Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Talous Tulos budjetti vertailu Tuloslaskelma Tase Organisaatiokaaviot Ledningens översikt Management s review Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings En ole ikinä ollut uskollinen tyyleille tai muutenkaan pitkäjänteinen maalatessani. Tuntuu, että työskennellessäni ensimmäisen ajatuksen, ja loppuratkaisun välinen tapahtumaketju on lyhyt ja voimakas. Sitä voisi kuvailla näin: Ensin tuijotellaan karhua silmiin, ja ihan pian jo neuvotellaankin pedon kanssa planetaarisista asioista. Sitten maalaus onkin jo valmis ja seuraava sisään. Käsi tykkää tehdä laajoja liikkeitä, silmä takertuu yksityiskohtiin ja mieli vaatii enemmän. Taiteen kieli on myös kehon ja mielen kieli. Mielestäni musiikissa ja kuvataiteessa liikutaan samojen lainalaisuuksien ja tiedostamattomien rakenteiden huoneessa. Nämä kaksi ovat toisinaan minulle ihan yhtä. Se on ollut minulle tärkeä havainto. Se liittynee loppujen lopuksi kaikkeen. Minua ei kiinnosta taiteilijaelämä, vaan taiteen tekeminen Tekemistähän maalaaminen tosin on. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta kunnon tekemistä joka tapauksessa. Olen onnellinen, että se kipinä tähän työhön aikoinaan poltti tiensä ulos, ohittaen loppusuoralla monet helpommat vaihtoehdot elämästä nauttimiselle. Kaikki maalaukseni toistaiseksi, ja edellä mainituista asioista johtuen, ovat sarjasta Supercharged Paintings. 2 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

3 Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus analysoi huoltovarmuuden tilaa sekä sen perusteella suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Huoltovarmuuskeskus koordinoi yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa ja tuottaa sen kanssa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä ylläpitää ja kehittää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Visio Huoltovarmuuskeskus kykenee ylläpitämään ja kehittämään kansallista huoltovarmuutta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja talouden kehittymistä. Arvot Huoltovarmuuskeskus on sitoutunut, luotettava, yhteistyökykyinen, avoin ja osaava toimija, joka ymmärtää verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä. Huoltovarmuuden tavoitteet Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahdenja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja häiriötilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi huoltovarmuusorganisaatiolle tehtäväksi valmistella uudet huoltovarmuuden tavoitteet. Valtioneuvosto vahvistanee ne loppuvuodesta Kriittisen infrastruktuurin alat Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Kriittisen tuotannon alat Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

4 Johdon katsaus 2012 Suomen kansantalouden kasvu pysähtyi vuoden 2012 aikana. Alkuvuonna vahva kotimainen kysyntä kannatteli vielä taloutta, mutta eurokriisin luoma jatkuva epävarmuus ja heikko vientikysyntä painoivat koko teollisuuden tuotannon laskuun vuoden lopulla. Kauppatase pysyi edelleen alijäämäisenä. Työttömyyden kasvu on yksi Suomen talouden suurimpia uhkakuvia. Jos työttömyysaste nousee, kotitaloudet todennäköisesti reagoivat siihen kulutusta vähentämällä. Kotimaisen kysynnän puute heikentää talouden aktiviteettia entisestään, jolloin vaarana on itseään ruokkiva taantuma. Julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen vaatii vaikeita, pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kuluvan vuoden alussa positiivisia merkkejä on ollut kuitenkin havaittavissa: rahoitusmarkkinoiden luottamus euroalueelle on hiljalleen palautumassa, vientiyritysten tilauskannat ovat kasvussa ja globaalit talousnäkymät näyttävät kohtuullisen hyviltä, vaikkakin maailmantalouden kasvu jakautuu epätasaisesti. UUSIA STRATEGIOITA JA SÄÄDÖKSIÄ Valtioneuvosto teki 5. joulukuuta 2012 periaatepäätöksen kokonaisturvallisuudesta, jonka mukaan kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Päätöksessä täsmennetään ja selkeytetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista ja sen tavoitteena luoda entistä systemaattisempi tapa hallita turvallisuutta. Keskeiset strategiset kokonaisturvallisuuden linjaukset määritellään valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä täsmentävissä strategioissa ja ohjelmissa: yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista. Periaatepäätöksessä todetaan, että kokonaisturvallisuuteen liittyvän ennakoivan varautumisen pysyväksi yhteistoimintaelimeksi perustetaan puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Lisäksi komitea toimisi häiriötilanteen luonteesta riippuen tarvittaessa asiantuntijaelimenä. Valtioneuvosto antoi tätä koskevan asetuksen Komitea muodostettiin entistä turvallisuus- ja puolustusasiain komiteaa (TPAK) laaja-alaisemmaksi ja -pohjaisemmaksi. Siihen kuuluu nyt mm. Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Kansallista strategiaa kyberturvallisuudesta on valmisteltu keväästä 2011 lähtien puolustusministeriön johdolla, johon työhön myös huoltovarmuusorganisaatio osallistui. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen kyberturvallisuusstrategiaa koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2016 edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden 4 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

5 hallinnassa. Turvallisuuskomitea koordinoi strategian toimeenpanoa. Viestintäviraston osaksi on mm. tarkoitus perustaa Kyberturvallisuuskeskus, joka kerää ajantasaista ja analysoitua tilannetietoa ja välittää sitä eri toimijoille. Sitä tekee jo nyt kansallinen tietoturvaviranomainen CERT-FI, jonka palvelujen tuottamista huoltovarmuuskriittisille toimijoille Huoltovarmuuskeskus on rahoittanut vuodesta Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa jatkuvuuden hallinnassaan huomioon kyberuhat ja pitää yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuusorganisaatio ja HVK tukevat toimintaa selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. Uusi laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan Viranomaisilla on mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Siviilipuolella seurannan kohteena ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Puolustusvälineteollisuuden osalta seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilta osin seuranta koskee vain ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EU- ja EFTAvaltioiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat sopineet työnjaosta ja menettelytavoista ulkomaisia yritysostoja koskevassa seurannassa. ENERGIASEKTORI MUUTOKSESSA Joulun 2011 poikkeuksellisen voimakkaat rajuilmat aiheuttivat laajoja ja pitkiä sähkökatkoja ympäri eteläistä Suomea. Tämän seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti toimenpiteet sähkökatkojen riskien pienentämiseksi sekä yritysten ja kansalaisten palvelun parantamiseksi. Tämä johti nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen ja uusi energiamarkkinalaki on tarkoitus saattaa voimaan kesällä Sääntely on sen mukaan lisääntymässä ja tavoitteena on mm. sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tulisi Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi; muilta osin lain toimeenpanon valvonta kuuluu Energiamarkkinavirastolle. Poikkeuksellisen hyvän pohjoismaisen vesitilanteen johdosta Suomen sähköntuonti kasvoi jyrkästi (26 %), siitä huolimatta, että tuonti Venäjältä samaan aikaan pieneni huomattavasti. Sähkön nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi ennätykselliseen 20,5 %:iin. Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien vaurioituminen vaikutti hetkellisesti hintoihin, mutta ei sähkön toimitusvarmuuteen. Hallitus hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan), jolla pyritään yhdistämään Baltian maiden kaasuverkot Keski-Eurooppaan sekä rakentamaan nesteytetyn maakaasun jakeluun soveltuva LNG-terminaali Suomenlahden rannikolle. Toteutuessaan hanke parantaisi merkittävästi maamme energiahuoltovarmuutta. Energia-alalla oli meneillään muitakin ajankohtaisia tärkeitä hankkeita. Hallitus valmisteli energia- ja ilmastopoliittista strategiaa ja Euroopan unionin säädöksiä implementoitiin Suomen lainsäädäntöön. EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin komissiolle joulukuussa EU:n öljyvarastointidirektiivin soveltaminen alkoi , johon liittyen velvoitevarastointilainsäädäntöä muutettiin loppuvuodesta Koska Huoltovarmuuskeskuksesta ei tehty kansallista keskusvarastointiyksikköä, muutokset olivat verraten vähäisiä. Keväällä Suomesta tehtiin Kansainvälisen energiajärjestön IEPsopimukseen perustuva maatutkimus, jossa arvioitiin energia-alan huoltovarmuus- ja muita järjestelyjä. Raportti antoi kokonaisuudessaan Suomen tilanteesta hyvän arvion. Perusteluja kaivattiin lähinnä siihen, millä perusteilla Suomi pitää öljytuotteissa yli 90 päivän varastotasoa. KRIITTISTÄ ICT-INFRASTRUKTUURIA VARMISTETTIIN Suomen yli jouluna 2011 kulkeneet talvimyrskyt aiheuttivat viestiverkoille, myös VIRVE-verkolle, ennennäkemättömän laajoja häiriöitä. Varautumista energiansaannin häiriötilanteisiin ryhdyttiin heti vuoden 2012 alussa tehostamaan käynnistämällä viranomaisradioverkon kriittisimpien tukiasemien varavoimaratkaisujen parantamishanke Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella. Vuoden 2012 aikana nähtiin poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Joissakin tapauksissa valtiolliset intressit korostuivat. Suomessa hyökkäykset ovat olleet melko harvinaisia ja vaikutuksiltaan vähäisiä. Huoltovarmuuskeskus tiivisti yhteistyötä Viestintäviraston ja VTT:n kanssa, jolla tehostettiin tietoturvauhkien havainnointi- ja tiedottamistoimintaa sekä alan tutkimusta erityisesti teollisuusautomaation alalla. Huoltovarmuuskeskus teki selvityksen erilaisista tietoyhteiskunnan muutostekijöistä ja siinä erityisesti merikaapeliyhteyksien varmentamistarpeista. Kansainvälisten teleyhteyksien varmentamista Norjan kautta valmisteltiin hyödyntämällä valmistunutta Kaamasen Utsjoen kaapelireittiä. Kriittisen infrastruktuurin laajojen ja monialaisten häiriötilanteiden hallintaa ryhdyttiin parantamaan kehittämällä eri toimijoiden 24/7-valvomoiden yhteistyömahdollisuuksia ja toimintamalleja. Vanhoja ratkaisuja (kiinteä 2V-varaverkko) poistettiin tuotantokäytöstä. Huoltovarmuuskeskus osallistui viranomaisten erillisten tietoteknisten hankkeiden seuraamiseen ja edistämiseen asiantuntemuksellaan. Keskeisimpiä hankkeita olivat TUVE (turvallisuusverkko), VIRVE (viranomaisradioverkko) ja TORI (toimialariippumattomat ICT-tehtävät). HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN UUDISTUSTYÖ KÄYNNISTYI Nykyinen valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on vuodelta Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa aloittamaan työn tavoitepäätöksen uudistamiseksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa Uudistustyön pohjaksi huoltovarmuusorganisaatiossa laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä ja niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa laadittiin ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaatiossa maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

