Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Transkriptio

1 Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa

2 Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu- ja virkistyspalveluihin liittyy Suomessa merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Kasvun tavoite todettu valtakunnallisissa ja alueellisissa strategioissa ja kasvuohjelmissa (Suomen matkailun tiekartassa ( ), Lapin matkailustrategia ( ), Suomen biotalousstrategiaan ja Kansallinen metsäohjelma. Valtionmaiden rooli matkailussa on tärkeä erityisesti Pohjois-Suomessa -Kansallispuistot matkailun kehittämisen vetureita -Talousmetsät matkailukeskusten läheisyydessä ohjelmapalveluyritysten käytössä

3 Suojelualueiden virkistys- ja matkailukäyttö Luontopalvelut hoitanut tehtäviä hyvin, eikä tarvetta muuttaa nykykäytäntöä. Lakiesityksen mukaan valtion alueiden hallinta siirtyy Metsähallitusliikelaitokselle. Luontopalveluilla tehtävien toteuttajan rooli, muttei päätäntävaltaa itse alueisiin. Suojelualueiden matkailu- ja virkistyskäytön turvaamiseksi Luonnonvarakeskus pitää tärkeänä sitä, että eduskunnan ja valtioneuvoston suora ohjaus- ja päätösvalta säilyy niin toiminnan ohjauksessa kuin budjettirahoituksen käytössä. Lain perusteluasiakirjan kuvaus ei yksiselitteinen: julkisten hallintotehtävien hoitoa koskevat päätökset tehdään ministeriöiden tulosohjauksessa mutta myös julkisten hallintotehtävien yksikön roolina on valmistella ja esitellä asiat Metsähallituksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, päätöksentekoa varten

4 Valtion metsätalousalueiden matkailu- ja virkistyskäyttö Lakiesityksessä säädökset metsätalouden hallinnoimista alueita koskevista yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista säilyisivät pääosin ennallaan (merialueet mainittu uutena). Ympäristö- ja virkistyshyötyjä turvaavat suunnittelukäytännöt jatkuvat (osallistava luonnonvarasuunnittelu) YYV:iin sisältyvää työllisyyden edistämistä tarkastellaan kapeasti vain metsätalouden (puuntuotannon) työllisyyden näkökulmasta. Erityisesti Lapissa luontoon perustuva matkailu monissa kunnissa metsätaloutta suurempi työllistäjä. Työllisyyden edistämisessä olisi perusteltua tarkastella laajemmin valtiomaiden käyttöä kokonaistyöllisyyden ja aluekehityksen kannalta. ->velvoitteissa voitaisiin virkistyskäytön edistämisen rinnalla mainita luontomatkailun edellytysten turvaaminen ja tätä tavoitetta tukeva sidosryhmäyhteistyö

5 Valtion retkeilyalueiden hoito ja käyttö Retkeilyalueiden hallinta nykyisin metsätalouden yksiköllä, virkistyspalvelujen tuottamisesta vastaa Luontopalvelut. Retkeilyalueista säädetään Ulkoilulaissa (vuodelta 1973). ->lain uudistamistarve todettu esim. VNK:n tilaamassa selvityksessä (Sääntely biotalouden edistäjänä 2016) Retkeilyalueiden virkistys- ja matkailukäyttö kasvanut Retkeilyalueiden kuuluminen metsätalouden peruspääomaan aiheuttaa yhteensovittamisen ongelmia: tavoitteena sekä virkistysja matkailukäytön kehittäminen että kustannustehokas metsäntalous. ->käytön tavoitteita (ja hallintaa) tulisi tarkastella uudelleen Ulkoilulain tai Metsähallituslain uudistamisen yhteydessä

6 Kiitos!

7 How well do these environments fit for your outdoor recreation needs and expectations in Lapland? Kansainvälisten matkailjoiden suhtautuminen metsien käsittelyyn?

8 METLA 2010 Kuva-arviointien tulokset kuvapareittain (kesä/talvi; yht. 26 kpl), Tyrväinen ym 2010) 10 9 Talvinäkymät Kesänäkymät K K T 4T 21T *** *** *** *** * *** ** *** *** *** ** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Tilastollinen ero (t-testi): p < 0,05 = *; p < 0,01 = **; p < 0,001 = ***)

9 Kuva-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Talvinäkymät tilastollisesti parempia METLA P28 P3 P22 P5 P15 Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,, 10 = täydellisesti. Talvikuvat Kesäkuvat