Mitä vaikuttavuuden mittaaminen tarkoittaa lääkärin kannalta? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL LKT, anest.el

Transkriptio

1 Mitä vaikuttavuuden mittaaminen tarkoittaa lääkärin kannalta? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL LKT, anest.el

2 Laatu laadun mittaaminen on välttämätön edellytys laadun parantamiselle järjestelmässä. Potilaan parhaaksi - laadun mittaaminen on yksittäisen lääkärin ja profession näkökulmasta tärkeää. miten lääkäreiden Stakesille ja sittemmin THL:lle keräämä tieto on palvellut laadun parantamista??

3 Mittaaminen pelkkä mittaaminen ei riitä, tietoa tulee myös käyttää: esim. potilaan valinnanperusteeksi, kustannusvaikuttavan järjestelmän rakentamiseksi - kytkös tuottajien rahoitukseen - onko toteutumassa?? Toisaalta miksi nähdä mittaamisen vaiva, jos ei ole pakko? Onko meillä aito kannuste mitata?

4 Laadun mittaaminen Laadun mittaaminen vaatii uudenlaista tiedonkeruuta. Laatutietoketjun alkupäässä on useimmiten lääkäri. Lääkärin kannalta on olennaista että tämä tiedonkeruu on automaattista eikä muodostu lisäkuormitukseksi: lisäklikkailuiksi ja tiimalasin tuijotteluksi ym. Hallinnollisen tiedon keruussa on nykyisin ikävä kyllä näitä ongelmia. Tässä suhteessa toimivien tietojärjestelmien tekeminen ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä, eli onnistuu jos halutaan. Jos laadun mittaaminen on tärkeää, sen tulee olla prosessin ytimessä ja tulosten kannalta keskeisten parametrien kirjautua osana prosessia

5 Laadukas laadun mittaaminen on vaativaa, esim: huippukirurgin matalat laatupisteet johtuen selekoituneesta potilasjoukosta hoitaessaan vaikeimmat tapaukset Tähän liittyy tiedotuksen hallinta laatutyöstä tiedotettaessa

6 Case Turku lonkkaleikkaus media Numerot sinänsä olivat ihan oikeat. Perfect analyysissä kustannus ei kuitenkaan ole sairaalan laskutushinta vaan teoreettinen laskennallinen kustannus, jossa huomioidaan käytetyt resurssit ja yhtenä merkittävänä tekijänä on sairaalassaoloaika. Se on itse asiassa erittäin hyvä kustannusmalli, joka estää hinnalla kikkailun. TYKSin kustannukset tuona vuonna olivat varmasti keskitasoa tai vähän sen ylikin. Hoitoaikoja oli lyhennetty, mutta varsinaista painetta vuodeosastopaikkamäärän vähentämisen ei silloin vielä samalla tavalla kuin nyt ollut. Tämä tieto oli siis ihan oikea.

7 Case Turku..mitattuja parametreja Yksi niistä on ensimmäisen vuoden aikana tehdyt uusintaleikkaukset; käytössä olleisiin sementittömiin lonkan tekoniveliin liittyy suuri varhaisen murtuman riski, mutta pitkäaikaispysyvyys on sementillisiä parempi. Sitä analyysi ei kuitenkaan mittaa tässä vaiheessa. Eli oikea johtopäätös, olisi että korkea hinta ei välttämättä takaa alhaista ensimmäisen vuoden murtumakomplikaatiriskiä. Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin laatu. Samassa perfect-analyysissä oli katsottu myös infektioprosenttia ja siinä TYKS oli kokonaisuutena parhaita. Se on myös iso osa laatua. Lisäksi laatuun kuuluu toiminnalinnen tulos ja potilastyytyväisyys, jota ei perfect hankkeessa analysoida lainkaan. Mielenkiintoiseksi utilitas uutisen teki vielä se että aineisto oli vanhaa, uudempi aineisto laittoi sairaalat ihan toiseen järjestykseen. Tämä taas johtuu siitä että yksittäisen vuoden analyysin N-luku on niin pieni että yksittäiset komplikaatiot muuttavat dataa huomattavasti erityisesti pienten sairaaloiden osalta. Tästä syystä pitäisi katsoa useamman vuoden dataa.

8 Laatumittaus ja julkisuus vaaditaanko lääkärikunnalta hieman uudenlaista ajattelua ja asennoitumista pitkällä aikavälillä: pitää hyväksyä että yksiköiden ja ammattilaisten välillä on laatueroja. Tämä on normaalia ja inhimillistä. Kaikki potilaat ei saa samanlaatuista hoitoa. Mutta mittaaminen kannustaa näiden erojen kapenemiseen? Vaiko selittelyyn?? Sama kuin potilasturvallisuusasiassa - kyse on siitä, onko inhimillistä, että lääkäri tekee virheitä?

9 Mitä laatu on? vai kuka määrittelee, mitä on laatu lääkäri, talousjohtaja, poliitikko, potilas, it-ammattilainen?? mikä on laadukasta ja millä mittarilla sitä tulisi mitata? Tässä lääkäreillä tulisi olla aivan keskeinen rooli. Tarvitaan syvällistä kliinistä osaamista. Yhtälailla kuin ei ole järkevää että insinöörit tekisi käypä hoito suositukset, ei ole järkevää, että talousjohtaja määrittää hoidon laadun. Potilasta ei voi ohittaa laatua määritettäessä.

10 Mitä vaikuttavuuden mittaaminen tarkoittaa lääkärin kannalta? Vaikka näitä haasteita sekä muitakin laadun mittaamiseen ja käyttämiseen järjestelmän ohjauksessa on, se ei tarkoita etteikö tähän suuntaan pitäisi mennä. Mittareita käyttöönottamalla löytyy kannusteet myös niiden kehittämiseen. Ensin työtä, sitten työn tietoon perustuvaa itseohjautuvuutta ja prosessiohjautuvuutta kohti potilaan parasta.

11 Kiitos

12 Hoidon kustannukset tiedämme, mutta onko hoidosta potilaalle hyötyä? Miten potilaalle tuotettua hyötyä voidaan tarkastella Suomen terveydenhuollossa klo 13-13:45 (Ilkka Vohlonen) -> Mikko Vienonen, FCG Virpi Pitkänen, FCG Heikki Pälve, SLL Mika Keinänen, FCG Juha Tuominen, Terveystalo Päiväys: Sivu 1

13 kuolleisuus Page 2

14 Mittarin tarkoitus on heijastaa todellisuutta mahdollisimman hyvin. Useimmat indikaattorit ovat kuin pisara joka heijastaa hyvin todellista maailmaa, mutta kuvaa pitää osata tulkita ja lukea oikein. JA TOIMIA SEN MUKAAN!

15 Terveyshyödyn seuranta väestötasolla: Kaupunginosakohtaiset ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet klo 13 Virpi Pitkänen Mikko Vienonen Päiväys: Sivu 4

16 PYLL (Potential Years of Life Lost) OECD-maissa 70-luvulla kehitetty menetelmä Tarkastellaan kuolleiden ikää kuolinhetkellä Mitä nuorempana henkilö kuolee, sitä ei toivotumpaa se on Kansainvälinen vertailtavuus OECD, WHO ja Maailman pankki seuraavat säännöllisesti kansantalouden kehittymisen näkökulmasta Kanada seurannut systemaattisesti kansanterveyden kehitystä jo lähes 50 vuotta liittovaltion ja provinssien tasolla Suomessa käytetty reilut 10 vuotta Kuntaliiton aloitteesta kunnittain Venäjä aktivoitunut laajalti Suomessa tehty ensimmäiset kaupunginosakohtaiset tutkimukset Päiväys: pp.kk.vvvv Sivu 5

17 PYLL-menetelmänä Indeksin laskeminen perustuu kuolinsyyrekisterin ICD10:n tietoihin; 12:een ehkäistävissä olevaa kuolinsyyryhmää (WHO:n määrittelemä luettelo) Menetelmä (OECD) vertaa henkilön ikää kuolinhetkellä hänen laskennalliseen elinajanodotteeseen (sopimusperäisesti käytetty 70 vuotta) Indeksi on ikävakioitu ja se ilmoitetaan summa-lukuna henkilöä kohti 95 %:n luottamusvälien mukaan Päiväys: pp.kk.vvvv Sivu 6

18 PYLL-menetelmän vahvuuksista, heikkouksista, ja rajoituksista / 1 Mukana vain tietyt kuolinsyyryhmät (ehkäistävissä olevat) Ikäraja 70 vuotta (vrt. Sotkanet 80 vuotta) Kohdeväestön arvoa verrataan koko maan arvoon (vrt. sairastavuusindeksi) Herkkä kuvaamaan nuorena kuolemisesta aiheutuvia menetyksiä (ikävakiointi) Pienet kunnat ja pienet väestömäärät (useamman vuoden seurantajakso) Kansainvälinen vertailtavuus (kuolinsyyrekisterien luotettavuus) Päiväys: pp.kk.vvvv Sivu 7

19 PYLL-menetelmän vahvuuksista, heikkouksista, ja rajoituksista / 2 Väestön terveydentilan kehityksen seuranta (kolmen vuosikymmenen ajanjakson seuranta; pitkään jatkuneet terveysongelmat esiin) Pystytään arvioimaan ehkäisyinterventioiden tuloksia Sairauden lopputuloksen perusteella Prosessien toteutumisella Kasvavien ongelmien identifiointi ja priorisointi Kaupunginosakohtaisilla tulokset vs. kuntakohtaiset tulokset Päiväys: pp.kk.vvvv Sivu 8

20 PYLL OECD-maissa Kaikki kuolinsyyt Menetetyt elinvuodet / / yhteensä Russia, SPb OECD Health Data 2011

21 Menetetyt elinvuodet -indeksi Espoo Espoo; Pohjois-Espoo Espoo; Suur-Espoonlahti Espoo; Suur-Kauklahti Espoo; Suur-Leppävaara Espoo; Suur-Matinkylä Espoo; Suur-Tapiola Espoo; Vanha Espoo Espoo; Tuntematon Helsinki Helsinki; Eteläinen suurpiiri Helsinki; Itäinen suurpiiri Helsinki; Kaakkoinen suurpiiri Helsinki; Keskinen suurpiiri Helsinki; Koillinen suurpiiri Helsinki; Läntinen suurpiiri Helsinki; Pohjoinen suurpiiri Helsinki; Östersundomin suurpiiri Helsinki; Tuntematon Oulu Oulu-Uleåborg; Alue 1 Oulu-Uleåborg; Alue 2 Oulu-Uleåborg; Alue 3 Oulu-Uleåborg; Alue 4 Oulu-Uleåborg; Alue 5 Oulu-Uleåborg; Alue 6 Oulu-Uleåborg; Alue 7 Oulu-Uleåborg; Tuntematon Tampere Tampere; Eteläinen suuralue Tampere; Kaakkoinen suuralue Tampere; Keskinen suuralue Tampere; Koillinen suuralue Tampere; Lounainen suuralue Tampere; Luoteinen suuralue Tampere; Pohjoinen suuralue Tampere; Tuntematon Turku Turku; Hirvensalo-Kakskerta Turku; Keskusta Turku; Länsikeskus Turku; Maaria-Paattinen Turku; Nummi-Halinen Turku; Pansio-Jyrkkälä Turku; Runosmäki-Raunistula Turku; Skanssi-Uittamo Turku; Varissuo-Lauste Turku; Tuntematon Vantaa Vantaa; Aviapolis Vantaa; Hakunila Vantaa; Kivistö Vantaa; Koivukylä Vantaa; Korso Vantaa; Myyrmäki Vantaa; Tikkurila Vantaa; Tuntematon Kasvaimet CVD Alkoholi Tapaturmat Itsemurhat Sivu 10

22 PYLL-kuva eri kaupungeista

23 FIN-PYLL PROSESSI

24 FIN-PYLL TAVOITTEET Luoda verkosto, jossa ovat Suomen Kuntaliiton johdolla mukana Suomen suurinta kuntaa/kaupunkia Verkosto mahdollistaa kaupunkien kokemusten vaihtamisen sekä hyvien käytäntöjen vertailun Selvittää ja arvioida, miten eri syistä menetetyt elinvuodet vaihtelevat kaupunginosittain ja mikä siihen voi olla syynä Vähentää ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää Parantaa kuntien sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä väestön hyvinvointia ja kaventaa kaupunkien välisiä sekä kaupunginosakohtaisia eroja ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien osalta Edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sosioekonomisten terveyserojen kaventumista Saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä Luoda hyvä käytäntö väestön hyvinvoinnin tilan seurantaan systemaattisesti osana sähköistä hyvinvointikertomusta (vähintään 4 vuoden välein) ja kaupunginosakohtaisesti

25 Kiitos mielenkiinnostanne! Yhteystiedot Virpi Pitkänen erityisasiantuntija, TtM puh