskapsarrangemang. De exceptionellt häftiga vinterstormarna vid jultid orsakade omfattande elavbrott och avsevärda skador i eldistributionsnätet. Till följd av detta uppstod störningar i teletrafiken och också myndighetsradionätet slogs ut på glesbygden i västra, södra, mellersta och östra Finland. Detta gav upphov till nya krav på utvecklingen av eldistributionsnätets funktionssäkerhet och säkerställandet av kommunikationsinfrastrukturen. Beredningen av fortsatta åtgärder pågår på olika håll, även inom beredskapsorganisationen. Effektreservsystemet (totalt 600 MW) som har skapats för att säkerställa en tillräcklig eleffekt blev permanent från och med den 1 mars 2011 enligt förslaget från arbets- och näringsministeriets utredningsgrupp. En betydande ny investering med tanke på elförsörjningen är Fenno-Skan 2, den nya gränskabeln på 800 MW som Sveriges och Finlands stamnätsbolag har byggt gemensamt och som mer är fördubblar överföringskapaciteten till den samnordiska elmarknaden. Denna minskar i framtiden behovet att importera el från Ryssland i synnerhet under goda vattenår. Europeiska parlamentets och rådets förordning (EU 994/2010) om åtgärder för att trygga tillgången på naturgas trädde i kraft den 2 december FBC:s operativa förvaltningsuppgifter ökade då arbets- och näringsministeriet utnämnde centralen till behörig nationell myndighet enligt förordningen. Som sin första uppgift genomförde FBC en riskbedömning av Finlands gassystem. Riskbedömningens rapport levererades till EU-kommissionen i november. FBC är även medlem i kommissionens samordningsgrupp för gasbranschen. Stamnätsbolaget Fingrid Abp:s aktiemajoritet övergick till staten genom en aktieaffär som ingicks den 19 april Staten representeras av arbets- och näringsministeriet och Försörjningsberedskapscentralen. Efter affären är statens ägarandel 53,1 procent. Aktieaffären säkerställer att det nationella eldistributionsnätet och kraftsystemets resurser hålls permanent i inhemsk ägo. Fingrid äger Finlands stamnät och alla viktiga länkar för elöverföring utomlands. Samtidigt säkerställs förutsättningarna för att utveckla elsystemet med tanke på hela landets fördelar så att samhällets strategiska intressen och försörjningsberedskapen garanteras. Den kritiska infrastrukturen och cybersäkerheten förstärks År 2011 utfördes många stort uppmärksammade dataintrång som äventyrade informationssamhällets nättjänsters säkerhet. Försörjningsberedskapscentralens och Kommunikationsverkets samarbetsavtal om produktion av datasäkerhetstjänster förnyades. Utgående från avtalet började Kommunikationsverket bygga ett nytt observationsnät som effektiverar förmågan att iaktta och kontrollera hot och operationer som riktas mot datasäkerheten hos försörjningsberedskapskritiska företag. Inom telebranschen framskred utbyggnaden av snabba bredbandsanslutningar på glesbygden inte till alla delar enligt de kommunikationspolitiska målen. Försörjningsberedskapscentralen deltog i ett samprojekt i norra Finland där en ljusfiberkabel drogs från Kaamanen via Utsjoki till Nuorgam. Den nya kabeln säkerställer kontakten mellan områdets säkerhetsmyndigheter och möjliggör skapandet av en alternativ internationell kontaktrutt via Norge. IT-branschens fortsatt starka outsourcingtrend ökade efterfrågan på säkra datasystemtjänster. Tjänsteverksamheten inom Suomen Huoltovarmuusdata Oy (Finlands Försörjningsberedskapsdata) växte jämfört med året innan med nästan 50 procent och därför utökades bolagets expertresurser. Nya kundavtal slöts och gamla kunder utvidgade sina system och tjänster. Projektplanering för ett nytt serverhotell inleddes och den nya projektplanen kommer att utgöra grunden för följande fas inom byggnationen. Förbättringen av logistikens försörjningsberedskap tog ett steg framåt då buffertlagersystemet för den tunga trafikens kritiska reservdelar, som planerats i åratal vid marktransportpoolen, förverkligades genom avtal med de viktigaste fordonsimportörerna. Tillsammans med företagens kommersiella lager säkerställer buffertlagren försörjningen av de mest kritiska reservdelarna i cirka tre månader. Försvarsministeriet utnämnde i april en bredbasig arbetsgrupp med representanter från olika instanser, som fram till slutet av 20

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen ENERGIAN SAATAVUUS KANSALLISEEN TURVALLISUUDEN VÄLTTÄMÄTÖN EHTO 2 Ilkka Kananen YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings Vuosikertomus 2012 Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus 2012...4 Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto... 11 Hallitus... 13 Huoltovarmuusneuvosto...

Lisätiedot

Yhteiskunnan varautuminen

Yhteiskunnan varautuminen Yhteiskunnan varautuminen VIRVE -päivä 20.3.2012 Marina Congress Center, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen hallitus 21.3.2012 1 Mihin varaudutaan? Huoltovarmuusuhkakuvat

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren 1 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos ja kun kuitenkin Väestön toimeentulo, välttämättömän

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Johdon katsaus 2009. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä

Johdon katsaus 2009. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä Vuosikertomus 2009 Johdon katsaus 2009 Yleismaailmallinen talouskriisi saavutti vuonna 2009 pohjakosketuksen, mutta toisella vuosipuoliskolla maailmantaloudessa näkyi jo elpymisen merkkejä. Varsinaista

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364

Henkilökunta vuoden lopussa 378 Henkilökunnan muutos % 10,2 Henkilökunta keskimäärin 364 TOIMINTA LYHYESTI 1999-2000 Liikevaihto mmk 2682 Liikevoitto mmk 86 % / Liikevaihto % 3,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja mmk 124 % / Liikevaihto % 4,6 Tilikauden voitto mmk 86 % / Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen HUOVI verkoston sähköinen työympäristö Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen 1 Esityksen sisältö Huoltovarmuus Huoltovarmuusorganisaatio HUOVI-portaali, huoltovarmuusorganisaation

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 LIIKEVAIHTO 8 961 149,03 8 564 628,43

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 LIIKEVAIHTO 8 961 149,03 8 564 628,43 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Vuosikertomus 2008 Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Toiminnassa korostui vuonna 2008 kaksi merkittävää muutosta: huoltovarmuusorganisaation uudistaminen ja valtioneuvoston uusi päätös huoltovarmuuden

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot