Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Transkriptio

1 Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

2 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Rahoittajana Työ- ja elinkeinoministeriö Toteutusaika Tarkoitus löytää ratkaisuja, jotka helpottavat kuluttajien palvelutarpeiden ja yritysten tarjonnan kohtaamista maaseudulla Ratkaisujen löytäminen yhteistoiminnan avulla Keskitytään aloihin, joilla odotettavissa kysynnän kasvua, kuten paikalliset vapaa-ajan asuntojen ja omakotien huoltopalvelut

3 Hankkeen toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät Analysoidaan kansainvälisiä esimerkkejä yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien yhteiseen intressiin perustuvasta organisoitumisesta Sovelletaan niitä Suomen olosuhteisiin Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4 Taustaa Maaseutualueiden rakennemuutos on voimistunut. Sekä yksityisiä että julkisia palveluja siirtyy keskuksiin ja kuntarakenne keskittyy. Painotetaan palvelujen saavutettavuuden parantamisen ja aluekehityksen näkökulmia. Voidaanko yhteisetu-osuuskuntien kautta organisoida eri ryhmien yhteisiä intressejä paikallistaloutta hyödyttäväksi taloudelliseksi toiminnaksi? Erityisen merkittävää maaseudun olosuhteissa

5 Yhteisetu -osuuskuntamalli Multi-stakeholder/ solidarity / community cooperative Tehtävä painottuu jäsenten ja ympäröivän yhteisön elämänlaadun parantamiseen kokonaisvaltaisesti (taloudellisesti ja sosiaalisesti, Münkner 2004:57). Missio tarjota palveluja, jotka auttavat sopeutumaan nopeiden taloudellisten, sosiaalisten ja teknologisten muutosten seurauksiin (Münkner 2004, Borzaga and Mittone 1997) Jäsenistön heterogeenisuus erottaa yhteisetuosuuskunnan muista osuuskunnista

6 Paikallinen tapa vastata rakennemuutokseen Tarve julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle on lisääntynyt. Yhteisetu -osuuskunta on yksi tapa toteuttaa käytännössä tätä kumppanuutta. Tehtäviin voivat kuulua paikallisten taloudellisten ja sosiaalisten resurssien kokoaminen (mm. asukkaiden motivoiminen ja mobilisoiminen paikallisten ongelmien ratkaisemiseen ja omatoimisuuteen). Leader ja kylätoiminta ovat merkittäviä maaseudun toimijoiden aktivoimis- ja organisoitumistapoja, joita yhteisetu -osuuskunta voisi täydentää taloudellisen toiminnan näkökulmasta

7 Yhteisetu-osuuskunta erilaisten intressien yhdistäjänä Palvelutarpeet Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden Intressi alueen säilymisestä elinvoimaisena Yhteinen intressi Yritysten kannattavuusintressi RAT- KAI- SU? Asukkaiden työllistymisintressi Kuntien toimintamahdollisuuksien vahvistaminen maaseudulla liitosten jälkeen (PPP) Kuntaedustajat? Yhdistysedustajat? Yhteisetu (multi stakeholder) -osuuskunta Yrittäjät Kuluttajat Työntekijät Hyödyt paikallistaloudelle Ruralia-instituutti / Manu Rantanen

8 Yhteisetu osuuskunta ja monipaikkaisten asujat Toisessa kunnassa kirjoilla olevilla vapaa-ajan asukkailla on rajoitettu pääsy kunnan julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon. Vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet ja halukkuus käyttää kotitalouspalveluja ovat kasvussa. Olisi tärkeää, että heillä olisi paikallisia palveluja helposti saatavilla (Rantanen 2014). Monilla heistä on intressi tukea paikallista kehitystä, jonka takia ostoja suunnataan paikallisiin yrityksiin. Yhteisetu -osuuskunnalla voi olla potentiaalia toimia yhteistyörakenteena maaseudulla jopa osin korvaten perinteisiä, heikentyneitä rakenteita

9 Tutkimuksen esimerkit Suomalaiset osuuskunnat, joiden toiminnassa on yhteisetu-osuuskuntien tavoitteita ja piirteitä. Pertun parhaaksi -osuuskunta (Pertunmaa) Koikkalan kyäosuuskunta (Juva) Tutustuminen espanjalaisiin osuuskuntiin ja Leadertoimintaan huhtikuussa 2015 Luomuviljelijöiden osuuskunta Las Torcas (Granada) Association for the rural development of Andalusia (ARA) ja Poniente Granadino toimintaryhmä Oliiviöljy- ja kyläosuuskunta Cooperativa de Viver, Alto Palancia (Viver, Valencia)

10 Las Torcas (Granada) Sierra Nevadan rinteillä kansallispuiston tuntumassa. Osuuskuntaan kuuluu 26 jäsentä (luomumaatiloja 11 kpl). Monien alueen kylien väestöstä huomattava osa on ulkomaalaistaustaisia, pääasiassa eläköityneitä brittejä, jotka arvostavat paikallisia tuotteita. Suoramyyntitilat valmistumassa lähikylään (varasto, kahvila, paikka järjestää erilaisia kursseja ym.)

11 Cooperativa de Viver (Valencia) Viverin historiallisessa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä (väkiluku n as.) Valencialaiset vapaa-ajan asukkaat merkittävä ryhmä alueella ja osuuskunnassa. Perustana oliiviöljyn tuotanto. Tuotanto ja palvelut laajentuneet voimakkaasti luvulla. Toimii kyläosuuskunnan tavoin kehittäen erilaisia palveluja tarpeen mukaan

12 Havaintoja ja alustavia johtopäätöksiä I Tarkastelluissa osuuskunnissa monipaikkaisilla asujilla on iso taloudellinen merkitys. Sen sijaan heidän osallistumisensa osuuskuntien kehittämiseen on vähäistä ja sen kehittäminen herättää sekä positiivisia että ristiriitaisia tunteita. Kuinka paljon heidän motivaationsa ja sitoutumisensa riittää muuhun kuin kuluttajan osaan? Espanjassa osuuskunnan johtajien rooli ja osaaminen ovat olleet ratkaisevia osuuskunnan menestymiselle

13 Havaintoja ja alustavia johtopäätöksiä II Maaseudulla tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat kaikkien osuuskuntien kehityksen taustalla: Uusille palveluille ja palveluntuottajille on noussut kysyntää Leader hankkeet ovat olleet merkittävässä osassa tarkasteltujen suomalaisten osuuskuntien synnyssä. Espanjalaiset esimerkit puolestaan kertovat yhteistyön puutteesta osuuskuntien ja Leader ryhmien välillä yhteisistä päämääristä huolimatta. Leader ryhmät koetaan julkisen sektorin välineiksi