Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Transkriptio

1 Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Mikä on kestävää? Riippuu määritelmästä, määrittäjästä ja arvoista Yhden kestävyys on usein toisen kestämättömyyttä Muutosten odotettavien tai toteutuneiden myötä kestävyyttä arvioidaan Esimerkiksi ympäristömuutos muuttuu ympäristöongelmaksi vasta siinä vaiheessa, kun muutos luokitellaan kielteiseksi Muutos on pysyvää, mutta hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa on muutoksen suunta ja vauhti

3 Muutosvauhtia on piisannut jotta kalotti tutisee! Arktinen ja pohjoinen luonto on herkkää muutoksille ja sama analogia on havaittu perinteisillä pohjoisilla yhteisöillä Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muutos ollut erityisen nopeaa sirkumpolaarisella alueella luvulta lähtien Yhden sukupolven aikana on siirrytty esimodernista jälkimoderniin yhteiskuntaan ja talouteen Muutos on ollut huikea loikka, jossa tekninen sopeutuminen ja omaksuminen on kulkenut mentaalisen edellä

4 Mennyt ja nykyinen lyövät Lapissa kättä

5 Mennyt ja nykyinen lyövät Lapissa kättä Nopea muutos ja menneen läsnäolo ilmenee mm. luonnonkäyttöön kohdistuvissa tarpeissa ja arvostuksissa Uudet elinkeinot, kuten matkailu, tuovat leivän Pohjois-Lapissa, mutta luontaiselinkeinot ja perinteinen luonnonkäyttö nauttivat erityistä arvostusta Nopea muutos ja menneen läsnäolo ilmenee mm. luonnonkäyttöön kohdistuvissa tarpeissa ja arvostuksissa

6

7 Mennyt on myös nykyhetkeä Uudet elinkeinot, kuten matkailu, tuovat leivän Pohjois-Lapissa, mutta luontaiselinkeinot ja perinteinen luonnonkäyttö nauttivat erityistä arvostusta Luonnonsuojelua vastustetaan kysyttäessä, koska se tulkitaan muualta tuotuna, mutta laajoihin suojelualueisiin ollaan tyytyväisiä Suojeluratkaisut tukevat vanhaan luonnonkäyttöön perustuvia tarpeita Menneestä kumpuavat tarpeet ja toisaalta riippuvaisuus ulkopuolisesta ja globaalista taloudesta aiheuttavat haasteen luonnonvarojen hallinnalle

8 Me ja ne muut Lapissa pohjoisen ja etelän, keskuksen ja periferian välinen vastakkainasettelu on vanha ja hyvin ylläpidetty traditio, joka määrittelee suhtautumista ihmisiin ja asioihin Lapissa on monen kerroksen väkeä: saamelaisia, kantasukuja, paikallisia, junantuomia ja turisteja Hierarkian huipulla ovat kaikki ne ryhmät, jotka katsovat olleensa Lapissa ensimmäisinä ja aina, alimpana hiljattain tulleet ( vuotta sitten), junantuomat ja turistit Lappi on kuitenkin väestöpohjaltaan leimallisesti maahanmuuttajamaakunta

9

10

11 Kasvu ja kestävyys matkailukeskuksissa 1990-luvun alussa paikalliset asukkaat toisaalta toivoivat kasvua työmahdollisuuksien vuoksi, toisaalta pelättiin ympäristö- ja maisemahaittoja, kunnan keskittymistä liikaa matkailukeskukseen jne. Nykytilaan oltiin tyytyväisiä luvun puolivälin jälkeen tuo kasvu on toteutunut, samoin osa pelon aiheista. Edelleen ollaan tyytyväisiä nykytilaan, mutta tulevaisuuden huolet ovat samat. Mistä tämä kertoo?

12 Sopeutuminen ja sopeutumattomuus Ihminen on perusluonteeltaan sopeutuvainen vaikka hammasta purren kotiseudullaan tapahtuviin muutoksiin, jos kotiseutu on rakas Toisaalta se väestö joka muuttaa alueelta pois korvautuu uusilla asukkailla, joilla usein ei ole samaa henkilökohtaista suhdetta alueeseen ja sen historiaan, kuin poismuuttaneilla Tämä osaltaan mahdollistaa jatkuvan muutoksen, joka kulttuurisesti tarkoittaa sitä, että matkailukeskukset kasvaessaan menettävät ominaispiirteensä ja alkavat muistuttaa toisiaan

13 Mitä on sosiokulttuurisesti kestävä matkailu ja miksi kestävyys kannattaa? Se kunnioittaa ja ottaa huomioon paikalliset perinteet, asukkaiden tämän päivän tarpeet ja arvot Matkailutuote (Lappi, lappilaisuus) ei saa tai sen ei kannata olla voimakkaasti ristiriidassa tai irrallaan paikallisten kokemasta todellisuudesta Paikallisten tyytyväisyys heijastuu palvelujen laatuun, mikä auttaa koko elinkeinoa Tyytyväinen paikallisyhteisö on yrittäjän etu varsinkin maankäyttöä koskevissa asioissa

14 Mutta mitä tarinaa me kerromme Kalotilta ja kenelle?

15

16 Kiitos Tack Giitu