Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Transkriptio

1 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

2 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-, metalli- ja kemianteollisuus) ja edelleen nämä toimialat muodostavat suuren osan suomalaisen teollisuuden volyymista. Vuonna 2012 näiden alojen osuus vientituloista oli noin kolmannes, tavaraviennistä yli 40 % ja ne työllistivät suoraan noin henkilöä ja kerrannaisvaikutusten kautta vielä merkittävästi enemmän. Vaikka energiaintensiivisten teollisuustoimialojen suhteellinen merkitys on viime vuosina alentunut, löytyy niiden joukosta myös toisenlaisia kehityssuuntia. Paljon energiaa käyttäviä, mutta selvästi kasvavia teollisuuden tai teollisuuteen verrattavia aloja ovat esim. kaivosteollisuus, kemianteollisuus ja datakeskukset.

3 Suomen vienti toimialoittain 2011 Tiedot perustuvat Pellervon Taloustutkimus PTT:n Eurostatin tilastoista kokoamiin tietoihin

4 Energiaintensiivisen teollisuuden energian hankinta Raskaan teollisuuden sähkön hankinta poikkeaa Suomessa useimmista kilpailijamaista oman tuotannon suurena osuutena Metsäteollisuusyrityksillä on CHP-laitoksia, joissa keskeisimpinä polttoaineina ovat omat puuperäiset jätepolttoaineet Lisäksi yhtiöt omistavat suuria osuuksia vesi- ja ydinvoimalaitoksissa (ns. Mankala-järjestelmä) Metsäteollisuuden sähkön hankinta perustuu näin ollen suurimmalta osin päästöttömiin energialähteisiin. Metsäteollisuuden tuotannon energiaintensiivisyys vähenee jatkossa huomattavasti, kun uusien tuotteiden, kuten biopolttonesteiden ja biokuitumateriaalien, tuotannon osuus kasvaa. Myös metallien jalostuksessa ja kemianteollisuudessa osa sähköstä saadaan omista voimalaitoksista sekä osuuksista muissa voimaosuuksista.

5 Energia tuotantokustannuksena Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu on uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Energiaintensiivisen teollisuuden tuotteista merkittävä osuus viedään, jolloin energian hinta vaikuttaa tätä kautta myös kyseisten toimialojen vientikilpailukykyyn, vaihtotaseeseen sekä talouskasvun. Energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Erityisesti paljon energiaa käyttävän teollisuuden investointien kannalta on oleellista saada riittävä varmuus energian hinnan tulevasta kehityksestä pitkällä aikavälillä.

6 Energia tuotantokustannuksena Pöyry Management Consulting Oy:n selvityksestä Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta (valmistunut ), kuinka sähkön hinta suurille teollisuuskuluttajille muodostuu Suomessa Ruotsissa ja Saksassa.

7 Energiaintensiivisen teollisuuden energian hankinta Suomessa teollisuuden energiakustannusten nousua on pyritty kilpailijamaiden tapaan hillitsemään muita sektoreita kevyemmällä energiaverotuksella. Teollisuudella on palvelualoja ja kotitalouksia alempi sähköverokanta, jonka lisäksi energiaintensiivisellä teollisuudella on myös ns. energiaveroleikkuri. Tällä menettelyllä kaikkein energiaintensiivisimmillä teollisuuden aloilla verorasitus saadaan pysymään kohtuullisena.

8 Energia tuotantokustannuksena Energian hinta muodostaa vain osan energiaintensiivisen teollisuuden tuotantotekijäkustannuksista raaka-aine-, työ- ja pääomakustannusten ohella. Paljon energiaa käyttävissä prosesseissa energiakustannus on merkittävä ollen noin 5-10 % tuotannon arvosta ja samaa suuruusluokkaan kuin palkkakustannukset. Seuraavassa on esitetty vertailuja energiakustannusten ja muiden välituotteiden osuudesta koko tuotannosta massa- ja paperituotannossa sekä perusmetallituotannossa jaoteltuna raudan ja teräksen valmistukseen (ferrous metals) ja värimetallien valmistukseen (non-ferrous metals).

9 Energia tuotantokustannuksena Paperi, sellu ja paperituotteet FI SE AT ES DE FR UK NL Ylijäämä Henkilöstökulut Energia välituotteet Muut välituotteet BE IT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tiedot ovat vuodelta 2010 ja perustuvat Pellervon Taloustutkimus PTT:n Eurostatin panos-tuotos - aineistosta kokoamiin tietoihin.

10 Energia tuotantokustannuksena Raudan ja teräksen valmistus AT SE DE ES UK FR BE Ylijäämä Henkilöstökulut Energia välituotteet Muut välituotteet FI IT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tiedot ovat vuodelta 2010 ja perustuvat Pellervon Taloustutkimus PTT:n Eurostatin panos-tuotos - aineistosta kokoamiin tietoihin.

11 Energia tuotantokustannuksena Värimetallien valmistus NL ES FI DE UK BE FR SE Ylijäämä Henkilöstökulut Energia välituotteet Muut välituotteet AT IT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tiedot ovat vuodelta 2010 ja perustuvat Pellervon Taloustutkimus PTT:n Eurostatin panos-tuotos - aineistosta kokoamiin tietoihin.

12 Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja hiilivuodon riski Suomelle on tärkeää, että tulevissa kansainvälisissä ilmastoratkaisuissa minimoidaan energiaintensiivisen teollisuuden riski tuotannon ja investointien siirtymiselle sellaisiin maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta samanlaista kustannusrasitusta kuin kotimaassa (ns. hiilivuoto). Mikäli hiilivuotoa jatkossakin joudutaan torjumaan erilaisilla kompensaatiomekanismeilla, esimerkiksi päästöoikeuksien ilmaisella alkujaolla ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolla, olisi hyvä että näiden soveltamiseen olisi käytössä EU:n laajuisia mekanismeja.

13 Energiaintensiivisen teollisuuden asema Suomessa jatkossa Elinkeinorakenteen kehitys on monipuolistumassa ja tasapainottumassa muiden alojen kasvun myötä ja tämän kehityksen turvaamiseksi Suomella on kaikki syyt panostaa uusien toimintojen kuten Cleantech, kasvuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muiden toimialojen olemassaoloa tai kehitystä pitäisi samalla heikentää. On etu sekä Suomelle että globaalin ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumiselle, että hyvin toimiva ja moderni energiaintensiivinen teollisuus säilyy Suomessa myös jatkossa.

14 Nelikenttäanalyysi Vahvuudet o Suomessa on omasta takaa metsäteollisuuden raaka-ainetta ja erityisesti pitkäkuituista puuainesta jota ei ole kaikissa maissa o Metsäteollisuus perustuu suurelta osin uusiutuvan energian käyttöön o Suomessa energian hinta on vielä kilpailukykyinen Euroopan maihin verrattuna o Suomessa teollisuus toimii jo nyt energiatehokkaasti o Suomessa on paljon prosessiteollisuuden osaamista Heikkoudet o Suomen teollisuuden rakenne on energiaintensiivinen jolloin energian hinnan muutoksilla saattaa koko kansantalouden näkökannalta olla suurempi vaikutus kuin monessa muussa maassa o Suomen teollisuuden rakenne altistaa sen hiilivuotoriskille o Teollisuudella on suuri aluetason merkitys, jolloin tuotannon sulkemisen vaikutuksia ei saada helposti korvattua Mahdollisuudet o Biotalouden (esim. biopolttoaineet) kehittyminen ja kasvu mahdollistavat uusien tuotteiden kehittämisen olemassa olevia tuotantolaitoksia hyödyntäen o Clentech-toimialan ja energiaintensiivisen teollisuuden yhteistyö ja yhdistäminen Uhat o Kansainvälistä ilmastosopimusta ei saada sovittua o Hiilivuo toteutuu ja cleantech-sektorille syntyvät uudet työpaikat vaativat erilaista osaamista kuin menetetyt tehdastyöpaikat