Perifeeriset maaseutualueet ovat kohdanneet
|
|
- Väinö Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkailu syrjäseutujen aluekehityksen välineenä mahdollisuuksia ja haasteita Riikka Leinonen, Pekka Kauppila ja Jarkko Saarinen Oulun yliopisto, maantieteen laitos Perifeeriset maaseutualueet ovat kohdanneet suuria muutoksia viime vuosikymmeninä: maa- ja metsätalouden työpaikat ovat romahtaneet ja maaseutu on kärsinyt työttömyydestä, muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä (ks. Rosenqvist 2003). Pohjoismaissa perinteisten elinkeinojen taantumisen lisäksi julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet maaseudulla (Nyberg 1995, Saarinen 2003). Taloudellisen ja työllistävän merkityksensä ansiosta matkailua ja sen kehittämistä pidetään usein keinona ohjata tai lieventää rakennemuutoksen ongelmia ja monipuolistaa aluetaloutta syrjäisillä ja maaseutuvaltaisilla alueilla (Williams Shaw 1998, Saarinen Kauppila 2002). Matkailun edistämiseen käytetäänkin nykyään maassamme huomattavassa määrin julkista rahaa, josta merkittävä osa suuntautuu Pohjois-Suomeen (ks. Sälli 2000, 2002, Talonen ym. 2005). Perifeerisillä maaseutualueilla matkailu nähdään usein kritiikittömästi tulevaisuuden ainoana elinkeinona ja maaseudun viimeisenä oljenkortena (Saarinen 2004, 2007a). Matkailun vaikutuksia syrjäisten alueiden rakennemuutokseen on tutkittu eri puolilla maailmaa, ja matkailusta on havaittu aiheutuvan kohdealueelle sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia (ks. Getz 1986, Kariel 1989, 1993, Zimmermann 1995, Gilg 1998, Saeter 1998). Matkailukehitykselle asetetut, usein ylimitoitetut, odotukset voivat jopa johtaa ongelmiin syrjäseutujen yhteisöissä. Matkailu saattaa aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi jollekin toiselle paikalliselle elinkeinolle tai se voi osoittautua ajan kuluessa kestämättömäksi tavaksi hyödyntää paikallista resurssiperustaa (ks. Butler 1999, Saarinen 2003, 2007b). Matkailua ja aluekehitystä koskevat kriittiset tekijät olisikin tärkeä tunnistaa, jotta pettymyksiltä, ristiriitatilanteilta ja mahdollisilta kehittämisen ylilyönneiltä vältyttäisiin. Tarkastelemme tässä analyysissa tutkimuskirjallisuuteen perustuen matkailun käyttöä aluekehityksessä erityisesti perifeerisillä alueilla. Aluksi käymme läpi matkailun mahdollisuuksia, minkä jälkeen kuvaamme matkailun ja aluekehityksen suhteeseen liittyviä kriittisiä tekijöitä ja haasteita. Lopuksi esitämme prosessimallin matkailun valinnasta aluekehityksen välineeksi. Keskuksen ja periferian käsitteet Periferian käsite on ollut esillä matkailututkimuksessa jo pitkään. Esimerkiksi arvostettu maantieteilijä Walter Christaller (1963) katsoi matkailun olevan tyypillinen ilmiö perifeerisille alueille. Tätä hän perusteli sillä, että matkailijoiden lähtöalueet ovat pääosin suurkaupungeissa, keskuksissa, mutta heidän matkansa suuntautuvat tyypillisesti syrjäisille alueille, periferiaan. 35
2 Ainakaan nykyisin tämä ei enää pidä kaikilta osin paikkaansa, sillä esimerkiksi Suomessa matkailun kysyntä keskittyy muun muassa tilastoitujen yöpymisvuorokausien lukumäärällä mitattuna voimakkaimmin kaupunkeihin (ks. Leinonen ym. 2007). Suhteellisesti tarkasteltuna matkailun merkitys on kuitenkin suurin perifeerisillä alueilla (ks. Kauppila 1999, Laakkonen 2002). Periferia, syrjäseutu, määritellään yleensä suhteessa keskukseen. Keskus on periferiaa kehittyneempi alue, joka vetää puoleensa resursseja ja pääomia. Keskusten rooli korostuu myös päätöksenteon ja vallan kasautumispaikkoina. Periferialle on luonteenomaista maantieteellinen eristyneisyys, sillä se sijaitsee etäällä keskuksesta, markkinoista ja päätöksenteosta. Periferia on tyypillisesti perinteisten elinkeinojen luonnehtimaa maaseutualuetta. (Botterill ym. 2000: 8 9, Brown Hall 2000: 1 3) Tunnetun aluekehitysteoreetikon John Friedmannin (1966) mukaan keskus ja periferia ovat käsitteinä suhteellisia ja tunnistettavissa erilaisissa maantieteen skaalatarkasteluissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallistasolla sitä, että syrjäseuduilla, periferiassa, voi olla keskuksia, ytimiä, jotka eroavat ominaispiirteiltään ympäröivästä alueesta. Näin ollen perifeerisyyttä voidaan tulkita myös niin, että yksittäiset matkailukeskukset näyttäytyvät ytiminä periferiassa (ks. Kauppila 2004). Miksi syrjäseutujen aluekehitystyössä turvaudutaan usein matkailuelinkeinoon? Seppo Ahon (1997: 112) mukaan matkailun kehittämistä puoltaa se, että alalla on hyvät toimintaedellytykset myös sellaisilla reuna-alueilla, joilla muut elinkeinot eivät menesty. Syrjäseudun ominaispiirteet, kuten etäinen sijainti ja vaatimaton infrastruktuuri, rajaavat osaltaan elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että maaseutualueet eivät perinteisesti ole olleet yhtä houkuttelevia teollisuuden sijaintipaikkoja kuin kaupunkiympäristö (Kauppila 2004: 81). Vaikka periferia on keskusta epäedullisemmassa asemassa monilta taloudellisilta ja sosiaalisilta tekijöiltään, eräs syrjäseudun ominaispiirteistä nostaa sen kiinnostavuutta matkailun kehittämisen kohteena. Matkailijoiden arvostamaa, koskemattomana säilynyttä luonnonympäristöä löytyy todennäköisemmin periferiasta kuin keskuksesta. Syrjäseutuun liittyy usein myös maisemallisia arvoja, jotka ovat matkailun vetovoimatekijä ja eräs perusta matkailun edistämiselle. Luontomatkailun näkökulmasta syrjäseudut näyttäytyvätkin usein ennemmin keskuksina kuin periferiana. Matkailu syrjäseutujen mahdollisuutena Matkailun asemaa kehitystyössä voidaan tarkastella alueellisten vaikutusten kautta. Matkailu on kiinnostava aluekehityksen väline, koska sen avulla aluetalouteen saadaan ulkopuolista rahaa, mutta kehittämistoimenpiteillä tähdätään myös myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin. Taloudellisia vaikutuksia ovat matkailutulojen ja -työpaikkojen sekä verotulojen lisääntyminen. Matkailu aikaansaa aluetalouteen välittömien tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi kerrannaisvaikutuksia useille muille elinkeinoille, kuten rakennusalalle ja elintarviketuotantoon (ks. Archer Cooper 1994: 75). Matkailun kehittämisellä pyritään myös yritystoiminnan, sijoittajien ja pääomien houkuttelemiseen alueelle, aluetalouden monipuolistamiseen sekä palveluvarustuksen ja infrastruktuurin kohentamiseen (Law 1992, Hall Jenkins 1998: 28 29). Matkailun ja aluekehityksen kytkentöjä tutkineet Peter Murphy ja Ann Murphy (2002) ovat nostaneet esiin työvoimaintensiivisyyden matkailun ominaispiirteenä. Matkailu on työvoimavaltaisena alana nimenomaan syrjäseutujen työllisyyden kannalta tärkeä elinkeino, sillä työpaikkaa kohti vaadittava investointi on selvästi pienempi kuin teollisuudessa ja tuotantoaloilla (Montanari 1995). Matkailun työllistävät ja alueellista palvelurakennetta laajentavat vaikutukset ovatkin reuna-alueilla usein suoria tulovaikutuksia merkittävämmät (Saarinen 2004: 26). Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino, minkä vuoksi työpaikkoja ei voida siirtää muihin maihin tai muille paikkakunnille. Alan uskotaan myös pysyvän työvoimavaltaisena teknologian lisääntymisestä huolimatta. Toisaalta työvoimaintensiivisyys ei ole pelkästään myönteinen asia, sillä tuottavuuden kasvun vaatimukset vaikuttavat muiden elinkeinojen ohella matkailuun aiheuttaen rakennemuutospaineita. Vapaa-ajanasunnot ja kesämökit ovat kas- 36
3 vattaneet suosiotaan viime vuosina, mikä on nostanut niiden roolia syrjäseutujen taloudessa. Samalla kiinnostus aihetta kohtaan on lisääntynyt tutkijoiden keskuudessa (ks. Hall Müller 2004, Aho Ilola 2006). Mökkirakentaminen ja -huolto luovat työtilaisuuksia rakennus- ja kiinteistönhoitoaloille. Vapaa-ajanasukkaat lisäävät alueen matkailutuloa ja palveluiden kysyntää myös matkailusesonkien ulkopuolella ja turvaavat siten palvelutarjontaa ja infrastruktuurin tasoa. Lisäksi he asettuvat yhä useammin vapaaajanasuntoonsa pysyviksi asukkaiksi eläkkeelle siirtymisen jälkeen (Müller 2002, Saarinen 2007b: 50). Kehityssuunta on ajankohtainen Suomessa, jossa mökinomistajien keski-ikä oli 60 vuotta vuonna 2006 ja alle 40-vuotiaiden osuus jäi vain kuuteen prosenttiin kaikista mökinomistajista (Kesämökit 2006). Matkailun kehittämisellä tavoiteltavia sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi väestömäärän lisääminen ja väestörakenteen tervehdyttäminen. Lisäksi matkailulla on myönteisiä aineettomia vaikutuksia kohdealueesta muodostuviin mielikuviin. Hyvä alueimago helpottaa puolestaan investointien ja yritysten houkuttelua alueelle sekä osaavien työntekijöiden rekrytointia ja pysymistä alueella. Alueimagon parantuminen voi johtaa myös paikallisväestön itsetunnon kohoamiseen. (Law 1992, Butler Hall 1998, Kauppila 2004: 84 87) C. Michael Hall ja John Jenkins (1998: 28 29) ovat lisänneet syrjäseutujen matkailun myönteisiin puoliin ympäristövaikutukset: matkailijavirtojen lisääminen edellyttää paikallisväestön elinympäristön kohentamista ja edistää paikallisen luonto- ja kulttuuriperinnön säilyttämistä ja suojelua. Myös Richard Sharpley (2002: 20) mainitsee matkailun ympäristönsuojelua edistävän ja perinteistä kulttuuria elävöittävän vaikutuksen erääksi syyksi kehittää matkailua. Kaikkiaan luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen parantaa sekä paikallisväestön että matkailijoiden viihtyvyyttä. Viihtyvyydellä yhdistettynä vapaaajan- ja virkistyspalveluihin on merkitystä paikka- Taulukko 1. Syrjäseutujen matkailun kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet 37
4 kunnan yleiseen vetovoimaisuuteen. Syrjäseutujen matkailun kehittämisen haasteita Matkailun edistäminen perifeerisillä alueilla ei ole ongelmatonta, ja eräät periferian ominaispiirteet vaikeuttavat kehittämistyötä. Näitä ovat esimerkiksi maantieteellinen syrjäisyys ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset, yksipuolinen aluetalous ja alhainen innovatiivisuus (Hall Boyd 2005: 4 6). Anna Blackman ym. (2004) ovat maininneet tyypillisinä perifeeristen alueiden matkailukehityksen haasteina edellisten lisäksi vaatimattoman infrastruktuurin ja rahoitukseen liittyvät ongelmat. On kuitenkin huomattava, että näillä tekijöillä on vaikutuksensa paitsi matkailun myös useampien muiden elinkeinojen edistämiseen syrjäseuduilla. Taloudelliset vaikutukset ovat useimmiten tärkein syy matkailun kehittämiseen. Matkailun vaikutukset paikallistasolle eivät ole kuitenkaan aina pelkästään myönteisiä. Pekka Kauppila (1999) on kiinnittänyt huomiota vuotoihin aluetaloudesta: osa alueen saamasta matkailun tulovaikutuksesta suuntautuu muille alueille esimerkiksi muualta tehtyjen ostojen tai ulkopaikkakuntalaisten työntekijöiden seurauksena. Syrjäseuduilla matkailutyöpaikkoihin palkataan usein ulkopaikkakuntalaisia ja paikallisväestöä paremmin koulutettuja henkilöitä, jolloin kohdealueen matkailusta saamat myönteiset työllisyysvaikutukset vähenevät entisestään (Davidson Maitland 1997: 78, Godfrey Clarke 2000: 19 20). Matkailun suhteellisen matalapalkkaiset palvelutyöpaikat eivät aina kiinnosta laajemmin paikallisväestöä, jolloin alueelle voi syntyä uusi paikallisväestö matkailun kehittymisen myötä (Saarinen Kauppila 2002: 32). Tämä on otettava huomioon kaavoituksessa ja julkisten palveluiden tuottamisessa. Matkailun aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin kuuluu lisäksi hintojen nousu kohdealueella, mikä on kielteinen asia paikallisväestön katsannosta (Mathieson Wall 1992: 88, Archer Cooper 1994: 76). Matkailun ja aluekehityksen eräs kriittinen tekijä on kausiluonteisuus (ks. Hartmann 1986). Kohdealueen elinkeinotoiminta on vireää sesonkiaikoina, ja aluetta voi vaivata jopa työvoimapula. Syrjäseuduilla ammattitaitoista kausityövoimaa ei usein ole riittävästi, joten yritykset joutuvat palkkaamaan ulkopaikkakuntalaisia kausityöntekijöitä. Tämä aiheuttaa puolestaan vuotoja aluetaloudesta. Matkailukysynnän ollessa matalasesongin aikaan vähäinen alueella esiintyy kausityöttömyyttä. Kausiluonteisuuden seurauksena matkailua varten rakennettu infrastruktuuri ja palvelut ovat osan vuotta vajaakäytössä ja osan ylikuormitettuja. Epäsäännölliset tulot ovat ongelma myös matkailuyritystoiminnalle, ja kausivaihteluiden vuoksi matkailu on usein epävarma ja moneen muuhun elinkeinoon verrattuna heikosti kannattava investointikohde (Mathieson Wall 1992: 88 89). Matkailun käyttämistä aluekehityksen välineenä voidaan kritisoida myös siitä, että matkailukehityksestä saattaa aiheutua kielteisiä vaikutuksia jollekin toiselle paikalliselle elinkeinolle (ks. Butler 1999, Saarinen 2003, 2007b). Esimerkiksi Pohjois-Suomessa matkailun ja porotalouden väliset suhteet on koettu paikoin ongelmallisiksi (ks. Helle Särkelä 1993, Hukkinen ym. 2003). Matkailun ajatellaan usein kaventavan luontaiselinkeinojen kehittymismahdollisuuksia, sillä niukkojen resurssien suuntaaminen matkailun edistämiseen on pois alueen muun yritystoiminnan kehittämisestä. Barry P. Andrewin (1997: ) mukaan paikalliset alkuperäiset elinkeinot ovat alttiita kielteisille muutoksille erityisesti silloin, jos kehittämistoiminnassa keskitytään pelkästään matkailuun. Mikäli alkuperäiselinkeinot ovat luonnostaan menettämässä merkitystään, matkailu voi olla varteenotettava vaihtoehto niiden korvaajana. Tähän liittyy kuitenkin riski: matkailu saattaa nopeuttaa perinteisten elinkeinojen rappeutumisprosessia ja johtaa siten liian voimakkaisiin rakenteellisiin muutoksiin kohdealueella. Työvoiman siirtyminen alkuperäiselinkeinoista matkailualalle aiheuttaa maaseudun perinteisen tuotantoperustan kaventumista ja voi johtaa liialliseen riippuvuuteen matkailusta (McIntosh ym. 1995: ). Aluetalouden näkökulmasta liiallinen riippuvuus yhdestä elinkeinoalasta on kielteinen asia sisältäen omat riskinsä. Matkailusta elävät alueet ovat herkkiä suhdannevaihteluille ja muille kohdealueen ulkopuolisille tekijöille. Kohdealueen sisäisillä päätöksillä ei voida vai- 38
5 kuttaa esimerkiksi polttoaineen hinnannousuun tai valuuttakurssien ja verotuskäytäntöjen muutoksiin, jotka saattavat vähentää matkustushalukkuutta kohteeseen. Alueen päätösvallan ulottumattomissa ovat myös matkailijoiden tulotasossa tai mieltymyksissä tapahtuvat muutokset. (Mathieson Wall 1992: 87 88, Järviluoma 1993: 29 30, McIntosh ym. 1995: ) Suomen matkailustrategiassa (Virtanen ym. 2006) painotetaan kansainvälistymistä ja kansainvälisiä matkailijoita. Kansainvälistyminen koetaan syrjäseuduilla pääasiassa tavoiteltavana asiana, mutta sekin sisältää haasteita. Erityisesti kehitysmaiden yhteydessä on raportoitu esimerkkejä, joissa matkailukehitys ei ole heijastunut myönteisesti tai riittävällä tavalla hyödyntämänsä alueen taloudelliseen kehitykseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (ks. Mowforth Munt 1998). Myös Suomessa perifeeristen alueiden matkailun yritysrakenteen kansainvälistyminen on lisännyt ulkomaisen työvoiman käyttöä (Saarinen 2004: 30). Kauppila (2004: ) on pohtinut matkailukeskusten kansainvälistymisen problematiikkaa. Kansainvälistymisen myötä vuodot aluetaloudesta lisääntyvät, kohteen paikallisuus joutuu väistymään ja päätöksenteko siirtyy osittain kohdealueen ulkopuolelle. Lisäksi keskusten haavoittuvuus matkailun kehitykseen vaikuttavista ulkopuolisista tekijöistä lisääntyy, mikäli kehittämistoimintaan tarvittavat pääomat tulevat mittavassa määrin alueen ulkopuolelta. Blackman ym. (2004) ovat maininneet paikallisväestön vastustuksen eräänä syrjäseutujen matkailun kehittämisen haasteena. Matkailun negatiiviset vaikutukset ja kohdealueen ulkopuolisten tahojen hallinnoima matkailukehitys voivat muokata paikallisväestön asenteita kielteiseen suuntaan matkailua ja sen edistämistä kohtaan. Monet tutkijat, kuten John Swarbrooke (2000: 78) ja Edward Inskeep (2001: 36 38), ovatkin painottaneet paikallisväestön osallistumista matkailun suunnittelua ja kehittämistä koskevaan päätöksentekoon. Tämä kuuluu viime aikoina korostuneesti esillä olleen kestävän matkailusuunnittelun perusperiaatteisiin (ks. Hall 2000). Esimerkiksi Samuel V. Lankfordin ja Dennis R. Howardin (1994) Yhdysvaltojen luoteisosassa Columbia-joen laakson asukkaiden asennetutkimuksessa vaikutusmahdollisuuksien havaittiin lisäävän positiivista suhtautumista elinkeinoa kohtaan. Parhaimmillaan paikallisväestön myönteinen asennoituminen näkyy alueella matkailijoiden tyytyväisyytenä ja matkailun kehittymisenä (ks. Pearce ym. 1996). Syrjäisillä alueilla luonnonvetovoimaisuuteen perustuvan matkailun merkitys ja vaikutukset korostuvat. Matkailun taloudellisten hyötyvaikutusten ohella reuna-aluilla ollaan huolestuneita matkailun ekologisista haittavaikutuksista. Luonnon liiallinen hyödyntäminen voi johtaa ongelmiin, mikä on tutkimuskirjallisuudessa laajasti tunnustettu (ks. Mathieson Wall 1992: , Archer Cooper 1994: 84 85, Inskeep 2001: 33). Matkailun valinta aluekehityksen välineeksi? Matkailun lukuisat kehittämishaasteet voidaan tulkita osoitukseksi siitä, että matkailu ei välttämättä ole ratkaisu syrjäseutujen ongelmiin. Rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla matkailuun joudutaan usein turvautumaan rajallisten vaihtoehtojen vuoksi. Esimerkiksi Kolarin kun- KUVA1. Prosessimalli matkailun valinnasta aluekehityksen välineeksi 39
6 nassa päädyttiin matkailun kehittämiseen, kun pohdittiin uusia elinkeinomahdollisuuksia kaivosteollisuuden hiipumisen johdosta (Järviluoma 1997). Stephen Boyd ja C. Michael Hall (2005: 279) muistuttavat, että kaikkien perifeeristen alueiden ei pidä nähdä matkailua ainoana aluekehityksen vaihtoehtona, sillä kaikki alueet eivät sovellu matkailukohteiksi esimerkiksi matkailullisten resurssiensa puolesta. Matkailun valintaa aluekehityksen välineeksi voidaan kuvata prosessimallilla (kuva 1). Aluksi on syytä analysoida kriittisesti alueen matkailuresurssit. Esimerkiksi Suomesta on julkaistu useita matkailun aluerakennetutkimuksia, joita on saatavissa 1970-luvulta lähtien (ks. Artman ym. 1978, Vuoristo Santasalo 1985, 1992, Leinonen ym. 2007). Näissä on käsitelty muun muassa kuntakohtaisesti matkailun resurssipohjaa. Vaikka tutkimukset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia, ne antavat kuitenkin viitteitä matkailullisista resursseista ja niiden muutoksista. Resurssien analysoinnin jälkeen on arvioitava kriittisesti ja realistisesti matkailun myönteisiä ja kielteisiä aluekehitysvaikutuksia. Taulukkoon 1 on koottu yhteenvetona edellä esitettyjä syrjäseutujen matkailun kehittämisen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä mahdollisuuksia ja haasteita. Vaikutukset kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa, ja niiden painotukset vaihtelevat alueesta riippuen. Kuten Jens Aarsand Saeter (1998: ) toteaa, aluekehittäjien pitää pohtia kriittisesti, tarjoaako joku toinen elinkeino matkailua tehokkaamman vaihtoehdon aluetalouden kohentamiseen. Lopputuloksena matkailu joko valitaan aluekehityksen välineeksi tai se hylätään ja keskitytään johonkin muuhun (paikalliseen) elinkeinoon. Jälkimmäisessä tapauksessa valitun elinkeinon aluekehitysvaikutukset on arvioitu matkailua myönteisimmiksi. Mikäli arvioinnin tuloksena päädytään matkailuun, alueellisessa elinkeinopolitiikassa on suunnattava resursseja matkailun edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia kehittämishankkeita. Prosessimallin viimeisenä vaiheena on seuranta. Tässä huomio kiinnittyy matkailun aiheuttamiin aluekehitysmuutoksiin, kuten yritystoimintaan, työpaikkoihin ja väestöön. Näitä muutoksia on seurattava sekä määrällisesti että rakenteellisesti, ja seurannan on oltava jatkuvaa ja systemaattista. Koska kyseessä on prosessimalli, seurannasta välittyvä palaute hyödynnetään uudella suunnittelukierroksella. Lähteet Aho, Seppo 1997: Matkailu ja alueiden kehittäminen. Teoksessa Seppo Aho Heli Ilola Jari Järviluoma (toim.). Matkailu ja kehitys. Näkökulmia alueiden ja kohteiden tarkasteluun. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Aho, Seppo Ilola, Heli 2006: Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun elinvoimaisuus. Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan julkaisuja B, tutkimusraportteja ja selvityksiä 6. Andrew, Barry P. 1997: Tourism and the economic development of Cornwall. Annals of Tourism Research 24, Archer, Brian Cooper, Chris 1994: The positive and negative impacts of tourism. Teoksessa William F. Theobald (toim.). Global tourism. The next decade. Butterworth-Heinemann Ltd, Jordan Hill. Artman, Heikki Helle, Reijo Vuoristo, Kai- Veikko 1978: Suomen matkailun aluerakenne. Matkailun edistämiskeskus A: 12. Blackman, Anna Foster, Faith Hyvonen, Tracey Jewell, Bronwyn Kuilboer, Alf Moscardo, Gianna 2004: Factors contributing to successful tourism development in peripheral regions. Journal of Tourism Studies 15, Botterill, David Owen, R. Elwyn Emanuel, Louise Foster, Nicola Gale, Tim Nelson, Cliff Selby, Martin 2000: Perceptions from periphery: the experience of Wales. Teoksessa Frances Brown Derek Hall (toim.). Tourism in peripheral areas. Case studies. Channel View Publications, Clevedon. Boyd, Stephen Hall, C. Michael 2005: Nature-based tourism in peripheral areas: making peripheral destinations competitive. Teoksessa C. Michael Hall Stephen Boyd (toim.). Nature-based tourism in peripheral areas: development or disaster? Channel View Publications, Clevedon. Brown, Frances Hall, Derek 2000: Introduction: 40
7 the paradox of peripherality. Teoksessa Frances Brown Derek Hall (toim.). Tourism in peripheral areas. Case studies. Channel View Publications, Clevedon. Butler, Richard W. 1999: Sustainable tourism: a stateof-the-art review. Tourism Geographies 1, Butler, Richard W. Hall, C. Michael 1998: Image and reimaging of rural areas. Teoksessa Richard W. Butler C. Michael Hall John Jenkins (toim.). Tourism and recreation in rural areas. John Wiley & Sons, Chichester. Christaller, Walter 1963: Some considerations of tourism location in Europe: the peripheral regions underdeveloped countries recreation areas. Regional Science Association; Papers XII Lund Congress, Davidson, Rob Maitland, Robert 1997: Tourism destinations. Hodder & Stoughton, London. Friedmann, John 1966: Regional development policy: a case study of Venezuela. The M.I.T. Press, Cambridge, Massachusetts. Getz, Donald 1986: Tourism and population change: long-term impacts of tourism in the Badenoch and Strathspey District of the Scottish Highlands. Scottish Geographical Magazine 102, Gilg, Andrew 1998: Switzerland: structural change within stability. Teoksessa Allan M. Williams Gareth Shaw (toim.). Tourism and economic development. European experiences. 3. painos. John Wiley & Sons, Chichester. Godfrey, Kerry Clarke, Jackie 2000: The tourism development handbook. A practical approach to planning and marketing. Continuum, London. Hall, C. Michael 2000: Tourism planning. Policies, processes and relationships. Pearson Education Limited, Essex. Hall, C. Michael Boyd, Stephen 2005: Naturebased tourism in peripheral areas: introduction. Teoksessa C. Michael Hall Stephen Boyd (toim.). Nature-based tourism in peripheral areas: development or disaster? Channel View Publications, Clevedon. Hall, C. Michael Jenkins, John M. 1998: The policy dimensions of rural tourism and recreation. Teoksessa Richard W. Butler C. Michael Hall John Jenkins (toim.). Tourism and recreation in rural areas. John Wiley & Sons, Chichester. Hall, C. Michael Müller, Dieter K. (toim.) 2004: Tourism, mobility and second homes. Between elite landscape and common ground. Channel View Publications, Clevedon. Hartmann, Rudi 1986: Tourism, seasonality and social change. Leisure Studies 5, Helle, Timo Särkelä, Matti 1993: The effects of outdoor recreation on range use by semi-domesticated reindeer. Scandinavian Journal of Forest Research 8, Hukkinen, Janne Jääskö, Outi Laakso, Ari Müller- Wille, Ludger Nevalainen, Satu Raitio, Kaisa (toim.) 2003: Poronhoitokulttuurin arvo Suomessa. Haasteet hallinnolle, ohjaukselle ja valvonnalle. Teknillisen korkeakoulun ympäristönsuojelun laboratorion julkaisu 1/2003. Inskeep, Edward 2001: National and regional tourism planning. Methodologies and case studies. World Tourism Organisation. Thomson Learning, London. Järviluoma, Jari 1993: Paikallisväestön asennoituminen matkailuun ja sen seurausvaikutuksiin esimerkkinä Kolarin kunta. University of Oulu, Research Institute of Northern Finland, Research Reports no: 110. Järviluoma, Jari 1997: Matkailu kehittämisen välineenä paikallistason elinkeino-murroksessa: tapaus Kolari. Teoksessa Seppo Aho Heli Ilola Jari Järviluoma (toim.). Matkailu ja kehitys. Näkökulmia alueiden ja kohteiden tarkasteluun. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Kariel, Herbert G. 1989: Tourism and development: perplexity or panacea? Journal of Travel Research 28, 2 6. Kariel, Herbert G. 1993: Tourism and society in four Austrian Alpine communities. GeoJournal 31, Kauppila, Pekka 1999: Matkailu ja aluetalous. Työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten arvioimiseen ja mittaamiseen. Nordia Tiedonantoja 2/1999, Kauppila, Pekka 2004: Matkailukeskusten kehitysprosessi ja rooli aluekehityksessä paikallistasolla: esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Nordia Geographical Publications 33: 1. Kesämökit 2006: Tilastokeskus, Helsinki. Saatavissa: kmok_2006_ _tie_001.html [viitattu ] Laakkonen, Sami 2002: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/
8 Lankford, Samuel V. Howard, Dennis R. 1994: Developing a tourism impact attitude scale. Annals of Tourism Research 21, Law, Christopher M. 1992: Urban tourism and its contribution to economic regeneration. Urban Studies 29, Leinonen, Riikka Kauppila, Pekka Saarinen, Jarkko 2007: Suomen matkailun aluerakenne 2005: tutkimusraportti. Matkailun edistämiskeskus A: 155. Mathieson, Alister Wall, Geoffrey 1992: Tourism: economic, physical and social impacts. Longman Group Limited, Harlow. McIntosh, Robert W. Goeldner, Charles R. Ritchie, J. R. Brent 1995: Tourism principles, practises, philosophies. 7. painos. John Wiley & Sons, New York. Montanari, Armando 1995: The Mediterranean region: Europe s summer leisure space. Teoksessa Armando Montanari Allan M. Williams (toim.). European tourism. Regions, spaces and restructuring. John Wiley & Sons, Chichester. Mowforth, Martin Munt, Ian 1998: Tourism and sustainability: new tourism in the Third World. Routledge, London. Murphy, Peter Murphy, Ann 2002: Regional tourism and its economic development links for small communities. First National Conference on the Future of Australia s Country Towns. The Regional Institute Ltd. Saatavissa: regional.org.au/au/countrytowns/global/murphy.htm [viitattu ] Müller, Dieter K. 2002: Second home ownership and sustainable development in Northern Sweden. Tourism and Hospitality Research 3, Nyberg, Lars 1995: Scandinavia: tourism in Europe s northern periphery. Teoksessa Armando Montanari Allan M. Williams (toim.). European tourism. Regions, spaces and restructuring. John Wiley & Sons, Chichester. Pearce, Philip L. Moscardo, Gianna Ross, Glenn F. 1996: Tourism community relationships. Pergamon, Oxford. Rosenqvist, Olli 2003: Kilpailukykyisen maaseudun tuottaminen keskittyvän aluekehityksen ja hegemonisen kaupunkidiskurssin oloissa. Terra 115, Saarinen, Jarkko 2003: The regional economics of tourism in Northern Finland: the socio-economic implications of recent tourism development and future possibilities for regional development. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 3, Saarinen, Jarkko 2004: Viimeinen oljenkorsi? Matkailu ja maaseudun aluekehitys. Maaseudun uusi aika 3/2004, Saarinen, Jarkko 2007a: Contradictions of rural tourism initiatives in rural development contexts: Finnish rural tourism strategy case study. Current Issues in Tourism 10, Saarinen, Jarkko 2007b: Tourism in peripheries: the role of tourism in regional development in northern Finland. Teoksessa Dieter K. Müller Bruno Jansson (toim.). Tourism in peripheries: perspectives from the far north and south. CAB International, Wallingford. Saarinen, Jarkko Kauppila, Pekka 2002: Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten arviointi: matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pelkosenniemellä. Terra 114, Saeter, Jens Aarsand 1998: The significance of tourism and economic development in rural areas: a Norwegian case study. Teoksessa Richard W. Butler C. Michael Hall John Jenkins (toim.). Tourism and recreation in rural areas. John Wiley & Sons, Chichester. Sharpley, Richard 2002: Tourism: a vehicle for development? Teoksessa Richard Sharpley David J. Telfer (toim.). Tourism and development: concepts and issues. Channel View Publications, Clevedon. Swarbrooke, John 2000: Sustainable tourism management. CABI Publishing, London. Sälli, Kirsti 2000: Matkailun kehittäminen. Valtiontalouden tarkastuskertomus 9/2000. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Helsinki. Sälli, Kirsti 2002: Matkailun yritystuet. Valtiontalouden tarkastuskertomus 23/2002. Valtiontalouden tarkastusvirasto, Helsinki. Talonen, Harri Laiho, Marko Willner, Hanna Tammivuori, Antti 2005: Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa vuosina Kauppa- ja teollisuus-ministeriö rahoitetut tutkimukset 5/2005. Virtanen, Erkki Vesterinen, Nina Ahonen, Mari 2006: Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 21/2006. Vuoristo, Kai-Veikko Santasalo, Tuomas 1985: 42
9 Suomen matkailun aluerakenne Matkailun edistämiskeskus A: 54. Vuoristo, Kai-Veikko Santasalo, Tuomas 1992: Suomen matkailun aluerakenne Matkailun edistämiskeskus A: 74. Williams, Allan M. Shaw, Gareth (toim.) 1998: Tourism and economic development. European experiences. 3. painos. John Wiley & Sons, Chichester. Zimmermann, Friedrich M. 1995: The Alpine region: regional restructuring opportunities and constraints in a fragile environment. Teoksessa Armando Montanari Allan M. Williams (toim.). European tourism. Regions, spaces and restructuring. John Wiley & Sons, Chichester. 43
Inarin matkailueurot ja -työpaikat
Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotHankkeen taustaa Lähtökohdat:
Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011
LisätiedotMatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne
LisätiedotMatkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä
Matkailukehitystä vai aluekehitystä? Matkailun rooli syrjäseutujen seutujen aluekehityksessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäiv ivät 18. 19.11.2008 19.11.2008 Jyväskyl skylä Tutkimusasiamies,
LisätiedotKiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kiitokset! Kuvat: Harri Silvennoinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma 2008 2012 Liisa Tyrväinen, 22.10. 2010, Luontomatkailun tutkimuspäivä, Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsistä hyvinvointia tutkimusohjelma
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
Lisätiedot1(7) 18.4.2012 UEF 582/12.00.01.00/2012. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana on 6.
1(7) Matkailun perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna 2012-2013 Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana
LisätiedotMaaseutu tietotaloudessa - Innovaationäkökulma kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa
Maaseutu tietotaloudessa - Innovaationäkökulma kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa JARKKO SAARINEN Oulun yliopisto, Maantieteen laitos Matkailun kehittämiseen kohdistuu nykyisin runsaasti odotuksia.
LisätiedotJohdanto. Key words: attitudes towards tourism, tourism development, sustainability, regional economy and regional development
ALUE JA YMPÄRISTÖ Riikka Leinonen, Pekka Kauppila & Jarkko Saarinen Maa- ja metsätalous, matkailu vai teollisuus? Koillis-Suomen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden näkökulmia matkailuun ja aluekehitykseen
LisätiedotKatsauksia. Pekka Kauppila Perifeeristen matkailukeskusten vapaa-ajanasunnot Pohjoismainen näkökulma. Johdanto
Katsauksia ALUE JA YMPÄRISTÖ Pekka Kauppila Perifeeristen matkailukeskusten vapaa-ajanasunnot Pohjoismainen näkökulma Johdanto Matkailukeskukset ovat matkailutoimintojen keskuksia, matkailukysynnän ja
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotLuontomatkailun kehittäminen ja tutkimus Suomessa
Luontomatkailun kehittäminen ja tutkimus Suomessa Jarkko Saarinen 1 Johdanto Luontomatkailusta muodostui kansainvälisessä matkailun kehittämis- ja tutkimuskeskustelussa keskeinen avainsana 1980-luvun lopulla.
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotMATKAILU- KEHITYKSESTÄ ALUEKEHITYKSEEN
MATKAILU- KEHITYKSESTÄ ALUEKEHITYKSEEN Tutkimuksia 1 / 2006 Riikka Leinonen, Pirkko Siikamäki, Katja Kangas ja Pekka Kauppila RAKENNERAHASTOT OTSIKKO Alaotsikko Tekijä Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut
LisätiedotKulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen
Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotKohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Kohderyhmänä matkailijat kestävän liikkumisen mahdollistaminen matkalla ja perillä Sara Lukkarinen, Motiva Oy LIIKKUMISEN OHJAUS JA MATKAILU - ECOMM 2014 D5 MOBILITY MANAGEMENT AND TOURISM 1 David Knapp:
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotMatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän
Lisätiedotehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland
KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun
LisätiedotMatkailukeskus, toimintaympäristö ja aluekehitys: esimerkkinä Ruka- Kuusamo
Matkailukeskus, toimintaympäristö ja aluekehitys: esimerkkinä Ruka- Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2014 - 2 - Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2014 Matkailukeskus, toimintaympäristö ja aluekehitys: esimerkkinä
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotMuuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta
Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotTieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Tieto auttaa maaseutua menestymään Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Puheenvuoron sisältö: 1. Ymmärretäänkö aluerakenteen
LisätiedotVOIKO MATKAILU OLLA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ?
VOIKO MATKAILU OLLA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ? Paikallisväestön asennoituminen matkailuun Kuusamon Rukalla Susanna Vanhamäki 142159 Joensuun yliopisto Maantieteen laitos Yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielma
LisätiedotTietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013
Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse
LisätiedotPaikallisesti eriytyvä maaseutu
27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotKaavojen metsätalousvaikutusten
Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen & Tuula Packalen Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan
LisätiedotMatkailu, kaivostoiminta ja aluetalous: esimerkkinä Kuusamo
Matkailu, kaivostoiminta ja aluetalous: esimerkkinä Kuusamo PEKKA KAUPPILA, pekka.kauppila@oulu.fi Naturpolis Oy Pohjois-Suomen syrjäseuduilla on jo pitkään uskottu matkailuun aluekehityksen välineenä,
LisätiedotValkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Suoma seminaari 18.9.2013 @Levi Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointihanke;
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotKoulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotValtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010
Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotOhjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015
Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotMatkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin
Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1
LisätiedotMatkailualan perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5.
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) Matkailualan perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna 2016-2017 Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien
LisätiedotDeveloping the Pinus Sylvestris L resource
Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme
LisätiedotKesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke
Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals
LisätiedotKarelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network
LisätiedotKaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012
Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
LisätiedotLakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma
Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-
LisätiedotYritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
LisätiedotMatkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotList of Publications Based on the Academy of Finland Classification 2012
List of Publications Based on the Academy of Finland Classification 2012 25-05-2013 Jarkko Saarinen, PhD Professor (Human Geography, Tourism Geographies) Department of Geography, University of Oulu Docent
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotTEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010
TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotTURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma
TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotMatkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida
LisätiedotTaistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa
Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa Tieto ympäristönkäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Päättöseminaari 16.3.2012 Sanna Hast sanna.hast@ulapland.fi
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotLapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle
LisätiedotSYRJÄSEUTUJEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN - MATKAILUPALVELUYRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ ROKUA GEOPARKIN MATKAILUN TILASTA. Mari Saastamoinen
SYRJÄSEUTUJEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN - MATKAILUPALVELUYRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ ROKUA GEOPARKIN MATKAILUN TILASTA Mari Saastamoinen Pro gradu -tutkielma 791619S Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotOIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen
LisätiedotÄlykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö
Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki 31.1.2018 Tapani Pöykkö Hämeenlinnan Myllynkulma -City Life www.hamk.fi Kanta-Häme - kaupunkeja ja maaseutua Kaupunkeja ja kaupunkien läheistä maaseutua
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotRUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN. Outi Kulusjärvi
RUKA-KUUSAMON MATKAILUKLUSTERIN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN Outi Kulusjärvi Pro gradu -tutkielma Maantieteen laitos Oulun yliopisto 2013 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta TIIVISTELMÄ
LisätiedotGlobaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)
Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotYhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén
Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston
LisätiedotMaisema myytävänä löytyykö ostaja?
Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014
LisätiedotTyöelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu
Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotList of Publications
List of Publications 22-05-2015 Jarkko Saarinen, PhD Professor (Human Geography, Tourism Geographies) Department of Geography, University of Oulu Docent (Human Geography), University of Eastern Finland
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
Lisätiedot