Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin. Päivän työskentely MUISTIO 1. Osaaminen-teemaryhmän tapaaminen

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin Osaaminen-teemaryhmän tapaaminen Aika: klo Paikka: SLU-talo, 2.krs, Kunto-kabinetti, Radiokatu 20, Helsinki Osallistujat: Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopisto, Pauliina Albrecht Liiku, Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto, Sanna Heino Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Jukka Karvinen Valo, Nina Korhonen Valo, Eija Alaja Valo, Marianna Tarhala Valo. Päivän työskentely Arja Sääkslahti toivotti kaikki tervetulleiksi tapaamiseen. Edelliskerran muistio käytiin läpi ja todettiin, että monia asioita on saatu eteenpäin: - tietoa koulutusten ongelmista ja puutteista on välitetty korkeakoulujen tutkintojen sisältöjä arvioivalle ryhmälle - varhaiskasvatuslain valmisteluun annettavaa lausuntoa kommentoitiin ahkerasti. Todettiin, että lausunto on kaikkien hyödynnettävissä: o Minna Paajanen on saanut lakilausunnon liikuntaneuvoston kannanottojen pohjamateriaaliksi (liikuntalaki) o Arja Sääkslahti on lähettänyt lausunnon tiedoksi valtakunnallista OPSia tekevälle ryhmälle hyödynnettäväksi (esiopetus) - OKL:n varhaiskasvatuksen liikuntaa opettavien opettajien (ns. didaktikkojen) ensimmäinen yhteinen tapaamien on pidetty. Seuraava tullaan järjestämään 3.5. Helsingin varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyvä opintokokonaisuus halutaan hyödyntää esimerkkinä muihinkin yliopistoihin. Puheenjohtaja asetti ryhmän seuraavaksi tavoitteeksi laatia osaamistavoitteet (minimit) eri oppilaitostasoille. Lisäksi tulisi miettiä, miten eri oppilaitosasteilla toimivat opettajat voisivat verkostoitua ja tutustua toisiinsa ja toistensa opetukseen paremmin. Toinen aste Ryhmä keskusteli jälleen toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen todettiin olevan ulkopuoliselle melkoinen viidakko: vaihtoehdot opinnoissa ja linjoissa sekä alati muuttuvat koulujen nimikkeet vaativat jatkuvaa seuraamista. Lapsi- ja perhetyön perustutkintoon johtavassa lastenohjaajan tutkinnossa opinto/osaamistavoitteiden todettiin monien otsakkeiden kautta sisältävän myös liikuntaa. Se on tarpeellista sisällyttää moniin opintojen osa-alueisiin (esim. liikkuminen lapsen kehityksen tukemisessa ), mutta minimitavoiteasettelussa tulee huolehtia siitä, että opettajan valikoidessa opintojakson painopistealueita, liikunta (kuten motorinen kehitys ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) tulee selkeästi huomioiduksi.

2 MUISTIO 2 Keskustelua käytiin mm. aiheista: - miten voidaan vaikuttaa oppisopimuskoulutuksien hyväksilukuihin - Ehdotettiin oppilaitoskohtaisiin varhaiskasvatuksen liikuntaa koskeviin opetussuunnitelmiin. vähittäistuntimäärien asettamista. o tällä hetkellä vastuuopettajat tekevät lopulliset OPSit eli päätökset opintojen sisällöistä. Jokainen koulutus eroaa toisen oppilaitoksen vastaavasta koulutuskokonaisuudesta. Tilanne ei ole opiskelijan näkökulmasta tasapuolinen. Vastuuopettajalla todettiin olevan paljon vaikutusvaltaa kurssien laatimisessa ja hänen intressinsä ja kiinnostuksensa saattavat vaikuttaa liikaa oppisisältöihin. Todettiinkin tarve vaikuttaa vastuuopettajien pohjakoulutukseen eli maisterikoulutuksiin että ammatillisella puolella opettajaksi voi valmistua monilta eri koulutuslinjoilta tarve listata kaikki ne koulutukset, joihin tulisi aikaansaada muutoksia että opiskelijat eivät aina opiskeluaikanaan ymmärrä tarvitsevansa myöhemmin varhaiskasvatuksen liikunnan tietoutta, joten opintojen tarveperustelujen pitää olla vankat - todettiin oppilaitosten autonomiasta aiheutuvien ongelmien tulevan vähitellen näkyviin oppilaitoksista valmistuville tulisi kuitenkin kaikissa olosuhteissa turvata tietty osaamisen määrä - liian usein fyysisen- ja motorisen osaamisen tärkeys unohdetaan: monissa tärkeissä ja suurissa ammattiryhmissä tulee olla riittävät fyysiset ja motoriset toimintaedellytykset (esim. palomies, poliisi, kirurgi, lähihoitaja, jne.) o liikuntaihmisillä on leimaavan vahva näkemys urheilusta liikunta mielletään usein pelkäksi urheiluksi ja muut tärkeät tehtävät jäävät helposti taka-alalle - opettajille tarvitaan helposti saatavilla olevaa materiaalia, kuten valmiita diasarjoja liikuntasuosituksista jne. Sellaisten avulla varmistettaisiin riittävä tietoperusta, laatutaso ja osaaminen o todettiin valmiita diasarjoja olevan jo olemassa. Valo selvittää mahdollisuutta niiden hyödyntämiseen. o pohdittiin mahdollisuutta järjestää kiertue, joka sovitettaisiin ohjelman jalkautusvaiheeseen. Puheenjohtaja ehdotti Sanna Heinolle liittymistä Birgitta Herrasen kokoamaan ryhmään miettimään lähihoitajakouluttajien varhaiskasvatuksen liikunnan osaamistavoitteita sekä asetettavaa minimiä. Ryhmän olisi hyvä myös purkaa opintokokonaisuuksia ja kertoa, miten kyseisen otsakkeen alle kuuluu liikunta/fyysinen aktiivisuus. Sanna Heino lupasi olla yhteydessä Birgittaan. Yliopistot Arja ja Anna-Liisa esittelivät omien oppilaitostensa varhaiskasvatuksen liikunnan opintokokonaisuuksille asetetut tavoitteet. Varhaiskasvatusyksiköissä liikuntaa opettavat opettajat ovat asettaneet Helsingin mallin tavoitteekseen.

3 MUISTIO 3 Täydennyskoulutus Pauliina Albrecht esitteli aluejärjestöjen edustajatapaamisessa nousseita asioita liikuntajärjestön näkökulmasta. Keskustelun pääkohtina olivat: - täydennyskoulutusta tarjoavat tällä hetkellä mm. ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, liikuntajärjestöt ja kesäyliopistot o mikä on sosiaalialan osaamiskeskuksen tilanne jatkossa (hallinnonalamuutos)? o yliopistoilla on vaikeuksia täydennyskoulutuksen järjestämisessä, koska nykyisellään resurssit eivät riitä, eivätkä yliopistot voi myydä koulutuksia. Nykytilanteessa yliopisto voi järjestää tieteellisiä kongresseja, eli kertatyyppisiä isoja tapahtumia. Niiden kohderyhmää ovat lähinnä tutkijat ja mahdollisesti kouluttajat. Käytännön työntekijöille ne eivät ole kiinnostavia. - täydennyskoulutuksesta tulisi muodostaa järkevä jatkumo peruskoulutukselle (peruskoulutuksesta ohjaus eteenpäin) o haasteet: pitkään alalla olleiden osaaminen ja vasta alalle opiskelleet -> miten täydennyskoulutus vastaisi kaikkien tarpeisiin? miten koulutuksessa opittu tietämys ja taito siirretään käytäntöön? Vauhtia varhaiskasvatukseen -tyyppisten koulutuskokonaisuuksien ja -prosessien levittäminen (työtapa, joka kehittää arkea) - Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset tulisi asettaa velvoittavaksi asiakirjaksi o johtajien ja työyhteisöjen tulisi saada apua henkilöstön vuosittaisen lisäkoulutuksen/täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Esimerkiksi otettiin Vihti, jossa koko varhaiskasvatuksen henkilökunta koulutetaan - tulisi muodostaa kannustimia hyvin tehdystä liikuntakasvatustyöstä o esimerkiksi nostettiin Sinetti Seurat. Voisiko samanlaista, tietyt kriteerit täyttävää, systeemiä mallintaa päiväkoteihin (kannustaa ja velvoittaa liikuntapainotteiseen toimintaan)? - haasteena on luopua sellaisesta painopisteajattelusta, jossa vuoden jälkeen siirrytään eteenpäin ja aiemmat painotukset unohdetaan - kuka ja ketkä kehittävät varhaiskasvatuksen koulutusta pitkäjänteisesti? Puheenjohtaja kiteytti täydennyskoulutuskeskustelun peräänkuuluttamalla säännöllistä täydennyskoulutusmahdollisuutta eri koulutustasoille. Tarjontaa tulisi olla vuosittain, ja mahdollisuudet olisi löydettävä yhdestä paikasta. Jos koulutusmahdollisuudet koottaisiin yhteen, kouluttajien olisi helpompi ohjata opiskelijoita eteenpäin ja uusiin koulutuksiin. Arja muistutti laivaseminaareista, jotka olivat vuosittainen tapahtuma, joka pystyttiin kirjaamaan myös virkistäytymis- ja hyvinvointipäiväksi henkilökunnalle ja siten sangen käyttökelpoinen. Tulee varmistaa, että peruskoulutuksessa opetuksesta vastaavat alan ammattilaiset. Muutokset tapahtuvat kuitenkin hitaasti.

4 MUISTIO 4 Liikunnan profiilia tulisi nostaa, jotta tunteja saataisiin oppilaitoksiin lisää. Keskusteltiin personal trainer -nimikkeestä sekä sen suosiosta. Mietittiin, miten saataisiin lasten liikunnan puolelle synnytettyä samanlainen innostus. Suunniteltiin piirrettäväksi peruskarttaa henkilöstön tarpeista ja siitä, mitä henkilöstön tulisi ymmärtää. Piirros toimisi pohjana täydennyskoulutusrakenteelle ja sisällöille. Tarvetta lienee mm. kuntatasolla toteutettavalle, keskustelua ja ideoidenjakamista tukevalle opintokokonaisuudelle, eli opintopiirille. Kouluttajakoulutuksia on tarpeen järjestää nopealla syklillä. Kouluttajia tulisi olla eri puolilla Suomea, jotta täydennyskoulutuksia saataisiin järjestettyä riittävän usein ja nopeasti. Muutoksien oppilaitoksissa todettiin olevan hidasta mutta lapsilla ei ole aikaa odottaa 5-10 vuotta. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka eivät ole sidoksissa vallalla oleviin rakenteisiin, ja jotka olisivat nopeasti siirrettävissä käytäntöön. Sinettimalli Ryhmä pohti sinetin jakamismahdollisuutta. Rakennettiin tiekarttaa sinetin saamiseksi ja sommiteltiin alustavasti nämä asiat tekemällä ja kehittämällä -listaan koontia: - osaamis-teemaryhmä tekee suunnitelmakirjauksen ( sinettikriteerit ) o rakenne mietittävä kevyeksi ja helposti ymmärrettäväksi (päiväkotien pystyttävä itse käymään materiaalit läpi ja omatoimisesti etenemään prosessissa). o liikuntaa ei saa nähdä vain yhden vuoden painopisteenä (vaaditaan jatkuva ylläpito) o jatkossa kenties osa-alueisiin myönnetään rahoitusta - täällä huolehditaan hyvinvoinnista -sinetin myöntäminen o palkitaan sinetillä hyvin tehty työ - järjestetään sinettiseminaareja tukemaan yhteisöllisyyttä ja kannustamaan eteenpäin (jatkamaan samaan malliin) o lehti- ja nettijutut mediahuomio sinetin saaneille päiväkodeille Muuta keskusteltua - uusi järjestö, Valo, aloitti virallisesti Verkostotyötä jatketaan kuten aiemmin, ja työ koetaan uudessa järjestössä tärkeäksi. - pohdittiin, onko Marja Kannelsuo onnistunut kokoamaan sosionomikoulutusten ympärillä toimivista ja Birgitta Herranen (ammatillisen) oppilaitoksensa lehtoreista koostuvan ryhmän miettimään osaamisen vähimmäistavoitteita/tavoitetasoja? Myös Heli Mäkinen ja seurakuntaopiston tilanne otettiin esille. Tarja Javanainen-Levonen on saavuttanut fysioterapiakoulutuksen puolella edistymistä Porissa liikunta jo näkyy OPSissa. Saman toivoisi siirtyvän käytäntöön muissa alan oppilaitoksissa. o harmiteltiin tämänhetkistä tilannetta, jossa on persoonista kiinni, miten liikunta näkyy koulutuksissa/oppilaitosten kokonaisuuksissa. - pilotteihin mukaan lähteville edellytetään esimiesten tukea o saadaan kerättyä kokemuksia myös esimiesten toiminnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa onnistumiseen

5 MUISTIO 5 - Socca aloittaa uuden hankkeen, jonka painopisteeksi nousee leikki. Soccaa on pyydetty puhumaan fyysisestä leikistä. Leikin tärkeys varhaiskasvatuksessa on tiedostettu ja luovuutta tukevaa toimintaa arvostetaan ainakin vielä. Leikkiin tulisi jatkossa liittää koko keho, toiminnallisuus ja aistit. o hallinnonalan muutos on yksi syistä, minkä takia leikki on nostettu Soccassa keskiöön päiväkoteihin ei haluta koulumaista toimintaa (istumista ja paikallaanoloa) - terminologia on tärkeää. Toiminnallinen oppiminen, jossa keho ja aistit ovat mukana, on pysyvämpää oppimista, kehittää muistamista, jne. Liikunta -sanan todettiin joiltakin osin rajaavan ajattelua liikaa. - liikuntavastaavat, liikuntakoordinaattorit ja mentorit puhututtivat. o toivottiin alueellisia verkostoja keskustelemaan ja jakamaan vinkkejä keskenään. o mentorin tärkeimpänä tehtävänä on kasvattajien ajatteluttaminen. o uutuutena esille nousi hyvinvoinnin koordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia kunnassa työyhteisöjen mukaansaanti lasten hyvinvoinnista huolehtimiseen. o myös koulutusten suunnittelun koordinaattori nähtiin hyvänä ajatuksena. - Pauliina kertoi aluejärjestöjen edustajien tapaavan jälleen 7.5. ja lupasi ryhmän auttavan osaamisteemaryhmää, mikäli tarvetta on o pohdittiin alueiden mahdollisuutta tehdä kokeiluja, esim. suunnitella toimenpideehdotuksia ja järjestää koordinaattoritoimintaa työyhteisöjä aktivoimaan (lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi huolehtimiseksi). Seuraavat tapaamiset Teemaryhmän seuraavat tapaamiset sovitaan myöhemmin. Yhteydenpitoa ja keskustelua koulutusasteittaisista tavoitteista ja aikaan saannoksista jatketaan sähköpostitse. Ryhmän jäsenten oma aktiivisuus oman koulutusasteen suunnassa on nyt se tärkein kantava tekijä. Verkoston seuraavat kohtaamiset: Satakuntatalo, Kilta-sali, Helsinki: uudet tahot mukaan : ehdotukset syksyn tapaamisten ajankohdiksi - kesäkuu: vapaamuotoinen tapaaminen Loppusanat ja kiitokset Ryhmän puheenjohtaja Arja Sääkslahti kiitti kaikkia osallistumisesta. Arja Sääkslahti, pj Nina Korhonen, Valo ( ) Anu Kullberg, Valo ( ) Jukka Karvinen, Valo