6 Huoltovarmuusorganisaatio arvioitiin JATKUVUUDENHALLINNAN EDISTÄMINEN Elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa tukevien työkalujen käyttö lisääntyi huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja poolitoiminnassa. Jatkuvuudenhallinnan työkaluja ovat mm. HUOVI-portaalin kypsyysanalyysi-sovellus, jatkuvuudenhallinnan ohjeet sekä suositukset ja mallilausekkeet (SOPIVA) liitettäväksi tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin. SOPIVA-menettelyjen käyttöönotto on edistynyt ja niitä on sovellettu useissa isoissa yrityksissä. Huovi-portaali on ollut tuotantokäytössä syksystä 2010 lähtien ja tämän vuoden alussa siihen oli rekisteröitynyt noin käyttäjää. Siihen on koko ajan tuotettu uusia ohjeita organisaatioiden jatkuvuussuunnittelun ja jatkuvuusharjoitusten tueksi. Jatkuvuudenhallintaa ja portaalin hyväksikäyttöä tukevaa koulutusta järjestettiin yleisinä sekä pooli- ja yrityskohtaisina tilaisuuksina. Huoltovarmuuden tilannekuva muodostettiin toisen kerran. Vuoden 2012 loppuun mennessä 19 poolia 24 poolista tuotti alaltaan tilannekuvaraportit (13 poolia vuonna 2011). Poolien tilannekuvaraportit sisältävät kaikkiaan 161 huoltovarmuuskriittisen yrityksen/toimipaikan jatkuvuudenhallinnan kypsyysanalyysit (142 yritystä/toimipaikkaa vuonna 2011). Helsingin kaupungin kanssa solmittiin sopimus siitä, että Huoltovarmuuskeskus tuottaa HUOVI-portaalin palveluna kaupungin varautumistoiminnan tueksi. Se on ensimmäinen julkishallinnon organisaatio, joka on ottanut järjestelmän käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö suoritti Huoltovarmuuskeskuksen viranomaistoimintojen toiminnan ajanmukaisuuden ja tehokkuuden evaluoinnin. Toiminnasta ei ole tehty aikaisemmin ulkopuolista arviointia. Selvityksen on laatinut Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Selvityksen mukaan public-private-partnership yhteistyötä pidetään laajasti suomalaisen huoltovarmuus- ja yleisemminkin varautumistyön vahvana perustana. Pitkäaikaisen yhteistyöperinteen säilyttäminen koettiin myös tärkeänä ja arvokkaana. Laajakantoisin oli johtopäätös, että nykyinen hajautettu kokonaisturvallisuuden ja -varautumisen malli on pirstaleinen, jolloin yli hallintorajojen menevät asiakokonaisuudet voivat jäädä ilman kokonaisvastuuta kantavaa tahoa Huoltovarmuusneuvosto laati nelivuotiskautensa lopuksi työryhmäraportin huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä. Se teki useita kehittämisehdotuksia. Neuvosto voisi säännöllisin väliajoin seurata pooli- ja sektorikentän aktiivisuutta ja työn tuloksellisuutta pääsihteerin esittämän yhteenvedon pohjalta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa (UTVA) tulisi informoida säännöllisesti huoltovarmuuden tilasta ja kehityssuunnista. Tämä voisi tapahtua niin, että UTVA:n asialistalla olisi kerran vuodessa huoltovarmuusorganisaation tuottama ajankohtainen katsaus. Eduskunnan roolia korostaisi se, että huoltovarmuuden painopisteet yleisellä tasolla asetettaisiin selontekomenettelyssä ja huoltovarmuudesta esitettäisiin oma erillinen selonteko eduskunnalle. Neuvoston ja koko huoltovarmuusorganisaation näkyvyyttä tulisi lisätä mm. viestintää kehittämällä. Neuvosto arvioi myös huoltovarmuuden resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Edustuksen kattavuutta ei tarvitsisi kasvattaa. Nykymuodossaan huoltovarmuusorganisaatio on valtion kannalta varsin kustannustehokas, eikä sitä tulisi pienten säästöjen vuoksi rampauttaa. Nykyisten resurssien puitteissa olisi pyrittävä keskittämään voimavarojen käyttöä. Myös kolmas sektori voitaisiin ottaa enemmän mukaan yhteistyöhön. Neuvoston kehittämisehdotusten toteuttamiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin. Kehitettiin poolitoiminnan strategiset mittarit, joilla seurataan poolien toiminnan laatua sekä poolitoiminnan vaikuttavuutta huoltovarmuuskriittisten toimijoiden piirissä. Mittarien avulla pyritään vuodesta 2013 alkaen kehittämään poolitoiminnan tavoitteenasettelua, sisältöä, seurantaa ja ohjausta. Eräiden poolien yhdistäminen käynnistyi ja kolmas sektori kytkettiin huoltovarmuustoimintaan perustamalla elintarvikehuoltosektorin yhteyteen Kotien omatoimisen varautumisen toimikunta (KOVA), joka toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johdolla ja johon kuuluu edustava joukko järjestöjä. Alue- ja paikallistason varautumista tehostettiin mm. laatimalla päivittäistavarahuollon ohjeistus, jota testattiin harjoituksissa ja seminaareissa. Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin toimintavuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui yli henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille arvokkaasta työpanoksestanne. Ilkka Kananen 6 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

7 Energiahuolto Öljymarkkinat hakivat tasapainoa Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat edellisen vuoden tapaan kohtuullisen suuret. Raakaöljyn hinta oli alimmillaan kesäkuun lopussa noin 91 dollaria barrelilta ja korkeimmillaan maaliskuussa noin 129 dollaria barrelilta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelu tasaantui syksyllä ja oli vuoden vaihteessa 110 dollaria barrelilta. Öljytuotteiden kuluttajahintoihin vaikuttavan euron kurssi suhteessa US-dollariin vahvistui loppuvuodesta, mikä alensi kuluttajahintoja selvästi. Esimerkiksi moottoribensiinin kuluttajahinta oli vuoden alhaisimmalla tasolla joulukuussa. Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimien öljyvarastojen käynnissä olevan kierrätyksen liikevaihto ja liiketulos muodostuivat molemmat ennakoitua suuremmiksi, koska Huoltovarmuuskeskuksen kaupalliset toimet painottuivat alkuvuoteen. Tällöin euroon lasketut hinnat olivat selvästi korkeampia kuin loppuvuodesta. Maakaasun käyttö väheni edelleen Maakaasun käyttö Suomessa vuonna 2012 oli 35 TWh (3,5 mrd. m 3 ). Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni 10,5 %. Myyntiä vähensivät maakaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä talouden taantuman vaikutus teolliseen tuotantoon. Maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa edelleen tärkein polttoaine Suomessa. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan maakaasulla tuotettiin 28 prosenttia kaukolämmöstä ja tässä yhteydessä tuotetusta sähköstä. Osuus laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on pieni, vain 2-3 % maakaasun kokonaiskäytöstä. Gasum Oy:n verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2012 oli yhteensä 4,7 GWh. Biokaasua syötettiin verkkoon Kouvolan Mäkikylästä sekä joulukuusta lähtien Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Suomenojan jätevedenpuhdistamolta. Gasum selvittää suuren mittaluokan nesteytetyn maakaasuterminaalin rakentamista. Terminaalin ympäristövaikutusten arviointi tehdään kahdessa paikassa, Inkoossa ja Porvoossa. Suomenlahden rannalle rakennettava terminaali palvelisi myös Baltian maita, jolloin sen rakentamiseen voi mahdollisesti saada EU-tukea. Toteutuessaan hanke parantaa maamme huoltovarmuutta. Energian toimitusvarmuudessa ei suurempia ongelmia Joulukuun 2011 myrskytuhojen korjausten jälkeen vuosi oli sähkön toimitusvarmuuden osalta tavanomainen eikä suurempia häiriöitä esiintynyt. Vuonna 2010 ja 2011 esiintyneistä laajoista sähkönjakelun häiriöistä johtuen on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu uutta sähkömarkkinalakia, jonka odotetaan tulevan eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2013 alkupuolella. Suuren kantaverkon häiriön tai laajan jakeluhäiriön varalta käynnistettiin voimatalouspoolin ja öljypoolin yhteisprojekti polttoainehuollon turvaamiseksi pitkän sähkökatkon aikana. Tuloksena syntyi pilottihanke muutamien palveluasemien varustamiseksi kiinteällä varavoimalla. Vuoden aikana käynnistyi Gaia Consulting Oy:ltä ja Ilmatieteenlaitokselta tilattu tutkimushanke äärevien sää- ja avaruussääilmiöiden vaikutuksesta kriittisiin infrastruktuureihin, jonka ensimmäisiä tuloksia esiteltiin huoltovarmuusseminaarissa. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistetään Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat samalla myös kotimaista huoltovarmuutta. Uusiutuvan energian tavoitteiden edistämiseksi tuli vuoden 2011 alusta voimaan laki biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta nestemäisissä polttoaineissa. Sen mukaisesti vuonna 2012 liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä oli 6 % biokomponentteja. Lämmitykseen käytetyssä kevyessä polttoöljyssä ei biokomponentteja enää käytetty. Kesän 2012 runsaiden sateiden ja ehtyvien turpeen tuotantoalueiden takia polttoturpeen tuotanto jäi huonoksi ollen noin 13 miljoonaa kuutiometriä. Tuotetulla turvemäärällä pystytään kattamaan kaksi kolmasosaa Suomen polttoturpeen minimitarpeesta lämmöntuotannossa. Turpeella on edelleen merkittävä asema monissa kunnallisissa energialaitoksissa ja teollisuudessa yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. Turpeen huonosta tuotantotilanteesta johtuen Huoltovarmuuskeskus antoi lokakuussa yhdessä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kotimaisten polttoaineiden jaoston kanssa tiedotteen. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä riittävää tuotantopinta-alaa että kehittyviä tuotantoteknologioita. On edelleen hyvä pitää mielessä, että maahamme on 1970-luvulla ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitosten riippuvuutta tuontipolttoaineista. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Energian huoltovarmuus Tulevia energiaratkaisuja tehtäessä on syytä varmistaa, että kotimaisia energialähteitä ja sähkön tuotantokapasiteettia on käytettävissä riittävästi. Energian huoltovarmuudelle on tärkeää, että myös nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa eikä turpeen käyttöä ainakaan merkittävästi vähennetä. Näitä tavoitteita edistetään muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Ydinvoiman käyttö ja lisärakentaminen on kaikista uusiutuvan energian lisärakentamishankkeista huolimatta edelleen huoltovarmuuden kannalta erittäin merkittävää. Sähköntuotannon tehoreservilain nojalla on ylläpidetty 600 megawattia tehoreserviä sähkön kulutushuippujen varalle, mutta sitä ei kertomusvuoden aikana tarvittu. Tätä määrää arvioidaan muutaman vuoden välein. Tehoreservin eräs toteuttamismuoto on kysyntäjousto. Automaattisen mittarinluennan vakiintuessa sähköverkkoyhtiö voi ohjata osaa kulutuksesta. Sähköhuollon varautumisen perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Suomen sähkönhankinta perustuu kotimaiseen tuotantoon ja sähkön tuontiin, markkinatilanteesta riippuen. Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, vaikka uutta ydinvoimakapasiteettia on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua. Suomen ja Ruotsin välinen uusi siirtoyhteys Fenno-Skan 2 valmistui vuoden 2011 lopulla. Uuteen kaapeliin tuli muutaman kuukauden käytön jälkeen ulkoisista syistä rikkoutuminen. Suomen aluehinta pysyi maltillisena, vaikka sähköntuonti Venäjältä väheni ja vanhempi Fenno-Skan 1 oli huollossa lokakuusta alkaen. Norjan ja Ruotsin runsas vesivoimantuotanto hyödytti Suomea ja vaikutti myös Viroon. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

8 Energiajärjestelmän sopeutumiskyky erilaisiin häiriötilanteisiin heikkenee samalla kun muu infrastruktuuri monimutkaistuu ja tulee entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat maakohtaiset arvioinnit, markkina-analyysit, direktiivit ja muut huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuollon varautumista Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo 87,14 / tynnyri Öljyvarastojen hoito ja varastojen kierrätys Valtion öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2016 ulottuvaa investointiohjelmaa. Siihen sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat peruskorjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristö- ja turvallisuusmääräysten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Investointeihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, mikä oli ennakoitua vähemmän onnistuneen kilpailutuksen takia. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä johtuviin kuluihin käytettiin 11,5 miljoonaa euroa. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan. Rikilliset kevyet polttoöljyt vaihdetaan rikittömiksi ja bensiinit vaihdetaan biokomponentteja sisältäviksi laaduiksi. Kertomusvuonna ohjelma toteutui suunnitellusti ja öljyvarastojen tuotekierrätyksestä oli vuoden vaihteessa toteutettu 60 %. Alkuvuoden korkean hintatason myötä tuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikavaihto 380 miljoonaa euroa oli ennakoitua suurempi. Vaikka kierrätyksestä johtuen varastojen hoitoon, ylläpitoon, varastotilojen vuokraamiseen ja investointeihin käytettiin aikaisempaa enemmän varoja, liiketulos muodostui varsin hyväksi. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta, koska myydyt tuotteet korvattiin uusilla suunnitellusti. Kansainvälisen yhteistyö EU:n kasvava riippuvuus maakaasun ja raakaöljyn tuonnista sekä ilmastomuutoksen edellyttämät toimet lisäävät energia-asioiden painoarvoa. EU:n uusi öljyvarastodirektiivi muuttaa öljytuotteiden varmuusvarastointiin liittyvää raportointia ja toimintaperiaatteita. Maakaasun EU-toimitusvarmuusasetukseen liittyvät suunnitelmat kaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisystä ja toimista toimitushäiriötilanteiden aikana laadittiin yhteistyössä Suomen huoltovarmuusorganisaation kanssa. Suunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin EU-komissiolle joulukuussa. Yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa syveni öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta. Kansainvälisten sopimusten ja öljydirektiivistä johtuvien velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointiin liittyviä sopimuksia oli kertomusvuonna vielä mahdollista tehdä Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Näiden sopimusten pohjalta raakaöljyä ja öljytuotteita voitiin varastoida kyseisissä maissa tietyin edellytyksin. Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Toiminnassa siirryttiin uuteen kolmivuotiseen toimintamalliin, jonka toteutus päättyi kertomusvuoden lopussa. Uusi vuosia koskeva suunnitelma vahvistettiin lokakuussa Suomessa pidetyssä kokouksessa. Päättyneestä kolmivuotiskaudesta laadittiin englanninkielinen arviointiraportti laajempaa jakelua varten tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa loka marras joulu Lähde: Nordpool Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 8 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

9 Kriittinen infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan palveluja turvataan Tietoyhteiskunnan riippuvuus kaikissa oloissa toimintavarmoista ja turvallisista ICT-palveluista on lähes kaikilla toimialoilla ilmeinen. Myös toimialojen keskinäisriippuvuus kasvaa jatkuvasti. ICT-palvelujen häiriöt heijastuvat tästä johtuen kriittisiinkin toimintoihin usealla tavalla, mikä korostaa laaja-alaisen ja toimialojen yli ulottuvan varautumisen merkitystä. Vuoden aikana tietoverkkoihin ja -palveluihin kohdistui uudenlaisia häiriötekijöitä. Nopeasti leviävät ja yhä kehittyneemmät verkkohyökkäykset keräävät tietoja ja mahdollistavat rikollista toimintaa muun muassa sähköiseen kaupankäyntiin liittyen. Hyökkäysten takana epäillään olevan valtiollisia toimijoita. Viestintäviraston tietoturvayksikkö jatkoi osana uusittua HVKyhteistyösopimusta havainnointiverkon käyttöönottoa ja laajentamista parantamaan huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuutta uusia uhkia vastaan. Huoltovarmuuskeskus jatkoi yhdessä Viestintäviraston CERT-FI:n ja VTT:n kanssa teollisuusautomaation tietoturvaa edistävän hankkeen jalkauttamista yrityksiin. Huoltovarmuuskeskus ja -organisaatio osallistui aktiivisesti vuoden lopulla valmistuneen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun ja käynnisti elinkeinoelämän osalta toimeenpano-ohjelman suunnittelun. Loppuvuoden 2011 voimakkaiden myrskytuhojen vuoksi käynnistettiin vuoden 2012 alussa viranomaisradioverkon tukiasemien sähkönsyöttöä parantava hanke. Huoltovarmuuskeskus jatkoi vuoden aikana kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoimintahankkeen pilotointia. Vuoden lopulla HVK ryhtyi kehittämään kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kanssa yhteistoimintamalleja, joilla edistetään laajavaikutteisten vaurioiden korjaamista. Vuodesta 1994 varautumiskäytössä ollut valtakunnallinen 2V-verkko purettiin ja sen toiminta lopetettiin Viranomaisradioverkon kehittämisohjelma saatettiin päätökseen myös Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen osalta. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien riskiarviointi korosti Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen turvaamista. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 % ja saavutti kapasiteettinsa ylärajan. Vuoden lopussa tehtiin päätös toiminnan laajentamisesta toiseen fyysiseen paikkaan siten, että tuotantotoiminta voidaan aloittaa siellä Yleisradion valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin käynnistämällä yhteishanke konesalipalvelujen varmentamiseksi ja hankkimalla maakuntaradioiden käyttöön siirrettäviä lähetyslaitteistoja. Radion hätätiedotejärjestelmän testauksessa helmikuussa onnistuminen nousi 93 prosentista 94 prosenttiin. Väestön varoittamista matkaviestimien avulla tutkittiin, mutta toistaiseksi tekniset vaikeudet ovat osoittautuneet ratkaisemattomiksi. Selvitystä jatketaan vuonna Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

10 Poolit tukevat yritysten jatkuvuuden hallintaa HUOVI-portaalin käyttöönottoa, sisällöntuotantoa ja koulutusta jatkettiin aktiivisesti pooleissa ja yrityksissä. SOPIVA-mallien käyttöönottoa huoltovarmuuskriittisissä verkostoissa edistettiin. Aluepooli järjesti neljä alueellista koulutusseminaaria. Vuosina yhdessä voimatalouspoolin kanssa toteutettuja tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaharjoituksia päätettiin jatkaa vuonna 2013 ja suunnittelu käynnistettiin. Tietoyhteiskuntasektorin toiminta ja kokoonpano uudistettiin. Tietotekniikka- ja tietoverkkopoolit yhdistettiin ja uuden ICT-poolin tehtäväksi annettiin myös kyberturvallisuuden edistäminen kaikkien poolien toimialoilla. Aluepoolin uudistaminen vastaamaan aluehallinnon ja kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen tarpeita käynnistettiin yhdessä ohjaavien ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa. Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyvyn haasteita Tonnistoverolaki tuli voimaan maaliskuussa, mikä yhdessä sekamiehityksen ja muiden merenkulun tukien kanssa paransi kotimaisen alusrekisterin kilpailukykyä. Näiden toimenpiteiden vuoksi Suomen lipun alle rekisteröityjen alusten määrä on kasvanut. Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi ja muut ympäristövaatimukset (mm. EEDI) nostavat Suomelle välttämättömän meriliikenteen kustannuksia merkittävästi. Vaihtoehtoisten toimenpiteiden, polttoaineiden ja teknisten ratkaisujen suunnittelu on käynnissä, minkä tavoitteena on kompensoida kustannusten nousua. Maakuljetuksissa haasteina ovat osaavan henkilöstön saanti, harmaa talous, kohoavat energia- ja muut kustannukset sekä yritysten taloudelliset ongelmat. Logistiikkasektorin toiminta, organisaatio ja nimi uudistettiin. Sektorin toiminta painottuu aiempaa enemmän normaaliajan häiriöiden hallintaan. Sektori järjesti toimintavarmuutta kilpailukykytekijänä käsitelleen seminaarin. Häiriönhallintaa ja turvallisuutta käsiteltiin myös maakuljetuspoolin seminaarissa. Kuljetuspoolien toiminnan painopisteinä oli häiriönhallinnan menettelytapojen edistäminen alan yrityksissä. Maakuljetuspooli järjesti useita alueellisia riskienhallinnan ja kriisiviestinnän koulutustilaisuuksia. Kuljetuslogistiikan toimintavarmuuden pilottihanke käynnistettiin tavoitteena logistiikkapalvelujen tilaajan ja toimijaverkoston vastuiden ja rajapintojen selvittäminen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kriittisen kuljetuskaluston varaosien saatavuutta parannettiin yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa. Logistiikka-alan aluetoiminta organisoitiin uudelleen. Viisi logistiikkatoimikuntaa aloittaa vuoden 2013 alussa ELY-L:n johtamina. Huoltovarmuusorganisaatio osallistui puolustusvoimien PV- LOG4-logistiikkaharjoitukseen ja KULJETUS 2012-seminaariin. Päämääränä oli parantaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa, kun liikennehallinnon organisaatiot ja varautumisen perusteet ovat merkittävästi muuttuneet. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, miten varmistetaan poikkeusoloissa sekä siviiliyhteiskunnan että puolustusvoimien tarpeet resurssein, jotka on mitoitettu normaaliolojen markkinaehtoisiin tarpeisiin. Finanssiala sopeutuu muutoksiin Rahoitusalan kansainvälistyminen on johtanut yhä laajempaan integroitumiseen kansainvälisiin teknisiin järjestelmiin ja sääntelyyn. Vahinko-, henki- ja työeläkevakuuttaminen toimivat pitkälti kansallisella tasolla, mutta niidenkin toiminta on riippuvaista monikansallisista järjestelmistä. Merkittävä osa finanssialan toiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä sijaitsee tai niitä hallinnoidaan Suomen ulkopuolella. Finanssisektorin teettämä selvitys maksujärjestelmän tulevaisuuden haasteista siirryttäessä yhteiseurooppalaiseen SEPA-järjestelmään käynnisti useita erillisiä jatkoselvityksiä. Vakuutusalan ja rahoitushuoltopoolin varautumisohjeistojen päivitys on osin jo tehty. Finanssialan tietoturvallisuuden kehittämiseksi perustettiin erillinen CERT-tiedonvaihtoryhmä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä Toimitusverkostojen riippuvuuksia, käyttäytymistä ja vaikutuksia selvittävä Huoltovarmuuskeskuksen, Puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisprojekti LOGHU4 jatkui. Projektin puitteissa järjestettiin työpajoja ja tuotettiin aineistoa logistiikan varmistamiseksi siviiliyhteiskunnan ja puolustusvoimien tarpeisiin. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut myös useisiin tietoturva-alan tutkimuksiin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan. Kansainvälisyys korostuu Kansainvälisessä toiminnassa seurattiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamista Suomessa energia- ja kuljetussektoreilla ja sen laajentamista ICT-alalle. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin uudistetun CEP-organisaation yhdistettyjen ryhmien kokouksiin. Milj. BRT Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, % Suomen kauppalaivaston tonnistonkehitys Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä Lähde: Liikennevirasto % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä 10 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

11 Perustuotanto Vuonna 2012 jatkui niin teollisuustuotannon, rakentamisen kuin yleisen talouskehityksen epävarmuus. Julkisuutta ja myös talouskehitystä hallitsivat edelleen julkisen talouden ja finanssimarkkinoiden ongelmat. Suomen viennin heikko kehitys on herättänyt huolen maamme kilpailukyvyn heikkenemisestä. Elintarviketeollisuudessa suhdanneongelmat eivät ole olleet merkittäviä. Raaka-aineiden hinnat niin metallien kuin elintarvikkeiden osalta pysyivät suhteellisen korkealla. Kaikki perustuotanto-osaston sektorit ja poolit osallistuivat syksyn 2012 aikana laajasti uuden huoltovarmuuden tavoitepäätöksen valmistelua taustoittavaan työpajojen sarjaan. Samoin osallistuttiin Puolustusvoimien toteuttamaan Pvlog 4 harjoitusprosessin useisiin työpajoihin. Elintarvikehuoltosektori Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori päätti laajentaa toimialuettaan perustamalla kotien omatoimien varautumisen toimikunnan, ns. Kova-toimikunnan. Tämän kautta kytkettiin kolmannen sektorin järjestöjä tiiviimmin mukaan huoltovarmuustoimintaan. Kaikki sektorin poolit osallistuivat Pieksämäellä toukokuussa järjestettyyn päivittäistavarahuollon häiriötilanneharjoitukseen. Sektorin poolien huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kaikki sektorin poolit kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan. Elintarvikealalla valmistui kaksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamaa tutkimusta: Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista sekä tutkimus Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Tutkimusten mukaan Suomen määrällinen riippuvuus tuonnista on edelleen suhteellisen pieni, mutta elintarviketoimialakin on verkottunut muun talouden lailla syvällisesti niin kansainvälisiin kuin kotimaisiin tuotantopanos- ja infrastruktuuriverkostoihin. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Public Health and Food/Water -komitean kokouksiin. Terveydenhuoltosektori Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat terveydenhuoltopooli, tekstiili- ja jalkinepooli, vesihuoltopooli sekä Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sektorin kokouksessa käsiteltiin ulkoistamisen tuomia muutoksia terveydenhuollon palveluille sekä Euroopan unionin aloitetta rajat Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

