Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!"

Transkriptio

1 Metsänlannoitusopas

2 Metsänlannoitus on tuottava sijoitus Sisällysluettelo Metsänlannoitus on tuottava sijoitus 2 Metsänlannoituksen perusteet 4 Metsän ravinnetilan selvittäminen 6 Lannoitus parantaa metsän kasvua ja terveyttä 8 Lannoitus kangasmailla 10 Lannoitus turv la 12 Boorilannoituksella apua metsän kasvuhäiriöihin 14 Lannoitus on erinomainen sijoitus 16 Lannoituksen kustannukset, rahoitus ja verotus 18 Lannoituksen vaikutus puun laatuun 19 Yaran puhtaat metsälannoitteet 20 Metsänlannoituksen toteutus 22 Metsänlannoituksen ympäristövaikutukset 24 Yhteystiedot 26 Muistiinpanoja 27 Metsänlannoitus on tuottavin metsätalouden investointi. Lisäravinteilla lisäät metsän tuottoa ja parannat metsätalouden kannattavuutta. Jo yhdellä lannoituskerralla voit saada metsästä lisätuloja useita satoja euroja hehtaarilta. Lannoituksella kasvatat laatupuuta ja aikaistat hakkuutuloja, sillä lannoitus lisää kasvua ja nopeuttaa puuston järeytymistä. Samalla varsinkin toistuvilla lannoituksilla kiertoaika ja hakkuiden väli lyhenevät. Oikeaoppinen lannoitus parantaa myös puun laatua ja käyttökelpoisuutta sahatavarana. Voit määrittää metsän ravinnetilan ja lannoitustarpeen kasvupaikkatyypin, puuston kehitysluokan ja iän perusteella. Tuottavimpia kasvatuslannoituskohteita ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden havupuustot ja vastaavat turvemaat. Mahdollisissa ravinnepuutoskohteissa kannattaa käyttää ravinneanalyysiä. Selvät puutosoireet näkyvät myös silmä varaisesti puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna. Toteuta metsänlannoitus vaivattomasti yhteishankkeena, jolloin useamman metsänomistajan lannoitukset hoidetaan keskitetysti. Voit suorittaa levityksen myös itse käsin tai maa taloustraktoria apuna käyttäen. Kysy yhteishankkeista ja valtion avustuksesta metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäkeskuksesta. Yara Suomen metsälannoitteet valmistetaan Suomessa ja ne on kehitetty suoma laisiin metsiin. Lannoitteet ovat tutkittuja ja turvallisia. Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön, sekä ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita. PEFC/ Kysy lisää metsänlannoituksesta! Petri Kortejärvi Puh: Sähköposti: www. metsänlannoitus.fi 2 Yara Yara 3

3 Metsänlannoituksen perusteet Kasvutekijät määräävät kasvun tason Puuston kasvu ja kunto riippuu valon, lämmön, veden ja ravinteiden riittävyydestä sekä maaperän ominaisuuksista. Kasvun tason määrää niin sanottu minimi tekijä eli se, jota tarpeeseen nähden on vähiten. Kangasmailla minimi tekijä on yleisesti ravinteiden varsinkin typen puute. Turv la ojituk sen jälkeen minimitekijä on usein ravinteiden puute tai niiden epätasapaino. Ravinteiden tarve kasvaa ojituksen jälkeen puuston kasvun ja määrän lisääntyessä. Myös ravinteiden määrä ja keskinäiset suhteet muuttuvat suon kehittyessä luonnontilaisesta turvekankaaksi. Vesi Ravinteet ja niiden merkitys Ravinteiden tasapainoinen saatavuus on metsien elinvoimaisuuden ja hyvän kasvun perusedellytyksiä. Puut tarvitsevat ainakin 16 eri ravinnetta oikeassa suhteessa. Esimerkiksi typpeä, fosforia ja kaliumia tarvitaan suurin piirtein suhteessa 10:1:3,5. Turv la on yleistä fosforin, kaliumin ja boorin puute. Viljavilla soilla on usein typpeä runsaasti muihin ravinteisiin nähden, jolloin syntyy helposti kasvuhäiriöitä. Kunnostusojitus lisää käyttökelpoisen typen määrää ja saattaa siten kärjistää entisestään ravinteiden epäsuhtaa. Rauta Kupari Auringon energia Sinkki Boori Kloori Magnesium Typpi Fosfori Kalium Kalsium Rikki Molybdeeni Mangaani Hiilidioksidi Puiden tarvitsemat ravinteet jaetaan tavallisesti pää- ja hivenravinteisiin. Pääravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja rikki. Hivenravinteita ovat rauta, mangaani, kupari, sinkki, boori, molybdeeni ja kloori. Typpi Typpi on kasvien yleisin ravinne. Se on kasvisolujen rakenneaine ja vaikuttaa koko kasvutapahtumaan. Kasvu määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen on maan typpitila. Puut ottavat typen ammonium-, nitraatti- ja ureatyppenä. Typenpuute rajoittaa puuston kasvua kivennäismailla karukkokankaista lehtomaisiin kankaisiin saakka. Soilla typpilisäystä tarvitaan piensaraisilla, tupasvillaisilla ja isovarpuisilla sekä niitä karummilla soilla. Jatkolannoituksissa typpeä tarvitaan myös näitä viljavampien soiden muuttumilla ja turvekankailla, kun puusto on täystiheää. Ohutturpeisuus ja rahkamättäisyys kuvastavat lisääntyvää typen tarvetta. Fosfori Kasvit tarvitsevat fosforia muun muassa aineenvaihdunnassa ja energiataloudessa. Riittävä fosfori varmistaa myös siementen itämisen ja juuriston normaalin kehityksen. Puuston fosforipitoisuus on noin 1/10 typen määrästä. Fosforin puutetta esiintyy suometsien lisäksi myös kivennäismailla. Puutteen tunnistaa heikosta kasvusta sekä mutkaisista ja hennoista vuosikasvaimista. Neulaset ovat lyhyitä ja varisevat ennenaikaisesti. Tavallista on vain yksi neulaskerta ja ankarissa puutostiloissa taimien latvakato. Suometsissä fosforinpuutos liittyy usein kaliuminpuutokseen. Kivennäismailla fosforilannoitus lisää tuoreissa ja lehtomaisissa kuusikoissa puiden kasvua. Kalium Puut tarvitsevat typen ja kalsiumin jälkeen eniten kaliumia. Kalium säätelee puiden vesitaloutta ja aineiden kuljetusta, joten hyvä kaliumtila parantaa puiden kuivuuden- ja pakkasenkestävyyttä ja auttaa puiden asettumista talvi lepoon. Kaliumin puute näkyy selvimmin rämeillä alikasvoskuusissa. Vanhat neula set ovat keltaisia, mutta viimeisin neulas kerta on normaalin vihreä. Männyllä kaliumin puute kellastuttaa neulaset kärjistä alkaen ja lopulta ne varisevat pois. Runsas karhunsammal kertoo kaliumin niukkuudesta. Kaliumia on vähän märillä, nevaisilla ja paksuturpeisilla soilla. Kaliuminpuutosta esiintyy ruohoisilla ja paksuturpeisilla soilla yleensä vuoden kuluttua lannoituksesta ja/tai ojituksesta. Kaliumin puute on tavallista turvepeltojen metsitysaloilla. Karuilla, lajittuneilla kivennäismailla on luontaisesti niukasti kaliumia. Sitä huuhtou tuu helposti, jos puskuroivaa humusta on vähän ja ilmasta tuleva kuormitus on suuri. Kaliumin lisätarve kasvaa karuilla mailla runsaan hapanlaskeuman alueella. Kalsium, magnesium ja rikki Puut käyttävät runsaasti kalsiumia. Se on solukkojen toimintojen säätelijä ja solun seinämien aineosa. Kalsiumia on yleensä riittävästi turvaamaan puuston kasvun, joskin happamien sateiden vaikutuksesta osa siitä huuhtoutuu helposti kivennäismailla. Magnesium on lehtivihreän aineosa. Sen riittävyys on yhteyttämisen edellytys. Suomessa magnesiuminpuutosta tavataan lähinnä karuilla ja lajittuneilla harju- ja selännealueilla. Kivennäismaiden terveyslannoituksissa magnesiumlisäys on tarpeen, mutta turv la puutostilat ovat harvinaisia. Rikki on myös tarpeellinen kasvinravinne ja sitä onkin maassa suhteellisen paljon. Kasvit ottavat rikin sulfaattina ja käyttävät sitä muun muassa valkuaisen aineosana ja kalvorakenteissa. Suomessa ei ole tunnistettu rikin puutteesta johtuvia kasvuhäiriöitä. Boori ja muut hivenravinteet Hivenravinteet säätelevät puiden elintoimintoja ja ovat osallisina muun muassa aineenvaihdunnassa. Hivenravinteiden puutostiloissa on samantapaisia oireita. Kasvuhäiriöt, taantuva pituuskasvu ja keltaiset neulaset ovat tavallisimpia oireita. Ääritapauksena on puuston kuoleminen, jota seuraustuhot vielä täydentävät. Hivenravinteiden puutostiloista tunnetuin on boorinpuutos. Se on yleistä erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa, ja sitä esiintyy sekä yksittäisissä puissa että laajemmilla alueilla. Esimerkiksi kaskija laidunmaille, rantaniityille ja peltoheitoille perustetuissa kuusen taimikoissa ja nuorissa kuusikoissa boorinpuutos on hyvin yleistä. Boorinpuutosriski on suuri myös turv la, erityisesti metsitetyillä turvepelloilla. Boorin puutteessa latvakasvaimen silmut vaurioituvat tai kuolevat kokonaan. Sen seurauksena syntyy ohituskasvaimia, jolloin puusta tulee monilatvainen ja oksikas. Boorinpuutoksen aiheuttamat kasvuhäiriöt voidaan poistaa ja ennaltaehkäistä booripitoisilla lannoitteilla. Kuparin- ja sinkinpuutokset ovat melko harvinaisia. Kuparin puutteesta on viitteitä soilta ja turvepeltojen metsitysaloilta. Alhaisia sinkkipitoisuuksia on havaittu muun muassa turvemaiden kasvuhäiriötaimikoissa. Mangaani, molybdeeni, kloori ja rauta ovat myös kasveille välttämättömiä hivenaineita. Niiden lisätarpeesta puilla tiedetään vähän, eivätkä metsälannoitteet sisällä näitä ravinteita. Tunnettua on, että korkea mangaanipitoisuus on merkki liiasta märkyydestä ja osoitus kunnostusojituksen tarpeesta. 4 Yara Yara 5

4 Metsän ravinnetilan selvittäminen Metsän ravinnetilaa voidaan määrittää silmävaraisesti puuston ulkoisten tunnus merkkien perusteella tai ravinneanalyysin avulla. Selvät ravinnepuutokset näkyvät puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna. Tarkempi määritys tehdään maa- tai neulasanalyysien avulla. Ravinneanalyysin avulla määritetään kasvupaikan ravinnetila kuviokohtaisesti. Oikein tehty analyysi kertoo luotettavasti lannoitustarpeista. Tarpeen määritykseen tarvitaan analyysitulosten ohella tiedot puuston kunnosta, puulajista, kehitysluokasta, kasvupaikasta, sijainnista ja aikaisemmista lannoituksista. Analysoinnin tarve korostuu kasvuhäiriökohteissa ja peltojen metsityksissä. Tulosten perusteella annetaan lannoitussuositus, mikäli siihen on aihetta. Analyysi kannattaa tehdä jo ennen havaittavien oireiden ilmaantumista, jos on aihetta epäillä ravinnehäiriöitä. Ravinneanalyysejä tekee muun muassa Viljavuuspalvelu Oy (viljavuuspalvelu.fi). Terveyslannoituksen analyysikulujen korvauksesta kannattaa kysyä metsän hoitoyhdistyksestä tai metsäkeskuksesta. Neulasanalyysi Neulasanalyysi on maa-analyysia tarkempi ja siksi suositeltavin analyysimenetelmä. Neulasnäytteet kerätään lokakuun lopun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Lehtinäytteet otetaan elokuussa. Näin näytteiden tulokset kuvaavat parhaiten puiden ravinteiden ottoa edellisenä kesänä. Kasvukauden aikana ravinnepitoisuudet voivat vaihdella ja ovat riippuvaisia säävaihteluista. Näytteet kerätään 5 10 vallitsevan tai tutkittavan latvuskerroksen puista 1 2 ylimmän oksakiehkuran etelänpuoleisesta oksankärjestä. Sairaassa metsikössä neulaset kerätään alueen terveistä puista. Mikäli näytettä ei saada ylimmistä oksista, se otetaan latvuksen ylimmästä kolmanneksesta. Poikkeavasta näytteenotosta tehdään merkintä taustatietoihin. Lehtinäytteet otetaan latvuksen yläosasta siten, että näyte koostuu oksan keskivaiheilta kesän aikana syntyneiden oksien lehdistä. Uusimmat ja verson vanhimmat lehdet poistetaan näytteistä. Eri puulajeja ei saa sekoittaa keskenään. Näytteet on helpointa kerätä harvennushakkuun yhteydessä tuoreista hakkuutähteistä. Ne voidaan ottaa myös oksasahalla, leikkurilla tai pakkasella haulikolla ampumalla. Lähetystä varten näytteet pakataan paperipussiin tai pahvi rasiaan, ei muovipussiin. Lähetykseen merkitään: yhteystiedot näytteiden numerot metsän sijainti tiedot metsän terveydestä ja lannoituksista analysoitavat ravinteet. Esipainettuja näytepusseja ja tausta tietolomakkeita voi kysyä Viljavuus palvelusta tai metsänhoitoyhdistyksestä. Ravinnetila Typpi, g/kg Fosfori, g/kg Kalium, g/kg Kalsium, g/kg Magnesium, g/kg Boori, mg/kg Mänty Tuoreet ja lehtomaiset kankaat Lannoituksen yleisohjeet Kasvupaikkatyyppi Ravinnemäärä, kg/ha Typpi Fosfori Kalium Boori Kangasmetsät Lehtomainen kangas kuusikko, Etelä-Suomi ,0 1,5 kuusikko, Pohjois-Suomi ,0 1,5 Tuore kangas kuusikko, Etelä-Suomi ,0 1,5 kuusikko, Pohjois-Suomi ,0 1,5 männikkö, Etelä-Suomi 150 männikkö, Pohjois-Suomi 120 1,0 1,5 Kuivahko kangas männikkö, Etelä-Suomi 150 männikkö, Pohjois-Suomi 120 1,0 1,5 Suometsät Muuttumat ja turvekankaat mustikkaturvekangas/ muuttuma 30 40* ,0 1,5 puolukka- ja varpu turvekangas/muuttuma ,0 1,5 korvet ja typpirikkaat rämeet 30 40* ,0 1,5 niukkatyppiset rämeet ,0 1,5 * Aiemmin peruslannoitetuissa kohteissa fosforilisäys ei yleensä ole tarpeen. Varmista ravinnetila neulasanalyysillä. Alhainen 11,9 1,4 3,9 2,5 0,9 4,9 Välttävä 12,0 13,9 1,5 1,6 4,0 4,9 2,6 3,0 1,0 1,1 5,0 7,9 Sopiva 14,0 1,7 5,0 3,1 1,2 8,0 Kuivahkot ja kuivat kankaat Alhainen 10,9 1,3 3,9 2,5 0,9 4,9 Välttävä 11,0 13,9 1,4 1,5 4,0 4,9 2,6 3,0 1,0 1,1 5,0 7,9 Sopiva 14,0 1,6 5,0 3,1 1,2 8,0 Ojitetut suot ja turvekankaat Alhainen 11,9 1,3 3,5 2,5 0,9 4,9 Välttävä 12,0 12,9 1,4 1,6 3,6 4,5 2,6 3,0 1,0 1,1 5,0 7,4 Sopiva 13,0 1,7 4,6 3,1 1,2 7,5 Kuusi Tuoreet ja lehtomaiset kankaat Alhainen 12,4 1,4 4,0 2,0 0,9 4,9 Välttävä 12,5 14,9 1,5 1,6 4,1 4,9 2,1 3,0 1,0 1,1 5,0 7,9 Sopiva 15,0 1,7 5,0 3,1 1,2 8,0 Neulasten sopivina ravinnepitoisuuksina pidetään edellisten lisäksi Sopiva Liian alhainen Rikki, g/kg 1,0 1,5 alle 0,9 Kupari, mg/kg yli 3,5 alle 2,5 Sinkki, mg/kg yli 50,0 alle 40,0 Mangaani, mg/kg yli 600, arveluttavan korkea Lähde: Viljavuuspalvelu Oy 6 Yara Yara 7

5 Lannoitus parantaa metsän kasvua ja terveyttä jälkeen. Parhaat kasvunlisäykset saadaan lannoittamalla hoidettuja, nuoria ja keski-ikäisiä, jo ennestään hyväkasvuisia metsiköitä. Puuston ikääntyessä kasvu hieman alenee, samoin lannoituksen antama kasvunlisäys. Kuitupuustossa lannoitus nopeuttaa runkojen järeytymistä tukkipuuksi ja parantaa näin arvokasvua. Tukkipuustoissa kasvunlisäys on lähes kokonaan tukkipuuta ja kasvunlisäys on nopeasti realisoitavissa päätehakkuussa. Pohjois-Suomessa kasvunlisäys on suhteellisesti suurempi, mutta määrällisesti suurimmat kasvunlisäykset saadaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Kerta lannoituksessa ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä on noin 5 10 m 3 /ha etelän eduksi. Pohjoisessa toistuvilla lannoituksilla voidaan lyhentää harvennus väliä ja kiertoaikaa jopa kymmenillä vuosilla. Lannoitus nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi ja parantaa näin arvokasvua. Metsänlannoituksella parannetaan puuston kasvua lisäämällä niitä ravinteita, joita maassa on puiden tarpeisiin nähden niukasti. Lisäravinteilla lisätään metsän tuottoa ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta. Tuottovaatimuksen lisäksi tavoitteena voi olla myös maan kasvukunnon yllä pitäminen ja puuston elinvoiman varmistaminen. Ravinneperäisten kasvu häiriöiden korjaaminen tai ennaltaehkäiseminen terveys lannoituksilla ovat paikoin edellytyksenä laadukkaan puuston ja terveen metsän kasvatukselle. Kuutioita nuorissa metsissä tuottoa tukkipuustoissa Lannoituksen tuottama kasvunlisäys on lannoitelajin ja -määrien ohella kiinni monesta eri asiasta: metsän sijainti kasvupaikan viljavuus puulaji puuston ikä puuston kuutiomäärä metsänhoidollinen tila levitysaika ja -tasaisuus. Puusto on kasvatuslannoituskelpoisessa kehitysvaiheessa ensiharvennuksen Kasvunlisäys näkyy lustoissa Kasvukautena puu kasvattaa ympärilleen uuden kerroksen eli vuosiluston. Jotta lusto pysyisi vuosi vuodelta yhtä leveänä, kasvun on oltava jatkuvasti parempaa. Kasvun pysyessä samana lusto kapenee vuosittain. Varttuneissa puustoissa kasvunlisäystä syntyy jo siitä, että lannoitus pitää vuosiluston entisen levyisenä. Nuorehkoissa puustoissa lannoituksen vaikutus näkyy selkeästi leventyneinä vuosirenkaina. Täystiheässä, keskiläpimitaltaan 20 cm puustossa 0,3 mm luston leveneminen merkitsee noin 15 m 3 /ha kasvunlisäystä. Tarkat tulokset saadaan oikeaoppisella puuston kasvun mittauksella. Kun kasvun lisäys jakaantuu hehtaarilla satojen runkojen kesken, sitä on ilman mittausta vaikea todeta esimerkiksi rungon katkaisukohdasta. Lannoitus antaa parhaan tuoton harvennuksen jälkeen. Maalevitys on tarkka ja edullinen menetelmä harvennetun metsän lannoituksessa. 8 Yara Yara 9

6 Lannoitus kangasmailla Kivennäismailla kasvua rajoittaa viljavimpia metsämaita lukuun ottamatta typen niukkuus. Tyypillisesti maaperän typpi- ja kaliumvarat lisääntyvät siirryttäessä karuilta kasvupaikoilta viljaville. Sen sijaan viljavimmilla mailla tarvitaan fosforin lisäystä. Erityisesti Itä-, Keskija Pohjois-Suomessa tulee puustolle antaa typpilannoituksen yhteydessä myös booria, jotta vältytään alueille tyypillisiltä kasvuhäiriöiltä. Kivennäismailla puuston ravinnetarpeen määrityksessä voidaan useimmiten soveltaa lannoituskokeisiin perustuvia yleisohjeita, sillä kangasmaiden ravinteisuuden yleispiirteissä ei ole suurta alueellista vaihtelua. Epäselvissä tapauksissa puuston ravinnetarve varmistetaan neulasanalyysillä. Typpi tehoaa kivennäismailla Kangasmaiden männiköiden lannoituksessa riittää yleensä typen lisäys. Tähän sopii keväästä alkusyksyyn Suomensalpietari ja Metsän NP 1 sekä alkusyksystä pysyvän lumen tuloon saakka Urea. Männiköiden jatkolannoituksiin suositellaan joka toisella kerralla typen lisäksi fosforia ja booria sisältävää Metsän NP 1:stä. Kuusikoissa typpi yhdessä fosforin kanssa antaa yleensä 2 4 m 3 /ha suuremman kasvunlisäyksen kuin pelkkä typpi. Siksi kuusikoihin suositellaan Metsän NP 1:stä, joka sisältää myös hivenravinteita. Esimerkiksi boorilla ja sinkillä ylläpidetään metsän hyvää Hyvälaatuisen harvennetun mäntykankaan lannoitus tuottaa arvopuuta. ravinnetasapainoa. Lannoituksen vaikutus aika on kangasmaiden männiköissä keskimäärin 6 8 vuotta ja kuusikoissa keskimäärin 8 10 vuotta. Lannoituksella lisää puuta jopa 25 m 3 Kangasmaiden parhaita lannoituskohteita ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehto maisten kankaiden havupuustot. Etelä- ja Keski-Suomessa niissä yksi lannoitus lisää keskimäärin kahdeksassa vuodessa puuston kasvua m 3 /ha. Lannoituksella aikaansaatu lisäkasvu on yleensä sitä suurempi, mitä paremmin metsä kasvaa lannoitushetkellä. Jos puuston vuotuinen kasvu ylittää 12 m 3 /ha, ei lannoituksella enää kannata yrittää nostaa sitä. Tällaisia kohteita saattavat olla muun muassa lehto maisen kankaan kasvuisimmat kuusikot. Kasvunlisäyksen kannalta parhaimpia lannoituskohteita ovat keski-ikäiset, vuotiaat metsiköt. Näissä kohteissa myös lannoituksen tuotto on parhaimmillaan. Parantunut kasvu nopeuttaa runkojen järeytymistä tukeiksi ja kiihdyttää siten arvokasvua. Puuston ikääntyessä kasvu alenee. Siksi myös lannoituksella aikaansaatava kasvun lisäys on uudistusikäisissä ja sitä lähestyvissä metsiköissä hiukan alhaisempi. Tukkipuustoissa lisäkasvu kohdistuu kokonaan tukkipuuhun ja puusto on nopeasti realisoitavissa päätehakkuussa. Koivikoista lannoitus tehoaa parhaiten nuorissa, vuotiaissa metsiköissä. Ikääntyneissä koivuvaltaisissa sekametsissä lannoitusvaikutus on jäänyt puoleen vastaavaan havupuustoon verrattuna. Koivikoissa lannoituksen vaikutus aika on lyhyempi (3 6 vuotta) ja muun muassa siksi kasvunlisäys jää havupuustoja pienemmäksi. Parhaimmat lannoituskohteet löydät metsäsuunnitelmastasi: nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät lehtomaisten, tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden havupuustot. Lannoituksilla aikaistat hakkuutuloja Lannoitus lisää puuston kasvua järeyttämällä puita nopeammin. Samalla varsinkin toistuvissa lannoituksissa kierto aika ja hakkuiden väli lyhenee. Peräkkäisten lannoitusten ansiosta metsä tyyppi paranee ohimenevästi, samoin paranevat lannoituksella saatavat kasvunlisäykset. Yksi lannoitus vaikuttaa kivennäismailla keskimäärin 6 10 vuotta. Kiertoajan kuluessa metsikkö voidaan siis lannoittaa 3 4 kertaa. Ensimmäinen lannoitus kannattaa tehdä heti ensiharvennuksen jälkeen ja jatkolannoitukset siitä eteenpäin säännöllisin väliajoin. Lannoitettu metsä tulee harventaa ajallaan harvennus mallien mukaisesti, jotta yli tiheys ei hidasta kasvua ja heikennä puuston terveyttä. Yhden typpilannoituksen (N 150 kg/ha) vaikutus eri puolilla maata erilaisissa metsiköissä Kasvunlisäys m 3 /ha Hankoniemi 40 v. Mä Lieksa 60 v. Mä Kannonkoski 50 v. Mä Kun lannoitukset rytmitetään hakkuukiertoon sopivaksi, lannoituksella tuotettu puu voidaan muuttaa nopeasti rahaksi. Päätehakkuuta edeltävä lannoitus tehdään kangasmailla vajaa kymmenen vuotta ennen metsän uudistamista. Äänekoski 50 v. Ku Kangasmetsien lannoituksen yleisohjeet Kohde Lehtomainen kangas Kestilä 70 v. Mä Taivalkoski 80 v. Ku Pello 50 v. Mä Kertalannoituksella saadut keskimääräiset kasvunlisäykset kangasmailla (Typpeä 150 kg/ha, vaikutusaika 7 8 vuotta) Kuitupuustot Suositeltavat lannoitteet ja käyttömäärät kuusikko Metsän NP 1 (600 kg/ha) Tuore ja kuivahko kangas kuusikko Metsän NP 1 (600 kg/ha) Suomensalpietari (600 kg/ha) männikkö Suomensalpietari (600 kg/ha) Metsän NP 1 (600 kg/ha) Urea (325 kg/ha) Tukkipuustot Etelä- ja Keski-Suomi m 3 /ha m 3 /ha Pohjois-Suomi m 3 /ha m 3 /ha 10 Yara Yara 11

7 Lannoitus turv la Yhdellä lannoituksella lisäkasvua jopa m 3 Turv la lannoituksella saatavien kasvunlisäysten vaihteluväli on suurempi kuin kangasmailla. Parhaat kasvu tulokset on saatu runsastyppisillä soilla PK-lannoituksella. Etelä- ja Keski- Suomen rämemänniköissä puuston kasvu on lisääntynyt vuodessa 2,5 m 3 /ha. Tämä tarkoittaa m 3 lisäkasvua 15 vuoden tarkastelujakson aikana. Parhaissa kohteissa PK-lannoitus on lisännyt puuston kasvua 30 vuoden aikana jopa 5 6 m 3 /ha vuodessa. kärjistää turvemaiden ravinteiden epäsuhtaa entisestään. Siksi suometsien ravinnetila kannattaa selvittää ja korjata kunnostusojituksen yhteydessä. Lannoituksen paras hyöty saadaan, kun metsän vesitalous on kunnossa ja puusto pystyy hyödyntämään ravinteet tehokkaasti. Lannoitus kannattaa toteuttaa heti harvennushakkuun jälkeen ennen ojien perkausta. Tällöin voi olla mahdollista käyttää levitykseen myös maalevitys kalustoa. Suometsien lannoituksen yleisohjeet Kohde Muuttumat ja turvekankaat ruoho- ja mustikkaturvekangas/muuttuma puolukka- ja varputurvekangas/muuttuma Korvet ja typpirikkaat rämeet Niukkatyppiset rämeet Metsitettävät turvemaapellot Suositeltava lannoite ja käyttömäärä Rauta-PK (450 kg/ha) tai Metsän Kalium -hivenravinne (300 kg/ha)* Rauta-PK (450 kg/ha) tai Metsän Kalium (300 kg/ha)* Suometsän Y 1 (600 kg/ha) Pellonmetsityksen PK 1 (500 kg/ha) * Aiemmin peruslannoitetuissa kohteissa fosforilisäys ei yleensä ole tarpeen. Varmista ravinnetila neulasanalyysillä. Lannoituksella pitkäaikainen kasvuvaikutus Ojitettujen suometsien ravinnetalous poikkeaa selvästi kangasmetsien ravinne tilasta ja ravinnepuutoksia esiintyykin soilla enemmän kuin kankailla. Monesti ojituksella aikaansaatu puuston parantunut kasvu on tyrehtynyt tai tyrehtyy myöhemmin kivennäisravinteiden niukkuuteen. Eri arvioiden mukaan ravinne-epätasapainoa esiintyy %:lla ojitetuista suometsistä. Ravinnetalouden hoitotarve onkin huomattavasti suurempi verrattuna nykyisiin lannoituspinta-aloihin. Suometsät tuottavat hyvin vain, jos niiden ravinnetila on kunnossa. Turv la kasvua rajoittavina ravinteina ovat ensisijaisesti fosfori ja kalium sekä hivenravinteet, erityisesti boori. Karuimmilla soilla, joissa turpeen typpipitoisuus on alhainen (alle 1,5 %) tarvitaan myös typpilannoitusta kasvun lisäämiseksi. Turvemaiden tyypillisimpiä lannoituskohteita ovat runsastyppiset suot, jotka kärsivät kaliumin-, fosforin- ja boorinpuutoksesta. Usein nämä suot ovat olleet ojitushetkellä saraisia tai ruohoisia sekä varsin vähäpuustoisia ja runsasvetisiä. Korkean typpipitoisuutensa vuoksi ne kuuluvat puuntuotoskyvyltään parhaimpiin kasvupaikkoihin, mikäli myös muita ravinteita annetaan terveyslannoituksella puuston käyttöön. Turvemaiden ravinnetilaa voi arvioida silmämääräisesti etsimällä puustosta puutosoireita ja kasvuhäiriöitä. Silmin havaittava kasvuhäiriö merkitsee jo ankaraa ravinnepuutosta. Esimerkiksi vakavan kaliuminpuutoksen huomaa rämeiden alikasvoskuusten neulasten kellastumisena. Fosforin niukkuus näkyy pituuskasvun heikkoutena, ohuina ja usein mutkaisina kasvaimina. Boorinpuutos puolestaan johtaa monilatvaisuuteen ja pituuskasvun tyrehtymiseen. Useimmiten turvemaiden lannoitustarpeen määrittämisessä kannattaa kuitenkin tukeutua neulasnäytteisiin. Turvemaiden ravinnepuutokset ovat silmä varaisesti hankalia määritettäviä ja niihin liittyy useasti monen ravinteen samanaikainen puutos. Suometsissä yhden lannoituksen vaikutus aika on selvästi kangasmetsiä pidempi. Esimerkiksi PK-lannoituksen kasvua lisäävä vaikutus kestää suometsissä ainakin vuotta. Vaikka fosforin riittävyys on lannoituksella turvattu monesti yli 30 vuoden ajaksi, kaliumin puute alkaa rajoittaa puiden kasvua yleensä noin 15 vuoden kuluttua. Yleisohjeena voidaan sanoa, että turvemaat kannattaa jatkolannoittaa joko PK-lannoitteella tai kaliumilla ja boorilla noin vuoden kuluttua edellisestä lannoituksesta. Lannoitteen valinnan ratkaisee lähinnä kaliumin riittävyys maassa. Typpeä niukkatyppisille rämeille ja jatkolannoituksiin Karuilla soilla, joissa turpeen typpipitoisuus on alhainen, tarvitaan myös typpilannoitusta puuston kasvukunnon elpymiseen. Piensaraisilla, tupasvillaisilla ja isovarpuisilla sekä niitä karuimmilla soilla suositellaan lannoitteeksi Suo metsän Y 1:stä. Jatkolannoituksissa typpeä tarvitaan näitä viljavampien soiden muuttumilla ja turvekankailla puuston ollessa täystiheää. Ravinnetalous kuntoon kunnostusojituksen yhteydessä Kunnostusojitus lisää yleensä käyttökelpoisen typen määrää ja saattaa siten Runsastyppisissä rämemänniköissä PK-kertalannoitus lisää vuosittaista kasvua noin 2,5 m 3 /ha 15 vuoden ajan. 12 Yara Yara 13

8 Boorilannoituksella apua metsän kasvuhäiriöihin Itä- ja Pohjois-Suomen sekä osin Keski- Suomen viljavien kivennäismaiden kuusikoissa esiintyy boorinpuutoksen aiheuttamia kasvuhäiriöitä. Metsiköille on usein tyypillistä se, että niitä on kaskettu ja laidunnettu, ja niissä kasvaa sekapuuna runsaasti leppää. Arvioiden mukaan jopa puolet Itä-Suomen viljavista kuusikoista kärsii boorinpuutoksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä. Boorinpuutokselle tyypillisiä oireita ovat latvan kärkisilmujen kuoleminen ja lukuisat sivusilmut. Nämä aiheuttavat puun pituuskasvun tyrehtymisen, monilatvaisuuden seurauksena runkovikoja ja hankalimmissa tapauksissa puiden pensastumisen. Boorinpuutos aiheuttaa pahoja kasvuja laatutappioita, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa useiden tuhansien eurojen rahalliset menetykset hehtaaria kohti kiertoajan kuluessa. Monissa kasvuhäiriökohteissa terveyslannoitus on välttämätöntä, mikäli halutaan saada aikaan hyväkasvuinen ja -laatuinen metsikkö. Boorinpuutosta esiintyy erityisesti: Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa viljavissa kuusikoissa entisillä kaski- ja laidunmailla metsitetyillä pelloilla. Boorilannoitus vaikuttaa nopeasti Boorilannoitus vaikuttaa nopeasti neulasten booripitoisuuksiin puiden kuntoluokasta riippumatta. Tutkimusten mukaan jo puoli vuotta lannoituksen jälkeen neulasten booripitoisuudet nousevat moninkertaisiksi. Lannoituksen kasvuvaikutukset ilmenevät kuitenkin vasta seuraavina vuosina. Koska häiriö syntyy jo silmun muodostuessa, toipuminen voi kestää 3 4 vuotta. Boori on ravinne, jolla puutostilan ja myrkytyksen väli on pieni. Niinpä booria annetaan häiriötilan korjaamiseksi vain 2 3 kg/ha ja kasvatuslannoituksessa Metsän NP1:llä noin 1 kg/ha ravinnetasapainon säilyttämiseksi. Hivenravinteista on niukkuutta pellonmetsityksissä Lannoitus on yleisesti pellonmetsityksen onnistumisen edellytys. Varsinkin turvepeltojen taimikoissa esiintyy yleensä kaliumin ja boorin puutteesta johtuvia kasvuhäiriöitä. Samanlaisia kasvu häiriöitä tavataan yleisesti myös kivennäis pelloilla. Boorinpuutoksen seurauksena syntyy ohituskasvaimia, jolloin puusta tulee monilatvainen ja oksikas. Boorinpuutos aiheuttaa laatutappiota 100 Kasvuhäiriöisen kuusikon pituuskehitys on normalisoitunut boorilannoituksella. Kuva Pohjois-Savosta. Kasvuhäiriöt aiheuttavat laatutappioita puun arvokkaimpaan osaan vaurioitunut tyviosa ei täytä edes teollisuuden hiomokuuselle asettamia laatuvaatimuksia. 80 Muutos, % Kasvuhäiriöisten kuusten osuus, % Runkotilavuus Tukkitilavuus Hukkapuu Mäntykuitu % Kasvuhäiriöisten puiden osuuden noustessa sekä metsikön tukkitilavuus että runkotilavuus pienenee. Samalla hukkapuun osuus lisääntyy selvästi ja kuusikuitupuuta siirtyy mäntykuituun. (Lähde: Hynönen, T. ja Makkonen, T Kuusen kasvuhäiriöt Pohjois-Savossa ja niiden taloudellinen merkitys. Julkaisussa METLAn tiedonantoja 934.). Boorinpuutosalueille räätälöidyt terveyslannoitteet Kohde Boorinpuutosalueiden terveyslannoitukset Taimikot ja riukuvaiheen metsiköt ja metsitettävät kivennäismaapellot Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsiköt Metsitettävät turvemaapellot Suositeltava lannoite ja käyttömäärä Booriravinne ( 350 kg / ha) Metsän NP 2 (500 kg / ha) Pellonmetsityksen PK 1 (500 kg / ha) 14 Yara Yara 15

9 Lannoitus on erinomainen sijoitus Metsänlannoitus on selkeästi eniten tuottava puuntuotannon investointi. Kantorahatulojen sijoitusvaihtoehtoja arvioidessaan metsänomistajan kannattaa huomioida lannoituksen mahdollisuudet. Kangasmetsissä saadaan yleisesti %:n vuotuinen tuotto lannoitusinvestoinnille. Myös suometsissä on erinomaisen tuottavia lannoitus kohteita. Lannoituksen tuotto perustuu puuston kasvun ja laadun paranemiseen, arvokasvun nopeutumiseen, harvennushakkuu tulojen aikaistumiseen ja kiertoajan lyhenemiseen. Lannoitusinvestoinnin riskit rajoittuvat lähinnä tukkipuun kantohinnan kehitykseen ja paikallisesti mahdollisiin luonnontuhoihin. Metsän omistajalle lannoitus on hyvä sijoituskohde. Lannoituksen kannattavuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät suoraan ja välillisesti: puun kantohinta saatava kasvunlisäys kasvunlisäyksen jakautuminen sahaja kuitupuun kesken kasvunlisäykseen kulunut aika lannoituskustannus puuston järeytymisen nopeutumisesta seuraava arvokasvu harvennushakkuutulojen aikaistuminen kiertoajan lyheneminen leimikon hinnoittelutekijöiden paraneminen. Tutkimusten mukaan taloudellisesti kaikkein tuottavimpia lannoitusmetsiä ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden sekä vastaavien turvekankaiden männiköt ja kuusikot. Näissä kohteissa saadaan lannoitusinvestoinnille %:n vuotuinen tuotto, kun on kyse vuotiaasta puustosta. Rahamääräisesti tämä tarkoittaa noin euron lisähakkuu tuloa hehtaarilla kahdeksan vuoden kuluttua lannoituksesta. turpeen typpipitoisuus on suuri. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomen runsastyppisissä rämemänniköissä PK-lannoitus lisää kasvua noin 2 4 m 3 hehtaarilla vuosittain 15 vuoden ajan. Tällöin lannoituksella saadaan noin euron lisätulot hehtaarille ja investoinnille 15 %:n vuotuinen tuotto. Rehevissä suometsissä ankaran kaliumpuutoksen korjaamiseksi tehty lannoitus saattaa lisätä kasvua jopa 5 8 m 3 /ha/vuosi. Vastaavasti korpikuusikoissa vuotuinen kasvunlisäys on 1,3 2,0 m 3 /ha 15 vuoden ajan, mikä merkitsee euron lisätuloja ja noin 10 %:n tuottoa. Lannoitus on nopeavaikutteinen investointi Lannoitus on kannattavaa jo heti ensiharvennuksen jälkeen. Kasvatuslannoituksen vaikutusaika on normaalilla typpi määrällä (N 150 kg/ha) männiköissä 6 8 vuotta ja kuusikoissa 8 10 vuotta. Näin ollen lannoituksia voidaan toistaa useita kertoja kiertoajalla ja realisoida lisääntynyt kasvu jo harvennushakkuissa. Puuston arvokasvun nopeutumisen ansiosta lannoitukselle saadaan suhteellisesti paras tuotto keski-ikäisissä metsiköissä. Tällöin siirtymä kuitupuusta tukkipuuksi on nopeinta. Lannoituksella tuotettu puu on kuitenkin aina varmimmin realisoitavissa päätehakkuuikää lähestyvissä metsiköissä. Terveyslannoituksella lisää laatupuuta Ravinteiden epätasapainosta tai kasvuhäiriöistä kärsivät metsät ovat taloudellisesti erittäin kannattavia lannoituskohteita. Tällaisia ovat tyypillisesti kaliumin, fosforin ja boorin puutteesta kärsivät ojitetut suometsät, sekä erityisesti Keski- ja Itä-Suomen viljavien kivennäismaiden kuusikot, jotka kärsivät hivenravinteiden puutteesta (erityisesti boorin). Ilman terveys lannoitusta nämä kohteet kehittyvät aukkoisiksi ja vajaatuottoisiksi metsiksi. Puiden huono laatu ja alhainen kasvu aiheuttavat suuret taloudelliset menetykset. Tutkimusten mukaan tukkiosuus voi kasvuhäiriökohteissa laskea jopa alle puoleen ja kiertoajan hehtaarikohtainen taloudellinen tulos voi olla tuhansia euroja pienempi kuin normaalisti kehittyvässä metsikössä. Ravinnehäiriökohteissa lannoitus on tehtävä hyvin varhaisessa vaiheessa, mielellään ennen kuin ensimmäiset merkit epänormaalista kehityksestä ilmenevät puissa. Suometsissä erinomaisia lannoituskohteita Suometsistä tuottavimpia lannoituskohteita ovat rehevät suot, joissa Yhdellä lannoituksella saadaan VT-männikössä ja MT-kuusikossa m 3 lisäkasvu hehtaarille. 16 Yara Yara 17

10 Lannoituksen kustannukset, rahoitus ja verotus Lannoituksen vaikutus puun laatuun Metsänlannoituksen kustannukset muodostuvat lannoitteiden hinnasta ja levitys kustannuksista. Metsän hoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen järjestämissä yhteishankkeissa lannoituskustannus on lannoitelajista riippuen euroa hehtaarilta ilman arvonlisäveroa. Tästä levityksen osuus on noin 40 %, minkä metsänomistaja voi säästää tehdessään työn omatoimisesti. Valtio tukee terveyslannoituksia Terveyslannoituksiin on mahdollista saada Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista avustusta lannoite-, levitys- ja työn johto kustannuksiin. Avustus on noin % etelästä pohjoiseen vyöhykkeittäin porrastettuna. Tuen ehtona on ennalta laadittu metsäkeskuksen hyväksymä suunnitelma. Valtion avustusta lannoitukseen kannattaa kysyä metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäkeskuksesta. Rahoituksen myöntämisestä päättää metsäkeskus määrärahojensa puitteissa. Lain tulkinta ja rahoituskäytäntö on vaihdellut metsäkeskuksittain. Sahatavaran käyttökelpoisuus paranee Paras aika kasvatuslannoitukselle on heti ensiharvennuksen jälkeen. Tällöin lannoitus tuuheuttaa latvustoa, joka lisää varjostusta ja siten alaoksien karsiutumista. Männiköissä, joissa karsiutuminen on tapahtunut tyvitukkien osalta, lannoitus lisää oksatonta pintapuuta. Tutkimusten mukaan lannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin sekä terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. Lannoitus nopeuttaa puuston järeytymistä. Järeästä puusta saadaan suurempi osuus parhaiden laatuluokkien sahatavaraa kuin ohuesta rungosta. Erityi sen tärkeäksi laatutekijäksi lannoitus muuttuu hyvälaatuisissa männiköissä, joissa lannoitus tehdään oksattoman puuvaipan lisäämiseksi. Karsituissa metsi köissä lannoitus kiihdyttää kasvua, mikä takaa tasaisen ja täydellisen kyljestymisen. Tiheys alenee vain vähän Lannoitus vaikuttaa puuaineen tiheyteen ja puun lujuuteen vain vähän. Lannoitetussa puussa vaalean kevätpuun osuus tummaan kesäpuuhun nähden lisääntyy hiukan. Kevätpuun osuuden lisääntyessä pienenee puuaineen tiheys noin 2 5 %. Tukkipuustoissa vuosilusto ei aina välttämättä levene lannoituksella, vaikka kuutiokasvu lisääntyykin, koska lustot kasvavat suurenevan kehän päälle. Siksi puuaineen tiheyden muutos jää hyvin pieneksi. Tutkimuksissa havaitut lannoituksen aiheuttamat reaktiot ovat verrattavissa maan luontaisen viljavuuden, kasvukauden säätilan tai kasvutilan aiheuttamiin muutoksiin. Suunnitelmallisesti lannoitettavat metsäkuviot voidaan haluttaessa jättää harvennuksessa hiukan tiuhemmiksi. Terveyslannoituksella ehkäistään runkovikoja Ravinnehäiriökohteissa terveyslannoitus on usein välttämätöntä, mikäli halutaan kasvattaa hyväpuustoinen ja -laatuinen metsikkö. Esimerkiksi boorin puutteessa puun kärkisilmu tai latvakasvain kuivuu ja kuolee, mikä aiheuttaa runkovikoja ja pahimmillaan puun pensastumisen. Tutki musten mukaan puuston tukkipuuosuus voi laskea alle puoleen ja kiertoajan hehtaarikohtainen menetys voi olla puuston laatutappioina useita tuhansia euroja. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan terveyslannoituksilla tarkoitetaan sellaisten metsien lannoitusta, joiden kehitys metsänhoidollisista toimen piteistä huolimatta on taantuvaa maan ravinteiden epätasapainon vuoksi, ja jotka voidaan saada elpymään lannoituksella. Rahoitusehtojen tulkinta on varsin tiukka ja alueellisesti epäyhtenäinen. Tarpeen toteaminen ja rahoituksen hyväksyminen edellyttää usein ravinneanalyysiä. Kasvatuslannoituksiin valtion avustusta ei myönnetä. Vähennä lannoituskulut verotuksessa Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Verovähennys oikeus parantaa entisestään lannoituksen erinomaista kannattavuutta. 18 Yara Yara 19

11 Yaran puhtaat metsälannoitteet Yaran lannoitteet valmistetaan käyttökohteen tarpeita vastaavista puhtaista raaka-aineista. Lannoitesuolat ovat kemiallisesti ruokasuolan kaltaisia. Liuetessaan lannoitteet muodostavat ioneja, joita kasvit ottavat kasvuaan varten. Näitä ioneja kasvit ottavat myös ilman lannoitusta. Metsälannoitteet ovat osaksi samoja, joita käytetään pellolla. Niiden raakaaineena käytettävä apatiitin fosfori on veteen liukenematonta. Metsälannoitteet sisältävät tarpeellisia hivenaineita, muun muassa booria. Käyttösuositusten ylärajalla olevat lannoitemäärät sopivat Etelä-Suomeen ja alarajalla olevat Pohjois Suomeen. Metsän NP 1 (NPK ) Metsän NP 1 sopii kangasmaiden kuusikoiden ja männiköiden lannoitukseen sekä koivumetsiin. Käyttösuositus on kg/ha 6 8 vuoden välein. Lannoite sisältää hivenravinteista muun muassa latvavaurioita ehkäisevää booria sekä hapansateiden huuhtomia kalsiumia ja magnesiumia. Levitys tapahtuu lumettomaan maahan. Suomensalpietari (NPK ) Suomensalpietari on typpilannoite, joka sopii kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Käyttösuositus on kg/ha 6 8 vuoden välein. Levitys tehdään keväästä alkusyksyyn. Urea (N 46,3) Urea on typpilannoite, joka sopii parhaiten kangasmaiden männiköihin, mutta sitä voidaan käyttää myös kuusivaltaisissa metsissä. Lisäksi Urea sopii typpiköyhille soille yhdessä Rauta PK 1:n kanssa. Käyttösuositus kangasmailla on kg/ha 6 8 vuoden välein ja soilla kg/ha vuoden välein. Levitys tehdään alkusyksystä pysyvän lumen tuloon saakka. Rauta-PK (NPK ) Rauta-PK sopii typpirikkaille soille, sekä yhdessä typen kanssa myös karuhkojen soiden lannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ha. Jatkolannoitus tehdään ravinneanalyysin mukaan. Levitys tapahtuu lumettomaan maahan. Metsän Kalium-hiven (NPK ) Metsän Kalium-hiven sopii typpirikkaille soille, joissa fosforilisäys ei ole tarpeen. Aikaisemmin PK-lannoitetuissa suometsissä ei tavallisesti lisättyä fosforia tarvita, mutta kaliumista on ankara puute. Pienen käyttömäärän ( kg/ha) ansiosta Metsän Kalium-hiven on kustannustehokas ratkaisu suometsien kalium- ja hivenlannoitukseen. Varmista puuston ravinnetila neulasanalyysillä. Metsän Kalium-hiven sisältää myös booria ja sinkkiä. uutuus! Suometsän Y 1 (NPK ) Suometsän Y 1:stä käytetään karuhkojen suometsien lannoituksiin, joissa fosforin ja kaliumin lisäksi tarvitaan myös typpeä. Käyttösuositus on kg/ha vuoden välein tai ravinneanalyysin mukaan. Levitys tehdään lumettomaan maahan. Booriravinne (B 0,75) Booriravinne on räätälöity viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsi vien taimikoiden ja riukuvaiheen metsiköiden lannoitukseen ja kivennäismaapeltojen metsityslannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. Levitys tehdään lumettomaan maahan. Metsän NP 2 (NPK ) Metsän NP 2 on räätälöity erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoitukseen. Käyttösuositus on kg/ ha tai ravinneanalyysin mukaan. Levitys tehdään lumettomaan maahan. Pellonmetsityksen PK 1 (NPK 0-6-9) Pellonmetsityksen erikoislannoite on tarkoitettu peltojen metsitysalojen lannoituksiin. Lannoite sisältää runsaasti muun muassa booria (0,67 %), mikä on Lannoitteiden levitysajankohdat Metsän NP 1 Suomensalpietari Urea Rauta-PK Metsän Kalium-hiven Suometsän Y 1 Booriravinne syytä huomioida annostelussa. Tuote sisältää biotiitin niukkaliukoista kaliumia 2,0 %. Käyttösuositus on kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. Levitys tehdään lumettomaan maahan. Lannoitteiden hankinta Metsälannoitteet valmistetaan ja toimitetaan pääosin Yaran Harjavallan ja Siilin järven tehtailta. Lannoitteet voi ostaa maatalouskaupasta. Metsä lannoitteet toimitetaan pääosin 40 kg:n säkeissä, kg:n lavoilla ja 650 kg:n suursäkeissä. Pakkauskoko on syytä varmistaa aina tilauksen yhteydessä. Hintoihin sisältyvä arvonlisävero (23 %) maksetaan verovelvolliselle metsän omistajalle arvonlisäverotuksen jälkeen takaisin. Alkusyksystä pysyvän lumen tuloon Lannoitteiden varastointi Lannoitteet on varastoitava huolella. Huonosti varastoituna ne voivat kastua ja paakkuuntua. On siis huolehdittava, että: varastopaikka on kuiva ja ympäristöään ylempänä, varjossa sekä tuulelta suojassa alusta on tasainen eikä siinä ole teräviä kiviä tai oksia pitkäaikaisessa varastoinnissa säkit ovat irti maasta lavalla tai aluspuiden päällä säkit ja lavat on varastoitu vain yhteen kerrokseen viikkoja kestävässä varastoinnissa säkit on peitetty kuormapeitteellä. Metsän NP 2 Pellonmetsityksen PK 1 Metsälannoitteiden ravinnesisältö Lannoite Muut ravinteet, % N-P-K % Ca Mg S B Cu Fe Zn Se Kuivarakeistettu Säkki/ lava kg Metsän NP 1* ,5 1 0,15 0,1 40/ Suomensalpietari* ,02 0, Urea 46, / Rauta-PK* ,8 0,4 2,4 0,3 0,1 2,5 x 40/ Metsän Kalium-hiven* ,5 3,3 0,5 0,1 x 650 Suometsän Y 1* ,5 1,5 5,5 0,2 0,1 0,2 x 650 Booriravinne* 10,5 2,0 14,5 0,75 x 35/ Metsän NP 2* ,3 1,0 12,0 0,4 0,15 x 650 Pellonmetsityksen PK 1* ,3 2,5 0,67 0,05 0,045 x 40/ *Lannoitteet valmistetaan Suomessa. Suursäkki kg 20 Yara Yara 21

12 Metsänlannoituksen toteutus tehdään peruskartalle, johon merkitään selkeästi lannoituskuviot ja lannoitelajit omilla väreillään. Helikoptereissa on karttaohjelmisto, joka mahdollistaa lannoitus suunnitelmien siirtämisen SilvaGIS-järjestelmästä suoraa helikopterin näyttöpäätteelle. Näin helpotetaan lentäjän kartanlukua ja parannetaan levitystarkkuutta. Tehokas ja tarkka maalevitys Maalevitys on tulossa vahvasti takaisin metsänlannoituksessa. Erityisesti kasvatuslannoitus harvennuksen jälkeen soveltuu hyvin maalevitykseen. Maalevi tyksen etuja ovat edullinen levityskustannus ja hyvä levitystarkkuus. Maalevitys on edullinen ja tarkka levitysmenetelmä. Lentolevitys on tehokas suurilla pinta-aloilla Maastomönkijä on tehokas väline metsänlannoitukseen Traktori ja pintalevitin sopii hyvin metsänlannoitukseen. Metsänlannoitus on helppo toteuttaa yhteishankkeena, jolloin useamman metsänomistajan lannoitukset hoidetaan keskitetysti lannoituksen suunnittelun, lannoitteiden hankinnan ja levityksen osalta. Yhteishankkeita organisoivat metsänhoitoyhdistykset, paikoin myös metsäkeskukset ja muut metsäpalveluja tarjoavat yritykset. Omatoiminen metsänomistaja voi toteuttaa lannoituksen myös itse ja säästää näin levityskustannuksissa. Yhteishankkeessa suunnittelija hoitaa toteutuksen, hankkii lannoitteet ja kuljetus- sekä levityspalvelun, valvoo levityksen ja tekee tarvittavat tilitykset. Yhteishanke on metsänomistajalle helppo tapa hoitaa lannoitus. Suunnitelman laatimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Yhteishankkeen toteutus Yhteishankkeiden valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin toteutusta edeltävän vuoden ja talven aikana. Kohteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa käytetään hyväksi metsäsuunnitelmien tietoja. Niihin merkittyjen kasvupaikka- ja puusto tietojen perusteella löydetään helposti kannattavimmat lannoituskohteet. Usein lannoituskohteet on merkitty myös suoraan suunnitelmiin toimenpide-ehdotuksen muodossa. Yhteishankkeissa lannoitteiden levitystyö tehdään helikopterilla tai metsäkone alustaisella maakoneella. Helikopteri levityksen kustannukset saadaan sitä pienemmiksi mitä suurempia lannoitus pinta-alat ovat ja mitä keskitetymmin lannoituskohteet sijaitsevat. Tavoitteena on, että yksittäisen lannoitettavan kuvion koko on vähintään yksi hehtaari ja se on muodoltaan kohtuullisen säännöllinen. Yksittäiset lannoituskuviot muodostavat varastopaikan, joka toimii samalla helikopterin nousu- ja laskupaikkana. Tavoiteltava lannoitevaraston koko on vähintään kymmenen suursäkkiä. Ohjeellinen maksimilentomatka varastopaikalta lannoitus kuviolle on kaksi kilometriä. Kuviokohtainen levityssuunnitelma Levityskalusto kehittyy parhaillaan voimakkaasti ja jatkossa myös suometsien lannoitus on mahdollista maakalustolla. Suometsien puunkorjuun ja lannoituksen yhdistäminen samalla kalustolla tehtäväksi parantaa sekä metsänomistajan että koneyrittäjän toiminnan kannattavuutta. Maalevitys tarjoaa hyvän työmahdollisuuden metsäkoneurakoitsijoille kesän ajaksi. Maalevityksen myötä levitys aika voidaan valita paremmin paikal listen olosuhteiden ja esimerkiksi säätilan mukaan. Omatoiminen lannoitus Lannoitus on helppo toteuttaa myös omatoimisesti. Hyvällä ennakkosuunnittelulla käsinlevityksen päiväsaavutus on helposti kaksi hehtaaria henkilöltä. Käsinlevitystä varten lannoite kannattaa tilata 40 kilon piensäkeissä. Säkit jaetaan maastoon ennen levitystä tasaisin välein. Jos tavoitteena on levittää 600 kiloa lannoitetta hehtaarille, niin säkit sirotellaan noin 25 metrin etäisyydelle toisistaan. Yhdellä 40 kilon säkillä lannoittaa tällöin 25 x 25 m kokoisen ruudun. Säkkien jakamisessa kannattaa hyödyntää pientä traktoria tai maastomönkijää. Säkit voi jakaa kuviolle myös moottorikelkalla jo talven aikana. Lannoite levitetään keväällä lumen sulamisen jälkeen. on hyvää levitysaikaa. Keväällä tehdyissä levityksissä ei koetulosten mukaan ole saatu parempia kasvutuloksia kuin myöhemmin kesällä tehdyissä. Puut kasvattavat juuriaan heinä-elokuussa ja ravinteet sitoutuvat silloin tehokkaasti puustoon käyttöön. Lannoite tulee levittää kuviolle mahdollisimman tasaisesti. Tämä koskee myös terveyslannoitusta. Puu ottaa ravinteet juurisientensä avulla useiden metrien päästä. Käsinlevityksessä voi käyttää apuna esimerkiksi taimivakkaa ja äyskäriä. Käsinlevityksessä säkit kannattaa jakaa kuviolle etukäteen maasto mönkijällä tai traktorilla. Jos terveyslannoitukseen haetaan avustusta Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella, tarvitaan metsäammattilaisen tekemä ennakkosuunnitelma. Metsäkeskuksen tulee tehdä myönteinen rahoituspäätös ennen lannoitteiden hankintaa. Lannoitteen levityksen voi luonnollisesti terveyslannoituksessakin tehdä omatoimisesti. Myös omatoiminen metsänomistaja voi saada levitystyöhön pienen tuen, joka on suuruudeltaan noin euroa hehtaarilta lannoitteen määrästä ja rahoitusvyöhykkeestä riippuen. Jos mahdollista, lannoituksen levityksessä kannattaa hyödyntää olemassa olevaa, esimerkiksi oman tilan kalustoa. Lannoitteen pintalevitin ja maataloustraktori sopivat metsänlannoitukseen hyvin kasvatuslannoituksessa harvennuksen jälkeen. Tällöin voidaan hyödyntää ajouraverkostoa ja levitysjäljestä tulee tasainen. Helppokulkuisessa maastossa traktorin päiväsaavutus voi olla jopa 20 hehtaaria. 22 Yara Yara 23

13 Metsänlannoituksen ympäristövaikutukset Lannoituksen ympäristövaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmenten ajan Suomessa ja Ruotsissa. Vesistöjen rehevyyttä säätelevistä ravinteista fosfori on selvästi tärkein. Kangasmetsien lannoituksissa fosforihuuhtoutumariskiä ei ole, sillä kivennäismaiden alumiini ja rauta sitovat fosforin maahan. Fosforia käytetään kivennäismaiden lannoitteissa pieniä määriä tai ei ollenkaan. Apatiittimalmista saatava fosfori liukenee metsämaassa hyvin hitaasti, jolloin puusto pystyy hyödyntämään sen ravinteita ottaessaan. Suometsien eniten käytetty lannoite Rauta-PK sisältää rautasulfaattia, joka saostaa käyttämättä jääneen liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi. Typpeä voi huuhtoutua ensimmäisenä vuotena typpilannoituksen jälkeen pieniä määriä, mutta jo toisena vuotena huuhtouma jää selvästi alle yhteen prosenttiin lannoitetypen määrästä. Muilla metsän lannoituksessa annetuilla ravinteilla, kuten kaliumilla ja hivenravinteilla, ei ole merkitystä vesistöjen kuormittajana. Huolellinen suunnittelu takaa laadun Lannoituksen ympäristöhaitat voidaan minimoida huolellisella työn suunnittelulla, lannoitteen ja kohteen oikeaoppisella valinnalla sekä hyvällä levitystyön toteutuksella. Vesistöjen varsille tulee jättää maaston kaltevuudesta ja maalajista riippuen metriä leveä lannoittamaton suojakaista. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt rajataan lannoituksen ulkopuolelle, ja niiden reunoille jätetään vähintään 20 metrin suojavyöhyke. Toteuta ympäristömyönteinen metsänlannoitus näin: suunnittele lannoituskohteet huolellisesti todenna lannoitustarve tarvittaessa ravinneanalyyseillä käytä tarvetta vastaavia, puhtaista raaka-aineista valmistettuja lannoitteita jätteet eivät kuulu metsään jätä lannoituksessa maastosta riippuen metrin suojakaistat vesistöjen ympärille ja valvo, että ravinteita ei joudu ojiin valvo levitystyötä mittaamalla levitystasaisuutta. Myönteiset ympäristövaikutukset Hiilen sitoutuminen Hiilen sitoutuminen puustoon vähentää ilmakehästä haitallisia kasvihuonekaasuja. Puusto sitoo yhteyttämisen kautta hiilidioksidia pois ilmakehästä ja varastoi sitä itseensä hyvin pitkäksi ajaksi. Suomessa elinvoimaiset metsät ovat merkittävä hiilidioksidin sitoja ja hiilen varasto. Lannoitus on nopea ja edullinen tapa vaikuttaa metsien hiilitaseeseen. Suositusten mukainen typpilannoitus sitoo hiilidioksidia lisäkasvuun ja metsämaahan noin kg/ha lannoituksen hiilijalanjäljen ollessa noin 500 kg/ ha. Metsänlannoituksen hiilensidonta on siis jopa 20-kertainen lannoitteen ja levityksen hiilijalanjälkeen verrattuna. Keräilytuotteet Suotuisissa olosuhteissa lannoitus lisää marjasatoja. Tutkimuksissa on saatu puolukkasadon lisäykseksi keskimäärin 150 kg/ha, suurimmat lisäykset olivat vuodessa jopa 350 kg/ha. Karuimmilla mustikan kasvupaikoilla lannoitus lisäsi mustikkasatoja, mutta rehevillä paikoilla heinittyminen voi estää marjasadon lisäyksen. Sääolot ovat kuitenkin merkittävin yksittäinen marja- ja sienisatoon vaikuttava tekijä. Metsän terveys Hyväkuntoinen ja elinvoimainen puusto on kestävä sairauksia ja monia metsätuholaisia vastaan. Suositusten mukaisesti tehdyssä lannoituksessa ravinteita annetaan sopivia määriä sopivassa suhteessa. Tämän ansiosta puiden kasvu lisääntyy ja ne pystyvät tuottamaan paremmin vasta-aineita, kuten pihkaa tuholaisia vastaan. Sieni- ja hyönteistuhojen epidemianomaista esiintymistä lannoitus ei kykene estämään, mutta ravinnetilaa korjaava lannoitus nopeuttaa tuhoista toipumista. Kivennäismailla typpilannoitus edistää muun muassa mäntypistiäis- ja surmakkatuhoista kärsivien puustojen parantumista. Riista Ravintokasvien lisääntyminen tarjoaa eläimistölle enemmän ruokaa ja suojaa. Riistaeläinten on todettu hakeutuvan metsissä lannoitetuille aluille. Esimerkiksi marjojen lisääntyminen houkuttelee lintuja, kun taas lisääntynyt pintakasvillisuus, kuten heinät ja lehtipuusto, tuo alueelle erityisesti jäniksiä. Metsäsertifioinnin kriteerit Metsäsertifioinnin kriteereissä lannoitus on hyvää metsänhoitoa, kunhan ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja pienvesiin estetään. Tässä onnistutaan kun vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitova suojakaista. Suojakaistaa ei muokata metsänuudistamista varten, eikä sitä lannoiteta. Kaistalta ei nosteta kantoja, ei raivata pensaskerroksen kasvillisuutta eikä siellä käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Latvusmassan jättä mistä suojakaistalle vältetään. (Kriteeri 2.17) Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä. Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. (Kriteeri 2.19) Kun lannoitus suunnitellaan ja toteutetaan ohjeiden mukaan, se on myös ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna hyvää metsänhoitoa 24 Yara Yara 25

14 Muistiinpanoja Yhteystiedot Lue lisää metsänlannoituksesta: Tutustu nyt verkossa Kysy lisää! metsänlannoitus.fi Neuvotantapuhelin palvelee ark Puheluiden hinnat ovat 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (lankapuhelin) tai 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (matkapuhelin). 26 Yara Yara 27

15 PEFC/ Kirjapaino Kari M02 Yara Suomi Oy puh Pidätämme oikeuden muuttaa tässä tuoteoppaassa esitettyjä tietoja.

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

METSÄNLANNOITUS Forest Fertilization

METSÄNLANNOITUS Forest Fertilization Lauri Jurvainen METSÄNLANNOITUS Forest Fertilization Opinnäytetyö Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma Kesäkuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 2.6.2010 Tekijä Lauri Jurvainen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1 1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Janne Löytöjärvi. Metsänlannoitus maataloustraktorilla. Maalevityksen levitystasaisuuden vertailu maataloustraktorin ja metsätraktorin välillä

Janne Löytöjärvi. Metsänlannoitus maataloustraktorilla. Maalevityksen levitystasaisuuden vertailu maataloustraktorin ja metsätraktorin välillä Janne Löytöjärvi Metsänlannoitus maataloustraktorilla Maalevityksen levitystasaisuuden vertailu maataloustraktorin ja metsätraktorin välillä Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ

RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ Juha-Matti Mikkolainen RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.3.2015 Tekijä Juha-Matti Mikkolainen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin 5 000 käyttäjästä. Sivut 10 11

Metsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin 5 000 käyttäjästä. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 Nro 8 WWW.METSALEHTI.FI Metsätieto sähköistyy Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin 5 000 käyttäjästä. Sivut 10 11 Ajankohtaista:

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot