1:64 Koivukallio. 1:63 Vanharanta

Transkriptio

1 LIITE 1/1 Kaavamuutosalue 1: rp : : :52 Isoperänkallio :53 Vastaranta 87 1:54 Tarhaperä 1:55 Tammiranta 1:63 Vanharanta 1:64 Koivukallio :87 Salametsä :66 Saatinkallio :66 1: :64 1: :67 Ajola 32 1: :

2 LIITE 1/2 Kaavamuutosalue 1:3000 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari

3 rp 1:66 1:65 1:63 1:64 1:67 1:55 1:54 1: Poistuva kaava 1:3000 LIITE 2/1

4 LIITE 2/2 Poistuva kaava 1:3000

5

6

7 NAANTALIN KAUPUNKI LIITE 4 AJOLAN KYLÄ AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Naantalin Rymättylään Ajolan kylään laadittavan Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaavamuutosaluetta on Ajolanlahden molemmin puolin sekä saarissa Ajolanlahdesta länteen. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Alueen sijainti Liite 1: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Naantalin ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluvien Tarhaperän ja Vastarannan tilojen alueelle ulottuva Natura 2000-alue Ajolan laitumet. Laisaaren tilan saarien väliin on merkitty veneväylä/kanoottireitti. Muita aluevarauksia tai kaavamerkintöjä ei maakuntakaavassa ole kaavamuutosalueella. Ote maakuntakaavasta

8 Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue kuuluu hyväksytyn Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen alueeseen Laisaaren tilaan kuuluvaa Laisaari nimistä saarta lukuunottamatta. Laisaari on Rymättylän Eteläisen saariston osayleiskaavan väli- ja sisäsaariston osaalueella, mutta tuohon kaavaan eivät sisälly ranta-asemakaavojen alueet. Näin ollen Laisaaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueen rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Osayleiskaavan mukaan RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Kaavamuutosalueen metsät on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja (MU). Tarhaperän, Vastarannan ja Isoperänkallion tilojen (Kunstenniemen) suojelualue on rajattu S-2 6 -merkinnällä. Ote yleiskaavayhdistelmästä Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutoksen laadintaa. Rantaasemakaavassa osoitettuja lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa osayleiskaavan mukaisiksi. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3500 m 2. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Ajolan tilalla on venesataman ja sen lähiympäristön osalta vireillä osayleiskaavan muutos, jonka alueen osalta Ajolan tilan ranta-asemakaavaa ei nyt muuteta. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen todennäköisesti myös sen alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. Asemakaavoitus Voimassa oleva Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaava on vahvistettu Kaikille kaavamuutoksessa mukana oleville tiloille on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka RA-1-merkinnällä. RA-1-rakennuspaikalle Saa rakentaa yhden, yhden perheen enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon kerrosalaltaan enintään 100 m 2. Edellisen lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Liite 2: Poistuva kaava (kaksi karttaa)

9 2.2 Maanomistus Kaavoitettavien tilojen maanomistajat ovat: Isoperänkallio, Esko Luoma, Kaisu Mälkki Vastaranta, Esko Luoma, Maija Lönnström, Kaisu Mälkki, Paula Ollikainen Tarhaperä, Marjatta Beck Tammiranta, Klaus Tuikka Laisaari, Olli Saarisalo Vanharanta, Eeva Saarisalo Koivukallio, Antti Saarisalo Saatinkallio, Marja-Liisa ja Antti Mikkola Ajola, Juha Saarisalo Salametsä, Marja ja Tapio Salaterä 2.3 Rakentamistilanne Isoperänkallion ja Tammirannan tiloilla on loma-asunto ja saunarakennus. Salametsän ja Ajolan tiloilla on loma-asunto. Tarhaperän tilalla on loma-asunto ja vaja. Muut tilat ovat rakentamattomia. 2.4 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Myös rakennetut rakennuspaikat ovat puustoisia. Salametsän tilan länsipuolta on harvennettu. Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän tilan luoteiskulma ovat laidunnittyä, joka on osa Natura verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI Pitkänomaisen, alle 200 metriä leveän Ajolanlahden pohjoispuolinen ranta on maastonmuodoiltaan loivempaa kuin melko jyrkkärantainen eteläpuolinen ranta, jolla on enemmän avokallioita. Maisemaltaan Ajolanlahti on sulkeutunut ranta-alueiden täysikasvuisista metsistä johtuen. Kaavamuutosalueen ulkopuolella oleva Ajolanlahden pohjukka on avoimempi, siellä on rantaniittyä ja piha-aluetta. Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä tehdään alueen luontoselvitys. 2.5 Liikenne Alueen rakennuspaikoille kuljetaan Naantali-Rymättylä -tieltä (Rymättyläntie, maantie 189), jolta käännytään Poikon kylän kohdalla länteen Ylttistentielle. Siltä käännytään Haapalan saaristotielle, joka haaraantuu Ajolantielle Ajolanlahden eteläpuolelle ja Kunstenniementielle Ajolanlahden pohjoispuolelle. Poikosta Ajolanlahden rantaan on matkaa noin 5,5 km. 2.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty Kaavamuutoksen johdosta pohjakarttaa on täydennetty sittemmin rakennettujen rakennusten ja yksityisteiden osalta. Pohjakarttaa on täydennetty myös Maanmittauslaitoksen numeerisella kiinteistörajapiirroksella (NKRK). Rajamerkkien sijaintitietoa tarkennetaan maastomittauksin. 3. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla osoittaa tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat eri rakennuksille. Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti. Nykyisiä rakennuspaikkojen rajoja tarkistetaan vain muuttuneiden maanomistusolosuhteiden perusteella tai muuten vähäisesti tarkistaen.

10 Muita tavoitteita ovat alueen luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentamisen sopeuttaminen ranta-alueen maisemaan. Natura alueen osa osoitetaan kaavakartalla. Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena Kahden maanomistajan osalta on tavoitteena muuttaa muutettavan kaavan mukaisen loma-asunnon rakennuspaikan muuttaminen vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat: - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - vaikutukset Natura verkoston alueen luontoarvoihin - vaikutukset palveluihin - sosiaaliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - taloudelliset vaikutukset - mahdolliset muut vaikutukset Arvioinnin tekee kaavan laatija. Myös osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia. 5. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja naapurialueiden maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Kaupungin hallintokunnat ja viranhaltijat - kaavoitus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - saaristolautakunta - rakennustarkastaja Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (maankäyttö, luonnonsuojelu, maantiet) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Yhdyskuntatekniikka - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt Paikalliset yhteisöt ja yhdistykset Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1 Aloitus - Kaavan laadinta käynnistettiin yksityisten maanomistajien aloitteesta joulukuussa Tätä ennen tiedusteltiin saman kaava-alueen muiden maanomistajien kiinnostusta alueensa kaavoitukseen. - Pohjakartan tarkistusmittaukset tehtiin tammikuussa Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Keva), kahden maanomistajan (Olli Saarisalo, Antti Saarisalo) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman

11 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutettiin Rannikkoseudussa, kaupungin ilmoitustaululla ja Rymättylän palvelupisteessä. Lisäksi kaavaalueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuultiin kirjeitse. Kaavan laatija hoiti em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi Kaavaluonnos oli nähtävillä Sweco Ympäristö Oy:ssä Turussa, Naantalin kaupungintalolla ja Rymättylän palvelupisteessä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - Kaavaluonnosta tarkistettiin kaupungin viranomaisten esittämillä tarkistuksilla: - kaavakartan otsikkotiedot tarkistettiin - kaavaselostuksen luvun yleiskaavaote vaihdettiin - Naantalin kaupunginhallitus antoi lausunnon kaavaluonnoksesta Lausunnossa todettiin mm. seuraavaa: Ranta-asemakaavaehdotuksessa ehdotettuja kahden RA-tontin muuttamista AO-tonteiksi ranta-asemakaavalla ei tässä vaiheessa hyväksytä, vaan kaupunginhallitus antaa kaupunkisuunnittelujaostolle tehtäväksi valmistella jaoston syyskuun kokoukseen yleiset periaatteet siitä, onko ranta asemakaavalla perusteltua kaavoittaa pysyvää asumista. - Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli em. asiaa Kaavan laadintaa jatkettiin kaupunginhallituksen lausunnon ja kaupunkisuunnittelujaoston päätöksen perusteella - Kaavan laatija antoi vastineensa kaupunginhallituksen lausuntoon. Kaavaluonnosta tarkistettiin kaavan laatijan vastineen mukaisesti. Lisäksi kaavaluonnosta tarkistettiin seuraavasti: - tilan Salametsä alueella tapahtunut kiinteistötoimitus huomioitiin pohjakartan kiinteistötiedoissa - tilan Salametsä loma-asunnon rakennuspaikka muutettiin vakituisen asumisen rakennuspaikaksi 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistuu maanomistajat hyväksyivät kaavaehdotuksen - ranta-asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia - Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Annetuihin lausuntoihin on kaavan laatija antanut kaavan laatijan vastineen, joka on kaavaselostuksen liitteenä 9. Ko. kaavan laatijan vastineen mukaisesti kaavaehdotusta tarkistettiin seuraavasti: - Kiinteistön Laisaari rakennuspaikan ulottuvuutta ja sijaintia on tarkistettu niin, että osa Laisaaren saaresta jää rakennuspaikan ulkopuolelle. Maanomistaja on hyväksynyt sähköpostilla kaavan laatijan sähköpostilla toimittaman ehdotuksen tarkistuksesta. - s- kaavamerkinnän määräystä tarkennetaan seuraavanlaiseksi: Alueen osa, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sallitaan vain luonnon ja maisemanhoidon kannalta sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Alue kuuluu Natura 2000 verkostoon. Alue on perinnemaisema. Alueella suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon alueen suojeluperusteet. Kiinteistön Tarhaperä maanomistaja on hyväksynyt sähköpostilla ja kiinteistön Vastaranta maanomistajat ovat hyväksyneet sähköpostilla kaavan

12 laatijan sähköpostilla toimittaman ehdotuksen tarkistuksesta. 6.4 Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta 7. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat: Kaavan laativa konsultti Sweco Ympäristö Oy, maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin osoite PL 669, Turku s-posti petri.hautala@sweco.fi Naantalin kaupunki: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen Maanmittausinsinööri Birit Keva puhelin (02) faksi (02) osoite Käsityöläiskatu 2, Naantali s-posti etunimi.sukunimi@naantali.fi Turku, , , , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri

13 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

14 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT... 9 LIITTEET: Liitekartta 1: Natura 2000-alueen rajaus Liitekartta 2: Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa Liitekartta 3: Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa

15 NAANTALIN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Naantalin Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Rymättyläntien länsipuolella Ajolanlahden rannalla. Alueen yhteispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria. Luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (tässä selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (tässä selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti Naantalin Rymättylässä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 1

16 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu maakuntakaava (2013) ja osayleiskaava (2008). Maakuntakaavassa tonttien 2 ja 3 alueille sijoittuu osittain Natura 2000-alue Ajolan laitumet, FI Natura 2000-tietolomakkeen mukaan suojelu perustuu luontodirektiivin luontotyyppeihin: Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) 5%, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) 40% sekä Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) 30%. Natura-alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin Kevään myöhäisestä saapumisesta johtuen kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin se ajankohtaan nähden oli mahdollista. Pesimälinnuston osalta suuri osa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Tontin 1 mustikkatyypin kankaalla kasvaa yksittäisiä suuria tammia. Tontti 1 Tontin 1 metsätyyppi vaihtelee mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT) ja kalliomänniköihin rannan tuntumassa. Puustoon kuuluvat valtalajeina mänty ja kuusi. Paikoitellen kasvaa myös vähän haapaa ja koivua sekä yksittäisiä kookkaita tammia. Järeimmät tammet ovat halkaisijaltaan cm. Myös tammentaimia esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa kataja on melko yleinen. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kanerva ja paikoin rannan tuntumassa myös sianpuolukka. Yleisimpien seinäsammaleen ja metsäkerrossammaleen lisäksi tontilla kasvaa paikoin mm. sulkasammalta. Kivikkoisen rannan tyvellä kasvaa nuorta tervaleppää _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 2

17 Tontti 2 Tontin 2 luonnonarvojen puolesta huomionarvoisin alue noin kolmasosa kuuluu Natura 2000-alueeseen Ajolan laitumet. Muu 2/3 osaa kuuluu pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin, joka paikoin vaihettuu puolukkatyyppiin (VT). Mänty, kuusi ja koivu ovat valtalajeina ja kataja kasvaa paikoin runsaana. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kallioimarre, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Kivikkoisessa rannassa kasvaa nuorehkoa tervaleppää. Natura 2000-alueen länsireunalla on tammihaka, joka perustyypiltään on alun perin sinivuokko-tyypin (HeOT) lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja lehtopensaita, kuten orjanruusua, metsäruusua ja taikinamarjaa sekä muutamia kookkaita tammia, joiden halkaisija on cm. Tammet ovat osittain lahovikaisia ja niissä on pesäkoloja (mm. uuttukyyhky, ks. Linnusto kappale 6). Laidunkäyttöä indikoivia kenttäkerroksen lajeja entisellä hakamaalla ja laidunniityllä oli toukokuun alussa nähtävissä mm. ahomansikka ja kuivuneet sikoangervon talvivarret. Laidunniityn reunoilla kasvoi paikoin myös keltamoa, joka on muinaistulokas keskiajalta ja jota myrkyllisyydestä huolimatta käytettiin ennen rohtokasvina. Natura 2000-lomakkeen mukaan Ajolan laitumilla kasvaa huomionarvoisina lajeina mm. nurmilaukkaa, mäkikattaraa, ketonoidanlukkoa, heinäratamoa, jäkkiä, hakarasaraa, hinaa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen perinnemaisemat julkaisun mukaan (Lehtomaa 2000) alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. Niittyä ja hakamaata on aiemmin laidunnettu, mutta nykytilanteessa asukkaat niittävät alueen pari kertaa kesässä. Toimenpide auttaa pitämään alueen avoimena ja hillitsemään umpeenkasvua, joka on suurin uhka Natura-alueen niityille ja hakamaille. Mahdolliset muut hoitotoimenpiteet hoidetaan tarvittaessa ELY-keskuksen kautta. Osittainen kuusen poisto olisi hyväksi alueen tammille. (Ks Linnusto, kappale 6, s.8) Entisen hakamaan vanhoja tammia uhkaa kuusettuminen tontilla _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 3

18 Natura-alueen länsireunalla tontilla 2 kasvaa runsaasti lehtopensaita ja sinivuokkoa. Hakamaa onkin entistä sinivuokkotyypin lehtoa. Natura-alueen runsaslajista niittyä tonteilla 2 ja 3. Tontti 3 Vajaa 1/7 tontista 3 on samaa Natura-alueetta Ajolan laitumet. Niitty rajautuu mökkitiehen ja riukuaitaan. Niityn kasvillisuus on pääosin samankaltaista kuin tontin 2 niityllä, lukuun ottamatta tontin 2 hakamaata. Niityllä ei ole juuri puustoa, vaan yksittäisiä pylväskatajia _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 4

19 Pääosa tontista on mustikkatyypin (MT) kangasta, jossa kuusen, männyn ja koivun lisäksi kasvaa yksittäisiä tammia, joiden halkaisija on noin cm. Rannan tuntumassa kasvaa myös nuorta tammea ja tervaleppää. Yksittäisiä pystylahopuita on säästetty. Tontin pohjoisosassa on pieni laikku lehtomaista kangasta (OMT), jossa männyn, kuusen, ja koivun lisäksi kasvaa vähän tammea. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. käenkaali, mustikka, metsäkastikka, metsäimarre ja sinivuokko. Tontti 4 Tontin 4 maasto muodostuu eteläisen rannan avokallioista ja karuista kalliomännyköistä sekä pohjoisosan lehtomaisesta kankaasta. Eteläosassa mänty on valtalajina ja joukossa on myös kelomäntyjä. Kallioimarre viihtyy kallionraoissa ja ketamo esiintyy paikoittain. Rantaviivalla on nuorta tervaleppää. Pohjoisosassa männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvaa sekä nuorta että vanhempaa tammea ja yksittäisiä tervaleppiä. Lehtomaisen kankaan (OMT) kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, metsäimarre ja paikoin sinivuokko. Näkymä tontilta 4 Ajolanlahden etelärannalle kuviolle 9. Tontti 5 Tontin 5 metsätyyppi on pääosin mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria noin metrin korkuisia tammen taimia. Kenttäkerroksen muodostavat mm. mustikka, puolukka, sananjalka, kallioimarre, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Seinäsammaleen lisäksi tontilla kasvaa mm. sulkasammalta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kymmenkunta tervaleppää halkaisijaltaan noin cm. Tontti 6 Tontin 6 metsätyyppi vaihettuu mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT). Mänty on valtalaji ja lisäksi tontilla kasvaa koivua ja kuusta. Puustoa on aiemmin osittain harvennettu. Kenttäkerros on siksi paikoin heinittynyt. Mustikan ja puolukan lisäksi kenttäkerrokseen kuuluvat mm. metsälauha ja kevätpiippo. Rannassa kasvaa muutama halkaisijaltaan alle 20 cm tervaleppä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 5

20 Tonttien 6 ja 7 väliin jäävä luonnontilainen kangasmetsä, jossa on vähän kelopuuta. Tontti 7 Tontin 7 metsää on osittain harvennushakattu. Oleva puusto koostuu männystä, koivusta ja kuusesta. Metsätyyppi on alun perin ollut luultavasti mustikkatyyppiä (MT). Alueella on metsäkoneen uria ja aluskasvillisuus on paikoin kuollutta. Ylempänä eteläosassa mäntyvaltainen puusto kuuluu puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin, jossa puolukka on valtalajina. Lähempänä rantaa kasvaa tervaleppää ja koivua halkaisijaltaan alle 20 cm. Tontti on katettu osittain nurmella, sepelillä ja betonilaatoilla. Tontti 8 Tontin 8 metsätyyppi kuuluu pohjoisosastaan mustikkatyypin (MT) kankaisiin. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Ruovikkoisella rannalla kasvaa yksittäisiä tervaleppiä, joiden halkaisija on noin cm. Tontilla on pari kookasta ilmeisesti tuulen kaatamaa kuusta. Mustikka on valtalajina. Aukkopaikoissa kasvaa lisäksi heinää. Jyrkähkön rinteen etelänpuoleinen metsä vaihettuu puolukkatyypin (VT) kankaaksi. Kuvio 9 Kuvio 9 koostuu noin 13 ha:n takametsästä tonttien 5-8 eteläpuolella ja lisäksi Isorannan puoleisesta kallioalueesta. Pääosa metsästä on luonnontilaista tai sen kaltaista, mutta runsas kolmasosa kuviosta 9 on harvennushakattua talousmetsää. Luonnontilainen metsä kuuluu valtaosaltaan puolukkatyypin (VT) ja kanervatyypin (CT) kuivahkoihin ja kuiviin kankaisiin, joissa esiintyy paikoin soistumia. Valtalajeina ovat mänty, koivu, kuusi ja kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, kanerva, mustikka ja suopursu. Jyrkänteillä ja muilla jyrkillä rinteillä kasvaa avokallioiden raoissa kitukasvuista mäntyä, joista monet ovat kelottuneet _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 6

21 Kuvion 9 luonnontilaista kangasmetsää kelopuineen tontin 6 eteläpuolella. Kuvion 9 länsiosan harvennushakattua talousmetsää. Kuvion 9 länsiosan lakialue ja alueen halki kulkevan tien eteläpuoli ovat nuorehkoa talousmetsää. Alueilla on metsäkoneen ja harvennushakkuiden jälkiä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 7

22 Kuvion 9 luoteisosalta kalliojyrkänteen päältä on upea näköala Ajolanlahdelle. 6. LINNUSTO Ainoastaan osa pesimälinnustosta oli saapunut 3.5. mennessä myöhäisestä keväästä johtuen. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tonttien 1-4 tyyppilinnustoon kuuluvat peippo, talitiainen, sinitiainen, varis, käpytikka, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja metsäkirvinen. Huomionarvoisista lajeista alueella lauloivat tai ääntelivät uuttukyyhky, käenpiika, palokärki ja rantasipi. Käenpiika ja rantasipi kuuluvat Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin (Rassi ym. 2010) ja palokärki kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Uuttukyyhky on Suomessa harvalukuinen, lähinnä tammivyöhykkeen kolopesijä, jonka kanta arvioidaan Suomen lintuatlaksen mukaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Käenpiika on Suomen lintuatlaksen mukaan taantunut erityisesti metsälaitumien vähenemisen vuoksi. Laji pesii usein perinne- ja kulttuurimaisemissa tikan koloissa. Rantasipi on rantojen pesijä, jonka kanta on myös hieman taantunut edellisestä uhanalaisluokituksesta (Suomen lintuatlas). Palokärjen reviiri on laaja, eikä sen pesäpuu välttämättä ole tonttien 1-4 alueella. Tonttien 5-8 sekä kuvion 9 linnustoon kuuluivat toukokuun alussa mm. hippiäinen, punarinta, peippo, sinitiainen, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas ja västäräkki _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 8

23 Uuttukyyhkyn elinpiiriin kuuluvat kookkaat tammet, jonka koloihin se tekee pesänsä. Kuva on tontin 2 Natura 2000-alueelta. 7. MUUT LAJIT Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia tarkastettiin. Alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eikä edellä kuvatut kangasmetsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueella on Natura suojeluohjelmaan kuuluvia alueita tonteilla 2 ja 3: Ajolan laitumet. Luontoselvityksen laatijan mukaan asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Ajolan laitumet Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä myöskään ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Tonttien 2 ja 3 rakennusala tulee rajata Natura-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole muita luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 9

24 Turussa AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 10

25 LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 429 s. Natura 2000-tietolomake, Ajolan laitumet FI , ELY-keskus Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, Suomen lintuatlas, _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 11

26 LIITEKARTTA 1 Natura-alue 100 m Pohjakartta MML, 2013 Natura 2000-alueen rajaus (harmaa alue)

27 LIITEKARTTA 2 Tontti 4 Tontti 1 Tontti 2 Tontti 3 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa (punainen rajaus)

28 LIITEKARTTA 3 Tontti 8 Tontti 5 Tontti 6 Tontti 7 Kuvio 9 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa (punainen rajaus)

29

30 Liite 7 Naantalin kaupunki KAAVAN LAATIJAN VASTINE Kaavan laatijana annan vastineen Naantalin kaupungin Ajolan-Kunsteniemen rantaasemakaavan muutoksen kaavaluonnoksesta Naantalin kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon. Kaavaluonnos oli päivätty Kaavan muutoksen kaavaluonnos on laadittu tiloille Isonperänkallio ( ), Vastaranta ( ), Tarhaperä ( ), Tammiranta ( ), Laisaari ( ), Vanharanta ( ), Koivukallio ( ), Saatinkallio ( ), Ajola ( ) ja Salametsä ( ). Kaavaluonnos oli nähtävillä Lausunnot Naantalin kaupunginhallitus, Isonperänkallion ( ) koillisosa ja Tarhaperän ( ) luoteiskulma kuuluvat Natura 2000 Ajolanlaitumet-alueeseen. Tämä rajaus Naturaalueesta tulisi rajata kaavakarttaan kokonaisuudessaan. 2. Kaavamääräyksiin on myös lisättävä seuraavaa: MRL 128 :n mukaan maisemaa muuttavaan työhön tarvitaan lupa asemakaava-alueella. 3. Ranta-asemakaavaehdotuksessa ehdotettuja kahden RA-tontin muuttamista AOtonteiksi ranta-asemakaavalla ei tässä vaiheessa hyväksytä, vaan kaupunginhallitus antaa kaupunki-suunnittelujaostolle tehtäväksi valmistella jaoston syyskuunkokoukseen yleiset periaatteet siitä, onko ranta asemakaavalla perusteltua kaavoittaa pysyvää asumista. Kaavan laatija: 1. Ko. Natura-aluetta on käsitelty pidetyssä viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu). Kokouksessa on todettu alueen osoittamisesta rantaasemakaavan muutoksessa seuraavaa: Todettiin, että yhden muutettavan RA-1-rakennuspaikan yksi kulma on Naturaaluetta Ajolan laitumet. Aalto kertoi, että kyseessä on luontotyyppikohde, joka on niitty. Alueella on sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joiden suojeluun on erityinen vastuu. Alueelle on rakennettava niin, että rakentaminen ja muu rakennuspaikan toiminta ei vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. Todettiin, että tämä ei ole ongelma, koska alue on sellaisessa kohdassa takamaalla, johon ei ole tarpeen rakentaa eikä se ole niin rakentamiskelpoinen kuin muut rakennuspaikan osat. 1

31 Todettiin, että Natura-alue ulottuu Päivi Luoman rakennuspaikan rakennusalalle. Hänen rakennuspaikkansa ei ole nyt kaavamuutoksessa mukana, mutta vielä otettavissa mukaan. Todettiin, että kaavamuutoksella olisi hyvä tarkistaa kaavaa, jotta rakentaminen tälle nyt rakentamattomalle rakennuspaikalle olisi jatkossa helpompaa. Edellä todettu Päivi Luoman kuolinpesän omistama rakennuspaikka / kiinteistö on viranomaisneuvottelun jälkeen tullut mukaan kaavaan. Näin ollen viranomaisneuvottelussa todettu esitys / tavoite täyttyy. Natura-alue ulottuu kaava-alueella olevien kiinteistöjen Vastaranta ( ) ja Tarhaperä ( ) lisäksi kiinteistölle Kinnilä , joka ei ole mukana kaavan muutoksessa. Ko. kiinteistön omistajan kiinteistöjä ei ole mukana kaavan muutoksessa. Kaavan muutosalueen ulkopuolella oleva Natura-alueen osa on muutettavassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). Ympäristöhallinnon Natura-aluetta koskevien tietojen mukaan alueelle ei olla perustamassa luonnonsuojelulain mukaista luonnonsuojelualuetta. Alueen suojelu toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa. Edellä todetun perusteella alueen suojelu ei edellytä alueen ottamista mukaan kaavan muutokseen. Koska koko Natura-alueen ottaminen mukaan kaavan muutokseen edellyttää kaava-alueen laajentamista sekä uuden maanomistajan saamista mukaan kaavan muutokseen, kaavan laatija esittää edellä todettujen asioiden perusteella, että kaavaluonnosta ei muuteta tältä osin. 2. Kaavamääräyksiä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. 3. Kaupunkisuunnittelujaosto on käsitellyt asiaa Kaupunkisuunnittelujaoston päätös ei aiheuta tarvetta muuttaa kaavaluonnosta. Kaavaluonnoksessa osoitettu AO rakennuspaikka pidetään ennallaan ja kiinteistön Salametsä kaavaluonnoksen mukainen RA rakennuspaikka osoitetaan AO rakennuspaikkana em. päätöksen sekä kaupungin viranomaisen ja maanomistajan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella. Turku, Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala 2

32 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi AJOLAN-KUNSTENNIEMEN, RAK-MUUTOS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 21,7542 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 21,7542 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 5,48 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 9 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 21, ,0 0,0001 A yhteensä 1,3754 6,3 1,3754 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 5, ,9-1,5627 L yhteensä 0,5875 2,7 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,1 0,1874 W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

33 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 21, ,0 0,0001 A yhteensä 1,3754 6,3 1,3754 AO 1, ,0 1,3754 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 5, ,9-1,5627 RA 4, ,7 4,5516 RA-1 0, ,3-6,1143 L yhteensä 0,5875 2,7 Ranta-ak-tie 0, ,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,1 0,1874 M -14,4132 MU 14, ,0 14,6006 W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]

34 Liite 9 Naantalin kaupunki KAAVAN LAATIJAN VASTINE Kaavan laatijana annan vastineen Naantalin kaupungin Ajolan-Kunsteniemen rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin. Kaavaehdotus oli päivätty Kaavan muutoksen kaavaehdotus on laadittu tiloille Isonperänkallio ( ), Vastaranta ( ), Tarhaperä ( ), Tammiranta ( ), Laisaari ( ), Vanharanta ( ), Koivukallio ( ), Saatinkallio ( ), Ajola ( ) ja Salametsä ( ). Kaavaehdotus oli nähtävillä Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistettiin. 1. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ehdotuksessa RA- rakennuspaikoille on mahdollistettu kaksiasuntoinen lomarakennus ja lisäksi vierasmajan rakentaminen. ELY-keskus pitää asumiskäyttöön tulevan rakentamisen määrää suurena. Määräys tulee harkita tarkistettavaksi vähintäänkin siten, että vierasmajaa ei sallita, jos lomarakennus toteutetaan kaksiasuntoisena. 2. Rakentamisen määrä tulee sovittaa rakennuspaikkojen olosuhteiden mukaiseksi. Rakennusoikeus voi saaressa olla pienempi kuin muualla. Koko saaren osoittaminen rakennuspaikaksi ei ole rantojen suunnittelun nykykäytäntöjen mukaista. Luonnonsuojelu 3. Kaavoitusta varten on Iaadittu Iuontoselvitys. Luontoselvitys ei kata Iänsipuolen saaria, vaikka niille on osoitettu rakentamista. 4. ELY-keskus katsoo, että Iuontoselvityksen Natura-arviointi on puutteellinen. Siinä esitetyn johtopäätöksen perusteena ei ole kuvattuna syy-seuraus suhdetta, millä perusteella voisi arvioida johtopäätöksiä. Rakentamisen vaikutusaluetta ei ole kuvattu eikä arvioitu tonttien käytöstä mahdollisesti aiheutuvaa vaikutusta Naturaalueeseen. 5. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Natura-aluetta on mahdollisesti tarkoitus hoitaa laiduntamalla. Alueen luontotyypit ovat ns. perinnemaisemaan liittyviä. Kaavoituksessa tulee selvittää onko laiduneläinten käyttö alueella mahdollista niin, että siinä ei aiheudu ristiriitaa asumiselle. Rakennuspaikat tule arvioida tästä näkökumasta ja tarvittaessa osoittaa jonkinlainen puskurivyöhyke Natura-alueen yhteyteen. 6. Koko Natura-alue olisi järkevää ottaa kaava-alueeseen, jolloin tarkastelu olisi kattava ja kaavamääräys yhdenmukainen koko Natura-alueella. 1

35 7. Luontoselvityksessä ei ole huomioitu, että tontit 1-3 on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi, vaikka asia on kuvattu luontoselvityksen kirjallisuusviitteessä (Lehtomaa 2000). Maastokuvauksen perusteella näitä arvoja ei todennäköisesti enää ole ja alue lienee pääosin umpeenkasvanut. Näkökulma on tarpeen tuoda esiin, koska se taustoittaisi Natura-alueen tilaan vaikuttavia tekijöitä ja auttaisi arvioimaan kaavan luontovaikutuksia. 8. On syytä huomata, että maatalouden ympäristötukea (esim. laidunnukseen tai niittoihin) ei voi myöntää pihapiiriin. Natura-alueen rajaaminen pihapiirinä käytettävästä osasta on tämän takia perusteltua. On mahdollista harkita alueen perustamista luonnonsuojelualueeksi, jolloin suojelulle saataisiin tarkka rajaus ja rauhoitusmääräykset, joissa on kirjattu mitä alueella voi tehdä. Tämä ei kuitenkaan poista vaikutusten arviointitarvetta kaavassa. 9. Kaavan s-merkinnän kaavamääräyksen tulkinta jättää epäselväksi, kun siinä sallitaan turvallisuussyistä tarpeelliset toimenpiteet. Määräys voi aiheuttaa ristiriitaa käytön ja suojelutavoitteen kannalta ja sitä on syytä täsmentää. 10. Kaavasta tulee selvästi näkyä s-alueen luonne. Aluetta hoidetaan alueen perinnemaiseman luonne ja luontotyypit säilyttäen, jonka tulee näkyä kaavamääräyksessä. Maininta, että "ympäristö säilytetään ei ole riittävä. Rakennusluvasta ja maisematyöluvasta on edellytettävä ELY-keskuksen lausuntoa. 11. Natura-arvioinnista ja kaavan ratkaisuista Natura-alueella voidaan pitää työneuvottelu. Kaavan laatija: 1. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on osoitettu alueella voimassa olevan Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan ja voimassa olevan Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti vastaamaan paremmin tämän päivän loma-asumisen vaatimuksia. Kaupunki ei ole kaavan laadinnan aikana antamissa lausunnoissaan esittänyt rakennusoikeuteen muutoksia. 2. Rakennuspaikkojen koko, muoto, maasto ja peitteisyys sekä alueen vesistöön liittyvät asiat huomioiden voidaan rakennuspaikoille osoittaa kaavaehdotuksen mukainen rakennuspaikan rakennusoikeus. Laisaaren rakennuspaikka on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Rakennuspaikan ulottuvuutta ja sijaintia tarkistetaan niin, että osa saaresta jää rakennuspaikan ulkopuolelle. Maanomistaja on hyväksynyt sähköpostilla kaavan laatijan sähköpostilla toimittaman ehdotuksen tarkistuksesta. 3. Kaavan laadinnan alussa tehdyn luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty selvityksen liitekartoissa 1 ja 2. Länsipuolen saarista Laisaareen on osoitettu rakennuspaikka muutettavan kaavan mukaisesti. Saari on pienikokoinen ja puustoinen. Karttojen ja ilmakuvien perusteella saaressa ei ole erityisiä luontoarvoja. Näillä perusteilla saareen ei tehty luontoselvitystä pidetyn viranomaisneuvottelun (aloitusneuvottelu) muistiossa todetaan asiaan liittyen seuraavaa: Kaavamuutoksen osoittaman rakennusoikeuden toteuttamisen vaikutukset Natura-alueeseen tulee arvioida. Siihen riittää Aallon mukaan luettelomainen listaus, jossa vastataan kysymykseen: Mitä kaavamuutos tarkoittaa Natura-alueen osalta? Kaavaselostuksessa on todettu kaavan vaikutukset Natura-alueeseen. Rakennuspaikoille saa rakentaa loma-asunnon niin, että rakennukset eivät sijoitu Natura-alueelle. Loma-asuminen ei Natura-alueen arvot huomioiden aiheuta vaaraa em. arvoille. Natura-alue on osa loma-asunnon rakennuspaikkaa, joka tulee huomioida ja hoitaa kaavamääräyksien ja Natura-alueita koskevien velvoitteiden mukaisesti. 5. Rakennuspaikkojen rakennusalat eivät ulotu Natura-alueelle. Kaavaehdotuksen mukainen kaavaratkaisu sallii ja mahdollistaa Natura-alueen hoitamisen laiduntamalla. Tällöin laidunalue rajattaneen aidalla muusta asumiseen käytettävästä pihaalueesta. Rakennuspaikat on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti nykyinen 2

36 kiinteistöjako huomioiden. Kiinteistöjako huomioiden rakennuspaikkoja ei voida laajentaa. 6. Ko. Natura-aluetta on käsitelty pidetyssä viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu). Kokouksessa on todettu alueen osoittamisesta ranta-asemakaavan muutoksessa seuraavaa: Todettiin, että yhden muutettavan RA-1-rakennuspaikan yksi kulma on Naturaaluetta Ajolan laitumet. Aalto kertoi, että kyseessä on luontotyyppikohde, joka on niitty. Alueella on sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joiden suojeluun on erityinen vastuu. Alueelle on rakennettava niin, että rakentaminen ja muu rakennuspaikan toiminta ei vaikuta Natura-alueen luontoarvoihin. Todettiin, että tämä ei ole ongelma, koska alue on sellaisessa kohdassa takamaalla, johon ei ole tarpeen rakentaa eikä se ole niin rakentamiskelpoinen kuin muut rakennuspaikan osat. Todettiin, että Natura-alue ulottuu Päivi Luoman rakennuspaikan rakennusalalle. Hänen rakennuspaikkansa ei ole nyt kaavamuutoksessa mukana, mutta vielä otettavissa mukaan. Todettiin, että kaavamuutoksella olisi hyvä tarkistaa kaavaa, jotta rakentaminen tälle nyt rakentamattomalle rakennuspaikalle olisi jatkossa helpompaa. Edellä todettu Päivi Luoman kuolinpesän omistama rakennuspaikka / kiinteistö on viranomaisneuvottelun jälkeen tullut mukaan kaavaan. Näin ollen viranomaisneuvottelussa todettu esitys / tavoite täyttyy. Natura-alue ulottuu kaava-alueella olevien kiinteistöjen Vastaranta ( ) ja Tarhaperä ( ) lisäksi kiinteistölle Kinnilä , joka ei ole mukana kaavan muutoksessa. Ko. kiinteistön omistajan kiinteistöjä ei ole mukana kaavan muutoksessa. Kaavan muutosalueen ulkopuolella oleva Natura-alueen osa on muutettavassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M). Ympäristöhallinnon Natura-aluetta koskevien tietojen mukaan alueelle ei olla perustamassa luonnonsuojelulain mukaista luonnonsuojelualuetta. Alueen suojelu toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa. Edellä todetun perusteella alueen suojelu ei edellytä alueen ottamista mukaan kaavan muutokseen. Koska koko Natura-alueen ottaminen mukaan kaavan muutokseen edellyttää kaava-alueen laajentamista sekä uuden maanomistajan saamista mukaan kaavan muutokseen, kaavan laatija esittää edellä todettujen asioiden perusteella, että kaavaehdotusta ei muuteta tältä osin. 7. Ympäristohallinnon OIVA tietopalvelun mukaan alue ei ole luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sen sijaan alue on em. tietopalvelussa osoitettu Natura-alueena. Lausunnossa todetussa kirjallisuudessa (Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus) Turku. 429 s.) alueen arvoluokaksi on todettu valtakunnallinen taso. Natura-alueen olemisen perusteet lienevät samat kuin kirjallisuuden mukaisen perinnemaisemana olemisenkin perusteet. Kaavan vaikutukset Natura-alueeseen on todettu kaavaselostuksessa. 8. Maanomistajat päättävät oman kantansa osaltaan lausunnossa todettuun maataloustukeen liittyen. Ympäristöhallinnon Natura-aluetta koskevien tietojen mukaan alueelle ei olla perustamassa luonnonsuojelulain mukaista luonnonsuojelualuetta. Alueen suojelu toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa pidetyn viranomaisneuvottelun (aloitusneuvottelu) muistiossa todetaan asiaan liittyen seuraavaa: Aalto lupasi selvittää, mikä maankäyttömerkintä sopii 3

37 alueelle. Liikari ehdotti Natura-rajan piirtämistä sellaisenaan ja maankäyttömerkinnäksi (MY), maa- ja metsätalousalue, jolla ympäristöarvoja. (jälkikäteinen huomio: voisi siinä olla myös /s, alue, jolla ympäristö säilytetään). Em. Liikarin neuvottelun jälkeen esittämää kaavamääräyksen sopivuutta on kysytty (Hautala) sähköpostilla ELY keskuksen edustajalta (Aalto) Sähköpostilla tullut vastaus asiaan oli, että Liikarin muistiossa ehdottama /s alue, jolla ympäristö säilytetään on asianmukainen (ja siis erikseen vielä siis Natura-aluetta osittava rajaus). 10. s- kaavamerkinnän määräystä tarkennetaan seuraavanlaiseksi: Alueen osa, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sallitaan vain luonnon ja maisemanhoidon kannalta sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Alue kuuluu Natura 2000 verkostoon. Alue on perinnemaisema. Alueella suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon alueen suojeluperusteet. Kiinteistön Tarhaperä maanomistaja on hyväksynyt sähköpostilla ja kiinteistön Vastaranta maanomistajat ovat hyväksyneet sähköpostilla kaavan laatijan sähköpostilla toimittaman ehdotuksen tarkistuksesta. Natura-alue on osoitettu kaavakartalla. Koska luonnonsuojelulaissa on jo säädetty Natura-alueiden luonnonarvojen huomioon ottamisesta lupamenettelyssä, ei kaavamääräyksissä erikseen edellytetä rakennusluvasta ja maisematyöluvasta ELYkeskuksen lausuntoa. 11. Alustava kaavan laatijan vastine toimitetaan viranomaisten ja maanomistajien tiedoksi. Neuvottelusta sovitaan tarpeen mukaan viranomaisilta saatujen kommenttien jälkeen. Kaavan laatija toimitti alustavan kaavan laatijan vastineen viranomaisille sähköpostilla kommenteille. Samalla kaavan laatija pyysi ELY keskusta ehdottamaan tarvittaessa neuvotteluaikaa. ELY keskuksen edustaja (Leena Lehtomaa) vastasi neuvottelun järjestämiseen liittyen sähköpostilla ,että vastineessa on pääosin vastattu ely:n lausunnossa esille tuotuihin seikkoihin eikä minusta tuota erillistä työneuvottelua tarvita. 2) Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, että se ei lausu Ajolan-Kunstenniemen rantaasemakaavan muutoksesta Kaavan laatija: Ei kommentoitavaa 3) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Pelastusyksiköllä operointi tulee olla mahdollista kaava- alueen kiinteistöillä. V- S pelastuslaitoksen kaluston mitoitus on esitetty toimintaohjeessa , pelastustie. Perusperiaatteena on, että mantereella rakennusten lähietäisyyteen päästään pelastusyksiköllä 60 metrin etäisyydelle. Kaavan laatija: Mantereen rakennuspaikoille johtavat tiet on osoitettu yhteiskäyttöalueena ja ohjeellisina ajoyhteyksinä muutettavan kaavan ja rakennettujen teiden mukaisesti. Kaava mahdollistaa teiden rakentamisen lausunnossa todetun ohjeistuksen mukaisesti. 4) Naantalin kaupunki, rakennuslautakunta, , 20 Rakennuslautakunta katsoo, että muutettava ja poistuva ranta-asemakaava tulisi esittää uuden ranta-asemakaavakartan ohessa. 4

38 Kaavan laatija: Kaavan muutoksen alueet ovat laajalla alueella. Tämän johdosta on päädytty esittämään muutettava kaava erillisillä liitekartoilla. Kaavan muutos alueen sijainti on todettu yleiskartalla kaavaselostuksen luvussa 1.1. Lisäksi em. luvussa todetaan liitteenä 1 oleva kaksiosainen kartta kaavamuutosalueesta. Kaavan muutosalueen voimassa olevat kaavat on todettu. Kaavaselostuksen liitteenä 2 on muutettava/poistuva kaava kaksiosaisena karttana mittakaavassa 1: Tämä esitystapa pidetään ennallaan. Turku, , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala 5