12 ylittävien terveysuhkien hallitsemisesta. Terveydenhuoltopooli järjesti terveydenhuollon pesulatoimintaa käsittelevän seminaarin. Vesihuoltopooli toteutti yhdessä voimatalouspoolin aluetoimikuntien kanssa vesilaitosten sähkönjakelun varmistamista kohentaneen yhteistyöhankkeen. Sektorin pooleista terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Public Health and Food/Water -komitean kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Teollisuussektori Huoltovarmuusorganisaatioon muodostettiin vuonna 2012 alussa teollisuussektori, jonka toiminta alkoi vakiintua. Teollisuussektoriin kuuluvat teknologiapooli, elektroniikkapooli, metsäpooli, kemian pooli sekä muovi- ja kumipooli. Sektorin kokouksissa käsiteltiin yleisiä talouden muutostrendejä ja teollisuusyritysten jatkuvuudenhallinnan kehittämistä. Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Teollisuussektorin pooleista kemian pooli, muovi- ja kumipooli, teknologiapooli sekä elektroniikkapooli kokosivat Huoviin toimialansa tilannekuvan. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Rakennuspooli jatkoi vakavia häiriötilanteita palvelevien aie- ja valmiussopimusten valmistelua pelastusalan kanssa sekä puolustusvoimien valmiusrakentamisen perusteiden tarkentamista eri aselajien kanssa. Rakennuspooli kokosi Huoviin toimialansa tilannekuvan. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Metallihintojen keskiarvot Alumiini /tn /tn Lyijy /tn Nikkeli Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Maanpuolustusratkaisujen toteutuneet ja vireillä olevat muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Huoltovarmuuskeskus osallistui puolustusministeriön työryhmään, joka laati raportin Huoltovarmuuskriittinen teknologia, tuotanto ja osaaminen. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti /tn Viljan hintojen keskiarvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi/Rapsi joulu 12 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

13 Hallitus Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Kesäkuussa nimitetyn uuden hallituksen toimikausi on Kertomusvuonna hallitus kokoontui 12 kertaa. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Oyj Jäsenet Ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Jukka Juusti, puolustusministeriö alkaen Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö asti Liikenneneuvos Mika Mäkilä, liikenne- ja viestintäministeriö alkaen Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö asti Ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö asti Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö asti Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom Ry Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

14 Huoltovarmuusneuvosto Valtioneuvoston nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna tavanomaiset kaksi kertaa. Kesäkuussa 2012 päättyneen kauden pääaiheet olivat strateginen omistajuus, sopimuksiin perustuva varautuminen, energiahuoltovarmuus, elinkeinoelämän ja hallinnon yhteistyö huoltovarmuusasioissa, elintarvikehuoltovarmuus, kuljetuslogistiikka sekä kansainvälinen yhteistyö. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli viimeisessä kokouksessaan toukokuussa asettamansa työryhmän raporttia huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa aloittamaan työn huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uusimiseksi. Samassa kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käynnistikin valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa. Valtioneuvosto asetti uuden huoltovarmuusneuvoston päättyväksi toimikaudeksi. Ensimmäisessä kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käsitteli Euroopan sähköjärjestelmän toimivuutta ja esitti kannanottonaan sähkön siirtojärjestelmän vahvistamista. Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo, Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Johtaja Erkki Kataja, Nokia Oyj Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oy Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto Johdon neuvonantaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy Valtiosihteeri Mika Rossi, valtioneuvoston kanslia Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Kenraalimajuri Jukka Juusti, PE (pysyvä asiantuntija) Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano Puheenjohtaja Vuorineuvos Ole Johansson, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunnan 3. puheenjohtaja Markus Eerola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Sotatalouspäällikkö Jarmo Lindberg, pääesikunta Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Kansliapäällikkö Arto Räty, puolustusministeriö Johtaja Pirkko Saarela, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) Tietohallintojohtaja Juha Turkki, Nokia Oyj 14 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

15 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 31. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura ja vaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna yksi henkilö siirtyi eläkkeelle. Keski-ikä oli 50,8 ja mediaani 53 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 26 ammattikorkeakoulu 2 keskiaste 2 perusaste 1 Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri tai useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen toteuttaminen jatkui. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtion IT-palvelukeskuksen perustamaan yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on saavuttaa tietoturvallisuuden perustaso määräaikaan mennessä, kuitenkin viimeistään mennessä. HUOVI-portaalin sisällön kehittäminen oli keskeisin tietohallinnon kehittämistoimenpide. Huovin kypsyyskysymysten käytön laajeneminen huoltovarmuuskriittisissä toimipaikoissa siten, että kansallinen huoltovarmuuden tilannekuva saatiin muodostettua 19 poolin toimialalla 24:stä. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestintää toteutettiin vuonna 2011 hyväksyttyjen viestinnän linjauksien mukaisesti. Tulossopimuksen mukaisesti ulkoista viestintää tehostettiin muodostamalla viestinnästä päätoiminen tehtävä. Huoltovarmuuden esittelemiseksi tuotettiin video. Syyskuussa HVK osallistui Lahdessa järjestetyille Turvallisuus ja Puolustus messutapahtumaan omalla osastolla. Talous Talouden kannalta ratkaiseva öljyn kierrätyskauppa oli edelleen erittäin kannattavaa. Pienentyneen volyymin vuoksi kokonaistulos jäi edellisvuotisesta ennätystasosta mutta oli edelleen varsin tyydyttävä. Voitto sitoutui valtaosaltaan varastotavaran tasearvojen nousuun. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä kiinteät kulut eivät saa ylittää huoltovarmuusmaksun tuottoa. Tällä linjauksella pyritään varmistamaan se, että rahaston kulurakenne ei ajan mittaan kehity kestämättömäksi rahaston varmoihin tuottolähteisiin nähden. Kertomusvuonna kiinteät kulut ylittivät selvästi huoltovarmuusmaksun tuoton, mihin vaikuttivat ratkaisevasti kertaluonteiset 15,7 milj. euron luottotappiot. Hyvän tuloksen ja vahvan maksuvalmiuden vuoksi kulujen ja tuottojen suhde ei ole huolestuttava, mutta kiinteiden kulujen kehitystä on seurattava myös hyvinä vuosina. Huoltovarmuusrahaston sijoittamattomat varat sisältyvät valtion kassavaroihin. Yhdystilin saatava tilikauden päättyessä oli 142,4 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 6,2 milj. euroa. Käyttöomaisuusosakkeiden hankintaan otettua luottoa lyhennettiin 60 milj. euroa. Tilikauden päättyessä ei ollut korollista velkaa. Huoltovarmuusmaksu yht Tuhatta euroa Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

16 Tulos budjetti vertailu 2012 toteutunut 2012 talousarvio 2012 TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,00 Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,00 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,00 Varastojen muutos , ,00 Varastointikustannukset , , , ,00 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , , , ,00 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,00 Poolien erityiskulut , ,00 Infrastruktuurikulut , ,00 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,00 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,00 LIIKEVOITTO , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 563, ,00 Osingot , ,00 Korkokulut , ,87 0, ,00 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,00 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,00 Tuloverot 2 233, ,28 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , ,00 16 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

17 Tuloslaskelma TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,60 Liikevaihto , ,80 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,79 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,19 Varastojen muutos , ,73 Varastointikustannukset , , , ,26 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,63 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,27 Muut henkilösivukulut , , , ,87 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,56 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,28 Poolien erityiskulut , ,26 Infrastruktuurikulut , ,44 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut , ,98 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,57 LIIKEVOITTO , ,53 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 563, ,06 Osingot , ,62 Korkokulut , , , ,38 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,91 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,91 Tuloverot 2 233, , , ,52 TILIKAUDEN VOITTO , ,39 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

18 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,65 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset ja rakennelmat , ,93 Koneet ja kalusto , ,19 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,85 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,60 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,33 PITKÄAIKAISET SAAMISET Annetut ennakot 0, ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,01 Alv-saaminen , ,48 Muut saamiset , ,52 Siirtosaamiset , , , ,02 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,61 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,74 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,09 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset lainat 0, ,25 Ostovelat , ,05 Muut lyhytaikaiset velat , ,98 Siirtovelat , , , ,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,76 18 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

19 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus

20 Huoltovarmuusorganisaatio Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialansektori Teollisuussektori Kauppa- ja jakelupooli KOVA-toimikunta Öljypooli Maakaasujaosto Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Voimatalouspooli Aluetoimikunnat Kaukolämpöjaosto Kotimaisten polttoaineiden jaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja jalkinepooli Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli TIVA-toimikunnat Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Rahoitushuoltopooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennuspooli aluetoimikunnat Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n ) FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION Försörjningsberedskapsrådet Försörjningsberedskapscentralen Styrelse Sektorn för livsmedelsförsörjning Sektorn för energiförsörjning Sektorn för transportlogistik Sektorn för hälsovårdsförsörjning Sektorn för informationssamhället Sektorn för finansbranschen Sektorn för kritisk basindustri Basproduktionspoolen Livsmedelsindustripoolen Poolen för handel och distribution Hushållsberedskapskommitté Krafthushållningspoolen Regionkommissioner Fjärrvärmesektionen Sektionen för inhemska bränslen Oljepoolen Naturgassektionen Lufttransportpoolen Marktransportpoolen Sjötransportpoolen Poolen för hälsovårdsförsörjning Poolen för vattenförsörjning Textil- och skodon poolen Grafiska poolen Poolen för masskommunikation ICT-poolen Regionpoolen TIVA-kommissioner Finansförsörjningspoolen Försäkringsbranschens pool Kemipoolen Teknologipoolen Elektronikpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Byggnadspoolen regionkommissioner Försörjningsberedskapskritiska företag (ca 1.900) ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Council for Security of Supply and Infrastructure National Emergency Supply Agency (NESA) Board Food Supply Cluster Energy Cluster Transport and Logistics Cluster Health Cluster Information Society Cluster Finance and Insurance Cluster Industry Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool Household Preparedness Commission Power and District Heating Pool Regional commissions District Heating Section Domestic Fuels Section Oil Pool Natural Gas Section Air Transport Pool Surface Transport Pool Maritime Transport Pool Public Health Pool Water Pool Textile and Footwear Industry Pool Printing Industry Pool Mass Communication Pool ICT Pool Regional Pool Regional TIVA Commissions Finance Pool Insurance Pool Chemical Industry Pool Technology Pool Electronics Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool Regional commissions Prioritised Enterprises (about 1.900) 20 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen ENERGIAN SAATAVUUS KANSALLISEEN TURVALLISUUDEN VÄLTTÄMÄTÖN EHTO 2 Ilkka Kananen YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle. VUOSIKERTOMUS 2011 TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN Syntynyt 1980 Espoossa Asuu Vantaalla KOULUTUS Visualisti, FBC Prakticum 2011 Taidemaalari, Pekka Halosen akatemia 2002 Ylioppilas, Helsingin Kuvataidelukio

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren 1 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos ja kun kuitenkin Väestön toimeentulo, välttämättömän

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteiskunnan varautuminen

Yhteiskunnan varautuminen Yhteiskunnan varautuminen VIRVE -päivä 20.3.2012 Marina Congress Center, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen hallitus 21.3.2012 1 Mihin varaudutaan? Huoltovarmuusuhkakuvat

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite

Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite VUOSIKERTOMUS 2013 Sisällys Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite Öljyhuollon kriittisen kuljetuskapasiteetin turvaaminen Ruutituotannon säilyttäminen

Lisätiedot

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa Varmistamme, että yhteiskunta toimii myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että arkipäiväiset asiat toimivat.

Lisätiedot

Johdon katsaus 2009. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä

Johdon katsaus 2009. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä Vuosikertomus 2009 Johdon katsaus 2009 Yleismaailmallinen talouskriisi saavutti vuonna 2009 pohjakosketuksen, mutta toisella vuosipuoliskolla maailmantaloudessa näkyi jo elpymisen merkkejä. Varsinaista

Lisätiedot

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Jyrki Hakola, johtaja, perustuotanto-osasto Huoltovarmuustilaisuus, Agronomiliitto 14.4.2015 2 HUOLTOVARMUUDEN LÄHTÖKOHDAT HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen

Lisätiedot

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen HUOVI verkoston sähköinen työympäristö Sähköinen työpöytä -seminaari 29.04.2010 Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen 1 Esityksen sisältö Huoltovarmuus Huoltovarmuusorganisaatio HUOVI-portaali, huoltovarmuusorganisaation

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Vuosikertomus 2008 Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Toiminnassa korostui vuonna 2008 kaksi merkittävää muutosta: huoltovarmuusorganisaation uudistaminen ja valtioneuvoston uusi päätös huoltovarmuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen VUOSIKERTOMUS 2014 Sisällys Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Sähkön jakelun varmistaminen Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA Johtaja Hannu Pelttari Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Espoo HAURAS NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE Johtava analyy+kko Hannu Hernesniemi Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari Helsinki 14.3.2013 1 14.3.2013 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/21.8.2008,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta

Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta Mika Purhonen 21.2.2007 HVK PowerPoint template A4 28.02.07 1 Suomen energiajärjestelmän ominaispiirteitä Energiaintensiivisyys Suuri huipputehon tarve Monipuoliset energialähteet

Lisätiedot