1(7) UEF 582/ /2012. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana on 6.

Transkriptio

1 1(7) Matkailun perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Vaihtoehtoisia oppimistehtävien palautuspäiviä lukuvuoden aikana on 6. Matkailualan verkostoyliopiston opinto-oppaassa ei ole määritelty opintosuoritukselle tai opintokokonaisuudelle vanhenemisaikaa. Mikäli tutkintovaatimuksiin tehdään merkittäviä muutoksia, siirtymäajoista säädetään Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan ohjeistuksen mukaan ja niistä tiedotetaan opiskelijoille. Opintojakson puuttuvat osasuoritukset suoritetaan kuluvan lukuvuoden opinto-oppaan vaatimusten mukaisesti. AY Johdanto 2 op Introduction to tourism and tourism research Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle opintojen käynnistämiseksi tarvittavat tiedot Matkailualan verkostoyliopiston toiminnasta ja siellä opiskelusta. Opiskelija ymmärtää matkailuilmiön monitieteisen näkökulman perusteet ja oppii käyttämään matkailututkimuksen tiedonlähteitä. Opintojakso perehdyttää matkailuilmiön monitieteiseen näkökulmaan ja matkailututkimukseen sekä tutkimuksen ja elinkeinon vuorovaikutukseen. Opintojakson aihepiirejä ovat verkostoitumisen periaatteet ja verkostoyliopiston toimintatapa sekä matkailututkimuksen tiedonlähteet. Johdantojakso opettaa käyttämään Matkailualan verkostoyliopiston kotisivuja ja oppimisympäristöä, tutustuttaa Matkailualan verkostoyliopiston monitieteiseen opiskeluympäristöön ja verkoston käytännön toimintatapoihin sekä kannustaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja edistää yhdessä oppimista. Opiskelija oppii pohtimaan omaa asennoitumistaan matkailuilmiöön. Opiskelu sisältää verkko-opiskelujakson sekä opintojen alussa Savonlinnassa järjestettävän yhteisen seminaarin Matkailu työnä. Oppimisympäristössä oleva materiaali.

2 2(7) FM Katariina van Boxtel AY Matkailun historia ja tulevaisuus 4 op The History and Future of Tourism Opiskelija ymmärtää matkailun ja yhteiskunnan poliittisen, sosiaalisen, kulttuurisen, teknologisen ja varallisuustason muutoksen välisen yhteyden historiallisesti ja tulevaisuutta visioiden. Opintojakso antaa yleiskäsityksen matkailun historiallisista vaiheista suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta alkaen varhaisista matkailun muodoista aina globalisoituvan maailman matkailuun. Tarkastelun kohteena ovat matkailun historian keskeiset käsitteet matkailu, turismi, massaturismi ja postturismi sekä matkailun ajallinen jaottelu. 1. Hirn, S. & E. Markkanen (1987). Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus, a) Korpela, K. (1995/1998). Missä ollaan, mikä maa? - Suomalaisten matkailu Välimeren aurinkorannoille ja 1970-luvulla. Teoksessa Kostiainen, A. & K. Korpela (toim.) (1995/1998). Mikä maa - mikä valuutta? Matkakirja turismin historiaan, Turun yliopisto. Historian laitos. Julkaisuja 35. b) Salmi, H. (1995/1998). Kanarian Kalle ja Palman mainingit - turisti suomalaisen elokuvan ja iskelmän kuvaamana. Teoksessa Kostiainen, A. & K. Korpela (toim.) (1995/1998). Mikä maa - mikä valuutta? Matkakirja turismin historiaan, Turun yliopisto. Historian laitos. Julkaisuja 35. c) Kostiainen, A (2008). Suomalainen matkailun historian tutkimus. Matkailututkimus 4: 1, Kostiainen, A., J. Ahtola, L. Koivunen, K. Korpela & T. Syrjämaa. (2004). Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 977. Helsinki: SKS. professori Auvo Kostiainen 2

3 3(7) AY Matkailu alueellisena ilmiönä 4 op Regional Systems of Tourism Tiedolliset: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija matkailuun alueellisena ilmiönä ja vuorovaikutusjärjestelmänä. Opintojaksolla annetaan perussisällöt matkailun maantieteellisestä viitekehyksestä, lähtöalueista, matkailun vetovoiman ja tarjonnan alueellisuudesta, reiteistä, matkailun regionalismista, matkailukeskusten kehittymisestä ja erilaistumisesta. Lisäksi opintojaksolla perehdytään Suomeen ja sen eri alueisiin matkailukohteina ja Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun alueellisiin ja rakenteellisiin kysymyksiin. Taidolliset: Opiskelija oppii ymmärtämään matkailua alueellisena ilmiönä ja vuorovaikutuskenttänä, matkailukehityksen vaikutuksia ja muotoja sekä Suomea matkailumaana. 1) matkailumaantiede; peruskäsitteet ja mallit 2) matkailun alueellinen järjestelmä 3) matkailun tarjonta ja kysyntä alueellisessa viitekehyksessä 4) matkailun kehitys ja vaikutukset 5) matkailun aluerakenne ja sen kuvaaminen suus, matkailuvyöhykkeet ja matkailumaat, Suomen matkailun regionalismi, matkailukeskusten kehittyminen, tyypit ja sisäinen erilaistuminen, Suomi matkailumaana ja Suomeen suuntautuvan kansainvälisen matkailun alueelliset ja rakenteelliset kysymykset ja trendit. 1. Vuoristo, K.-V. & N. Vesterinen (2009/uusin painos). Lumen ja suven maa. Suomen matkailumaantiede. Helsinki: WSOY. 2. Hall, C.M., D.K. Müller & J. Saarinen (2009) Nordic tourism:issues and Cases. Bristol: Channel View Publications (osin). 3.Muu verkkomateriaali. professori Jarkko Saarinen 3

4 4(7) AY Matkailu sosiokulttuurisena ilmiönä 3 op Tourism as a Socio-Cultural Phenomenon Tiedolliset: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot matkailuun vaikuttavista sosiokulttuurisista tekijöistä ja matkailun vaikutuksista yhteisöön. Opintojaksolla tutustutaan matkailua synnyttäviin ja edistäviin tekijöihin sekä pohditaan matkailun vaikutuksia matkailijoita vastaanottaviin yhteisöihin. Taidolliset: Opiskelija oppii ymmärtämään matkailijoiden motiiveja ja yhteisöllisiä prosesseja, jotka vaikuttavat matkustamishalukkuuteen. Opiskelija osaa huomioida matkailun vaikutuksia paikallisyhteisön kannalta. Opintojaksolla tarkastellaan matkailua yhteiskunnallisena ilmiönä, jossa keskitytään niin matkailijoiden kuin matkailijoita vastaanottavien yhteisöjen joukkokäyttäytymistä käsitteleviin teorioihin. Pyrkimyksenä on ymmärtää niitä sosiokulttuurisia rakenteita, jotka vaikuttavat matkailijan matkalle lähtemiseen ja käyttäytymiseen matkan aikana, sekä toisaalta tarkastella muutoksia, joita matkailu aiheuttaa matkakohteen sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Opintojaksolla tarkastellaan: Matkailijaa - matkailun motivaatioita, tarpeita ja niitä synnyttäviä tekijöitä Matkailua rajoittavia tekijöitä Matkailukäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä Matkailun vaikutuksia matkailijoita vastaanottaviin yhteisöihin Matkailututkimuksen sosiokulttuurisia "klassikoita" Ryan, C. (2003). Recreational Tourism. Demand and Impacts. Clevedon: Channel View (myös aiempi painos kelpaa, mikäli uudempaa ei ole saatavilla: Ryan, C. (1991). Recreational Tourism. A Social Science Perspective. London: Routledge. professori Antti Honkanen 4

5 5(7) AY Matkailun yhteiskunnalliset kytkennät 3 op The Societal Contexts of Tourism Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva yhteiskunnan perusrakenteista, jotka säätelevät matkailun määrää ja muotoja. Jaksolla kiinnitetään erityistä huomiota taloudellisiin, väestöllisiin ja poliittis-hallinnollisiin perusrakenteisiin sekä kulttuurisiin perusrakenteisiin sekä koulutuksen ja tiedon yleiseen tasoon eri yhteiskunnissa. Opintojakson aikana perehdytään erityisesti seuraavien yhteiskunnan rakennetekijöiden matkailullisiin kytkentöihin: 1. Väestön demografinen rakenne ja sen muutokset 2. Talouden keskeiset rakenteet 3. Poliittis-hallinnolliset järjestelmät 4. Koulutustaso ja muut kulttuurin rakenteet 5. Tiedon taso ja teknologiset rakenteet 6. Matkailun yhteiskunnallinen toimintaympäristö 1. Aho S., A. Honkanen & J. Saarinen (toim.) (2001). Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Suomalaisen matkailututkijaverkoston 10- vuotisjulkaisu. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja. B, Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 2. Poon, A. (1993). Tourism, technology and competitive strategies. Wallingford: CAB International. 3. Poikkeustapauksissa (erityistoivomuksesta) myöhemmin sovittava artikkelikokoelma. Kehitysjohtaja, dosentti Seppo Aho AY Matkailu taloudellisena toimintana 6 op Tourism as an Economic Activity Tiedolliset: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot matkailuun liittyvästä taloudellisesta toiminnasta globaalilla, kansallisella ja alueellisella tasolla. Opintojaksolla perehdytään matkailuklusterin 5

6 6(7) keskeisten toimialojen toimintaan ja erityispiirteisiin pääasiassa Suomen matkailun näkökulmasta. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan matkailuyrittäjyyden ilmenemiseen ja toimialan erityispiirteisiin. Taidolliset: Opiskelija oppii ymmärtämään matkailua taloudellisena toimintana ja matkailun toimialojen ja yrittäjyyden erityispiirteitä suomalaisen matkailuelinkeinon näkökulmasta. 1) matkailu taloudellisena ilmiönä 2) matkailun taloudelliset vaikutukset ja niiden mittaaminen 3) matkailuelinkeinon toimialarakenne ja niiden erityispiirteet 4) matkailuyrittäjyyden ilmeneminen 5) matkailuyrittäjyyden erityispiirteet Verkkokurssilla ilmoitettu aineisto Dosentti Hilkka Lassila AY Kansallinen matkailun edistäminen ja säätely 3 op Promotion and Regulation of Domestic Tourism Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskäsitys matkailun kehittämistavoitteita asettavista ja matkailupolitiikkaa toteuttavista kansallisista organisaatioista. Opiskelija oppii ymmärtämään matkailuhallinnon eri intressiryhmiä ja aluetasojen organisaatioita sekä tutustuu Euroopan unionin matkailualan kehittämiseen liittyviin organisaatioihin ja säädöksiin. 1) Matkailuhallinto ja alueorganisaatiot Suomessa 2) Euroopan unioni ja matkailu 3) Matkailun eurooppalaiset hallintomallit Erikseen sovittavasta aiheesta laadittu jäsennelty raportti (4-6 s) sekä verkkokeskusteluun osallistuminen. 6

7 7(7) Oppimisympäristössä oleva materiaali. Vastuuhenkilö FM Katariina van Boxtel 7