TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle."

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN Syntynyt 1980 Espoossa Asuu Vantaalla KOULUTUS Visualisti, FBC Prakticum 2011 Taidemaalari, Pekka Halosen akatemia 2002 Ylioppilas, Helsingin Kuvataidelukio 1999 JÄSENYYDET Taidemaalariliitto, kokelasjäsen Vantaan Taiteilijaseura ry YKSITYISNÄYTTELYT Galleria Huuto! / Viiskulma, Helsinki 2009 Galleria Vanha Kappalaisentalo, Porvoo 2009 Lahden Taidepanimo / Pimento, Lahti 2008 MUU galleria, Helsinki 2007 Galleria 3h+k, Pori 2006 Galleria Jangva, Helsinki 2005 Järvenpää-talo / Järnätti, Järvenpää 2004 Galleria Gjutars, Vantaa 2003 Työskentelyni on intuitiivista ja kokeilevaa, en koskaan luonnostele teoksiani etukäteen. Pyrin säilyttämään teoksissani hetkellisyyden ja lapsenomaisen kömpelyyden niinsanotut virheet tekevät lopputuloksesta kiinnostavamman. Maalaukseni ovat enimmäkseen tunnelmakuvia, havaintoja tai tutkielmia yhteiskunnasta ja ihmissuhteista. Ne sisältävät huumoria, ironisia huomioita ja kannanottoja, vihaa, hämmennystä, pelkoa, surua, iloa, haikeutta ja lämpöä. Käytän reippaasti värejä, joista saan iloa ja lohtua ja jotka toisaalta voivat olla varsin ilmaisuvoimaisia ja agressiivisiakin. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle. SISÄLLYS TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus... 2 Huoltovarmuuden tavoitteet... 3 Johdon katsaus Energiahuolto... 6 Kriittinen infrastruktuuri... 8 Perustuotanto Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Talous Tulos budjetti vertailu Tuloslaskelma Tase Organisaatiokaaviot Ledningens översikt Management s review Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä uuden huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. VISIO Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Kannen kuva: Bienvenue Tervetuloa 2008 ARVOT Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, modernin yhteiskunnan riskien ymmärtämistä, sitoutumista, luotettavuutta, avoimuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä. 2

3 Taikalamppu 2004 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja häiriötilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN ALAT Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito KRIITTISEN TUOTANNON ALAT Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen 3

4 JOHDON KATSAUS 2011 Vuoden 2010 jälkipuoliskolla alkanut ripeä talouskasvu tyrehtyi kesällä euroalueen velkakriisin kärjistymiseen, kun Etelä-Euroopan maiden valtionlainojen korot kääntyivät jyrkkään nousuun. Kehitys heijastui reaalitalouteen ja talousnäkymät synkkenivät nopeasti syksyn mittaan. Talouskasvu Euroopassa ja Yhdysvalloissa onkin jäämässä hitaaksi vuonna Valtaosa Globaalista talouskasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Suomessa eurokriisi näkyi viennin nopeana supistumisena, vaihtotaseen ja myös kauppataseen kääntymisenä ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin alijäämäiseksi. Suoranaista huoltovarmuusuhkaa ei yleisestä talouskehityksestä ole toistaiseksi kuitenkaan syntynyt. Energia kriisien keskiössä Poliittisten levottomuuksien laajentuminen Pohjois-Afrikan arabimaissa kevään mittaan heijastui hintapaineina öljymarkkinoilla. Kesäkuun lopulla Kansainvälinen energiajärjestö IEA pyysi jäsenmaitaan osallistumaan raakaöljyn vapauttamisoperaatioon Libyan sotatoimien aiheuttaman tuotantovajeen korvaamiseksi ja hintakehityksen vakauttamiseksi. Suomea ei kutsuttu mukaan, koska sen osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta kulutuksesta on alle prosentin. Tämä oli kolmas kerta IEA:n olemassaolon aikana, kun jakojärjestelmä jouduttiin ottamaan käyttöön. Japanin Fukushimassa tapahtuneen vakavan ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena ydinvoimaan liittyviä riskejä arvioitiin uudelleen kaikissa sitä käyttävissä maissa. Japani on sulkenut toistaiseksi lähes kaikki ydinreaktorinsa. Myös Euroopassa on tehty merkittäviä ydinvoiman käyttöön liittyviä linjauksia. Saksa teki päätöksen ydinvoimasta luopumisesta, millä tulee jatkossa olemaan huomattava vaikutus myös pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Talvi 2011 oli erittäin ankara, ja Perämeren ahtojäät pysäyttivät dieselöljyn kuljetukset Pohjois-Suomen satamiin, mikä johti polttoainepulaan ja väliaikaisiin huoltovarmuusjärjestelyihin. Joulun seudun poikkeuksellisen rajut talvimyrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja ja mittavia vahinkoja sähkönjakeluverkossa. Tämän seurauksena tietoliikenteessä syntyi häiriöitä ja palvelu estyi myös viranomaisradioverkossa Länsi-, Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla. Tämä synnytti uusia vaatimuksia sähkönjakeluverkon toimintavarmuuden kehittämiselle ja viestintäinfrastruktuurin varmistamiselle. Jatkotoimenpiteitä koskevat valmistelut ovat eri puolilla, myös huoltovarmuusorganisaatiossa, meneillään. Sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi luotu tehoreservijärjestelmä (yhteensä 600 MW) säädettiin pysyväksi lähtien TEM:ön selvitystyöryhmän esityksen mukaisesti. Sähköhuollon kannalta merkittävä uusi investointi on Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti rakentama 800 MW:n rajajohto, Fenno-Skan 2, joka yli kaksinkertaistaa varmistavan siirtoyhteyskapasiteetin yhteispohjoismaisille sähkömarkkinoille. Tämä vähentää tulevaisuudessa sähkön tuontitarvetta Venäjältä varsinkin hyvinä vesivuosina. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 994/2010) maakaasun saannin turvaamiseksi tuli voimaan HVK:n operatiiviset hallintotehtävät lisääntyivät, kun työ- ja elinkeinoministeriö nimesi sen asetuksen tarkoittamaksi toimivaltaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi. Ensimmäisenä tehtävänään HVK toteutti Suomen kaasujärjestelmän riskiarvioinnin, josta laadittu raportti toimitettiin EU:n komissiolle marraskuussa. HVK on myös jäsenenä komission kaasualan koordinaatioryhmässä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n osake-enemmistö siirtyi valtiolle solmitulla osakekaupalla, jossa valtiota edustivat työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus. Kaupan jälkeen valtion omistusosuus on 53,1 %. Osakekaupalla turvataan valtakunnallisen sähkönsiirtoverkon ja voimajärjestelmän resurssien säilyminen pysyvästi kotimaisissa käsissä. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki sähkönsiirron merkittävät ulkomaanyhteydet. Samalla varmistetaan edellytykset kehittää sähköjärjestelmää valtakunnallisen kokonaisedun näkökulmasta siten, että yhteiskunnan strategiset intressit ja huoltovarmuus turvataan. Kriittistä infrastruktuuria ja kyberturvallisuutta vahvistetaan Vuonna 2011 tehtiin useita paljon julkisuutta saaneita tietomurtoja, jotka vaaransivat tietoyhteiskunnan verkkopalvelujen turvallisuutta merkittävällä tavalla. Tietoturvallisuuspalvelujen tuottamista koskeva yhteistyösopimus Huoltovarmuuskeskuksen ja Viestintäviraston välillä uudistettiin. Sen perusteella Viestintävirasto käynnisti uuden havainnointiverkon rakentamisen, joka tehostaa kykyä havaita ja hallita huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja operaatioita. Telealalla nopeiden laajakaistayhteyksien laajentuminen hajaasetusalueilla ei kaikilta osin edennyt viestintäpoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Huoltovarmuuskeskus osallistui Pohjois-Suomessa yhteishankkeeseen, jossa rakennettiin valokaapelireitti Kaamasesta Utsjoen kautta Nuorgamiin. Uusi kaapeli varmistaa alueen turvallisuusviranomaisten viestiyhteydet ja mahdollistaa vaihtoehtoisen kansainvälisen yhteysreitin rakentamisen Norjan kautta. Tietotekniikka-alalla vahvana jatkunut ulkoistamiskehitys lisäsi osaltaan varmistettujen tietojärjestelmäpalvelujen kysyntää. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 %, minkä johdosta yhtiön asiantuntijaresursseja lisättiin. Uusia asiakkuussopimuksia solmittiin ja vanhat asiakkaat laajensivat järjestelmiään ja palvelujaan. Uuden 4

5 palvelinhotellin hankesuunnitelman laadinta käynnistettiin, joka mikä muodostaa pohjan rakentamisen seuraaville työvaiheille. Logistiikan huoltovarmuuden parantamisessa päästiin askel eteenpäin, kun vuosia maakuljetuspoolissa vireillä ollut raskaan liikenteen kriittisten varaosien puskurivarastointijärjestelmä toteutettiin sopimusjärjestelyin tärkeimpien ajoneuvojen maahantuojien kanssa. Yhdessä yritysten kaupallisten varastojen kanssa puskurivarastot turvaavat kriittisimmän varaosahuollon noin kolmen kuukauden ajaksi. Puolustusministeriö perusti huhtikuussa laajapohjaisen, eri tahoja edustavan työryhmän, jonka tulee laatia poikkihallinnollinen, koko yhteiskuntaa palveleva kansallinen kyberturvallisuusstrategia ja sitä koskeva toteutussuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategiatyö käynnistyi esiselvityksellä, jolla kartoitettiin uusiin uhkiin varautumisen nykytila ja tunnistettiin kehittämistarpeet. HVK ja huoltovarmuusorganisaatio osallistuivat selvityksen tekoon aktiivisesti. Huoltovarmuusorganisaatio kehittyy Huoltovarmuusorganisaatiossa tapahtui tärkeitä muutoksia vuoden aikana. Hallituksen, sektorien ja poolien keskinäistä vuorovaikutusta lisäävän ohjausmallin (HASEPO) mukainen toiminta otettiin käyttöön koko organisaatiossa. Uusi teollisuussektori perustettiin, joka kytkee perinteisten teollisuuspoolien varautumisen kiinteämmin toimintaorganisaation osaksi ja korostaa teollisuuden merkitystä huoltovarmuudelle. Kuljetuslogistiikka- ja tietoyhteiskuntasektorien rakennetta tiivistettiin ja toimintamallia tarkistettiin. Harjoitus- ja koulutustoiminta oli huoltovarmuusorganisaatiossa edelleen vilkasta Energiahuoltosektorin ohjauksessa toteutettiin Fingridin, voimatalouspoolin, viranomaisten ja keskeisten sähköyhtiöiden kanssa laaja yhteisharjoitus (TOUKO 2011), jossa harjoiteltiin ja testattiin sähköjärjestelmän toimintavarmuutta suurhäiriötilanteessa. Harjoitus tuotti varautumiselle tärkeitä jatkokehitysehdotuksia. Myös tietoyhteiskunta- ja finanssisektoreilla järjestettiin valtakunnalliset toimintaharjoitukset (TIETO 2011, TATO 2011). Kolmannen sektorin toimijoiden vapaaehtoista osallistumista huoltovarmuustoimintaan selvitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Elintarvikealan järjestöt, joilla on merkitystä ruokahuollon varautumiselle, on tarkoitus kytkeä elintarvikepoolin yhteyteen. Kuntien varautumisen selkeyttämiseksi ja edistämiseksi laadittiin tiivis opas Huoltovarmuuskeskuksen, turvallisuus- ja puolustusasiain komitean (TPAK) sekä Kuntaliiton yhteistyönä. Huoltovarmuusneuvosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida nykyisen huoltovarmuusorganisaation tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tehdä tarvittaessa järjestelmän kehittämisehdotuksia työ- ja elinkeinoministeriölle. Työryhmää johtaa neuvoston puheenjohtaja Jaakko Rauramo. Sen raportti tullaan käsittelemään neuvoston toimikauden viimeisessä kokouksessa toukokuussa. Eduskunta hyväksyi monien vaiheiden jälkeen uuden valmiuslain, joka tuli voimaan Laki antaa valtioneuvostolle suuren määrän yksityiskohtaisesti määriteltyjä toimivaltuuksia. Laki edellyttää talouden tärkeimmille aloille laadittujen poikkeusolojen ohjaus- ja säännöstelysuunnitelmien tarkistamista. Tämä työ on ollut etupainoisesti huoltovarmuusorganisaatiossa meneillään ja mm. energiahuollon toimintasuunnitelmat on jo kauttaaltaan ajantasaistettu. Huoltovarmuuskeskuksen elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa tukevat kärkihankkeet etenivät toimintavuoden aikana. HUOVI-portaalin käyttöönottoa jatkettiin huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja pooliorganisaation piirissä. Tämän vuoden alussa portaaliin oli rekisteröitynyt noin käyttäjää. Portaalin palveluja ja sisältöä kehitettiin sekä sen käyttökoulutusta järjestettiin. HVK:n yleiseen koulutukseen osallistui noin 200 henkilöä. Tämän lisäksi se on tukenut pooleja lukuisissa niiden omissa seminaareissa, työpajoissa ja yrityskohtaisissa tilaisuuksissa, joissa avainhenkilöitä on perehdytetty myös HUOVIin ja siihen liittyvään sopimusperusteiseen varautumismenettelyyn (SOPIVA) jatkuvuussuunnittelun välineenä. Näitä tilaisuuksia on toteutettu yli 50 ja niissä on ollut yhteensä yli 800 osallistujaa. Vuoden lopussa syntyivät myös ensimmäiset elinkeinoelämän varautumisen tilannekuvat 13 poolin edustamilla toimialoilla. Noin 40 keskeistä yritystä on ryhtynyt ottamaan SOPIVA-suosituksia käyttöön kaupallisten sopimustensa uusimisen yhteydessä. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyy Hallbergin komitean työn pohjalta valmisteltiin valtioneuvoston periaatepäätöstä kokonaisturvallisuudesta sekä uuden turvallisuuskomitean tehtäviä ja kokoonpanoa. Elinkeinoelämän, turvallisuusviranomaisten ja kolmannen sektorin asemaa komiteassa on tarkoitus vahvistaa. Huoltovarmuuskeskus osallistui sisäasiainministeriön johtaman luonnononnettomuusriskien vähentämistä seuraavan ja koordinoivan yhteistyöverkoston toimintaan. Verkosto laati Suomen kansallisen luonnononnettomuuksien vahinkojen ennaltaehkäisyä ja rajoittamista sekä niihin varautumista koskevan toimintaohjelman. Toimintaohjelman tavoitteena on hyödyntää eri osapuolten tekemää työtä riskien vähentämiseksi sekä vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä luonnononnettomuuksiin varautumisessa ja niiden seurausten hallinnassa. Yhteispohjoismaiseen ja kansainväliseen huoltovarmuusyhteistyöhön osallistuttiin edelleen aktiivisesti. Tiedonvaihtoa ruotsalaisen kollegaviranomaisen (MSB) tiivistettiin ja Suomen ja Norjan sopimuksen seurantaryhmä laati selvityksen yhteistyön kehittämismahdollisuuksista kuljetus- ja tietoliikennealoilla. Sähköhuollon pohjoismainen valmiusyhteistyöfoorumi (NordBER) jatkoi toimintaansa mm. laatimalla riski- ja haavoittuvuusanalyysin sekä järjestämällä yhteisiä korjausvalmiuden kehittämisharjoituksia. Muun kansainvälisen toiminnan alueita olivat kriittisen infrastruktuurin direktiivin soveltaminen, rauhankumppanuuden (Nato/Pfp) siviilivalmiustoiminta ja etenkin energia-alan monitahoiseen yhteistyöhön osallistuminen (IEA, ACOMES). Huoltovarmuusorganisaation toiminta oli kuluneen vuoden aikana jälleen aktiivista. Harjoituksiin, seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin osallistui kaikkiaan henkilöä. Heille kaikille lämpimät kiitokset huoltovarmuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Ilkka Kananen 5

6 ENERGIAHUOLTO Öljymarkkinat huoltovarmuuden kannalta Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat kohtuullisen suuria vuonna Vuoden alun Pohjois-Afrikan poliittiset levottomuudet levisivät muihin Lähi-idän öljyntuottajamaihin. Levottomuuksien jatkuessa ja Libyan tilanteen kiristyessä raakaöljyn hinta nousi huhtikuun loppupuolella vuoden korkeimmalle tasolle 127 dollariin tynnyriltä. Kesäkuun lopulla kansainvälinen energiajärjestö IEA päätti vapauttaa 60 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä 30 päivän ajaksi Libyan konfliktin aiheuttaman raakaöljyn tuotantovajeen korvaamiseksi ja taloudellisen kasvun turvaamiseksi. IEA:n purkuoperaatio päättyi syyskuussa. Loppuvuoden hinta vaihteli dollarin välillä päätyen vuoden vaihteen 105 dollariin tynnyriltä. Euroon nähden dollari vahvistui koko vuoden, mikä näkyi kohonneina kuluttajahintoina. Tuotteiden nousevasta hintakehityksestä johtuen HVK:n öljyvarastojen käynnissä olevan kierrätyksen liikevaihto ja liiketulos olivat ennakoitua suurempia. Maakaasun käyttö väheni Maakaasun käyttö Suomessa oli 39 TWh (3,9 mrd. m 3 ) vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni noin 12 %. Kaasun kulutus väheni Euroopassa 11 %. Ensimmäisen neljänneksen aikana maakaasua käytettiin hieman keskimääräistä enemmän kylmän talven takia. Helmikuun 18. päivänä oli maakaasun kulutuksessa suurin koskaan mitattu päiväkulutus 22,1 milj. m 3. Loppuvuonna lämpimät säät ja taloudellinen tilanne vähensivät kaasun kulutusta. Suomessa maakaasusta käytetään 70 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, kaukolämmityksessä ja teollisuudessa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2-3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut merkittäviä häiriöitä tai katkoksia. Mäntsälä-Siuntio maakaasuputken (pituus 90 km) rakennustyöt päättyivät ja uusi siirtoyhteys otettiin käyttöön syksyllä. Rakennettu maakaasuputki lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudun kasvaviin tarpeisiin. Maakaasuverkkoa alettiin hyödyntää myös biokaasulla. Koesyöttö Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitokselta Gasumin kaasuverkkoon aloitettiin syksyllä. Gasum Oy:n ja Baltian maiden kaasuyhtiöiden vuonna 2005 käynnistämä Baltic Connector selvityshanke toteutettiin EU:n TEN-hankkeena. Yhteishankkeessa selvitettiin kaasuputken rakentamista Suomen ja Viron välille sekä mahdollisuutta varastoida Latviassa maakaasua Suomen tarpeisiin. Lisäksi tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa LNG-tuontiterminaali, joka voisi palvella sekä Suomea että Baltian maita. Toteutuessaan edellä mainitut hankkeet parantavat maamme huoltovarmuutta. Energian toimitusvarmuudessa ongelmia Vuosi oli sähkön toimitusvarmuuden kannalta ongelmallinen. Vuoden loppuun ajoittuneen talvimyrskyn poikkeuksellisen pahat puuskat aiheuttivat häiriöitä ennen kaikkea Lounais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa. Seuraavana päivänä tuhoja aiheutui vielä itä-suomessa. Sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan , ja sähkökatkot kestivät pisimmillään yli viikon. Onni onnettomuudessa oli vuodenaikaan nähden lämmin sää, jolloin vältyttiin suuremmilta evakuoinneilta. Suurin osa sähkönkäyttäjille aiheutuneista katkoksista johtuu avojohdoiksi rakennetuista maaseudun jakeluverkoista. Jakeluhäiriöitä aiheuttavat tyypillisesti myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja niiden reunuspuille kertyvä lumikuorma. Vuoden alkupuolen lumikuormaongelmat saivat jatkoa myös vuoden 2012 puolella ja vielä samoilla seuduilla Keski- ja Itä-Suomessa. Sähkön toimitusvarmuutta on vaikea parantaa ilman avojohdoista luopumista. Verkkoyhtiöiden valmius vikojen nopeaan korjaamiseen on viimeaikoina parantunut, varsinkin niiden yhtiöiden osalta, joita häiriöt ovat koetelleet. Yhteiskunnan tulee aina varautua sähköntoimituksien keskeytyksiin. Inhimillisistä virheistä, teknisiin järjestelmiin liittyvistä vikamahdollisuuksista sekä poikkeuksellisista sääolosuhteista ei koskaan päästä täysin eroon. Onnettomuustutkintakeskuksen syksyllä julkaistu perusteellinen tutkintaselostus kesän 2010 ukkosmyrskyjen aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden vaikutuksista ja vikojen korjaamisen kokemuksista on erinomainen kuvaus sähköhäiriön yhteiskunnallisista vaikutuksista. Näistä saadaan huoltovarmuusorganisaatioon paljon tietoa varautumiseen. Hyödyllistä tietoa odotetaan myös Suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittämisprojektista, jonka toteuttivat Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat kotimaista huoltovarmuutta. Uusiutuvan energian tavoitteiden edistämiseksi tuli vuoden alusta voimaan laki biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Sen mukaisesti vuosina on liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä oltava 6 % biokomponentteja. Tämän edistämiseksi vuoden alusta tuli myyntiin E10 bensiini, jossa on 10 % etanolia. E10 bensiinin markkinaosuus oli vuoden lopussa hieman yli 50 % bensiinin myynnistä. Turpeen käyttö jatkuu yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää riittävää tuotantopinta-alaa ja kehittyviä tuotantoteknologioita. On syytä muistaa, että maahamme on 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Helmikuussa julkaistusta ehdotuksesta kansalliseksi suo- ja turvemaiden käytön strategiaksi odotetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä. Energian huoltovarmuus Tulevia energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi. Energian huoltovarmuudelle on tärkeää, että myös nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa eikä turpeen käyttöä vähennetä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Vuoden aikana varmistui Fennovoima Oy:n suunnitteleman ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkakunta. Maamme viidennen ydinvoimalaitosyksikön odotetaan valmistuvan Olkiluotoon vuonna

7 Tärkeäksi osoittautunut määräaikainen laki sähköntuotannon tehoreserveistä säädettiin maaliskuun alusta pysyväksi ja siinä esitetään lähivuosina ylläpidettäväksi nykyistä 600 megawatin suuruista tehoreserviä sähkön kulutushuippujen varalle. Tätä määrää arvioidaan muutaman vuoden välein. Tehoreservin eräs toteuttamismuoto on kysyntäjousto. Tulevaisuudessa automaattisen mittarinluennan vakiintuessa sähköverkkoyhtiö voi ohjata osaa kuormista AMR-järjestelmän avulla. Sähköhuollon varautumisen perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin turvaamisessa tarvitaan pohjoismaista markkinaperusteista varakapasiteettijärjestelmää. Sähkömarkkinat laajenivat Viroon ja viime vuonna jakautui Ruotsi neljään hinta-alueeseen. Suomen ja Ruotsin välinen uusi siirtoyhteys Fenno-Skan 2 valmistui juuri sopivasti tähän talveen, jolloin Norjan ja Ruotsin runsas vesivoimantuotanto on hyödyttänyt Suomea ja vaikuttanut myös Viroon saakka. Voimatalouspooli järjesti keväällä Touko valmiusharjoituksen, jossa harjoiteltiin toimintaa laajassa kantaverkon häiriötilanteessa. Harjoitukseen osallistui 30 verkkoyhtiötä Oulun eteläpuolisesta Suomesta ja myös viranomaiset olivat mukana harjoituksessa. Harjoitus toi esiin monia kehittämistarpeita, jotka on koottu loppuraporttiin. Voimatalouspooli ja öljypooli päivittivät 10 vuotta vanhat säännöstelysuunnitelmat. Sähkön, kaukolämmön, raskaan polttoöljyn sekä lämmityksessä käytettävien polttoöljyjen säännöstelysuunnitelmat uusittiin ennen uuden valmiuslain voimaantuloa. Tässä yhteydessä uusittiin myös maakaasun häiriötilanteiden varautumissuunnitelma. Energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin näyttää heikkenevän samanaikaisesti kun muu infrastruktuuri, kuten erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät monimutkaistuvat ja tulevat entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt ja direktiivit tukevat energiahuollon varautumista. Öljyvarastojen hoito painoarvoa EU:ssa entisestään. EU:n uusi öljyvarastodirektiivi tulee muuttamaan öljytuotteiden varmuusvarastointilainsäädäntöä ja toimintaperiaatteita. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan kansallisesti vuoden 2012 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö nimitti joulukuussa 2010 HVK:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen valvonnasta vastaavaksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Keskeisin asetukseen liittyvä tehtävä vuonna 2011 oli Suomen kaasujärjestelmää koskevan riskiarvioinnin tekeminen. HVK laati riskiarvioinnin yhteistyössä Suomen huoltovarmuusorganisaation kanssa. Raportti toimitettiin EU-komissiolle marraskuussa. HVK on EUkomission kaasualan koordinaatioryhmän jäsen. Öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa eteni benchmarking-työryhmän toiminnassa. Kansainvälisten sopimusten ja öljydirektiivistä johtuvien velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointiin liittyviä sopimuksia oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Näiden sopimusten pohjalta raakaöljyä ja öljytuotteita voidaan varastoida kyseisissä maissa tietyin edellytyksin. Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat Fingrid Oyj ja HVK. Yhteistyö on edennyt hyvin kolmivuotisen toimintasuunnitelman pohjalta, minkä valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jälkitarkastuksessaan kesäkuussa Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo / tynnyri Valtion öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2015 ulottuvaa investointiohjelmaa. Siihen sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat peruskorjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristöja turvallisuusmääräysten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Investointeihin käytettiin 1,3 miljoonaa euroa, mikä oli ennakoitua pienempi onnistuneen kilpailutuksen takia. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja 9,0 miljoonaa euroa. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan. Rikilliset kevyet polttoöljyt vaihdetaan rikittömiksi, ja MTBE:tä sisältävät bensiinit vaihdetaan biokomponenttia sisältäviksi laaduiksi. Kertomusvuonna ohjelma toteutui suunnitellusti ja öljyvarastojen tuotekierrätyksestä oli vuoden vaihteessa toteutettu noin puolet. Maailmanmarkkinahintojen nousun myötä öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto nousi yli 420 miljoonaan euroon. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Myydyt tuotteet saatiin korvattua uusilla suunnitelman mukaisesti tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa loka marras joulu Lähde: Nordpool Kansainvälisen yhteistyö Kasvanut riippuvuus maakaasun ja raakaöljyn tuonnista sekä ilmastomuutoksen edellyttämät toimet lisäsivät energia-asioiden Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 7

8 KRIITTINEN INFRASTRUKTUURI Tietoyhteiskuntapalvelut vaarassa Maamme tietoyhteiskunnan riippuvuus kaikissa oloissa toimintavarmoista ja turvallisista ICTpalveluista kasvoi edelleen. Vuoden aikana tietoverkkoihin ja -palveluihin kohdistui häiriötekijöitä, jotka vaaransivat yhteiskuntamme toimintaa merkittävällä tavalla. Nopeasti leviävät verkkohyökkäykset ansoittivat tavallisesti turvallisia verkkosivustoja linkeillä, jotka ohjasivat haitalliseen koodiin. Nämä huijausyritykset kohdistuivat usein verkkopankkien käyttäjiin. Tietomurtojen tuloksena netissä julkaistiin kymmenien tuhansien käyttäjätunnusten ja salasanojen listoja. Viestintäviraston tietoturvayksikkö aloitti osana uusittua yhteistyösopimusta uuden havainnointiverkon rakentamisen parantamaan huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuutta uusia uhkia vastaan. Huoltovarmuuskeskus käynnisti yhdessä Viestintäviraston CERT-FI:n, VTT:n ja elinkeinoelämän edustajien kanssa teollisuuden tietoturvaa edistävän TEO-TT-hankkeen. Syksyn aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joihin osallistui lähes sata asiantuntijaa. Vuoden 2011 lopulla päätettiin käynnistää hanke yhteisen tietoturvavaatimuskannan kehittämiseksi teollisuudelle. Loppuvuoden poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt katkaisivat sähkön lisäksi tietoliikenneyhteydet laajoilla alueilla vuorokausien ajaksi. Erityisen haavoittuvia olivat kaupallisten operaattoreiden matkaviestinverkkojen tukiasemat, joiden akkuvarmistus ei riittänyt turvaamaan yhteyksiä sähkönsyötön pitkään kestäneiden korjausten aikoina erityisesti haja-asutusalueilla. Tämä asetti uusia haasteita viestintäinfrastruktuurin ja palvelujen huoltovarmuudelle ja varmistamiselle. Huoltovarmuuskeskus käynnisti vuoden aikana kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoimintahankkeen pilotoinnin tavoitteena parantaa tilannekuvaa vaurioiden korjaamisen koordinoimiseksi. Telealalla nopeiden laajakaistayhteyksien tarjoaminen hajaasetusalueilla ei edennyt toivotulla tavalla. Huoltovarmuuskeskus osallistui Pohjois-Suomessa yhteishankkeeseen, jossa rakennettiin valokaapeliyhteys Kaamasesta Utsjoen kautta Nuorgamiin. Huoltovarmuuskeskuksen osuus uudessa kaapelissa mahdollistaa tarvittaessa alueen turvallisuusviranomaisten liittymisen ja uuden kansainvälisen yhteysreitin rakentamisen. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien ulkoistaminen jatkui. Tämä lisäsi osaltaan Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen turvaamisen kysyntää. Suomen HuoltovarmuusData Oy:n asiantuntijaresursseja lisättiin. Yhtiön palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 %. Uusia asiakkuussopimuksia solmittiin ja vanhat asiakkaat laajensivat järjestelmiään ja palvelujaan. Käyttöpalvelutoiminta laajeni uudella verkkoportaalijärjestelmällä. Valtakunnallisen kiinteän varaverkon purkaminen käynnistettiin. Verkon palvelut lopetetaan vuoden 2012 syksyllä. Viranomaisradioverkon perusparannusohjelma on edennyt suunnitellulla tavalla aikataulussa. Yleisradion valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin varmentamalla lähetysreittejä Digitan verkonhallintakeskukseen ja hankkimalla maakuntaradioiden käyttöön siirrettäviä lähetyslaitteistoja. Television hätäviestijärjestelmää käytettiin kahdessa vaaratilanteessa. Radion hätätiedotejärjestelmän helmikuussa toteutetussa testauksessa onnistuminen nousi 91 prosentista 93 prosenttiin. Poolit tukevat yritysten jatkuvuuden hallintaa SOPIVA- ja HUOVI-hankkeiden koordinoimiseksi perustettiin uusi jatkuvuudenhallinnan ohjausryhmä. HUOVI-portaalin käyttöönottoa, sisällöntuotantoa ja koulutusta jatkettiin aktiivisesti pooleissa ja yrityksissä. Syksyllä puolustusvoimien, LVM:n ja HVK:n järjestämään valmiusharjoitukseen TIETO 2011 osallistui 170 henkilöä. Siinä testattiin voimassa olevan lainsäädännön riittävyyttä kiristyneessä tilanteessa, harjoiteltiin hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa sekä kehitettiin tilannetietoisuuden muodostamista eri tasoilla. Aluepooli järjesti neljä alueellista koulutusseminaaria sekä toteutti yhdessä voimatalouspoolin kanssa tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaa käsittelevät harjoitukset Rovaniemellä ja Helsingissä. Kuljetuslogistiikka-alalla häiriöitä Runsasluminen talvi ja pakkaset aiheuttivat häiriöitä erityisesti rautatie- ja meriliikenteessä. Vaikea jäätilanne Perämerellä johti energiakuljetusten priorisointitarpeeseen. Sähkön ja tietojärjestelmien merkitys logistiikkaan tuli esiin sähköhäiriöiden ja rautatieliikenteen lipunmyyntijärjestelmän uusimisen yhteydessä. Kuljetuslogistisen järjestelmän riippuvuudet huomioon ottava varautuminen riskienhallinnan ja jatkuvuussuunnittelun keinoin korostuivat kuljetusten jatkuvuuden turvaamisessa. Raskaan liikenteen kriittisten varaosien puskurivarastointi toteutettiin kahden maahantuojan kanssa solmitulla sopimuksella ja yhden kanssa allekirjoitetulla yhteistoimintamuistiolla vastaavan järjestelyn toteutuksesta tilanteen niin vaatiessa. Kuljetuslogistiikkasektori järjesti merikuljetuksiin osana logistista järjestelmää painottuneen seminaarin Vuosaaren satamassa ja oman toiminnan kehittämisseminaarin. Maakuljetuspoolin seminaarin painopisteinä olivat jatkuvuuden hallinta ja kriisiviestintä. Finanssialalle uusi varautumisorganisaatio Pöydän alla 2010 Finanssialan sektorin ja rahoitushuolto- ja vakuutusalan poolien uusittu organisaatio otettiin käyttöön. Alalla järjestettiin valtakunnallinen harjoitus TATO 2011 työeläkevakuutusyhtiöille. 8

9 Vaahterapiippu 2006 Vakuutusalan valmiusohje on uusittu ja se on harmonisoitu Finanssivalvonnan ohjeiden kanssa. FIVA on vuoden 2011 aikana uusinut standardinsa kokonaan, tavoitteena yhdistää vakuutusalan ja pankkialan ohjeet. Sektorin teettämä selvitys maksujärjestelmän tulevaisuuden haasteista siirryttäessä yhteiseurooppalaiseen SEPA-järjestelmään valmistui ja sen tuloksia käsiteltiin Suomen Pankin johtamassa työryhmässä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä HVK:n, Puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisprojekti Logistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuuden arviointi (LOGHU3) valmistui ja toimitusverkostojen riippuvuuksia, käyttäytymistä ja vaikutuksia selvittävä LOGHU4 käynnistyi. Suomenlahden merikuljetuksiin liittyviä riskejä huoltovarmuuden näkökulmasta kartoittanut STOCA-tutkimus valmistui. Kansainvälisyys lisääntyy Kansainvälisessä toiminnassa seurattiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamista Suomessa energia- ja kuljetussektoreilla ja sen laajentamista ICT-alalle. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin uudistetun CEP-organisaation yhdistettyjen ryhmien kokouksiin. Ruotsalaisen sisarjärjestön Myndigheten för samhällsskydd och beredskap valtuuskunta tutustui kaksipäiväisellä vierailulla maamme huoltovarmuusjärjestelyihin. Esitysten painopiste oli kriittisen viestintäinfrastruktuurin ja tietoturvallisuuden varmistamisessa. Suomen kauppalaivaston tonnistonkehitys Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Milj. BRT 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, % Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Lähde: Liikennevirasto 9

10 PERUSTUOTANTO 2011 Chinoise 2008 Vuosi 2011 oli teollisuustuotannon ja koko yleisen talouskehityksen osalta epävarmuuden vuosi. Julkisuutta ja talouskehitystä hallitsivat julkisen talouden velkaongelmat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Suomen vienti ei ole elpynyt kunnolla, mutta tuonti on palautunut korkealle tasolle. Elintarviketeollisuudessa suhdanneongelmat eivät ole olleet merkittäviä. Raaka-ainehinnat sekä metallien että elintarvikkeiden osalta laskivat alkuvuodesta, mutta pysyivät kuitenkin suhteellisen korkealla. Loppuvuodesta hinnat kääntyivät taas nousuun. Elintarvikeraaka-aineisiin kohdistuu jatkuvasti lisäkysyntää kasvavasta bioenergiatuotannosta. Huoltovarmuusorganisaation sektorirakennetta täydennettiin vuonna 2011 muodostamalla teollisuussektori. Kaikissa sektoreissa ja pooleissa ajettiin sisään uusittua sektorien ja poolien toimintamallia. Elintarvikehuoltosektori koulutti valmiuspäälliköitä Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori käsitteli kokouksissaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean huoltovarmuuslausuntoa, yleistä toimintaympäristön muutosta sekä mahdollisuutta kytkeä kolmannen sektorin järjestöjä tiiviimmin mukaan huoltovarmuustoimintaan. Sektorin poolien huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kaikki sektorin poolit saivat kootuksi HUOVIin tilannekuvan toimialaltaan. Vaikka elintarvikehuollon kotimaahan perustuvassa huoltovarmuudessa ei ole tapahtunut lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia, rahoittaa Huoltovarmuuskeskus yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sektorin tuontiriippuvuutta selvittävää tutkimusta. 10

11 Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Public Health and Food/Water -komitean kokouksiin. Terveydenhuoltosektori tuotti ohjeistusta Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat terveydenhuoltopooli, tekstiili- ja jalkinepooli, vesihuoltopooli sekä Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sektorin kokouksessa pääteemana oli Puolustusvoimien ja sairaanhoitopiirin uusien yhteistyösopimusten esittely. Terveydenhuoltopooli järjesti veri- ja nestehuollon seminaarin, jonka jatkona alettiin työstää verihuollon kansallista varautumisohjetta. Pandemialääkkeistä jatkettiin niiden vanhentumisen vuoksi merkittäviä kirjanpidollisia alaskirjauksia. Jätealan huoltovarmuustoimikunta sai valmiiksi Jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohjeen ja toimikunta järjesti ohjeen soveltamista testaavan toimialan ensimmäisen laajan harjoituksen Lohjalla. Vesihuoltopooli sai valmiiksi oppaan varaveden jakelun järjestämisestä. Pooli järjesti yhdessä elintarvikesektorin poolien kanssa huoltovarmuusseminaarin. Sektorin pooleista terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli saivat kootuksi HUOVIin tilannekuvan toimialaltaan. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Public Health and Food/Water -komitean kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Teollisuussektori aloitti toimintansa Huoltovarmuusorganisaatioon muodostettiin vuoden 2011 alussa teollisuussektori. Siihen kuuluvat teknologiapooli, elektroniikkapooli, metsäpooli, kemian pooli sekä muovi- ja kumipooli. Sektori kokoontui virallisesti kaksi kertaa ja kokouksissa käsiteltiin yleisiä talouden muutostrendejä ja myös uhkaa Suomen muuttumisesta tytäryhtiötaloudeksi. Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Teollisuussektorin pooleista kemian pooli, muovi- ja kumipooli sekä elektroniikkapooli saivat kootuksi HUOVIin toimialansa tilannekuvan. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Sektorien ulkopuolella toimiva rakennuspooli jatkoi vakavia häiriötilanteita palvelevien aie- ja valmiussopimusten valmistelua pelastusalan kanssa. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti /tn /tn /tn /tn Metallihintojen keskiarvot Alumiini Lyijy Nikkeli Viljan hintojen keskiarvot 2011 Maanpuolustusratkaisujen toteutuneet ja vireillä olevat muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Puolustusvoimia palvelevaa varmuusvarastointia selvitettiin puolustusministeriön asettamassa työryhmässä. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi/Rapsi joulu 11

12 Keljun veljekset 2004 HALLITUS Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Nykyisen hallituksen toimikausi jatkuu heinäkuuhun 2012 asti. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 10 kertaa. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet: Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kanslia ( asti) Ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia ( alkaen) Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö Ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö Ylijohtaja Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom ry Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto ry 12

13 HUOLTOVARMUUSNEUVOSTO Valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna tavanomaiset kaksi kertaa. Kevään kokouksen pääaiheena oli huoltovarmuuden kansainvälinen yhteistyö. Suurlähettiläs Aapo Pölhö Suomen Natoedustustosta kertoi Suomen osallistumisesta Naton siviilivalmiussuunnitteluun. Natossa on tapahtunut rakenteellisia uudistuksia, mutta kovin suuria muutoksia tämä ei ole tuonut Suomen komiteaedustusten kannalta. Naton siviilivalmiussuunnittelun kenttä on kattava. Suomi hyötyy yhteistyöstä erityisesti harjoitusten, parhaiden käytäntöjen jakamisen, ajatustenvaihdon sekä verkostoitumisen kautta. Pitkäjänteisen yhteistyön hyödyt heijastuvat myös poliittisessa arvostuksessa. Jatkossa Suomen kannalta on merkittävää erityisesti se, käsitelläänkö tulevaisuuden haasteisiin liittyviä asioita jatkossa ainoastaan sihteeristön kesken vai otetaanko myös kumppanuusmaat mukaan toimintaan. Keskustelussa nostettiin esille huoltovarmuuskysymykset sekä Naton uusi strateginen konsepti. Uuden strategisen konseptin myötä artikla 5 on jokapäiväisessä työssä väistynyt uudentyyppisten uhkien tieltä. Uusissa uhkissa kohteena on tyypillisesti siviiliväestö. Järjestön on keskityttävä toiminnassaan kaikkein olennaisimpaan, mutta tulevina vuosina yhteiskunnan yleinen haavoittuvuus tulee epäilemättä näkyvämmin asialistalle. Tutkija Miikka Salonen Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi Euroopan unionin kriittisen infrastruktuurin turvaamisen ohjelmasta (EPCIP). Ohjelma on ensimmäinen askel kohti EU-tasoista huoltovarmuutta, mutta sen vaikutus Suomen kannalta on varsin pieni. Suomella ei ole yhtään direktiivin tarkoittamaa, elintärkeäksi nimettyä infrastruktuuria (EEI = infrastruktuuri, jonka vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi merkittävästi ainakin kahteen jäsenvaltioon). Kahdenvälistä huoltovarmuuteen liittyvää yhteistoimintaa Suomella on Ruotsin ja Norjan kanssa sekä lisäksi öljyn varastointisopimuksia Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Monenkeskisestä yhteistyöstä merkittävin tapahtuu kansainvälisen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmän (IEA) piirissä, mutta yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi tehdään myös Pohjoismaiden kesken esimerkiksi sähköhuollossa ja NBC-uhkiin varautumisessa. EU:ssa yhteistyötä tehdään EPCIPin, puolustusviraston, tietoturvallisuusviraston, öljyvarastodirektiivin sekä maakaasun toimitusvarmuusasetuksen puitteissa. Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteoissa Suomella on yhteensä 14 asiantuntijaa. Lisäksi osastopäällikkö Linnéa Johansson esitteli tuloksia selvityksestä huoltovarmuuskriittisten kuljetusten merkityksestä ja varmistamisesta Ahvenanmaalla. Syyskokouksessa hyväksyttiin kannanotto kansainvälisen huoltovarmuusyhteistyön kehittämiseksi ja käsiteltiin katsaus huoltovarmuusneuvoston työskentelyyn Kokouksessa perustettiin työryhmä arvioimaan vuonna 2008 perustetun organisaation toimivuutta ja esittämään mahdollisia lainsäädännön muutoksia, jos työryhmä katsoo tarpeelliseksi. Selvitystä käsitellään huoltovarmuusneuvoston kevätkokouksessa Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 2011 Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Johtaja Simo Airaksinen, Finnlines Oy saakka Johdon neuvonantaja Leif Fagernäs, Elinkeinoelämän keskusliitto saakka Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Johtaja Erkki Kataja, Nokia Oyj Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oy alkaen Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto alkaen Johdon neuvonantaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy Valtiosihteeri Mika Rossi, valtioneuvoston kanslia Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Kenraalimajuri Jukka Juusti, PE (pysyvä asiantuntija) alkaen Kenraalimajuri Paavo Kiljunen, PE (pysyvä asiantuntija) saakka Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) 13

14 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TIEDOTUS Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 29. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura ja vaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna kaksi henkilöä siirtyi eläkkeelle. Keski-ikä oli 51,4 ja mediaani 54 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 23 ammattikorkeakoulu 2 keskiaste 3 perusaste 1 Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri taikka useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Yöllisiä 2004 TALOUS Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Tilikauden tulos oli 293 milj. euroa, mikä oli ennätystasoa. Öljytuotteiden myynnit olivat erittäin kannattavia öljyn korkean hinnan johdosta. Koska myynti aiheutui öljytuotteiden kierrätyksestä uusiin laatuihin, kate sitoutui pääasiassa varaston arvon nousuun. Huoltovarmuuskeskus osallistui 150 milj. euron sijoituksella operaatioon, jossa kantaverkkoyhtiö Fingridin osake-enemmistö hankittiin valtiolle. Osakehankinta rahoitettiin kassavaroilla ja luotoilla, joita oli vuoden päättyessä 60 milj. euroa. Varastojen arvon nousu ja osakehankinta nostivat rahaston taseen loppusummaa 360 milj. eurolla milj. euroon. Varmuusvarastoinnin kulukehitys oli nouseva, mikä johtui pääosin kasvaneen liikevaihdon aiheuttamista kertaluonteisista kustannusnousuista. Varastointikustannukset on hallittu tähän saakka hyvin, mutta tulevaisuudessa niihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita varastorakenteen muuttumisen vuoksi. Kiinteät kulut kasvoivat aikaisempina vuosina erittäin nopeasti. Kasvu johtui pääosin erilaisista infrastruktuurien turvaamishankkeista. Kiinteiden kulujen kasvu on taittunut ja se on vakiintumassa milj. euron tasolle, mikä on rahaston tuloihin nähden kestävä pitkällä aikavälillä. Huoltovarmuuskeskuksen maksuvalmius on pidettävä hyvänä laitoksen toimialan vuoksi. Isosta osakehankinnasta huolimatta maksuvalmius säilyi tavoitellulla tasolla nostettujen lainojen ja hyvän tulokehityksen vuoksi. Likvidit varat lisääntyivät 22 milj. eurolla. Tilintarkastajina päättyneellä tilikaudella olivat Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernst & Young Oy:stä. Huoltovarmuusmaksu yht Tietohallinnossa käynnistettiin hanke syksyllä 2010 voimaan saatetun tietoturva-asetuksen perustason vaatimusten saavuttamiseksi määräajan puitteissa. Tämä tapahtuu mm. osallistumalla Valtion IT-palvelukeskuksen järjestämään tietoturvatyöpajaan. Toteutuksen tukena on vuoden aikana päivitetty tietoturvapolitiikka. Huoltovarmuuskeskus palkittiin Marketvision toteuttamassa ICT Palvelutasomittauksessa. Huoltovarmuusorganisaation yhteistyökumppaniverkoston käyttöön tarkoitetun HUOVI-portaalin käyttöönottoa jatkettiin Viestintä HVK:n verkkosivut uudistettiin teknisesti ja osin myös sisällöllisesti. Huoltovarmuusorganisaation sisäistä viestintää toteutettiin ensisijaisesti HUOVI-portaalin kautta

15 TULOS BUDJETTI VERTAILU 2011 TUOTOT Toteutunut 2011 Talousarvio 2011 Huoltovarmuusmaksu , ,00 Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,00 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,00 Varastojen muutos , ,00 Varastointikustannukset , , , ,00 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , , , ,00 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,00 Poolien erityiskulut , ,00 Infrastruktuurikulut , ,00 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,00 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,00 LIIKEVOITTO , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot ,06 0,00 Osingot , ,00 Korkokulut , ,38 0, ,00 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,00 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,00 Tuloverot 3 955, ,52 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,00 15

16 TULOSLASKELMA TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,40 Liikevaihto , ,14 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,93 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,20 Varastojen muutos , ,77 Varastointikustannukset , , , ,78 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,50 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,73 Muut henkilösivukulut , , , ,11 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,35 Poolien erityiskulut , ,38 Infrastruktuurikulut , ,55 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,74 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,90 LIIKEVOITTO , ,03 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,38 Osingot , ,83 Korkokulut , ,38 1, ,89 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,92 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,92 Tuloverot 3 955, ,52 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,92 16

17 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,12 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,46 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset ja rakennelmat , ,86 Koneet ja kalusto , ,09 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,75 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,59 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,60 PITKÄAIKAISET SAAMISET Annetut ennakot , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,80 Alv-saaminen , ,68 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , , , ,68 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,82 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,70 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset lainat ,25 0,00 Ostovelat , ,41 Muut lyhytaikaiset velat , ,52 Siirtovelat , , , ,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 17

18 Huoltovarmuuskriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: TIVA-toimikunnat HUOLTOVARMUUSKESKUS Huoltovarmuuskriittiset yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli tekstiili- ja vaatetuspooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Finanssialan sektori rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Teollisuussektori kemian pooli teknologiapooli metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för livsmedelsförsörjning basproduktionspoolen livsmedelsindustripoolen poolen för handel och distribution FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSORGANISATIONEN Sektorn för informationssamhället elektronikpoolen grafiska poolen poolen för masskommunikation poolen för informationsnät poolen för informationsteknik regionpoolen: TIVA-kommissioner FÖRSÖRJNINGSBERED- SKAPSCENTRALEN Huoltovarmuusneuvosto Försörjningsberedskapskritiska företag Försörjningsberedskapsrådet Sektorn för hälsovårdsförsörjning poolen för hälsovårdsförsörjning poolen för vattenförsörjning bekädnadspoolen Sektorn för energiförsörjning krafthushållningspoolen: regionkommissioner oljepoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för finansbranschen finansförsörjningspoolen försäkringsbranschens pool Sektorn för kritisk basindustri kemipoolen metallpoolen skogspoolen plast- och gummipoolen byggnadspoolen: regionkommissioner Sektorn för transportlogistik lufttransportpoolen marktransportpoolen sjötransportpoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Prioritised Enterprises Food Supply Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Information Society Cluster Electronics Pool Printing Industry Pool Mass Communications Pool Communications Networks Pool Information Technology Pool Regional Pool: Regional TIVA Commissions NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Prioritised Enterprises Council for Security of Supply and Infrastructure Health Cluster Public Health Pool Water Pool Textile Industry Pool Energy Cluster Power and District Heat Pool: Regional commissions Oil Pool Prioritised Enterprises Finance and Insurance Cluster Finance Pool Insurance Pool Industry Cluster Chemical Industry Pool Technology Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool: Regional commissions Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool Surface Transport Pool Maritime Transport Pool Prioritised Enterprises 18

19 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO HALLITUS Toimitusjohtaja HALLINTO-OSASTO taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus yleinen tiedotus HUOLTOVARMUUSSIHTEERISTÖ huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali PERUSTUOTANTO-OSASTO elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustus - välineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat ENERGIAHUOLTO-OSASTO polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät kansainväliset sopimukset ja EU-velvoitteet INFRASTRUKTUURIOSASTO tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus Suomen Huoltovarmuusdata Oy FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION STYRELSE Verkställande direktör ADMINISTRATIONAVDELNINGEN ekonomiförvaltning personalärenden juridiska ärenden utveckling av resultatstyrning informationsförvaltning, informationssäkerhet allmän information FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSSEKRETARIATET beredning av försörjningsberedskapsrådets ärenden koordinering och uppföljning av internationella ärenden försvarskursverksamheten administrativ beredskap och poolernas samverkan ärenden gällande försörjningsberedskapen på Åland HUOVI-portalen BASPRODUKTIONSAVDELNINGEN livsmedelsförsörjning social- och hälsovårdsförsörjning vattenförsörjning bas- och försvarsmaterialindustri kommunernas försörjningsberedskapsärenden ENERGIFÖRSÖRJNINGS- AVDELNINGEN upplagring av bränslen energiproduktion system för överföring- och distribution av energi internationella avtal och EU-obligationer INFRASTRUKTURAVDELNINGEN datakommunikation och informationssystem masskommunikation transportlogistik allmän informationssäkerhet finansförsörjning och försäkringsverksamhet elektronik- och dataindustri Suomen Huoltovarmuusdata Oy (Finlands försörjningsberedskapsdata) NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY (NESA) BOARD CEO ADMINISTRATIVE DEPARTMENT Financial management HR-management Legal matters Management by results Information management and security SECRETARIAT Secretariat for the Council Coordination and follow-up of international affairs Training and exercises Cooperation of the pools HUOVI-portal DEPARTMENT OF CRITICAL PRODUCTION Food supply Medical supply Water supply Industry and defence industry Communal services DEPARTMENT OF ENERGY SUPPLY Stockpiling of fuel Production of energy Transport and distribution systems of energy Bilateral agreements and EU-obligations DEPARTMENT OF INFRASTRUCTURE Communications and data systems Mass communication Transport logistics Information security Finance and insurance ICT-industry Suomen Huoltovarmuusdata Oy 19 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus vuosikertomus

20 LEDNINGENS ÖVERSIKT 2011 Den snabba ekonomiska tillväxten som tog vid under senare halvan av 2010 stannade upp på sommaren i och med att skuldkrisen på euroområdet tillspetsades då räntorna på statsskulderna i de sydeuropeiska länderna började stiga. Utvecklingen avspeglades i den reella ekonomin och de ekonomiska utsikterna blev snabbt allt dystrare under hösten. Den ekonomiska tillväxten i Europa och USA kommer att bli långsam också under Den globala ekonomiska tillväxten kommer huvudsakligen från tillväxtmarknaderna. I Finland tog sig eurokrisen uttryck i en snabb nedgång av exporten samt i att bytesbalansen och även handelsbalansen för första gången på länge uppvisade ett underskott. Det har dock inte till dagsdato uppstått något direkt hot mot försörjningsberedskapen på grund av den allmänna ekonomiska utvecklingen. Energin i krisens centrum De politiska oroligheterna i de Nordafrikanska arabländerna spreds under våren, och detta förorsakade ett pristryck på oljemarknaden. I slutet av juni bad Internationella energiorganisationen IEA sina medlemsländer att delta i en operation för att frigöra råolja med syftet att uppväga produktionsunderskottet som förorsakats av kriget i Libyen och att stabilisera prisutvecklingen. Finland bjöds inte med, eftersom landets andel av medlemsländernas sammantagna konsumtion är under en procent. Detta var tredje gången under IEA:s existens som man har varit tvungen att ta i bruk fördelningssystemet. Till följd av den allvarliga olyckan i kärnkraftverket i Fukushima i Japan omvärderades riskerna som sammanhänger med kärnkraft i alla länder som använder denna energiform. Japan har till dagsdato stängt nästän alla sina kärnreaktorer. Även i Europa har det gjorts betydande nya linjedragningar vad beträffar användningen av kärnkraft. Tyskland fattade beslut om att helt avstå från kärnkraft, vilket i framtiden kommer att ha en avsevärd inverkan också på den nordiska elmarknaden. Vintern 2011 var mycket hård och packisen i Bottenviken förhindrade transporten av dieselolja till hamnarna i norra Finland, vilket resulterade i bränslebrist och tillfälliga beredskapsarrangemang. De exceptionellt häftiga vinterstormarna vid jultid orsakade omfattande elavbrott och avsevärda skador i eldistributionsnätet. Till följd av detta uppstod störningar i teletrafiken och också myndighetsradionätet slogs ut på glesbygden i västra, södra, mellersta och östra Finland. Detta gav upphov till nya krav på utvecklingen av eldistributionsnätets funktionssäkerhet och säkerställandet av kommunikationsinfrastrukturen. Beredningen av fortsatta åtgärder pågår på olika håll, även inom beredskapsorganisationen. Effektreservsystemet (totalt 600 MW) som har skapats för att säkerställa en tillräcklig eleffekt blev permanent från och med den 1 mars 2011 enligt förslaget från arbets- och näringsministeriets utredningsgrupp. En betydande ny investering med tanke på elförsörjningen är Fenno-Skan 2, den nya gränskabeln på 800 MW som Sveriges och Finlands stamnätsbolag har byggt gemensamt och som mer är fördubblar överföringskapaciteten till den samnordiska elmarknaden. Denna minskar i framtiden behovet att importera el från Ryssland i synnerhet under goda vattenår. Europeiska parlamentets och rådets förordning (EU 994/2010) om åtgärder för att trygga tillgången på naturgas trädde i kraft den 2 december FBC:s operativa förvaltningsuppgifter ökade då arbets- och näringsministeriet utnämnde centralen till behörig nationell myndighet enligt förordningen. Som sin första uppgift genomförde FBC en riskbedömning av Finlands gassystem. Riskbedömningens rapport levererades till EU-kommissionen i november. FBC är även medlem i kommissionens samordningsgrupp för gasbranschen. Stamnätsbolaget Fingrid Abp:s aktiemajoritet övergick till staten genom en aktieaffär som ingicks den 19 april Staten representeras av arbets- och näringsministeriet och Försörjningsberedskapscentralen. Efter affären är statens ägarandel 53,1 procent. Aktieaffären säkerställer att det nationella eldistributionsnätet och kraftsystemets resurser hålls permanent i inhemsk ägo. Fingrid äger Finlands stamnät och alla viktiga länkar för elöverföring utomlands. Samtidigt säkerställs förutsättningarna för att utveckla elsystemet med tanke på hela landets fördelar så att samhällets strategiska intressen och försörjningsberedskapen garanteras. Den kritiska infrastrukturen och cybersäkerheten förstärks År 2011 utfördes många stort uppmärksammade dataintrång som äventyrade informationssamhällets nättjänsters säkerhet. Försörjningsberedskapscentralens och Kommunikationsverkets samarbetsavtal om produktion av datasäkerhetstjänster förnyades. Utgående från avtalet började Kommunikationsverket bygga ett nytt observationsnät som effektiverar förmågan att iaktta och kontrollera hot och operationer som riktas mot datasäkerheten hos försörjningsberedskapskritiska företag. Inom telebranschen framskred utbyggnaden av snabba bredbandsanslutningar på glesbygden inte till alla delar enligt de kommunikationspolitiska målen. Försörjningsberedskapscentralen deltog i ett samprojekt i norra Finland där en ljusfiberkabel drogs från Kaamanen via Utsjoki till Nuorgam. Den nya kabeln säkerställer kontakten mellan områdets säkerhetsmyndigheter och möjliggör skapandet av en alternativ internationell kontaktrutt via Norge. IT-branschens fortsatt starka outsourcingtrend ökade efterfrågan på säkra datasystemtjänster. Tjänsteverksamheten inom Suomen Huoltovarmuusdata Oy (Finlands Försörjningsberedskapsdata) växte jämfört med året innan med nästan 50 procent och därför utökades bolagets expertresurser. Nya kundavtal slöts och gamla kunder utvidgade sina system och tjänster. Projektplanering för ett nytt serverhotell inleddes och den nya projektplanen kommer att utgöra grunden för följande fas inom byggnationen. Förbättringen av logistikens försörjningsberedskap tog ett steg framåt då buffertlagersystemet för den tunga trafikens kritiska reservdelar, som planerats i åratal vid marktransportpoolen, förverkligades genom avtal med de viktigaste fordonsimportörerna. Tillsammans med företagens kommersiella lager säkerställer buffertlagren försörjningen av de mest kritiska reservdelarna i cirka tre månader. Försvarsministeriet utnämnde i april en bredbasig arbetsgrupp med representanter från olika instanser, som fram till slutet av 20

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta SPEK Varautumisseminaari 2.12.2009 Ilkka Kananen Huoltovarmuuden turvaamisen periaatteet Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOLTOVARMUUSORGANISAATION TYÖKALU JOHTAJA TUIJA KYRÖLÄ Kevät 2013 Johtaja Tuija Kyrölä 1 PALVELUNA KUNNALLE & VARAUTUMISEN VERKOSTO VIRTUAALINEN KOHTAAMISPAIKKA,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 30.09.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys 18.9.2008 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä.... 3 2. Johto-organisaatio... 4 2.1 Hallitus...4 2.1.1 Tehtävät ja kokoonpano... 4 2.1.2 Koolle kutsuminen... 4 2.1.3 Päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä.

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä. Puolivuotiskatsaus 2016 Jakson liikevaihto oli 48 470 T (47 992 T ) Jakson liiketulos oli 1 365 T (1 204 T ) Jakson tulos oli 1 035 T (863 T ) Tulos per osake 0,070 Oma pääoma per osake 0,482 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla.

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla. Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Raskone Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: Suomen valtio %, Governia 15% 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Hämeenlinna Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskuksen

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2016

Ensimmäinen vuosineljännes 2016 Ensimmäinen vuosineljännes 2016 Jakson liikevaihto oli 23 447 T (23 571 T ) Jakson liiketulos oli 299 T (721 T ) Jakson tulos oli 212 T (515 T ) Tulos per osake 0,014 Oma pääoma per osake 0,443 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot