4/2014 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET TYÖPAIKAN IHMISTYYPIT. Erilaisuus rikkaudeksi. Tunnetko työsuhteen edut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2014 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET TYÖPAIKAN IHMISTYYPIT. Erilaisuus rikkaudeksi. Tunnetko työsuhteen edut?"

Transkriptio

1 4/2014 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET TYÖPAIKAN? IHMISTYYPIT Erilaisuus rikkaudeksi!?! Tunnetko työsuhteen edut?

2 4/2014 Puheenjohtajan palsta HENKILÖKEMIALLA Eteenpäin TÄSSÄ LEHDESSÄ 2 Sisällysluettelo 3 Puheenjohtajan palsta 4 Ajankohtaista 8 Työeläkeuudistus Vuoden nuori merkonomi -kilpailu, mainos 12 Erilaisuus on työyhteisön rikkaus 15 Lakimiehen palsta 17 Työsuhde-edut pähkinänkuoressa 21 VALO-ilmoitus 22 Jäsenesittely 23 Irtisanominen koeajalla - Tapaus Tiina 26 Nomit on nyt Finka 27 Koti-palsta: Loisteputkilamppujen palovaara 28 Työpaikan erilaiset tyypit 31 Yhdistykset 32 Liittokokouskutsu 33 Kokoukseen ja teatteriin 35 Syksyn kurssit Teema: Työpaikan ihmissuhteet LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA VUODEN 2014 AIKANA JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., Helsinki Puhelin: , Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen ULKOASU Kaarina Laanti MARKKINOINTI Jaakko Koskinen Hannele Tamminiemi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Jokainen ihminen on laulun, tai ainakin tervehdyksen, arvoinen. Veikko Lavi käy laulussaan läpi ihmisten kanssakäymistä ja jokaisen kunnioittamista. Laulu ei vanhene koskaan ja sen viestiä voimme avata tykönämme tänäkin päivänä. Ei liene ketään, kuka ei olisi toisen ihmisen kanssa päivittäin yhteydessä. Jokainen meistä omalta osaltaan luo sitä henkilökemiaa, jonka kautta kanssakäyminen toteutuu. On siis tärkeää miettiä, miten päivittäin toimimme ja huomioimme toisemme. Suuren osan valveillaoloajastamme vietämme työpaikoilla. Olemme tekemisissä työtovereiden, sidosryhmien edustajien ja palveluiden tarjoajien kanssa. Ei ole siis yhdentekevää, millaisessa yhteisössä työtämme teemme. Ylenpalttinen harmonia on jo utopiaa, mutta omalta osaltamme voimme luoda ympäristöstämme mukavemman. Silloin tällöin kohdallemme tulee tilanteita, joissa eteen tulee henkilö, jonka kanssa emme näytä tulevan toimeen. On totta, että jossain tapauksissa varaukset ovat niin vastakkaiset, ettei yhteistä säveltä millään löydä. Tällaisissa hetkissä voi olla yhteydessä lähimpään luottamushenkilöön/työsuojeluvaltuutettuun (jos työpaikalla sellainen on) tai liiton toimistoon. Tarvittaessa voi ottaa yhteyden myös Aluehallintovirastoon. Yksin ei tarvitse jäädä. On paljon mahdollisuuksia, joiden kautta yleinen työpaikan ilmapiiri ja ihmissuhteet voidaan saada tukevammalle tolalle. Työn hektisyyden vuoksi ei aina tahdo olla aikaa jutella niitä näitä kaikkien työtovereiden kanssa. Juttelu ei saisi jäädä kuppikuntien keskeiseksi, vaan kassakäymispiirin tulisi olla avoin kaikille. Oma kokemus työpaikalta on työtoverin keksimä idea lähettää 15 minuutin kahvihetkikutsun koko kerrokselle kerran viikossa. Tavoitteena oli, että kaikki sillä hetkellä kykenevät tulivat kahvitilaan juttelemaan todellakin niitä näitä, sillä työasioista puhuminen yhteisellä päätöksellä kiellettiin. Jokaisella kerralla eivät kaikki ole olleet paikalla, mutta mukavasti kahvittelu on laajentanut työyhteisössä olevien kanssakäymistä myös muiden tiimien jäsenten välille. Työpaikoilla paine tehokkaampaan tuottavuuteen on omiaan kiristämään yhteisön ilmapiiriä. Kiristyvä ilmapiiri taas on omiaan tukkoistamaan luovuuden ja tuottavuuden. Ihmissuhteet ja toisiin luottaminen taas lisää juuri sitä, mihin työnantaja ja usein me työntekijätkin tahdomme pyrkiä. Työpaikkaromansseja nyt en suoraan suosittele, mutten niitä saata karsastaakaan. On vain hyvä muistaa, että ne ovat lähipiirissä omiaan aiheuttamaan juoruja ja turhia kysymyksiä, jos ei ennalta osaa niihin henkisesti varautua. Tunnettua on myös, että työpaikan ja kodin sisäiset suhtautumiset heijastuvat toisiinsa. Poissaolevan tuntuiselta työkaverilta ei liene hyvä tehdä syväluotaavia uteluita, mutta jos voi tehdä tiettäväksi olevansa käytettävissä kuuntelijana ja juttukumppanina, voi jo se tehdä työkaverin olon helpommaksi. Jokaisella työpaikalla meitä on erilaisia ihmistyyppejä. On ekstroverttia, introverttia, sulkeutunutta ja suulasta. On jopa hörökorvakuulokkaita ja tiedonvälittäjiä sekä kellokkaita ja tykötekijöitä. Täytyy tiedostaa ja osata ottaa jokainen omana itsenään. Tasapäistämistä ei voida odottaa, sillä silloin meillä taitaisi olla edessä se uljas uusi maailma, jossa tärkeimmät päätökset ohjataan keskuskoneelta lähikompuutteriin ja tekojamme ohjataan sitä kautta. Erilaisuus on siis rikkaus ja jokainen elämä on tärkeä. Tunnettua on, että joskus ristiriidat kärjistyvät ylitseymmärtämättömiksi ja johtavat tilanteeseen, josta ei pääse ulos kuin työpaikkaa vaihtamalla. Nykyisellään vaan on kovin vähän juuri itselle saman alan työpaikkoja tarjolla eikä vaihtaminen näin ollen käy käden käänteessä. Mitä enemmän koulutamme omaa osaamistamme ja kasvamme osaajina, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on pärjätä omassa työyhteisössämme ja olla osana toimivaa ihmisverkostoa. Eikä osaaminen ole ainakaan esteenä jos päättääkin etsiä uusia haasteita, syystä tai toisesta. Usein olen viestinyt, että muutos ja asenne ovat kiinni meistä itsestämme. Ainut asia, johon varmasti voimme vaikuttaa, olemme me itse. Katsotaan siis aika ajoin siihen heijastavaan pintaan, eli peiliin, ja jatketaan työtämme niin kotona, töissä kuin harrastuksissa jälleen hymyhuulin. Aikakauslehtien liiton jäsen 3 LIIKETALOUS Raimo Salovuori Puheenjohtaja

3 Ajankohtaista Digitaalinen koru Lappeenrannassa on ideoitu taiteilija muotoilija insinööri käyttäjä-yhteistyönä uudenlaisia digitaalisia koruja. Heterogeeninen innovointiverkosto on luonut satoja digikorujen konsepteja, joista osa on edennyt prototyyppitasolle asti. Ne haastavat tuhansia vuosia vanhaa ja hitaasti kehittyvää korutoimialaa. Tahti on ollut hurja, mutta tämä on ainoa järkevä tapa toimia uutta luotaessa. Ennustamisen sijaan ideoita on kokeilutettava erilaisilla ihmisillä. Osa ideoista toimii, suurin osa ei. Parhaita ideoita on sitten työstetty eteenpäin, sanoo projektipäällikkö Erno Salmela. Korujen sisälle sulautettu tekniikka avaa koruihin uusia esteettisiä, tunteisiin vetoavia, sosiaalisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia. Digitaalisuus mahdollistaa myös korujen päivittämisen esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa. Kuvat: Jesse Pylsy VOI PELASTAA HENKESI Digikorujen konsepteja ja prototyyppejä Hengenpelastuskoru. Esimerkiksi sairauskohtauksen saaneesta tajuttomasta henkilöstä voi lukea mobiililaitteella olennaisimmat tiedot suoraan korusta. Samaa periaatetta voi hyödyntää myös eksyneeseen lapseen tai karanneeseen lemmikkiin. Digitaalinen bolakoru. Sikiöt kuulevat ulkomaailmasta ääniä, mikä on tutkitusti tärkeää lapsen kehittymisen ja turvan tunteen kannalta. Esimerkiksi klassisella musiikilla on vaikutusta kehittymiseen. Digitaalisella bolakorulla voidaan tuottaa perinteistä bola-korua monipuolisemmin ääntä. Perinteinen bola-koru on meksikolainen, ontto helistinkoru odottavalle äidille. Digitaaliset korut eivät jätä kylmäksi. Koruun sulautettu tekniikka. Kuva: Ivary Vimm Lemmikkikorut. Lemmikit ovat yhä tärkeämpi osa monen ihmisen elämää. Heikot signaalit viittaavat siihen, että lemmikkien koruistaminen lisääntyy. Muotitietoisille ekokoirille ja -kissoille on luotu aurinkoenergialla toimivat design-korut, jotka toimivat samalla heijastimina. Efekti- ja valokorut. Tulevaa Iron Sky The Coming Raceelokuvaa varten on kehitetty efektikorun prototyyppi. Lisäksi on luotu esteettisiä valokoruja kuluttajakäyttöön, muun muassa valokoru miehille kravatin korvikkeeksi. Painonpudotussormus. Älyrannekkeet ovat laitosmaisine muotoiluineen ja nörttistatistiikkoineen sopimattomia isolle osalle käyttäjistä. Sormus auttaa käyttäjää painon pudotuksessa yksinkertaisesti, ilman mitään ylimääräistä. Digikoruista on jokaisella mielipide Digitaaliset korut eivät jätä kylmäksi. Osa olisi valmis ostamaan niitä heti, osa peukuttaa niitä, osaa ne huvittavat ja osa tyrmää ne. Erityisesti modernit mutta perinteitä kunnioittavat, kokeilunhaluiset, ulospäin suuntautuneet ja elämänmyönteiset ihmiset ovat aidosti innostuneita digikoruista. Ja nuoret haluavat koruihin erilaisia toiminnallisuuksia, muun muassa videokameraa on kokeiltu korussa, Salmela kertoo. Digikorujen kiinnostavuus näkyy siinä, että lukuisia ihmisiä on osallistunut omasta tahdostaan niiden ideointi- ja kokeilusessioihin. Digikoruja esiteltiin myös Euroopan suurimmilla Inhorgenta-korumessuilla Münchenissa, jossa ideat nähtiin fantastisina, cooleina, kreiseinä ja väistämättömänä tulevaisuutena. Tekes-rahoitteisessa Fast Coins (FAST CO-tuning for Individual NeedS) -hankkeessa kehitetään digikoruja ja tutkitaan, miten niiden ympärille saadaan luotua uutta liiketoimintaa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) tekevät hankkeessa yhteistyötä. UUDET TYÖLLISTYMISEN VÄYLÄT MULLISTAVAT SUOMEN TYÖMARKKINAT - tavoitteena myös pimeän työn torjuminen SuoraTyö.fi tuo markkinoille uuden palvelukanavan, joka yhdistää työtä tarvitsevat ja työlle tekijää etsivät kotitaloudet. Suomeen on syntymässä kokonaan uudenlainen väylä työllistymiseen ja työllistämiseen. Työntekijän palkkaamiseen kotiin on perinteisesti liittynyt huomattava määrä byrokratiaa. Uusi SuoraTyö.fi-palvelu hoitaa täysin automaattisesti kaikki lakisääteiset työn tekijän ja työtä teettävän kotitalouden velvollisuudet. Näitä ovat muun muassa verot, vakuutukset ja eläkemaksut sekä erilaiset ilmoitukset. Työntekijän kannalta taas on tärkeää, että myös silloin tällöin tehdystä keikkatyöstä kertyy eläkettä ja työntekijä on tapaturmavakuutuksen piirissä. Halusimme luoda palvelun, jonka kautta työn ostaminen on yhtä helppoa kuin asiointi verkkokaupassa Toimivuuden takaamiseksi SuoraTyö.fi on kehitetty yhteistyössä verohallinnon, Eteran, Lähitapiolan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Olemme iloisia, että valtiovalta on toivottanut uuden väylän tervetulleeksi siitähän ovat kaikki samaa mieltä, että uusia keinoja ja työllistymisen väyliä tarvitaan. Toisaalta jokainen, joka on palkannut kotiinsa työntekijän verokortilla, tietää kuinka monimutkaista se byrokratian takia on. Halusimme luoda palvelun, jonka kautta työn ostaminen on yhtä helppoa kuin asiointi verkkokaupassa. SuoraTyö.fi-palvelun kautta kaikki työsuhteeseen liittyvät lakisääteiset asiat eläkkeistä ennakkoihin ja kotitalousvähennykseen hoituvat automaattisesti yhden maksun taktiikalla, sanoo toimitusjohtaja Jani Laatikainen. 4 LIIKETALOUS 5 LIIKETALOUS

4 Ajankohtaista Parhaita käytäntöjä luodaan kilpailun kautta Laatikaisen mukaan kilpailu on tervetullutta, sillä se auttaa luomaan uudentyyppiselle työllistymisen väylälle parhaita käytäntöjä. Hän uskoo, että tämän tyyppiset palvelut tulevat yleistymään, ja näkee potentiaalia esimerkiksi työuran loppu- ja alkupäässä olevissa, joiden joukossa työelämän joustoa hakevia on erityisen paljon. Suomen työelämän haasteita ovat olleet jäykät rakenteet, vaikka käytännössä työn tekeminen on tänä päivänä erittäin monimuotoista. Yrittäjämäisyys, halukkuus esimerkiksi työskentelyn ja opiskelemisen limittämiseen, ja työn tekemiseen myös eläkkeellä on lisääntynyt. Tilastokeskuksen (Työolotutkimus 2013) selvityksen mukaan 50-vuotiaista tai sitä vanhemmista palkansaajista 37 prosenttia uskoi vuonna 2013 jatkavansa työntekoa vielä yli 63-vuotiaana, korkean asteen tutkinnon suorittaneista lähes puolet oli tätä mieltä. Kasvua vuodesta 2008 oli 10 prosenttiyksikköä, Laatikainen toteaa. Eroon pimeästä työstä Nuoret taas eivät välttämättä halua pitkiä työuria, vaan opiskelu- ja työjaksot jatkuvat vaihdellen läpi elämän, ja myös tähän tarvitaan joustoa. RAY:n teettämän Työttömien nuorten ääni -barometrin mukaan (2014) monet vastavalmistuneet tai pitkään töitä vailla olleet nuoret ovat myös valmiita ottamaan vastaan lähes mitä töitä tahansa. Kun työntekijän palkkaaminen ja työn vastaanottaminen on vaivatonta, ennaltaehkäistään myös kiusausta pimeän työn teettämiseen ja tekemiseen. Tutkimusten mukaan (esim. Verohallinto 2011) pimeänä maksetuista palkoista koituu valtiolle vuosittain miljoonan euron verotulon menetys. Teksti: SuoraTyö.fi Seuraa meitä: facebookissa suoratyo.fi Etätyö sopii myös perinteiseen asiakaspalvelutyöhön Tiina Tapanainen LähiTapiolasta on Vuoden etätyöjohtaja 2014 Palvelupäällikkö Tiina Tapanainen vakuutusyhtiö LähiTapiolasta on valittu Vuoden etätyöjohtajaksi. Tapanainen on uudistanut etätyötä viemällä sitä ennakkoluulottomasti eteenpäin perinteisessä asiakaspalvelutyössä, joka edelleen mielletään tiettyyn aikaan konttorilla tehtäväksi. Hänen tiimissään esimiehen ja alaisten välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus ja sekä työtehtäviin liittyvä että epämuodollisempi vuorovaikutus toimii erinomaisesti (raadin perustelut kokonaisuudessaan tiedotteen lopussa). Vuoden etätyöjohtajan valitsi Työterveyslaitoksen, Johtamisen kehittämisverkoston, Akavan, Microsoftin ja DNA:n edustajista koostuva raati. Vuoden etätyöjohtaja valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Vuoden etätyöjohtajan Tiina Tapanaisen tiimissä, LähiTapiolan Korvausyksikössä, etätyönä hoidettaviin työtehtäviin kuuluu vahinkoasioiden korvauskäsittely sekä kirjallinen ja puhelimitse tehtävä asiakaspalvelu. Etätyötä tekevät korvausneuvojat työskentelevät noin puolet kuukaudesta kotona ja puolet toimistolla. Vuoden etätyöjohtajan onnistuneen etäjohtamisen resepti koostuu ennen kaikkea luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta: Kaikki lähtee luottamuksesta, siitä että työntekijöille annetaan ja he itse ottavat vastuuta. Luottamus syntyy kuin itsestään, kun on hyvä työyhteisö, selkeät pelisäännöt ja tavoitteet. Onnistuneessa etätyössä avainasemassa on myös työntekijän ja esimiehen toimiva vuorovaikutus mistä tahansa on voitava puhua. Tämä kaikki lisää työniloa ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät, Vuoden etätyöjohtaja Tiina Tapanainen toteaa. Etätyö on selvästi lisännyt työniloa tiimissämme sekä tuonut erinomaisia tuloksia työssä jaksamiseen. Sairauspoissaolot ovat muun muassa vähentyneet merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty julkisti Vuoden etätyöjohtajan pidetyn Johtamisen kehittämisverkoston Millaisella johtamisosaamisella menestymme luvulla seminaarin yhteydessä. Etäesimiehiltä kaivataan luottamusta, vuorovaikutusta ja kunnollisia etätyövälineitä Työterveyslaitos ja Microsoft kysyivät suomalaisilta kesän aikana ehdokkaita Vuoden 2014 etätyöjohtajaksi. Etätyöjohtajan valinnalla haluttiin nostaa esiin etätyön ja hajautetuissa organisaatioissa työskentelemisen luomaa tarvetta uudenlaiseen johtajuuteen. Määräaikaan mennessä saatiin yli 50 hyvää ehdotusta eri puolilta Suomea, sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Kandidaatteja ehdottaneita pyydettiin myös valitsemaan hyvän etätyöjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Ylivoimaisesti tärkeimpänä pidettiin sitä, että esimies luottaa etänä työskenteleviin työntekijöihin (96%). Myös työyhteisön vuorovaikutukseen kannustamista, toimivaa yhteydenpitoa etätyöntekijöihin ja kunnollisia etätyövälineitä pidettiin tärkeinä. VIISI VINKKIÄ ETÄTYÖJOHTAJILLE 1. Pelisäännöt. Laadi selkeät pelisäännöt: kuka, missä ja milloin etätyötä voi tehdä. Näin turvataan tasapuolinen kohtelu ja vahvistetaan luottamusta. Kaikille on oltava selvää, millaisiin töihin ja tilanteisiin etätyö sopii. 2. Luottamus. Etätyö perustuu aina molemminpuoliseen luottamukseen. Rakenna esimiehen ja työntekijän välistä luottamusta keskustelemalla säännöllisesti ja avoimesti siitä mikä etätyössä toimii tai ei toimi. Hyvä etätyöjohtaja on valmis antamaan vastuuta työntekijöilleen ja edellyttää myös heiltä vastuun ottamista. 3. Vuorovaikutus. Huolehdi siitä, että esimiehen ja alaisten sekä työntekijöiden keskinäinen yhteydenpito toimii ja siihen on tarvittavat välineet ja laitteet. Myös epävirallisesta kanssakäymisestä on huolehdittava. Tarvittavasta yhteydenpidosta on hyvä sopia ja yhteisöllisyyttä vaalia myös etätyöskentelyssä. Esimies ei saa olla etäinen etätyössäkään! 4. Tavoitteet. Suunnittele työn tavoitteet, seuranta ja aikataulu yhdessä työntekijän kanssa. Asetettuja tavoitteita kannattaa seurata säännöllisesti ja luoda mahdollisuudet molemminpuoliseen palautteen antamiseen. 5. Työssä jaksaminen. Tue työssä jaksamista ja työnohjausta. Kokemus luottamuksesta, mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön ja muiden elämänalueiden lomittuminen sujuvasti työpäivään lisäävät motivaatiota ja hyvää oloa. Etätyön sudenkuopat on myös tunnistettava: vastuun kantaminen ja työn eteneminen on turvattava, työssä jaksamisesta on huolehdittava ja varmistettava, että kukaan ei erakoidu työyhteisön ulkopuolelle. Laura Räty palkitsee vuoden etätyöjohtajan Valintaraadin perustelut Vuoden etätyöjohtajan valinnalle Tiina Tapanainen on ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti vienyt etätyötä eteenpäin ja mahdollistanut sen perinteisessä asiakaspalvelutyössä, joka edelleen mielletään tietyssä paikassa ja tiettyyn aikaan tehtäväksi. Tapanaisen tiimissä LähiTapiolan Korvausyksikössä etätyön tavoitteet ja pelisäännöt ovat selkeät ja niistä keskustellaan säännöllisesti. Etätyöntekijät osallistuvat teknologiaa hyödyntäen samoihin kokouksiin ja koulutuksiin kuin toimistolla olevat. Tapanaisen tiimissä esimiehen ja alaisten välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus. Sekä työtehtäviin liittyvä että epävirallisempi vuorovaikutus on säännöllistä ja toimivaa. Etätöistä keskustellaan avoimesti ja säännöllisesti. Tapanainen huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista, on joustava ja antaa tarvittaessa kehitysvinkkejä etätyön sujuvoittamiseksi. Etätyön tekemisen edellytykset pidetään kunnossa: laitteet, järjestelmät ja yhteydet toimivat. Tapanainen näkee etätyön positiiviset vaikutukset laaja-alaisesti sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Hänen tiimissään etätyö on vaikuttanut huomattavasti sekä työtyytyväisyyden että tehokkuuden kasvuun. Työruuhkia ei ole, henkilöstökyselyn arvosanat ovat huippuluokkaa ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet etätyön myötä merkittävästi. Vuoden etätyöjohtajan valitsi raati, johon kuuluivat professori Guy Ahonen, Johtamisen kehittämisverkosto, asiantuntija Tarja Arkio, Akava, henkilöstöjohtaja Sanna Lindner, Microsoft, henkilöstöjohtaja Marko Rissanen, DNA ja erikoistutkija Seppo Tuomivaara, Työterveyslaitos. 6 LIIKETALOUS 7 LIIKETALOUS

5 TYÖELÄKEUUDISTUS Ajankohtaista 2017 Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pitkään työeläkeuudistuksen aikaansaamiseksi ja yhteinen ratkaisu syntyi vihdoin syyskuun lopulla. Sopimukseen työeläketurvaan tehtävistä muutosehdotuksista päästiin lopulta EK:n, KT:n, SAK:n ja STTK:n yhteisvoimin, palkansaajajärjestöistä Akava jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. Työmarkkinajärjestöillä oli painetta saada ratkaisuesitys tehtyä, sillä työeläketurva kaipaa kipeästi muutoksia. Suuria haasteita tulevaisuudelle olisi aiheuttanut muun muassa se, että vaikka ihmisten elinikä on pidentynyt, eivät työurien pituudet ole nousseet vastaavasti. Tämä olisi osaltaan vaikuttanut eläkkeiden tason laskuun. Kestävää rahoitusta varten tarvitaan ratkaisuja, jotta myös tulevien sukupolvien eläkkeet saadaan turvattua. Pidempiä työuria tarvitaan myös julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiseen. Toisin sanoen hyvinvointipalveluiden rahoitus tarvitsee pidempiä työuria sekä niistä saatavia verotuloja. Nyt tehdyn sopimuksen muutosten on määrä tulla voimaan vuonna Sitä ennen muutosehdotukset käyvät läpi mm. lainvalmisteluprosessin, eduskuntakäsittelyn ja niin edelleen. Ennen muutosten voimaantuloa ehditään käydä myös seuraavat eduskuntavaalit. Mikä muuttuu? STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Eläkeratkaisu kantaa vastuuta tulevaisuuden Suomesta Vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan vuodesta 2017 eteenpäin asteittain siten, että alarajaksi tulee 65 vuotta ja yläikärajaksi 70 vuotta. Eläkeikää nostetaan 1955 syntyneistä lähtien 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Muutos ei siis koske ennen vuotta 1955 syntyneitä. Eläkeikäraja kytketään lisäksi elinajan kehitykseen vuodesta 2027 lähtien siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi tarkastellaan säännöllisesti työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä ja työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla 5 vuoden välein. Eläkkeelle siirtymiseen tulee myös uusia tapoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pitkä ja raskas työura voi tuoda mahdollisuuden työuraeläkkeeseen jo 63-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle luodaan siis työuraeläke, jota voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. Eläkkeen saamisen ehtona on joko fyysisesti tai henkisesti vaativa ja kuluttava työ. Pelkkä 38 vuoden työura ei siten oikeuta työuraeläkkeeseen. Nykyisen osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa maksuun joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Jos vanhuuseläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 % kuukausittain. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen. Myös eläkkeen karttumat muuttuvat 2017 lähtien. Jatkossa eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 % palkasta vuodessa. Työskentelystä vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen palkitaan 0,4 prosentin suuruisella lykkäyskorotuksella jo karttuneeseen eläkkeeseen kuukausittain. Karttumien muutoksille säädetään siirtymisaika, minkä aikana vuotiaille kertyy 1,7 % eläkettä vuodessa. Siirtymisaika kestää vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen samaa karttumaa 1,5 % sovelletaan kaikenikäisille. Eläkekarttumien siirtymäajalla vuotiaat maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua. Mikä säilyy ennallaan? Työkyvyttömyyseläkkeiden kriteereihin ei tehdä muutoksia ja myös työttömyysturvan lisäpäivät (ns. työttömyysputki) säilyvät. Lisäksi säilyvät perhe-eläke ja indeksisuoja, kuten myös palkattomien aikojen eläkekertymät. Mitä hyvää uudistuksesta seuraa? Palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä työeläkkeen perusteina olevista ansioista, mikä tarkoittaa sitä, että eläkekarttuma on nykyistä korkeampi heti työuran alusta alkaen. Lisäksi eläke karttuu koko palkasta ilman vähennyksiä ja erityisesti nuoret hyötyvät paremmasta eläketasosta. Uusi malli on myös oikeudenmukaisempi, koska jatkossa työuran painottumista loppupäähän ei enää suosita, vaikka vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen työskentelylle tulee hyvä taloudellinen kannuste (lykkäyskorotus). Siirtymäajalla turvataan se, ettei muutosvaiheessa aiheudu menetyksiä niille ikäluokille (erityisesti 60 luvulla syntyneet), jotka ehtivät hyötyä muutoksista vain vähän aikaa. Teksti: Liiton toimisto, järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Lähteet: Eläketurvakeskus, STTK STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on tyytyväinen siihen, että eläkeneuvotteluissa suomalainen ammattiyhdistysliike - jälleen kerran kantoi sille kuuluvan vastuun. - Eläkeratkaisu on yksi suurimmista sosiaalipoliittisista uudistuksista vuosikymmeniin ja Suomen parhaaksi. Neuvottelutulos on osoitus palkansaajaliikkeen kyvystä katsoa eteenpäin ja kantaa huolta Suomen ja suomalaisten menestyksestä myös tulevaisuudessa. Tavoitteiden mukaisesti eläkkeellesiirtymisikä nousee, kestävä rahoitus turvaa nuorten eläkkeet ja julkisen talouden kestävyysvaje supistuu. - Suomalainen eläkejärjestelmä voi jatkossakin hyvin, kun siitä kannetaan vastuullisesti huolta, Palola sanoo. Eläkeratkaisu on Palolan mielestä monella tapaa oikeudenmukainen. 8 LIIKETALOUS 9 LIIKETALOUS

6 - Osa pitenevästä eliniästä käytetään työntekoon ja nuorten näkökulmasta on oikeudenmukaista, että eläkeiän nostoa ei lykätä pitkälle tulevaisuuteen. Tasainen eläkekarttuma koko työuran ajalta ja työntekijän työeläkemaksun vähennyksen poisto parantavat nuorten eläkkeitä ja koko eläketurvan tasoa. Siirtymäajoilla sekä jousto- ja turvaelementeillä huolehditaan myös ikääntyvien asemasta työmarkkinoilla. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien eläkkeen taso paranee. Palola korostaa, että ratkaisu kantaa vastuuta kaikista palkansaajista ja hän on tyytyväinen myös STTK:n tavoitteiden toteutumiseen. - Esimerkiksi sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus toteutuu, sillä perhevapaiden eläkekertymiin ei kosketa, perhe-eläke säilyy ja karttumiin tehtävät muutokset ovat tasa-arvonäkökulmasta neutraaleja. Raskaissa töissä oleville tarkoitettu työuraeläke voidaan myöntää ennen vanhuuseläkeikää heille, joiden työkyky ei kanna vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka. Myöskään työttömyysputkeen ei tule muutoksia. Työeläkemaksut sovittiin kestävälle tasolle pitkäksi aikaa ja vanhuuseläkerahastointia vahvistetaan. Sijoitustoiminnan riskitasoon ja EMU-puskureihin liittyvät ratkaisut ovat palkansaajien kannalta tyydyttäviä. Työelämän kehittämiseen liittyvissä tavoitteissa ei STTK:n mielestä edistytty toivotulla tavalla. Suosittelukampanja Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa VUODEN NUORI MERKONOMI Liiketalouden osaaja 2014 Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. KILPAILUN SÄÄNNÖT: - Työuran pituuteen vaikutetaan ennen kaikkea työpaikoilla. Työelämän laadullisiin kysymyksiin on palattava viimeistään seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Eläke syntyy työstä Seuraavaksi vuorossa on laaja kolmikantainen lainvalmisteluvaihe, jonka aikana monet yksityiskohdat vielä tarkentuvat. Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alussa. Antti Palola korostaa, että eläkeratkaisu ja aikanaan voimaan astuvat uudet eläkelait eivät elä kuplassa. - Eläke muodostuu työstä ja Suomessa on eräiden arvioiden mukaan tällä hetkellä suurtyöttömyys. Suomalaiset tarvitsevat työtä ja työpaikkoja, vain siten voimme selvitä hyvinvointivaltiolle asetetuista haasteista ja luottaa myös eläkejärjestelmämme kestävyyteen. Teksti: STTK Kuva: Liisa Valonen suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2014, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA :n varsinaiset jäsenet. Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. 10 LIIKETALOUS 11 LIIKETALOUS Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2015 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN!

7 Työpaikan ihmissuhteet Teksti: Mari Yli-Sirniö Jos kaikki ajattelisivat ja toimisivat samalla tavalla, ei työyhteisössä syntyisi tuloksia. Sallivassa ja kannustavassa ilmapiirissä erilaiset vahvuudet pääsevät esiin. Meitä on työyhteisössä moneksi. Yksi on puhelias ekstrovertti, toinen tuumaileva introvertti, kolmas analyyttinen kehittäjä. Siihen, millaisia tyyppejä olemme, vaikuttavat monet yksilölliset seikat, kuten luonteenlaatu, kotikasvatus, älykkyyteen liittyvät ominaisuudet, osaaminen ja koulutus. Työnohjaaja Merja Carlanderista on tärkeää tehdä ero työpaikan tyyppien ja roolien välille. Yksi toimii esimiestehtävissä, toiset taas ovat alaisia tai työtovereita. Erilaiset tyypit toimivat työpaikalla erilaisissa rooleissa, joihin liittyvät erilaiset odotukset, Carlander kiteyttää. ERILAISET IHMISET SAAVAT YHDESSÄ ENEMMÄN AIKAAN Monelle on luontaista hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joiden ajattelutyyli ja toimintatapa ovat samankaltaisia kuin itsellä. Harva työyhteisö kuitenkaan menestyy sillä, että joukossa on vain samalla tavalla ajattelevia ja toimivia ihmisiä. ERILAISUUS Kun ryhmät sekoitettiin, tulokset paranivat On työyhteisön rikkaus Jotta työyhteisö olisi tehokas, pitäisi siitä löytyä riittävän monipuolista, toisilleen jopa vastakkaista osaamista ja taitoja, jotka täydentävät toisiaan. Lisäksi erilaisten ihmisten vahvuuksia ja mieltymyksiä pitäisi osata hyödyntää. Se lisää työtyytyväisyyttä ja luo sitäkin kautta parempia tuloksia. ARVOSTAVA ILMAPIIRI ANTAA TILAA ERILAISUUDELLE Se, miten hyvin erilaisuus pääsee puhkeamaan kukkaan, riippuu pitkälti siitä, minkälaiset rakenteet ja pelisäännöt työyhteisössä ovat. Onko työpaikalla ilmapiiri, jossa ihmisiä kunnioitetaan, heidän ajatuksiaan kuunnellaan ja aidosti kannustetaan tuomaan niitä esiin, vai onko työpaikka kovaäänisimpien ja vahvimpien taistelutanner, jossa piilevät kultakimpaleet eivät pääse nousemaan esiin? Carlander kehottaa pohtimaan. Pelisääntöihin kuuluu myös se, kuinka työpaikalla käyttäydytään. Esimerkiksi rehellistä palautteenantoa ei ole se, että haukutaan työtoveri. Eri työyhteisöjen kehityspäiviä vetäessään Carlander on huomannut, että usein niissä ryhmissä, joissa on aidosti hyvä henki, voidaan tuoda uusia asioita esiin, ja erilaiset tyypit voivat väitellä keskenään kiivastikin ilman, että ketään loukattaisiin. OMAAN ROOLINSA VANGIKSI EI TARVITSE JÄÄDÄ On olemassa lukuisia malleja, joilla erilaisia tyyppejä ja rooleja luokitellaan. Tässä on muutamia esimerkkejä, joita saattaa löytyä sinunkin työpaikaltasi: Ideoija esittää uusia ideoita tai ratkaisuja ongelmiin ja yrittää löytää tehokkaampia työmenetelmiä. Tiedon etsijä esittää ja kyselee tosiasioita, etsii tietoa ongelmien ratkaisemiseksi ja analysoi ryhmälle ongelman olemusta. Kriitikko pyrkii arvioimaan ongelmanratkaisujen käytännön toteuttamiskelpoisuutta. Hän käyttää mielellään käsitteitä järkiperäinen, looginen, käytännöllinen ja soveltuva. Harmonisoija sovittelee ristiriitoja, selvittää, ratkoo erimielisyyksiä, vähentää paineita ja korostaa yhteisyyttä. Toteuttaja siirtää ideat käytännön toiminnaksi. Hän on kurinalainen, uskottava konservatiivinen ja tehokas. Vesittäjä arvostelee, on kaiken suhteen kyyninen ja kielteisyyteen taipuvainen. Tunnustuksen etsijä etsii henkilökohtaista tunnustusta ja huomiota, esiintyy, pilailee, herättää huomiota, puhuu omasta erinomaisuudestaan ja saavutuksistaan Vaikka erilaiset mallit tarjoavat apuvälineitä ihmisten ymmärtämiseen, Merja Carlander varoittaa, että pelkästään niihin keskittymällä ihmisiä saatetaan lokeroida liikaa. Hän korostaa, että luonteesta ja roolista riippumatta omaan käyttäytymiseen voi aina vaikuttaa, ja uusia käyttäytymistapoja voi oppia. Välillä kannattaa kokeilla yhteistä roolien vaihtoa. Se käy siten, että kaikki tarkastelevat jotain asiaa yhtä aikaa eri rooleista käsin: optimistisesti, kriittisesti, analyyttisesti, jäsentävästi ja niin edelleen. Siten jokainen ja ryhmä yhdessä voi löytää uusia näkökulmia.!!! Carlander kertoo koulutustilanteesta, jossa samantyyppiset ihmiset jaettiin omiin ryhmiinsä tekemään ryhmätehtävää. Tulokset olivat laihoja. Esimerkiksi idearikkailla oli monta ideaa, mutta he eivät saaneet koottua niitä testattuun ja toimivaan muotoon. Hiljaisempien, analyyttisempien ryhmä ei puolestaan saanut vietyä asioita eteenpäin, Carlander sanoo ja jatkaa: Kun ryhmät sekoitettiin, tulokset paranivat. Arvostus heijastuu jokapäiväisessä käyttäytymisessä toisen hyväksymisenä, vertaisena pitämisenä ja hänen ajastustensa vakavasti ottamisena. Työyhteisö ei voi, eikä sen tarvitse olla jatkuvassa harmoniassa. Kun erilaisilla ihmisillä on erilaiset näkemykset, voi yhteenottoja syntyä vaikkapa väärinymmärryksestä. Tärkeää on, että ristiriitojen taustat selvitetään, ja ne ratkaistaan riittävän ajoissa, tarvittaessa esimiehen tai muun ulkopuolisen avulla. 12 LIIKETALOUS 13 LIIKETALOUS

8 TOINEN NÄKÖKULMA TYÖYHTEISÖN MONIMUOTOISUUTEEN Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Marjo Wallinin mielestä olisi hyvä, jos myös eri-ikäisyys nähtäisiin työyhteisöissä yhtenä monimuotoisuuden ja rikkauden lähteenä. Lähteet: Työnohjaaja Merja Carlanderin haastattelu Hakanen Jari ja Puro, Ulla Vuorovaikutustaidot ryhmässä. TSL-Opintokeskus Helin, Kari Ihmisten erilaisuus: 16 tyyppiä työelämässä. Hämeenlinna. Innotiimi Oy Perkka-Jortikka, Katriina Hankalan ihmisen kohtaaminen. Helsinki. Edita Publishing Oy Lakimiehen palsta TYÖSUHDE- KYSYMYKSIÄ Se tarkoittaa, että ihannetapauksessa joukossa olisi niin työuraansa aloittelevia junioreita, uransa keskivaiheessa olevia kuin urapolun loppupäähän ehtineitä konkareita. Erityisen tärkeänä Wallin näkee tämän organisaatioissa, joissa tarvitaan vaativaa ongelmanratkaisua ja innovaatiota. Nuorilla on intoa ja halua ottaa vastuuta, mutta ei vielä riittävää kokemusta. Konkareilla taas on vuosien varrella kertyneen kokemuksen myötä näköalaa, metataitoja ja hiljaista tietoa. Heillä on myös laajemmat resurssit ja verkostot kuin junioreilla, Wallin summaa. Teksti: Mari Yli-Sirniö?!?! Työsopimuslain perusteella työntekijän ns. alaistaitoihin kuuluu lojaliteettivelvoite. Lojaliteettivelvoitteen nojalla työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Joissain tilanteissa liiallisuuksiin menevän kritiikin voidaan tulkita rikkovan työntekijän lojaliteettivelvoitetta, ja saattaa muodostaa esimiehelle jopa oikeuden varoituksen antamiseen. Työturvallisuuslaki edellyttää työntekijältä asiallista käyttäytymistä työpaikalla. Työturvallisuuslain mukaisesti työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Kunnianloukkauksesta (joka on rikoslaissa tuomittu teko) on kyse silloin, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Esimiehestä ei saa esittää esim. sosiaalisessa mediassa esittää väitteitä, jotka saattaisivat tulla arvioiduksi kunnianloukkauksena. Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Toimin esimiestehtävissä. Minkä verran minun täytyy sietää alaisteni minuun kohdistamaa arvostelua? Työntekijälle on jo perustuslain tasolla turvattuna sananvapaus, eli vapaus ilmaista oma mielipiteensä. Esimieheen kohdistuva kritiikki saattaa olla esimieheen henkilönä kohdistuvaa tai esimiehen toimintaan kohdistuvaa. Henkilöön kohdistuvaa kritiikki on silloin, jos arvostellaan esimerkiksi esimiehen ulkonäköä, persoonaa tai harrastuksia. Henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä on arvioitava sananvapauden näkökulmasta kriittisemmin kuin esimiehen toimintaan kohdistuvaa kritisointia, jossa arvioidaan esimiehen toimia työtehtävien hoitoon liittyen. Useat normit sääntelevät sitä, miten työntekijän tulee käyttäytyä työpaikallaan. Työntekijän velvoitteista on säädetty työsopimuslaissa, työturvallisuuslaissa. Joitakin työntekijän moitittavia toimia on myös rikosoikeuden nojalla sanktioitu. Yleisesti ottaen esimiestasolla toimivan tulee olla valmis sietämään ainakin tiettyyn rajaan asti enemmän kritiikkiä kuin tavallisessa työntekijäasemassa olevan henkilön. Lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta mitään tarkkoja rajoja hyväksyttävälle toiminnalle, vaan rajoja harkitaan tapauskohtaisesti. Voinko kirjoittaa facebookissa mielipiteitä työnantajastani? Lähtökohtana on sananvapaus, ja oikeus ilmaista mielipiteitä. Työsopimuslain mukaisesti työntekijän on kuitenkin toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä ns.lojaliteettivelvoite on voimassa jonkin asteisena myös työntekijän vapaa-aikana. Työasioista kirjoittaessa kannattaa noudattaa varovaisuutta. Yleisenä ohjeena voi todeta, että mitään sellaista ei kannata verkkoon kirjoittaa, mitä ei pystyisi omalla nimellään myös esim. sanomalehden mielipidekirjoituksessa ilmaisemaan. 15 LIIKETALOUS

9 Toimin johtavassa asemassa yrityksessämme. Minut irtisanottiin vedoten luottamuspulaan. Mitkä ovat oikeuteni? Työsuhteessa olevalta työntekijältä edellytetään ns. lojaliteettivelvoitetta työnantajaa kohtaan. Luottamukselle asetetaan suuremmat vaatimukset johtavassa asemassa olevan osalta. Vähäpätöiset erimielisyydet työhön liittyvistä kysymyksistä eivät tietenkään yksinään riitä työsuhteen päättymisen perusteeksi. Luottamuspulan tulee liittyä johonkin konkreettiseen tapahtumaan. Luottamuspula voi ilmetä esim. työvelvoitteiden laiminlyönteinä tai perusteettomina poissaoloina. Luottamuspulaa arvioidaan kokonaisuutena. Työsopimuslain mukaisesti irtisanomisperusteen tulee olla asiallinen ja painava. Vedotessaan luottamuspulaan irtisanomisperusteena, työnantajan tulee pystyä näyttämään toteen luottamuspulaan ja irtisanomiseen johtaneet konkreettiset tapahtumat. Ennen irtisanomista tulee työntekijälle varoituksella antaa mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoitusta ei tarvitse antaa, jos kyseessä on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, ettei työsuhdetta voida jatkaa siten, että työntekijä voisi korjata menettelynsä. Työsopimukseni purettiin koeajalla vedoten siihen, etten olisi sopeutunut työyhteisöön. Onko tämä laillista? Koeajan tarkoituksena on se, että työn sopivuutta voidaan arvioida molempien osapuolten kannalta. Koeajalla suoritettu purku päättää työsuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslain perusteella työsopimusta ei saa purkaa syrjivillä, tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Ennen koeajalla suoritettavaa purkua työantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Oikeuskäytännössä on riittäväksi työsopimuksen purkuperusteeksi koeajalla katsottu työntekijän sopeutumattomuus työhön. Sopeutumattomuuden ei tarvitse koskea varsinaista työsuoritusta, vaan se voi ilmetä esim. yhteistyöongelmina työkavereiden kanssa. Teksti: Leila Shahem Kirjoittaja on palkanlaskennan ammattilainen TYÖSUHTEEN EDUT PÄHKINÄNKUORESSA Moni nauttii työsuhteessaan ainakin joistain työsuhde-eduista. Tässä on paketti yleisimmistä eduista, joita saatat kohdata tai joita voit työnantajallesi ehdottaa. Kone Oyj:n henkilöstöpalvelujohtaja Satu Kukkonen kommentoi myös osaa eduista Koneella saatujen käytännön kokemusten perusteella. - Yritämme pitää paketin mahdollisimman selkeänä. Hyödynnämme mielellämme edut, joita ei veroteta. Ne ovat aina helpompia hallita, Kukkonen kertoo. Koeajan tarkoituksena on se, että työn sopivuutta voidaan arvioidaan molem pien osapuolten kannalta. Koeajalla suoritettu purku päättäät yösuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuslain perusteella työsopi musta ei saa purkaa syrjivillä,t ai muu toinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Luuri ja lounas Tutuimpia etuja ovat puhelin- ja lounasetu. Puhelinedun arvo on kiinteä. Ruokailulipukkeen verotusarvo on 75 prosenttia lippuun kirjatusta nimellisarvosta. Työnantaja voi veloittaa lounasedusta työntekijältä verotusarvon verran tai vähemmän. Lipukkeesta voi veloittaa enemmänkin, mutta se on harvinaista. Kun työntekijältä perittävä veloitus on lounaan verotusarvoa pienempi, syntyy verotettavaa lounasetua. Työnantaja voi myös tarjota edun täysin veloituksetta, jolloin se on kokonaan luontoisetua. Mikäli lounaasta peritään koko verotusarvon kokoinen veloitus, ei lomalla anneta etua eikä työntekijältä veloiteta mitään. Jos etua syntyy, lasketaan etu joko rahana mukaan lomapalkkaan tai annetaan lounassetelit, mutta arvostetaan ne täyteen nimellisarvoon normaalin 75 prosentin sijaan. Työmatka työantajan tuella Verottajan ohjeistus työsuhdematkalipun suhteen on jonkin verran mutkikas. Työsuhdematkalippu on verovapaata 300 euroon asti ja 600 euron ylittävältä osalta euroon asti. Työmatkakuljetus on myös yksi mahdollinen tapa tukea henkilöstöä. Olemme Ventoniemen kanssa rakentaneet työmatkakuljetuksen Helsingistä Hyvinkäälle. Työnantaja tukee sitä eli työntekijä pääsee suoraan Koneen porteille edulliseen hintaan. Se on verovapaa etu, joka on koettu hyväksi, Kukkonen Koneelta kertoo. 16 LIIKETALOUS 17 LIIKETALOUS

10 Vuokramökkejä Vakuutukset ja Työaikaedut KG Liikuntaa ja kulttuuria Liikunta- ja kulttuurisetelit lasketaan työntekijän omaehtoiseksi toiminnaksi, jota työnantaja voi tukea. Kohtuullisena edun määränä verottaja pitää 400 euroa työntekijää kohden. Summan ylittävä osa on veronalaista palkkatuloa. Myös työntekijän itse valitseman harrastuksen maksut ovat aina palkkaa. Lomanviettomahdollisuuden voi tarjota työntekijöilleen työnantajan omistamassa tai vuokraamassa loma-asunnossa verottomasti. Työnantaja ei voi korvata verovapaasti loman matka-, ruokailu- tai oleskelukustannuksia. Osana hyvinvointibudjettia meillä on vuokrattavia lomakohteita tietty määrä ja ne arvotaan vuosittain henkilöstön käyttöön. Henkilö maksaa omavastuun ja muu on verotonta etua, Satu Kukkonen kertoo. työterveyshuolto Lakisääteisen työterveyshuollon sisältö ja laajuus vaihtelevat ala- ja työpaikkakohtaisesti. Työnantaja voi halutessaan järjestää myös työhön liittymättömiä terveydenhoitopalveluita tai ottaa työntekijöilleen sairaskuluvakuutuksen, jonka vakuutusmaksu henkilöä kohden on enintään 400 euroa. Yksi vähiten tiedostetuista työsuhteen eduista on liukuva työaika. Sen tarjoamiseen ei työnantajalla ole velvollisuutta. Työntekijä voi esimerkiksi tasata ylimääräisellä tunnilla aiemmin vajaaksi jättäneensä päivän. Taivas rajana luontoiseduissa 50 Virkistäytymistä kesäpäivissä ja pikkujouluissa Merkkipäivät ja tunnustukset Henkilöstölleen voi antaa lahjoja merkkipäivinä tai eläkkeelle siirryttäessä. Työntekijöitä saa muistaa hääpäivänä, 50-, 60- ja 70-vuotispäivänä ja pitkäaikaiseen palveluun perustuvana merkkipäivänä. Verottaja pitää arvoltaan kohtuullisena 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaavaa lahjaa. Kalliimpi lahja on verotettavaa arvon ylittävältä osalta. Työnantaja voi tarjota koko henkilökunnalle suunnattua kohtuullisen hintaista virkistys- ja harrastustoimintaa verovapaasti, kunhan työnantaja valitsee toiminnan tavan ja ajankohdan. Kun yrityksen koko henkilöstöllä tai tietyn osaston kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua tilaisuuteen, on työnantajalla vähennysoikeus kustannuksista alkoholia, tupakkaa ja juhlapaikkaa myöten. Meillä järjestetään Kone Kuntoon -tapahtumia, joissa on luentoja, liikuntapäiviä ja kuntotestejä. Vuosittain määritellyssä hyvinvointiohjelmassamme on joka kuukaudelle on oma teemansa. Lisäksi tuemme Koneen erilaisia harrastekerhoja, Satu Kukkonen Koneelta kertoo. Työntekijälle voi antaa luontoisetuna käyttöön mitä tahansa viinikaapista veneeseen. Etu huomioidaan aina verotettavana palkkana. Arvo ei ole aina verottajan määrittelemä. Esimerkiksi lehtitilauksessa verotusarvo on lehden tilaushinta. Palkitseminen on palkkaa Tietyille henkilöstöryhmille yritykset tarjoavat myös etuja tehtävien vaativuuden mukaan. Meidän vaativuustasomme mukaisissa kokonaispalkitsemiseen liittyvissä etupaketeissamme, on muun muassa mahdollisuus lunastaa lahjakortteja, jotka verotetaan. Idea on, että lahjakortti on tarkoitettu virkistäytymiseen, Kukkonen kertoo. Raha tai lahja, jonka on saanut vapaasti valita, on aina veronalaista palkkatuloa. Joulukinkku on vähäinen lahja Vähäisessä lahjassa on oleellisinta, että se ei ole työntekijän valittavissa ja sen arvo on enintään 100 euroa. Sitä ei veroteta. Joulukinkku, herkkukori tai pienet esinelahjat kuuluvat tähän ryhmään. Joulurahat, ostokortit ja muut rahaan verrattavat lahjat ovat verotettavaa palkkaa arvosta riippumatta. Vakuutuskassasta terveyttä Vakuutuskassat ovat yrityksistä erillisiä. Niille työntekijät maksavat jäsenmaksua ja yritys suurempaa kannatusmaksua. Vakuutuskassa lisää hyvinvointia. Harva lykkää hoitopalveluiden käyttöä, kun ne korvataan käyttäjälle. Koneella on kaksi vakuutuskassaa käytössä. Vakuutuskassa kattaa sairaskulut joko 80-prosenttisesti toimihenkilöille tai 100-prosenttisesti työntekijöille. Sen toimintaan ollaan erityisen tyytyväisiä. Kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat kuuluvat automaattisesti kassaan. Sairaan lapsen hoitoetu Vuodesta 2012 alkaen työnantaja on voinut järjestää työntekijän lapselle hoitajan verovapaasti sen sijaan, että työntekijä jäisi itse kotiin hoitamaan sairasta lasta. Etu voidaan tarjota myös vain avainhenkilöille. Hoitoetu on meillä ollut koko henkilöstön käytössä, Kukkonen Koneelta toteaa. Kahvia ja pullaa Työnantajan kustantamat kahvitaukotarjoilutkaan eivät ole itsestäänselvyys. Kahvia, virvokkeita ja kahvileipää saa verottajan mukaan tarjota vain sen verran, ettei se riitä korvaamaan lounasta. Vakiintunut käytäntö Työsuhteeseen saattaa myös kuulua vakiintuneiksi käytännöiksi muodostuneita työnantajaa sitovia ehtoja. Jos palkanlisää on maksettu vuosittain useita vuosia, sitä ei välttämättä voi työnantajan yksipuolisella päätöksellä poistaa, vaikka siitä ei työsopimuksessa mainintaa olisikaan. On mielekästä palkita Verovapaiden etujen järjestäminen maksaa työnantajalle. Yrityksissä tiedustellaan palautetta suoraan henkilöstöltä tai esimiehiltä. Paras vaste tulee usein työntekijöiltä. Hyvää palautetta olemme saaneet hyvinvoinnista huolehtimisesta kokonaisuudessaan. Vakuutuskassa sen rinnalla on iso juttu, joka koskettaa koko henkilökuntaa, Satu Kukkonen sanoo. Työnantaja voi saada tukea työhyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi eläkeyhtiöitä. Monet edut ovat myös vähennettävissä verotuksessa. Haluatko tietää jostain artikkelin aiheesta enemmän? Lähetä kysymyksesi Liiketalouden Liitolle osoitteeseen: 18 LIIKETALOUS 19 LIIKETALOUS

11 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu järjestetään 11. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Lukuvuoden 2014 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. Arviointikriteerit 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014 saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita 20 LIIKETALOUS 21 LIIKETALOUS

12 Teksti ja kuva Heidi Karvonen JÄSENESITTELY Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuvat: Elmo Untamo TYÖSUHTEESI PÄÄTTYY TÄNÄÄN: Syy: koeaika 24-vuotias Elmo Untamo asuu Helsingissä yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Elmo on kirjoittanut ylioppilaaksi Tuusulan Hyrylän lukiosta vuonna Lukion ohella ja sen jälkeen hän työskenteli toimistotehtävissä, mutta noin vuosi sitten hän päätti vaihtaa alaa. Nykyään hän työskentelee vartijan tehtävissä Securitaksella. Pääasiallisiin työtehtäviin kuuluu paikallisvartiointi sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa pääkaupunkiseudulla. Hän on viihtynyt oikein hyvin. Työporukka on rento ja mukava. Itse työssä parasta on sen vaihtelevuus: työkohteet ovat erilaisia ja jokainen työpäivä on erilainen, koskaan ei tiedä etukäteen millaisia tilanteita työvuoron aikana tulee kohtaamaan. Vartijan työssä ollaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Elmon mukaan tärkeimpiä ominaisuuksia, joita työssä tarvitaan ovat kärsivällisyys, rauhallisuus ja kielitaito. Myös ihmissuhdetaitoja tarvitaan. Työssä auttaa paljon se, jos osaa lukea ihmisiä ja vähän ennakoida heidän toimintaansa. Lisäksi eri kulttuurien tuntemus on hyödyksi. Omassa työssäni tarvitsee myös ymmärtää, miten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestelmä toimii. Vartijan työn varjopuolena ovat väkivalta- ja uhkatilanteet. Niistä selvitään pysymällä rauhallisena ja ammattimaisena. - Pyrin selvittämään kaikki tilanteet puhumalla, mutta viimeisenä vaihtoehtona turvaudun voimankäyttöön. Suurin osa ihmisistä on onneksi fiksuja ja heitä puhuttamalla saadaan tilanteet ratkaistua. Liiketalouden Liittoon Elmo on liittynyt tänä vuonna. Aluksi mietitytti, voiko vartijan nimikkeellä työskentelevä liittyä Liiketalouden Liittoon. Selvitin asiaa liiton järjestöasiantuntijan kanssa ennen liittymistäni ja koska jäseniksi voivat liittyä kaikki liiketalouden tehtävissä työskentelevät henkilöt, oli homma selvä. Kuuluin aiemmin isompaan ammattiliittoon, mutta päätin vaihtaa liittoa edullisemman jäsenmaksun vuoksi. Kuulun ammattiliittoon, jotta voin mahdollisissa työelämän ongelmatilanteissa saada apua asiantuntijoilta. Olen kuulunut tähän ammattiliittoon vasta niin vähän aikaa ettei kokemuksia sen kanssa asioinnista ole vielä ehtinyt tulla eikä toivottavasti tulekaan. Ammattiliittoon kuuluminen antaa kuitenkin tietynlaisen turvallisuuden tunteen siitä, että apua on saatavissa jos sitä tarvitsee. Tulevaisuudessa voisin kuvitella hyödyntäväni esimerkiksi joitakin liiton jäsenetuja. Vapaa-ajallaan Elmo harrastaa kuntosalilla käyntiä ja erilaisia kamppailulajeja, kuten lukkopainia ja vapaaottelua. Viime talvena hän aloitti uudelleen monta vuotta jäissä olleen harrastuksensa lumilautailun. Tulevaisuuden haaveet ovat selvät: - Toivoisin saavani mieleisen opiskelupaikan, jonka ohella voisin tehdä myös näitä samoja töitä. Muutaman vuoden kuluessa haluaisin saada ostettua omistusasunnon. Iso valtakunnan laajuiseen ketjuun kuuluva Yritys X kutsui Tiinan (nimi muutettu) palvelukseensa provisiopalkkaiseksi myyjäksi. Työvoimatoimiston sivuilla oli ollut ennen työsuhteen syntymistä ilmoitus, jossa yritys ilmoitti halukkaille mahdollisuuden osallistua alalle tähtäävään ammattiin johtavaan neljä kuukautta kestävään koulutukseen. Koulutuksen kautta Tiina olisi saanut laajemmat työllistymismahdollisuudet alalle, niin halutessaan myös Yritys X:n kilpailijoiden palveluksessa. Tiina ilmoittautui kurssille otettuaan ensin työvoimatoimistoon ja sitten Työnantaja X:n yhteyttä. Työnantaja X haastatteli Tiinan ja ilmaisi haastattelun jälkeen halukkuutensa palkata Tiinan ilman erillistä koulutusta palvelukseensa. Tiina peruutti suoraan työvoimatoimistoon osallistumisensa, alalle aikoville suunnattuun koulutukseen ja tarttui Työnantaja X:n tarjoamaan työsuhteeseen. Yli 40-vuotiaana, pari vuotta vapaaehtoisesti työelämästä pois oltuaan, Tiina tunsi tarvetta palata takaisin työelämään. Tiina oli toiminut ennen työsopimuksen allekirjoittamista 20 vuotta oman, eri alan yrityksen johtotehtävissä, johtaen yli 20 alaista. Tiinan vastuulla omassa firmassa oli nimenomaan myyntityö ja tulosvastuu toimitusjohtajana. Tiinan oman yrityksen liikevaihto oli ollut vuosia miljoonaluokkaa, ennen kuin Tiina luopui yrityksestään parisen vuotta sitten. Työnantaja X:n tarjous vaikutti houkuttelevalta ja Työnantaja X:n lupaukset tulospalkkauksesta olivat houkuttelevia. Työnantajan mukaan Tiina hankkisi helposti euroa kuukaudessa. Yritys X:n lupaukset Yritys X lupasi kouluttaa Tiinan itse alkavan työsuhteen ohessa alalle. Koulutuksen pituudesta ei ollut työsopimusta allekirjoitettaessa tarkemmin puhetta. Alalle, jolle Tiina oli siirtymässä, liittyy runsaasti lakitekstin hallitsemista ja itse kauppoihin myös kauppakirjojen allekirjoitusten jälkeen suuriakin vastuukysymyksiä. Tiina lähti uuteen työhönsä suurin odotuksin luottaen työnantajan tekemiin lupauksiin. Pian työsuhteen alkamisen jälkeen kuviot yrityksessä alkoivat muuttua. Tiina kiinnitti heti koulutuksen alussa huomiota, että kouluttajana toiminut henkilö keskittyi kehumaan omia saavutuksiaan mieluummin kuin opastamaan Tiinaa uutena työntekijänä alalle. Tiinan korviin alkoi kantautua huhuja firman entisiltä työntekijöiltä, joilla oli ollut samansuuntaisia kokemuksia yrityksen lupaamista koulutuksesta, kuin Tiinalla. Koska yritys X kuuluu valtakunnan laajuiseen ketjuun, sillä on tulospaineet sekä yrityksen sisällä, työntekijöiden kesken, että ketjuun kuuluvien itsenäisten yritysten kesken. Ketjuun kuuluvan tästä tapauksesta erillisen yrittäjän mukaan, ketjussa työskentelee vuosittain iso joukko työntekijöitä, joista vain murto-osa jää alalle. Syyksi yrittäjä kertoo nimenomaan yrittäjien tulospaineet. -Alalla tehdään vain ja ainoastaan rahaa. Ala ei ole mielekäs sellaiselle, joka ei saa kauppaa aikaiseksi. Mikäli puolen vuoden aikana ei kauppaa ole syntynyt, yleensä työntekijä ymmärtää itse etsiä itselleen paremmin sopivan alan. Mielestäni muutaman kuukauden koeaika ja useamman kuukauden koulutus on riittävä alalla pärjäämiseksi, sanoo nimettömänä esiintyvä ketjuyrittäjä Irtisanomissuoja koeajalla? Yritys X ilmoitti halukkuutensa palkata ja ryhtyä kouluttamaan Tiinaa, sillä Tiinalla oli runsaasti näyttöä kaupallisesta osaamisesta ja tuloksen tekemisestä kaupallisella alalla. Yritys X teki kirjallisen työsopimuksen Tiinan kanssa. Neljän (4) kuukauden koeaika kirjattiin sopimukseen. Tulosväliseurantakaudeksi työsopimukseen kirjattiin kuuden (6) kuukauden seurantajakso, mutta erillistä minkäälaista euromääräistä tulostavoitetta ei asetettu. Tiinan työtulon sovittiin muodostuvan provisiosta, ilman pohjapalkkaa. Yritys antoi Tiina käyttöön kännykän ja toistolta työtiskin, jonka jakoi osittain toisen työntekijän kanssa. Kaikesta muusta Tiina huolehti omakustanteisesti. 22 LIIKETALOUS 23 LIIKETALOUS

13 todelliseen syyhyn. Tiina päätti itse luopua kanteen nostamisesta, sillä hän työllistyi heti toisen yrityksen palvelukseen, jossa hän työskentelee edelleen. TYÖSOPIMUS KIRJALLISENA! RIITATILANNE? Asianajaja Markku Vuorinen Tiina sai heti työsuhteen alusta alkaen hankittua nopeasti omia asiakkaita ja isoihin toimeksiantoihin johtavia sopimuksia. Asiakkaita Tiina tapasi sekä yksin, että yhdessä yrityksen toisen työntekijän kanssa. Kun Tiinan ensimmäinen tili oli tuloillaan, työnantajan edustaja irtisanoi Tiinan. Työsuhdetta kesti yhteensä seitsemän (7) viikkoa. Tiina kutsuttiin palaveriin toimistolle, jossa hänelle ilmoitettiin, että hänen työsuhteensa päättyy saman tien, koeajalla. Tiina pyysi työnantajan edustajaa kirjoittamaan työtodistukseen irtisanomissyyn, sillä mikään Tiinan työnteossa ei ollut Tiinan mielestä viitannut työnantajan tai asiakkaiden tyytymättömyyteen. Työnantaja kirjoitti työsuhteen päättymisen syyksi: Asetettuja tulostavoitteita ei ole saavutettu. Tiina ei tyytynyt vastaukseen, sillä tavoitteita ei työnantaja ollut asetettu työsopimukseen. Tiinan pyysi työnantajaa perustelemaan tarkemmin irtisanomisen syyn. Työnantajan edustaja tokaisi Tiinalle, että tää ei vaan oo sun juttu. Irtisanominen koeajalla Tiinan irtisanomisasiaa ryhtyi ajamaan Tiinan palkkaama asianajaja, joka suositteli Tiinaa haastamaan työnantajan oikeuteen. Asianajajan mukaan kyseessä oli laiton irtisanominen, eikä työsuhteen irtisanominen koeajalla perustunut Tiinaa harmittaa erityisesti se, että työnantaja tuntuu kierrättävän lyhyin työsuhtein ja säännön mukaisesti työntekijäkandidaatteja. Esimies kiertää uuden työntekijän mukana ja kun iso kauppa osuu kohdalle, ei työntekijällä ole minkäänlaista irtisanomissuojaa, mikäli esimies haluaa kääräistä uuden työntekijän alustamat provisiot omiin taskuihinsa. Tiina on hyvin tyytymätön työnantajan katteettomiin lupauksiin kouluttaa pätevästi alalle. -On selvää, että sovitut lupaukset eivät työnantajan puolelta täyttyneet. Tulostavoitteita ei asetettu, eikä sovittu koeaika, sen paremmin kuin sovittu puolen vuoden tulosjakso täyttynyt työsuhde päättyi 7 viikon kuluttua, ilman perusteltua syytä. Kyse oli selkeästi henkilökemiasta. Ehkä aloin pärjätä liian pian liian hyvin ja aloin syödä muiden leipää toimistolla. Kestän aikuisena ihmisenä, ilman taloudellisissa paineita irtisanomisen, mutta tämän kaltainen toiminta luo alalle ja yleensä työelämään vääristymiä. Erityisesti sellainen toiminta harmittaa ja luo vääränlaisen kuvan nuorille työelämästä ja työnantajan velvollisuuksista täyttää omat velvoitteensa työsuhteen osalta. Rahallinen menetys työnantajan katteettoman lupauksen vuoksi: Työvoimatoimiston järjestämässä alalle johtavassa neljä kuukautta kestävässä koulutuksessa Tiina olisi saanut noin 1000 /kk. Kyseessä on korotettu peruspäiväraha. Työnantaja lupasi katteettaa järjestää Tiinan työajalla vastaavan koulutuksen. Koulutus ei toteutunut. Mikäli Tiina olisi ei olisi ilmoittautunut koulutukseen, eikä olisi allekirjoittanut työsopimusta, vaan olisi pysynyt työttömänä, olisi Tiina saanut peruspäivärahaa työttömänä ja saanut 800 /kk. Työsopimuksen epämääräisen päättymissyyn vuoksi Tiina sai viikon karenssin työvoimatoimistoon. Koska työnantaja ei maksanut lainkaan palkkaa työsuhteen ajalta, Tiina oli yhteensä 8 viikkoa (7 viikoa työsuhde ja viikon karenssi) täysin palkatta. KOEAJASTA TYÖSOPIMUSLAIN MUKAAN TYÖSOPIMUSLAIN, ( /55) 1. LUVUN JA 2. LUVUN MUKAAN 1 LUKU 4 Koeaika Neuvottele työpaikkaa hakiessasi työehdoista, sekä palkasta. Ota selvää työehdoista. Vaadi kirjallinen työsopimus. Työsopimukseen kirjattava koeaika voi olla 4 kk. Mikäli työsuhteeseen liittyy koulutusta, voi koeaika olla pidempikin. Koeajalla työsuhteen voi päättää sekä työntekijä että -antaja päättymään ilman irtisanomisaikaa välittömästi. Mikäli työnantajalla on tarve työllistää toistaiseksi, työsopimus on toistaiseksi voimassaoleva. Ei määräaikainen. Keskustelun tulee olla avointa läpi työsuhteen työntekijän ja -antajan välillä. Tarkista, että sovitut asiat ja ehdot on kirjattu työsopimukseen, ennen kuin allekirjoitat. Työsopimus velvoittaa kumpaakin osapuolta. Lähde: Asianajaja Markku Vuorinen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. 2 LUKU Työnantajan velvollisuudet 1 Yleisvelvoite Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi Pyri keskustelemaan ongelmista ongelman aiheuttajan kanssa välittömästi. Tarkista, onko työpaikan luottamusmiesorganisaatio kunnossa. Luottamusmiehen avulla ongelmiin on helpompi puuttua. Heti, jos työnantaja alkaa vihjailla irtisanomisesta, kannattaa olla yhteydessä liittoon. Kirjaa tarkasti ongelmiin liittyvät tapahtumat ylös. Älä alistu uhkailuun. Mikäli ongelmat eivät selviä, ota välittömästi yhteys omaan ammattiliittoosi. Älä allekirjoita irtisanomispaperia ilman luottamusmiehen läsnäoloa tai liiton neuvoja. Oikeusprosessi on raskas kaikille osapuolille. Neuvottelemalla on mahdollisuus päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Mahdollisessa pattitilanteessa saat neuvoja liitosta. Liiton asianajaja avustaa sopimaan mahdollisen riidan tai laittoman irtisanomisen työantajan kanssa. Tarvittaessa liiton asianajaja avustaa laatimaan haasteen käräjäoikeuteen ja toimii asiamiehenäsi oikeusprosessin ajan. Riitatilanteessa kohtuullista vastapuolen sopimusehdotusta ei kannata hylätä! Lähde: Asianajaja Markku Vuorinen suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. 2 Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). ( /23). 24 LIIKETALOUS 25 LIIKETALOUS

14 Koti Työttömyyskassa Nomit on nyt Työttömyyskassa Finka Työttömyyskassa Nomitin sekä Journalistien ja esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan yhteinen nimi on lähtien Työttömyyskassa Finka. Nimenmuutos liittyy kassojen vuodenvaihteessa tapahtuneeseen sulautumiseen, jonka jälkeen kassa toimi alkuvuoden nimellä Nomit. Nimenmuutoksen myötä Finka on entistä yhtenäisempi, moderni suomalainen palkansaajan työttömyyskassa. Uusi nimi uudisti samalla myös kassan sähköisiä yhteystietoja: Finkan kotisivut löydät osoitteesta: ja sähköpostia voit lähettää osoitteisiin tai LOISTEPUTKILAMPUISSA piilee suuri palovaara Teksti: If Useimmissa loisteputkivalaisimissa piilee palovaara, josta moni ei ole lainkaan tietoinen. Jos valaisimeen tulee vika, se saattaa kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi ja aiheuttaa tulipalon. Helposti vaihdettavissa oleva toimintahäiriön tunnistava turvasytytin on edullinen turva tulipalojen varalta. Vanhoihin sähköposteihin lähetetyt viestit ohjautuvat automaattisesti uusiin osoitteisiin, mutta sähköpostiosoitteet on syytä päivittää mahdollisimman pian. FINKA ON TYÖTTÖMYYSKASSA PALKANSAAJALLE, JOKA on suorittanut toisen asteen tai ylemmän tutkinnon tai työskentelee toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tai työskentelee esittävän taiteen alalla esimerkiksi muusikkona, laulajana tai näyttelijänä tai työskentelee edellä mainittujen alojen opettajana tai työskentelee edellä mainittujen alojen järjestöissä tai muissa organisaatioissa tai opiskelee johonkin edellä mainituista tutkinnoista tai aloista Tutustu Finkaan osoitteessa TYÖTTÖMYYSKASSA FINKA Kutomotie 18 B, 4 krs Helsinki Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan valaisin on toiseksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja Suomessa.Toisin kuin kärkipaikkaa pitävän sähkölieden kohdalla, valaisinpaloissa syypäänä on lähes aina itse valaisin, ei sen käyttövirhe. Toisin sanoen valaisimiin tulee jokin vika, jonka seurauksena ne palavat. Yksi yleisimmistä palohälytyksiä aiheuttavista valaisintyypeistä on loisteputki. Viime kuukausien aikana Pelastustoimen hälytystehtävien joukossa on ollut kymmenkunta keskisuuren tai suuren rakennuspalon sammutustehtävää, joiden syynä on ollut syttynyt valaisin. Esimerkiksi heinäkuussa loisteputkivalaisimia ylikuumeni valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Perinteinen loisteputki on riski Loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, muodostaa vikaantuessaan vakavan riskin. Kun putkesta vuotaa kaasua, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan. Markkinoilla on myös elektronisella kuristimella varustettuja loisteputkilamppuja, joissa samanlaista vaaraa ei ole, mutta juuri magneettiset loisteputkivalaisimet ovat Suomessa elektronisia huomattavasti yleisempiä. Elektroninen turvasytytin tunnistaa myös muita vikoja valaisimesta, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tulipalon. On oikeastaan pöyristyttävää että tavallisia palovaarallisia sytyttimiä saa ylipäänsä myydä. Mielestäni yksi iso askel kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamisessa olisi kieltää perinteisten sytytinten myynti kokonaan. Monissa yrityksissä käytetään paljon loisteputkivalaisimia. Vikatilassa olevaa loisteputkivalaisinta ei pysty aina havaitsemaan silmämääräisesti ellei se vilku tai särise, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto Ifistä. Turvasytytin: Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu Tämä koko ongelma on ratkaistavissa helposti ja melko edullisesti. Kun perinteiset sytyttimet korvaa elektronisilla turvasytyttimillä, ne eivät yritä sytyttää vikaantunutta putkea eivätkä siten kuumenna valaisinta, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö ja Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja Tuomas Pälviä. Turvasytytin on vain viisi euroa tavallista sytytintä kalliimpi. Kun niitä ostaa esimerkiksi sata kappaletta kerralla yrityksen tarpeisiin, hintaero putoaa pariin euroon. Se on todella pieni summa, kun kyse on paloturvallisuudesta. Myös sähkölasku pienenee ja lamppujen vaihtoväli pitenee, jos lamput toimivat kuten pitääkin. Normaalisti tavalliset sytyttimet vaihdetaan aina loisteputken vaihdon yhteydessä. Turvasytyttimien käyttöikä on moninkertainen normaaleihin sytyttimiin verrattuna, joten turvasytyttimiä ei tarvitse vaihtaa yhtä usein, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto. 26 LIIKETALOUS 27 LIIKETALOUS

15 Hyvinvointi TYÖPAIKAN ERILAISET TYYPIT 9 1 tyypin persoona tarkka laadunvalvoja osaa huonona päivänä olla nipottava päällepäsmäri, joka yksin tietää miten asiat tehdään oikein ja hän mielellään kertoo muillekin, kuinka heidän pitäisi tehtävänsä tehdä. Huonoimillaan tämä persoonsa saattaa otaa roolin ns. toimiston poliisina. Hyvänä päivänä tämä 1 persoona on eettinen tason kohottaja, järjestelmällinen ja omaa hyvän itsekurin ja innostaa muitakin huolehtimaan laadukkaasta tekemisestä. 6 tyypin persoona uskollinen kyseenalaistaja osaa huonona päivänä olla toisia epäilevä, jäykkä, äreä ja tuomitseva. Pahimmillaan hän voi näyttää toimiston pahan ilman linnulta, joka näkee olemattomia vaaroja joka puolella. Hyvänä päivänä tämä 6 tyypin persoona on luotettava, vastuullinen, miellyttävä ja lämmin sekä hyvä ennakoimaan sudenkuoppia. Hän on arvokas osa mitä tahansa projektia, koska osaa ajatella asioita eteenpäin. Teksti: Sonja Vainio Työpaikalla ei aina ole helppoa tulla toimeen muiden kanssa. Joskus jonkun naama ärsyttää ja tekisi mieli sanoa suorat sanat. Jokaiselta työpaikalta tuntuu löytyvän se hankala tyyppi, joka tekee työskentelyn yhdessä vaikeaksi. Miten pitäisi suhtautua hankalaan tyyppiin? Vaikka hetkittäin olisikin mukava ajatella, että muiden pitäisi olla enemmän itseni kaltaisia on työkaverin muokkaaminen toisenlaiseksi mahdotonta. Ainoa mitä voimme tehdä, on muuttaa omaa tapaamme suhtautua asioihin. Olemme kaikki erilaisia, meillä on erilaiset toimintatavat ja olemme jokainen oman ympäristömme ja kulttuurimme muokkaama. Ymmärryksen kasvattaminen erilaisuudesta on avuksi. Enneagrammi auttaa ymmärtämään erilaisuutta Yksi tapa hahmottaa erilaisuutta on enneagrammi persoonallisuusteoria. Enneagrammissa on 9 erilaista persoonallisuuden perustyyliä. Tyylit eritellään numeroittain 1-9 tai vaihtoehtoisesti persoonallisuustyyliä kuvaalla adjektiivilla. Lisäksi kuhunkin perustyyliin liittyy siipi. Siipi lisää persoonallisuustyyppiin ominaisuuksia jommasta kummasta viereisestä persoonallisuustyylistä, esimerkiksi 2 tyypin siipi voi saada lisää ominaisuuksia tyypistä 1 ja/tai 3. Huonona päivänä kukin persoonallisuustyyli tuo itsestään ei niin mukavia piirteitä esille ja hyvänä päivänä tuomme itsestämme esiin sen paremman puolen. Hyvänä päivänä on helpompi nähdä toinen toisissamme paljon hyvää. Alla on esitelty eri enneagrammityypit sekä kerrottu millainen kukin tyyppi on hyvänä ja huonona päivänä tyypin persoona - avulias huoltaja osaa huonona päivänä olla työpaikan marttyyri, mielestelevä ja juoruileva. Hän voi esiintyä toimiston sopankeittäjänä. Hyvänä päivänä tämä 2 persoona on auttavainen, yleisestä ilmapiiristä huolehtiva ja sitä kohottava, ymmärtäväinen ja aina valmis pyyteettömästi kuuntelemaan toisia. 3 tyypin persoona - tehokas suorittaja on huonona päivänä kärsimätön, pinnallinen ja ylettömän kilpailuhenkinen. Huonommillaan hän näyttää olevan toimiston kiipijä. Hyvänä päivänä 3 persoona on ahkera, tavoitteellinen, toisia motivoiva ja saa paljon aikaiseksi. 4 tyypin persoona - luova individualisti on huonona päivänä oikukas, itsekeskeinen ja toimiston draamaprinsessa/prinssi. Hyvänä päivänä luova individualisti on aito, lämmin, myötätuntoinen ja intuitiivinen. 5 tyypin persoona tutkiva asiantuntija osaa huonona päivänä olla ylimielinen, sulkeutunut, kitsas ja negatiivinen. Huonoimmillaan hän on toimiston erakoitunut professori. Hyvänä päivänä tutkiva asiantuntija on analyyttinen, oivaltava, viisas ja rauhallinen, ja hän mielellään jakaa omaa viisauttaan muille. 7 tyypin persoona innostuva suunnittelija on huonona päivänä impulsiivinen, kuriton, epäluotettava ja jättää asiat kesken. Huonoimmillaan hän on toimiston klovni. Hyvänä päivänä tämä 7 tyypin persoona on antelias, idearikas ja iloinen optimisti, joka läsnäolollaan piristää muita ja saa muutkin katsomaan asioita uudesta perspektiivistä. 8 tyypin persoona vahva vaikuttaja on huonona päivänä kontrolloiva, dominoiva, kostonhaluinen ja röyhkeä. Huonoimmillaan hän on toimiston pomottaja. Hyvänä päivänä vahva vaikuttaja on suora, vaikutusvaltainen, lojaali ja reilu. Hän tietää miten joukkoja johdetaan ja muut tuntevat olonsa turvalliseksi seuratessaan tätä 8 persoonan tyyppiä. 9 tyypin persoona sopeutuva rauhanrakentaja on huonona päivänä paikalla mutta ei näkyvästi, ja hänestä heijastuu apaattinen ja piilevästi vihamielinen tunnelma. Huonoimmillaan tämä 9 tyypin persoona on kadonnut jonnekin. Hyvänä päivänä sopeutuva rauhanrakentaja on hyväksyvä, avomielinen, tasapainoinen ja diplomaattisilla taidoillaan arvokas lisä mille tahansa ryhmälle. 28 LIIKETALOUS 29 LIIKETALOUS

16 Hyvinvointi Tunnistitko näistä itsesi? Entä työkaverisi? Mielenkiintoista on, että meissä jokaisessa näkyy sekä hyvät että huonot puolet päivästä riippuen (vaikka joskus saatamme kuvitella, että muut eivät huonoja puoliamme huomaisikaan). Jos työkaveri joskus ärsyttää, niin kannattaa muistaa, että olemme itsekin välillä ärsyttäviä. Auttaisiko sinua huonona päivänä muistamaan, että olemme erilaisia ja jokaisella meistä on hieman toisenlainen tapa toimia, mutta se ei ole väärä. Harvoin on yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Yhteisymmärryksellä, avoimuudella ja hyvällä tahdolla pääsee pitkälle. Jos huomaat, että työkaverilla on huono päivä, ei ehkä kannattaa ottaa hänen sanomisiaan kirjaimellisesti. Seuraavana päivänä voi tilanne olla toinen. Erilaisuuden hyväksyminen Erilaisuuden hyväksyminen on helpompaa, jos koetamme asettua toisen asemaan ja käytämme empatiakykyämme. Hyvällä itsetunnolla varustetun henkilön ei tarvitse pitää toisen erilaista toimintatapaa uhkana. Jos työkaveri on jo pidemmän aikaa käynyt hermoille, kannattaa kysyä itseltään olenko minä se, joka näyttää itsestäään huonoja puolia? Jos taas tuntuu siltä, että kollega on pidempään ollut ärsyttävä, voi olla paikallaan kysyä häneltä, miten hän voi. Uupunut ihminen ei pysty näyttämään parhaita puoliaan. Oma tai kollegan huono olo kannattaa ottaa puheeksi. Onko sinun työpaikallesi on luotu välittämisen kulttuuri? Missä tilanteessa toisen häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua? Lievät yksittäiset teot ja huonot päivät eivät ole häirintää. Häiritsevään käyttäytymiseen tulisi puuttua silloin kun kollega järjestelmällisesti vaikeuttaa työntekoa, esimerkiksiksi uhkailee, väheksyy, toistuvasti arvostelee ja eristää työyhteisöstä. Esimiehen vastuulla on puuttua häiritsevään käyttymymiseen. Mikäli esimies on se, joka häiritsee, kannattaa olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen ja viedä asia esimiehen esimiehen käsittelyyn. Yleensä kannattaa toimia heti, sillä tilanteet kärjistyvät pitkittyessään. Onko kyseessä narsismi? Joskus häirintää saattaa työpaikalla tehdä narisistinen persoona.narsistin tunnistaa siitä, että hän ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä narsisti ei kykene tuntemaan empatiaa. Narsisti ei myöskään tunne oman tunnon tuskia valehtelemisesta ja usein harrastaa asioiden vääristelyä, niin että tilanne näyttää hänelle edulliselta. Narisisti tekee mitä huvittaa ja vierittää syyt muiden niskoille. Narsistit ovat hyvin taitavia manipuloinnissa ja osaavat esittää omille esimiehilleen aivan erilaista kuvaa itsestään. He ovat usein hyvää pataa pomojen ja esimiesten kanssa, jolloin narsistin esimiehellä ei ehkä ole aavistustakaan siitä, miten he käyttäytyvät tiimin jäseniä ja kollegoitaan kohtaan. Narsisti työpaikalla Narisisti voi saada työpaikalla paljon pahaa aikaiseksi. Yleensä ilmapiiri myrkyttyy ja narsistin tavoite on jakaa työntekijät kahteen eri leiriin, silloin on tehtävä valinta kuuluuko naristin leiriin vai jääkö ulkopuolelle. On hyvä tietää, että narsisti ei tule koskaan muuttamaan toimintatapojaan. Jos sinusta tuntuu, että työpaikallasi ilmapiiriä myrkyttää narsisti, ota asiasta lisää selville. Netistä löytyy paljon tietoa. Tieto narsistin toimintatavoista ja siihen liittyvistä ilmiöistä auttaa. Asian voi ottaa asia puheeksi esimerkiksi luottamusmiehen tai työterveyshuollon kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että narsistin diagnoosin voi tehdä vain alan ammattilainen. Lisätietoja enneagrammista: Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä POMER TIEDOTTAA VEROTUSSEMINAARI 2014 Aika: Paikka: Frami B, Auditorio 2 Tiedekatu 2, Seinäjoki Verotusseminaari on alueen johtava kirjanpito- ja verotuksen koulutus- ja ajankohtaistapahtuma. Tarkempi ohjelma syyskuussa ilmestyvässä PoMer-tiedotteessa ja internetsivulla Järjestäjänä Pohjanmaan Liiketalous LTA ry, Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry ja Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari. Seminaariin voivat osallistua ainoastaan jäsenet. Yhdistys Jäsenasiat LTA HYVINKÄÄ RY:N TAPAHTUMIA Ti klo 18 Sääntömääräinen syyskokous ravintola Obelix, Hyvinkää. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Lisätietoja Tarjalta p Pe Keilaus klo 19-20, Hyvinkään keilahalli. Omavastuu 5. Ilmoittautumiset mennessä Eeva-Liisalle p Pe klo 19 Joutsenlampi, Hyvinkääsali. Esiintyjät ovat Saint Petersburg Balletista. Omavastuu 20. Ilmoittautumiset Tarjalle P tai LÄMPIMÄSTI TERVETULOA KAIKKIIN TAPAHTUMIIN! 30 LIIKETALOUS 31 LIIKETALOUS

17 LIITTOKOKOUSKUTSU LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS SEINÄJOELLA ESITYSLISTA 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN OSANOTTAJIEN JA ÄÄNIMÄÄRIEN TOTEAMINEN 3. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6. ILMOITUSASIAT 7. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KÄSITELLÄÄN LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TILINPÄÄ- TÖS VUODELTA 2013 JA TILIN- JA TOIMINNANTARKASTAJIEN LAUSUNNOT, VAHVISTETAAN VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS JA PÄÄTETÄÄN VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ LIITTOHALLITUKSELLE JA TOIMINNANJOHTAJALLE 9. KÄSITELLÄÄN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ 10. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TOIMINTASUUNNITEL- MA VUODELLE PÄÄTETÄÄN LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ TILINTARKASTAJIEN PALKKIOISTA, MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSISTA SEKÄ ANSIONMENETYSTEN KORVAAMISESTA 12. VUODEN 2015 JÄSENMAKSUT 13. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TALOUSARVIO VUODELLE VALITAAN LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SÄÄNTÖJEN 24 PYKÄLÄSSÄ MÄÄRÄTYLLÄ TAVALLA 15. PÄÄTETÄÄN, KUINKA MONTA JÄSENTÄ LIITTOHALLITUKSEEN VALITAAN EROVUOROISTEN TILALLE 16. VALITAAN LIITTOHALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET JA VARAJÄSENET EROVUOROISTEN TILALLE 17. VALITAAN TILINTARKASTAJA JA TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET 18. LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET 19. KOKOUKSEN KIIREELLISIKSI TOTEAMAT MUUT ASIAT 20. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN LIITTOHALLITUS Yhdistys Jäsenasiat TULE KOKOUKSEEN JA SEN JÄLKEEN TEATTERIIN! KOKOUSKUTSU Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: lauantaina kello alkaen Paikka: Helsingin Kaupunginteatteri, teatterin ylälämpiö, Eläintarhantie 5, Helsinki KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4. Käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle Vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio vuodelle Määrätään yhdistyksen hallituksen jäsenille maksettavien korvausten perusteet 7. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vuodeksi Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet vuodeksi Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies 11. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 12. Käsitellään muut asiat 13. Kokouksen päättäminen LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N LIITTOKOKOUS SEINÄJOELLA Liiketalouden Liiton liittokokous pidetään tänä vuonna Pohjanmaalla Seinäjoella, viehättävässä hotelli Almassa. Hotelliin voi tutustua sen omilla nettisivuilla: www. hotelalma.fi. Varsinainen kokouspäivä on lauantai , jolloin aikataulu on seuraava: Klo Valtakirjojen tarkastus Klo Lounas Klo Kokous alkaa Iltapäivällä on lisäksi kahvitauko. Liitto tarjoaa kokoukseen osallistujille sekä lounaan että iltapäiväkahvit. Majoitus Hotelli Almasta on varattu LTAlaisille kiintiö, josta huoneita voi varata. Almassa jokainen huone on erilainen, vanhojen vetureiden mukaan nimetty ja jugend-tyyliin sisustettu. Huonehinnat ovat: 1hh 79 /vrk ja 2hh 105 /vrk Huonehinnat sisältävät iltasaunan, langattoman verkon käytön sekä aamiaisbuffetin. Huoneet varataan suoraan hotelli Almasta, puh. (06) tai Hotellissa on LTAlaisten lisäksi muitakin vieraita, joten huoneen varaamisessa kannattaa olla ripeä. Iltaohjelma ja illallinen Iltaohjelma järjestetään hotelli Almassa ja siihen kuuluu sekä illallinen että kevyttä viihdeohjelmaa. Illallisen hinta on 59 euroa/henkilö. Hinta sisältää illallisen ruokajuomineen. Illalliselle tulee ilmoittautua etukäteen kokousilmoittautumisen yhteydessä sähköpostitse: ja ilmoittautumiset tulee tehdä mennessä. Samalla kannattaa ilmoittaa mahdolliset ruokarajoitteet, jotta ne saadaan ajoissa keittiölle tiedoksi. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kokoukseen siis sähköpostitse mennessä Samassa yhteydessä ilmoitetaan, osallistuuko illalliselle (vai ei) sekä mahdolliset ruokarajoitteet. Päivällä tarjottava lounas on noutopöydästä, joten ruokarajoitteet tulee ilmoittaa myös siinä tapauksessa, että osallistuu kokoukseen ja lounaalle, mutta lähtee ennen iltaohjelmaa pois. TERVETULOA! Kokouksen jälkeen Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry kutsuu osallistujat katsomaan Helsingin Kaupunginteatteriin näytelmää Miten menestyä vaivatta liike-elämässä, joka alkaa klo Kokoukseen osallistuvalle jäsenelle yhdistys tarjoaa näytöksen kompensoituun hintaan 10,00 /hlö ja eläkeläislipun hintaan 8,00 /hlö (normaalihinta 61,00 ). Yhdelle jäsenen avecille tarjoamme lipun näytökseen hintaan 20,00 /hlö ja eläkeläislipun hintaan 18,00 /hlö. Sponsoroitu hinta koskee vain 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta yhdistyksemme jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Ilmoittautuminen suoritetaan maksamalla lipun hinta Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n tilille FI viimeistään Liput jaetaan kokouksessa. Jos haluat osallistua vain kokoukseen, toivomme kokoustarjoilujen ennakoimiseksi ilmoittautumista maanantaihin mennessä sähköpostilla tai puh /Ritva Kyynäräinen.

18 TERVETULOA MUKAAN! OSALLISTU TYÖNHAKUVALMENNUKSEEN! TIEDÄTKÖ, MITEN ONNISTUA TYÖNHAUSSA? MITEN MENESTYÄ VAIVATTA LIIKE-ELÄMÄSSÄ - MUSIKAALIKOMEDIA LAUANTAINA KLO HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA Helsingin Kaupunginteatteri Miten menestyä vaivatta liike-elämässä Miten menestyä vaivatta liike-elämässä on 1960-luvun musikaalihelmi, joka koki uuden kukoistuksen Broadwaylla vuonna Musikaalikomedia kertoo nuoresta miehestä, J. Pierrepont Finchistä, joka pestautuu postipojaksi Globaalit pakettinappulat -firmaan ja aloittaa alta aikayksikön kipuamisen yhä ylemmäs firman hierarkiassa. Finch ammentaa tietonsa oppikirjasta, joka opastaa vaivattomaan menestykseen työelämässä. Kirjan ja neuvokkuutensa ansiosta hän etenee ikkunanpesijästä suuryrityksen toimitusjohtajaksi. Yrityksen, joka on niin suuri, että kukaan ei tarkalleen tiedä mitä muut tekevät. Lopulta Finchin epätavalliset ja moraalisesti hyvin kyseenalaiset businesskoukerot vaarantavat sekä lupaavasti alkaneen uran, että romanttisen suhteen kauniin sihteerin kanssa. Miten menestyä vaivatta liike-elämässä on upeiden tanssinumeroiden täyttämä, näyttävää silmänruokaa tarjoava, hauska ja värikäs musikaalikomedia. Näyttävän vauhdikasta menoa säestää vivahteikas Broadwayn kultakauden musiikki. Työmarkkinat ovat jatkuvan muutoksen kourissa ja tämä edellyttää työntekijöiltä monenlaisten taitojen ylläpitoa ja päivittämistä. Osaatko tuoda osaamisesi esiin, jos työnhaku tulee ajankohtaiseksi? Kouluttaja: MB Elämäntaidon valmentaja Life Coach Sonja Vainio, ValmennusVainio Oy Sonja Vainio on työskennellyt liike-elämän palveluksessa mm. 7 vuotta rekrytointikonsulttina ja usean vuoden myyntipäällikkönä. TYÖNHAKUVALMENNUS OSA I MITEN, MISSÄ JA MILLOIN HAEN UUTTA TYÖPAIKKAA? Aika: KLO: (kahvitarjoilu klo alkaen) Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2 krs, Helsinki Hinta: Liiton jäsenet 10, ei-jäsenet 30 Työnhaku tänä päivänä, mitä jokaisen olisi hyvä tietää Haku avoimeksi ilmoitettuihin työpaikkoihin -> miten erottautua joukosta ja päästä haastatteluun Kannattaako hakea piilotyöpaikkoihin? Ketä voit kontaktoida ja miten? Oma urasuunnittelu. Missä haluat urallasi olla 2-5 vuoden kuluttua -> mitä voit tehdä asialle nyt? Mikä on työllisyyskehitys eri ammattialojen suhteen -> jos oman alasi työllisyystilanne on huono, mitä voit tehdä asialle? Valmennuksen 1. osaan ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: TYÖNHAKUVALMENNUS OSA II Aika: , klo Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2. krs Helsinki Hinta: Liiton jäsenet 10, ei jäsenet 30 Ansioluettelon päivittäminen/tekeminen Erilaiset cv-mallit Mitä tulee huomioida cv:n ja hakemuksen tekemisessä? Mitä tietoa tulisi laittaa näkyville - mitä ei? Haastatteluvalmiudet -> mitä yleensä kysytään? Miten esiinnytään haastattelussa? Mitä asioita kannattaa tuoda esille itsestäsi ja mitä on hyvä välttää? OTA MUKAAN OMA ANSIOLUETTELOSI! Valmennuksen 2. osaan ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: HUOM! Valmennukset ovat olleet todella suosittuja ja täyttyvät nopeasti. Tästä johtuen peruuttamattomasta poisjäännistä ja samana päivänä tehdystä peruutuksesta laskutamme osallistumismaksun. ESIINTYMISTAIDOT TYÖELÄMÄSSÄ -KURSSI Lisää rohkeutta ja vakuuttavuutta esiintymiseen! Esiintymistaidot työelämässä -kurssilla kehitetään pienessä ja turvallisessa ryhmässä esiintymistaitoja erilaisten harjoitusten avulla. Kouluttajana kokenut viestinnän ammattilainen Rauna Nerelli. Keskiviikkona kello 17 20, kahvit Tiistaina kello 17 20, kahvit Hinta: Liiton jäsenet: 30, ei-jäsenet: 60 Kurssilaiset saavat yksilöllistä palautetta omasta esiintymisestään ja oppivat hahmottamaan omia vahvuuksiaan esiintymisessä. Kurssille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta/kurssipäivä. Kurssipäivät ovat siis saman sisältöiset eli kannattaa valita päivistä itselle sopivin. Kurssi keskittyy työelämän arkisiinkin esiintymistilanteisiin. Osallistujat saavat kurssista todistuksen. 34 LIIKETALOUS

19 JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E HÄMEENLINNA puh Imatran Merkonomit ry Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Petra Hintikainen Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, Jyväskylä Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as KOKKOLA puh Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku VUORELA puh Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie VILLÄHDE puh. t puh. k Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, HIRVAS Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D HÄMEENLINNA puh. t puh. k LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E HYVINKÄÄ puh Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C GRANKULLA tel Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B OULU puh Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL SEINÄJOKI puh Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C Tuusula puh SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D ESPOO puh Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A VAASA, puh Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs Helsinki puh liitto(at)liiketaloudenliitto.fi Puheenjohtaja Raimo Salovuori Helsinki Toiminnanjohtaja Annina Antell Helsinki Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Helsinki JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B Helsinki puh Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Työttömyyskassa Nomit Kutomotie 18 B, Helsinki. Puh Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Aija Ståhlberg MJK-instituutti Itämerenkatu 1, Helsinki Puhelin/keskus:

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TIEDOTE 2/2014 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen kotisivut www.012.jhlyhdistys.fi Hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja p.03-56573434 sp. 73434

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017. Kaakkois-Suomen aluetoimisto TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 Kaakkois-Suomen aluetoimisto Neuvottelutulos Eläkeuudistuksen sisältöä neuvotelleet työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat päässeet sopuun työeläketurvaan tehtävistä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia?

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia? USEIN KYSYTTYÄ Mikä on Palkkaus.fi? Palkkaus.fi on kotitalouden palkanmaksupalvelu, jonka avulla yksityishenkilö voi vaivattomasti ja edullisesti hoitaa muutamassa minuutissa kaiken palkkaamiseen liittyvän

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot