Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen Alue-ennakointiseminaari Pori

Transkriptio

1 Ennakointitulosten päivitys ja alueellistaminen Alue-ennakointiseminaari Pori Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Esityksen sisältö Vuosien ennakoinnin tilanne Makroennusteiden päivitys Toimialaennusteiden päivitys Julkisen tuotannon aineisto Erot vuoden 2011 tuloksiin Ennakointitulosten alueellistaminen Bottom-up Päivitys > 2012 Toimialarakenne Kasvun lähteet 2

3 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

4 VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

5 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 5

6 Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2012) Toipuminen huomattavasti hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2012) Palvelut STM Talouspolitiikka Säästötoimet makroista, ei hallitusohjelman tavoitteita, ilmastopolitiikka voidaan huomioida

7 Perusuran päivittäminen Makrotaloudellisten muuttujien päivitys Kulutustiedot Vienti- ja tuontitiedot Työvoima ja työllisyystiedot Investointitiedot Viimeisin Tilastokeskuksen tai Tullihallituksen tieto + ennusteet (ennen kaikkea VM) 7

8 Viennin arvon vuotuinen kasvu (% ) vuosina tärkeimmillä teollisuuden toimialoilla 60,0 40,0 20,0 0,0 2 Y Y Y Y Y Y ,0-40,0-60,0 Sanomalehtipaperin valmistus Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Radio-, televisio- ja tietoliikkennevälineiden valmistus Metallituotteiden valmistus 8

9 Kotitalouksien kysynnän kasvu ,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% -1,0% ,0% -3,0% -4,0% 9

10 Investointien vuotuinen kasvu (%)

11 Työllisten määrän kasvu vuosina ,0% 2,0% 1,0% 0,0% -1,0% ,0% -3,0% -4,0% 11

12 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Eri kysyntäerissä finanssikriisin aikana ja sen jälkeen tapahtuneiden muutosten analysointia Suurin murros vientikysynnässä Myös investointikysyntä romahti finanssikriisin seurauksena, mutta kriisin jälkeinen kasvu ollut vientikysynnän kasvua nopeampaa Yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä reagoivat vähiten Kulutuskysynnän merkitys Suomen taloudessa kasvanut 12

13 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin 13

14 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin 14

15 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Vientikysynnän supistuminen ei selity ainoastaan hintakilpailukyvyn heikkenemisellä vientisektorin rakenteelliset ongelmat sekä globaali kokonaiskysynnän väheneminen voidaanko olettaa kysynnän palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle? Investointikysyntä on riippuvaista ensisijaisesti taloudellisen epävarmuuden määrästä, investointihalukkuuden kehityksestä sekä rahoituksen saatavuudesta kasvun mahdollisuudet olemassa 15

16 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Yksityisen kulutuskysynnän kasvu riippuu käytettävissä olevien tulojen kasvusta sekä kotitalouksien kulutushalukkuudesta työllisyyden kasvu ja kuluttajien luottamus määrittelevät näkymät suotuisat eurokriisistä huolimatta Julkisen kulutuskysynnän kasvu riippuvaista sekä hyvinvointivaltion instituutioista että poliittisista päätöksistä ilman suuria muutoksia kysynnän kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden merkityksen kasvu 16

17 Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana Kysyntärakenteissa tapahtuneiden muutosten peilikuva Teollisuustuotannon taso edelleen vuonna 2011 selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa matalammalla Yksityisen palvelutuotannon kasvu ollut suhteellisen nopeaa finanssikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen Julkisyhteisöjen palveluiden arvonlisäys pysynyt ennallaan Alkutuotannossa finanssikriisin vaikutukset hyvin pieniä 17

18 Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana 18

19 Työvoiman tarve Suomen taloudessa Ennakoidut skenaariot vuoteen 2025 asti Perusura BKT kasvaa 1.8 % vuodessa vuonna 2025 Työllisten määrä alkaa vähetä 2010-luvun lopulla Palveluiden osuus arvonlisäyksestä kasvaa huomattavasti, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden SOME Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuskasvu nopeampaa Tarvittava työvoiman määrä selvästi pienempi Nopeampi maahanmuutto Työvoiman määrä kasvaa nopeammin kuin perusuralla Vaikutukset näkyvät lähinnä palvelualojen työllisyydessä Tavoiteskenaario Julkisen talouden tuottavuusohjelma, Nopeampi tuottavuuden kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa Suurempi julkinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen Vientikysynnän suotuisampi kehitys useilla toimialoilla 19

20 Keskeisiä tuloksia -Perusura vs. tavoiteura vs pävitys -Maakunnallistaminen

21 % 50 Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Perusskenaario) Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot

22 % 50 Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Tavoiteskenaario) Kokonaistuottavuus Primäärituotannontekijät Voitot Hyödykeverot

23 % Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Perusskenaario) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti

24 % 60,0 Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Tavoiteskenaario) 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Yksityinen kulutua Investoinnit Julkinen kulutus Varastot Vienti Tuonti

25 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Päivitys 2012) 35 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012) Hyödykeverot Voitot Primäärituotannontekijät Tuottavuus

26 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (Päivitys 2012) 50 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun (2012) Imports 5 Exports 4 Stocks 3 Government 2 Investment 1 Consumption

27 Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti Talouskasvu selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alussa Vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä vähenee oleellisesti Tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi, kun toimialarakenne tuottavuuden kasvulle epäsuotuisampi kuin aiemmin Merkittävin osuus kasvusta peräisin yksityisen kulutuskysynnän kasvusta, joka silti hitaampaa kuin 2000-luvulla työvoiman määrän supistuminen Investointikysyntä ja julkinen kulutuskysyntä kasvavat suurin piirtein 2000-luvulla havaittua vauhtia 27

28 Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti 28

29 Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti 29

30 Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti 100 % 90 % 2,6 % 2,8 % 3,0 % 3,2 % 3,4 % 11,3 % 11,2 % 11,1 % 10,9 % 10,8 % Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 12,6 % 12,5 % 12,6 % 12,8 % 12,9 % 4,1 % 4,2 % 4,3 % 4,4 % 4,5 % 4,1 % 4,1 % 4,0 % 3,9 % 3,8 % 5,6 % 5,6 % 5,6 % 5,5 % 5,4 % 4,9 % 4,6 % 4,3 % 4,1 % 3,8 % 5,0 % 4,9 % 4,9 % 4,8 % 4,7 % 20,8 % 20,7 % 20,2 % 19,8 % 19,5 % 5,2 % 5,3 % 5,2 % 5,2 % 5,2 % 20,8 % 21,4 % 22,1 % 22,8 % 23,4 % Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen Teollisuus 0 % 2,9 % 2,8 % 2,7 % 2,6 % 2,5 % Alkutuotanto

31 % Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti 100,0 2,3 1,4 1,4 1,3 3,0 90,0 10,9 11,2 11,3 10,8 10,9 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 80,0 12,0 13,8 13,7 12,9 12,8 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 70,0 60,0 50,0 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,7 4,6 5,3 5,2 4,2 3,4 4,6 4,5 4,0 4,4 3,9 5,5 4,1 4,8 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 40,0 20,7 19,5 19,8 20,0 19,8 Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30,0 5,2 5,2 5,2 4,8 5,2 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 20,0 Rakentaminen 10,0 23,8 21,8 23,1 25,9 23,0 Teollisuus Alkutuotanto 0,0 3,2 2,6 2,7 3,6 2, (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 2025 (PÄIVITYS) 31

32 Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) VERM: alueellistettu VATTAGE-malli VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGEmallin koko maan tasoinen ennuste Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja kysyntätekijöiden kehityksessä Alueelliset lähtökohdat Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne Alueellisesti, ikäryhmittäin Julkinen sektori ja aluepolitiikka Vientinäkymät

33 Ikääntymisen vaikutusten arvioinnin lähtökohtina lisäksi Toteutuneet politiikkatoimet asti: Kunnallisverotuksen muutokset Tuloverot, yhteisöverto Valtionverotuksen muutokset Tuloverojen kevennykset ALV:n muutokset KELA-maksut Valtionosuusjärjestelmän kuvaus kuntatasolta Ekonometriset arviot valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoista Julkiset investoinnit noudattavat toimialojen yleistä kasvuvauhtia

34 Valtionosuusjärjestelmän tuonti VERMiin; lähtökohtia Verotulojen tasausjärjestelmä on tasausrajan eri puolilla epäsymmetrinen -> tarvitaan kuntatason tietoa Malliin tuotu kuntatason tietoa tasauslaskelman mahdollistamiseksi; vain lähtödatat ovat aitoja kuntatietoja; malli ei tuota dataa kunta- vaan aluetasolla. VOS -järjestelmä kokonaisuudessaan hyvin mutkikas, mutta moni vaikuttava tekijä on lähes muuttumaton yli ajan; vain liikkuvat osat tarpeellisia mallintaa Vuosien todelliset VOS:t voidaan tuoda malliin eksogeenisina; mallikoodi aktivoidaan siten vasta vuodesta 2012 eteenpäin Kohtuullisen suuri osa valtion tulonsiirroista kunnille eivät ole varsinaisia valtionosuuksia, vaan muita tulonsiirtoja; näiden oletetaan kehittyvän samaan tahtiin VOSien kanssa. Ahvenanmaan tulonsiirrot noudattavat eri logiikkaa, mallinnettava erikseen

35 VOS-laskenta VERM Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat Sosiaaliala työttömyys Koulutus Ahvenanmaa Laskenta aivan kuin vuoden 2010 uudistusta ei olisi tehty (koska sen vaikutus marginaalinen ja koulutuksen VOS lasketaan VERMissä alusta pitäen lähinnä vuoden 2010 systeemin kaltaisesti)

36 VOS-laskenta VERMissä Osiot Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveys, ikäriippuvat Sosiaaliala työttömyys Muu sos.&terv. Opetus Tulojen tasaus Ahvenanmaa Könttäsumma Tasausmaksu Muuttujat Väestön & hintatason muutos (ΔKHI) Väestönmuutos ikäryhmitt. & Δ KHI Työttömien määrän muutos & Δ KHI Δ KHI Väestö 7-15 v (ei 6-vuotiaat) & Δ KHI Alueen kuntasektorin verotulojen muutos & väestönmuutos & tasausrajan ja tasausvähennyskertoimen muutos Ahvenanmaa 0.45%* valtion budjettitulot Valtion tuloverot kokonaisuudessa n vs. Ahvenanmaalla

37 Julkisen kulutuksen kasvu (2004=100) heikommin menestyneissä maakunnissa (milj. ) vuosien 2004 ja 2020 välisenä aikana 37

38 Akselin otsikko Kuntasektorin tulot ja menot komponenteittain Keski- Suomen seutukunnissa vuonna ,0 Keski-Suomen seutukuntien vaje vuonna ,0 600,0 400,0 200,0 0,0-200,0-400,0-600,0 Jyvaskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari Kulutusmenot 761,1 38,0 65,5 122,8 112,0 192,1 Investoinnit 96,8 0,4 3,9 7,1 5,8 8,1 Muut pääomamenot 10,2 1,3 1,9 1,8 2,0 1,9 Maksetut tulonsiirrot 110,3 2,3 4,8 13,1 10,7 16,2 Verotulot -503,5-16,4-39,1-79,6-66,6-87,1 Muut tulot -130,5-3,4-7,2-14,7-17,7-15,8 Tulonsiirrot valtiolta -275,6-20,6-37,1-57,9-53,9-124,0 Vaje 68,8 1,5-7,3-7,4-7,7-8,6 38

39 Kuntasektorin vaje Keski-Suomen seutukunnissa vuosina Keski-Suomen seutukuntien kuntatalouden vaje, MEURO, y-o-y Jyvaskyla Joutsa Keuruu Jamsa Aanekoski SaarijViitas

40 Väestönkasvu maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta

41 Työikäisen väestön osuus koko väestöstä maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta

42 Vanhusikäisen väestön osuus koko väestöstä maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa vuodesta 2004 Vanhusikäisten osuus koko väestöstä Lappi Itä-Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa 20 Pirkanmaa 15 Keski-Pohjanmaa 10 Päijät-Häme Pohjanmaa 0 Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Saarijärvi-Viitasaari Etelä-Savo Äänekoski Pohjois-Savo Jämsä Pohjois-Karjala Keuruu Joutsa Jyvaskylä 42

43 Valtion kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski- Suomen seutukunnissa vuodesta 2004 Valtion kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004 Uusimaa Ahvenanmaa 45 Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa 40 Satakunta Lappi Kanta-Häme Kainuu Pirkanmaa 15 Pohjois-Pohjanmaa 10 Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala 2020 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pohjois-Savo Äänekoski Pohjois-Karjala Jämsä Keuruu Joutsa Jyvaskylä 43

44 Kuntien kulutusmenojen kasvu maakunnissa ja Keski- Suomen seutukunnissa vuodesta 2004 Kuntien kulutusmenojen reaalinen kasvu vuodesta 2004 Uusimaa Ahvenanmaa 50 Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa 45 Satakunta Lappi Kanta-Häme Kainuu Pirkanmaa 20 Pohjois-Pohjanmaa 15 Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Karjala 2020 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pohjois-Savo Äänekoski Pohjois-Karjala Jämsä Keuruu Joutsa Jyvaskylä 44

45 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (2011) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu KantaHame PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 45

46 Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta 2004 (2012) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu KantaHame PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 46

47 Alueiden kokonaistuotannon kasvu vuodesta ItaUusimaa 1 Uusimaa 45 2 VarsinSuomi 18 Lappi Satakunta Kainuu KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 47

48 Tasoero vuoteen 2004, % 35 Kansantuotteen kasvun komponentit Tuoteverot Tuotannon verot Tuottavuus Pääoma Työtunnit

49 Tasoero vuoteen 2004, % 16 Toimialojen tuottavuuskasvun vaikutus kansantuotteen kasvuun Teknologiaklusteri Muu teollisuus, rakentaminen ja energia Alkutuotanto, kauppa ja majoitus

50 Alueiden kontribuutio koko maan kansantuotteen kasvuun vuodesta Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu 8 4 KantaHame 6 16 PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 0 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 50

51 70000 Arvonlisäys, MEURO, Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 0 51

52 70000 Arvonlisäys, MEURO, Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 0 52

53 70000 Arvonlisäys, MEURO, Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 0 53

54 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 10% 0% 54

55 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 10% 0% 55

56 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto 10% 0% 56

57 Päivityksen keskeisiä tuloksia -Viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite- -Kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat -Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa -Jatkotyö -Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys -Tulokset sähköisinä - Aluetason dialogi?

58 Aineiston päivitys Toimialaluokitus Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto 58

59 Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi toimialaluokitus Alkoi vuoden 2011 lopussa, kun Tilastokeskus sai valmiiksi uudet tarjontaja käyttötaulut Perusvuodeksi 2008 Uusi toimialaluokitus TOL2008 ja tuoteluokitus CPA

60 Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi toimialaluokitus Aineisto: tarjonta- ja käyttötaulut, kansantalouden tilinpidon tuotantotilit, sektoritilit ja pääomakanta, aluetilinpito (vasta vuodelta 2009), julkisen sektorin tilit (maaliskuussa 2012) Lisäaineistot: tullihallituksen kauppatasetiedot, palveluiden ulkomaankauppatilasto, FLEED-aineisto (työikäinen väestö + toimipaikkatilasto), kuntatilastot 60

61 Uuden tietokannan rakentaminen ja uusi toimialaluokitus Tilanne tällä hetkellä: perustietokanta (tarjonta- ja käyttötaulut + tuotantotilit) pian valmis (koko maan malli) Pääomakanta ja julkisen sektorin taloustoimet lisättävä tietokantaan Aluemallin tietokanta koko maan mallin tietokannan pohjalta Mallin lisäosien aineistojen päivitys ja uuden perusuran rakentaminen seuraavassa vaiheessa 61

62 Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tavoitteena tarkastella yksityisiä ja julkisia tuottajina erillisinä yksikköinä Palvelutuotannon tulot kuntataloudessa? Vain muutamilla toimialoilla taloudellisesti merkittävää julkista tuotantoa koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkimus- ja kehittäminen näissä jako yksityiseen tuotantoon, valtion tuotantoon ja kuntien tuotantoon (sosiaaliturvarahastot yksityistä tuotantoa) 62

63 Palkansaajakorvaukset sektoreittain jaetuilla toimialoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Yksityinen Valtio Kunnat ja kuntayhtymät

64 Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tuotantotoiminnan lisäksi tarkasteluun ollaan tuomassa tulonsiirrot julkisesti omistetuilta yhtiöiltä tai liikelaitoksilta Kuntatilastojen hyödyntäminen alueellisessa analyysissa ja julkisen sektorin tilien koko maan tarkastelussa Kohti kokonaisvaltaisempaa kuvaa julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta

65 Päivityksen keskeisiä tuloksia -Palveluvaltaistuminen korostuu -Viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite- -Palveluvaltaistuminen korostuu -Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa -Jatkotyö -Julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys - Aluetason dialogi?

66 Verotuksen mahdollisuudet Marginal cost of funds Hyvinvointivaikutusten dekomponointi Veroreformi Kehykset 66

67 Kiitos mielenkiinnosta! Lisää: Honkatukia Kinnunen Ahokas