KAAVASELOSTUS. Naantalin kaupunki Ajolan kylä. Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS Naantalin kaupunki Ajolan kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Kiinteistöt: Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Työnumerot: E , E ,E , E , E , E , E , E , E Turku, Sweco Ympäristö Oy

2 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 2 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Naantalin kaupunki Ajolan kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja sekä tarkistettua ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja: Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Ranta-asemakaavan muutos koskee vahvistetun ranta-asemakaavan osaa korttelista 2, kortteleita 3, 4, 6, 7 ja yhteiskäyttöistä katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelista 2, korttelit 3, 4, 6, 7 ja yhteiskäyttöistä katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti Kaavamuutosaluetta on Ajolanlahden molemmin puolin sekä saarissa Ajolanlahdesta länteen. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Alueen sijainti Liite 1: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa)

3 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 3 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Naantalin ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan alkuvuodesta Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluvien Tarhaperän ja Vastarannan tilojen alueelle ulottuva Natura 2000-alue Ajolan laitumet. Laisaaren tilan saarien väliin on merkitty veneväylä/kanoottireitti. Muita aluevarauksia tai kaavamerkintöjä ei maakuntakaavassa ole kaavamuutosalueella. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue kuuluu hyväksytyn Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen alueeseen Laisaaren tilaan kuuluvaa Laisaari- nimistä saarta lukuun ottamatta. Laisaari on Rymättylän Eteläisen saariston osayleiskaavan väli- ja sisäsaariston osaalueella, mutta tuohon kaavaan eivät sisälly ranta-asemakaavojen alueet. Näin ollen Laisaaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueen rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Osayleiskaavan mukaan RA- rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Kaavamuutosalueen metsät on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja (MU). Tarhaperän, Vastarannan ja Isoperänkallion tilojen (Kunstenniemen) suojelualue on rajattu S-2 6 -merkinnällä.

4 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 4 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Ote yleiskaavayhdistelmästä Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutoksen laadintaa. Ranta-asemakaavassa osoitettuja lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa osayleiskaavan mukaisiksi. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3500 m 2. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Ajolan tilalla on venesataman ja sen lähiympäristön osalta vireillä osayleiskaavan muutos, jonka alueen osalta Ajolan tilan ranta-asemakaavaa ei nyt muuteta. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen todennäköisesti myös sen alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos Asemakaavoitus Voimassa oleva Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaava on vahvistettu Kaikille kaavamuutoksessa mukana oleville tiloille on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka RA-1-merkinnällä. RA-1-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yhden perheen enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon kerrosalaltaan enintään 100 m 2. Edellisen lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Liite 2: Poistuva kaava (kaksi karttaa) 1.3 Rakennusjärjestys Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen Ko. rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. 1.5 Maanomistus Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajien aloitteesta. Kaavoitettavien tilojen maanomistajat ovat: Isoperänkallio, Esko Luoma, Kaisu Mälkki Vastaranta, Esko Luoma, Lönnström Maija, Mälkki Kaisu, Ollikainen Paula Tarhaperä, Marjatta Beck Tammiranta, Klaus Tuikka Laisaari, Olli Saarisalo Vanharanta, Eeva Saarisalo Koivukallio, Antti Saarisalo Saatinkallio, Marja-Liisa ja Antti Mikkola Ajola, Juha Saarisalo Salametsä, Marja ja Tapio Salaterä

5 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 5 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Liite 3: Omistusoikeusselvitys 1.6 Väestö ja työpaikat Kaavoitettavalla alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. Ajolanlahden lounaisosassa kaava-alueen lähellä sijaitsee Ajolanrannan venesatama, vierassatama ja kahvila. 1.7 Palvelut Alueelta on matkaa Rymättylän kirkonkylän palveluihin noin kymmenen kilometriä ja Naantalin keskustan palveluihin noin 18 km. 1.8 Rakentamistilanne Isoperänkallion ja Tammirannan tiloilla on loma-asunto ja saunarakennus. Salametsän ja Ajolan tiloilla on loma-asunto. Tarhaperän tilalla on loma-asunto ja vaja. Muut tilat ovat rakentamattomia. Kuvat 1 ja 2: Isoperänkalllion tilan loma-asunnot Kuva 1 Kuva 2 Kuvat 3 ja 4: Tarhaperän tilan loma-asunto ja vaja Kuva 3 Kuva 4

6 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 6 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Kuvat 5 ja 6: Tammirannan tilan loma-asunto ja sauna Kuva 5 Kuva 6 Kuvat 7 ja 8: Salametsän tilan loma-asunto Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9: Ajolan tilan loma-asunto

7 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 7 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Suojelu Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän tilan luoteiskulma ovat laidunniittyä, joka on osa Natura verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI Luonto, ympäristö Kaava-alue on pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Myös rakennetut rakennuspaikat ovat puustoisia. Salametsän tilan länsipuolta on harvennettu. Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän luoteiskulma ovat laidunniittyä, joka on osa Natura verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI Pitkänomaisen, alle 200 metriä leveän Ajolanlahden pohjoispuolinen ranta on maaston muodoiltaan loivempaa kuin melko jyrkkärantainen eteläpuolinen ranta, jolla on enemmän avokallioita. Maisemaltaan Ajolanlahti on sulkeutunut ranta-alueiden täysikasvuisista metsistä johtuen. Kaavamuutosalueen ulkopuolella oleva Ajolanlahden pohjukka on avoimempi, siellä on rantaniittyä ja piha-aluetta. Kaavan laadinnan pohjaksi laadittiin alueen luontoselvitys pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että muita selvityksiä ei tarvita Liite 5: Luontoarvojen perusselvitys 1.11 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole viemäriverkkoa. Vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti Liikenne Alueen rakennuspaikoille kuljetaan Naantali-Rymättylä -tieltä (Rymättyläntie, maantie 189), jolta käännytään Poikon kylän kohdalla länteen Ylttistentielle. Siltä käännytään Haapalan saaristotielle, joka haaraantuu Ajolantielle Ajolanlahden eteläpuolelle ja Kunstenniementielle Ajolanlahden pohjoispuolelle. Poikosta Ajolanlahden rantaan on matkaa noin 5,5 km Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty Kaavamuutoksen johdosta pohjakarttaa on täydennetty sittemmin rakennettujen rakennusten ja rakennelmien sekä yksityisteiden osalta. Pohjakarttaa on täydennetty myös Maanmittauslaitoksen numeerisella kiinteistörajapiirroksella (NKRK). Rajamerkkien sijaintitietoa tarkennetaan maastomittauksin. 2. TAVOITTEET Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla osoittaa tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat eri rakennuksille. Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti. Nykyisiä rakennuspaikkojen rajoja tarkistetaan vain muuttuneiden maanomistusolosuhteiden perusteella tai muuten vähäisesti tarkistaen. Muita tavoitteita ovat alueen luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentamisen sopeuttaminen ranta-alueen maisemaan. Natura alueen osa osoitetaan kaavakartalla. Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena

8 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 8 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS MITOITUS Kahden maanomistajan osalta on tavoitteena muuttaa muutettavan kaavan mukaisen loma-asunnon rakennuspaikan muuttaminen vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. 3.1 Mitoituksen lähtökohdat Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan ja voimassa olevan Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti. Voimassa olevan pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen mitoitus perustuu em. kaavalla muutetun Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoitukseen. Kaavan muutoksella ei muuteta em. kaavojen mitoitusta. Muutettavan rantaasemakaavan mukaisesti muodostettujen kiinteistöjen rakennuspaikkoja ei siirretä eikä kaavan muutoksella osoiteta uusia rakennuspaikkoja Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoitus ja rakennusoikeus Pohjoisosan osayleiskaavassa rantarakentamisen mitoitusnormi on 8,5 lomaasuntoyksikköä rantaviivakilometriä kohden. Rannan muodon, niemen tai lahden kapeuden tai vastarannan läheisyyden johdosta kantatilojen ja tilojen mitoitusrantaviivan pituutta ei ole muunnettu. Osayleiskaavan mukaan RA- rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen Ranta-asemakaavan mitoitus Ajola-Kunstenniemen ranta-asemakaavan mitoituksen lähtökohtana on ollut em. rantaasemakaavan laadinnan aikana alueella voimassa olevan yleiskaavan mitoitus. Muutettavan kaavan mitoitustiedot on esitetty liitteenä olevassa muutettavan kaavan tilastotaulukossa. Tilastotaulukon mukaan muutettavan kaavan loma-asuntotiheys on n. 5,2 lay /km ja vapaan rannan osuus on n. 48%. Kunstenniemen leirikeskuksen RL -alue ei ole mukana laskelmassa. Liite 6: Muutettavan kaavan tilastotaulukko Rakennusjärjestyksen mukainen rakennuspaikan rakennusoikeus rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla Loma-asunnon rakennuspaikka Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen 1½-kerroksisen loma-asunnon Rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla saa loma-asunnon kerrosala olla enintään 120 k- m 2. Alle k-m 2 :in suuruisilla vanhoilla rakennuspaikoilla saa loma-asunnon kerrosala olla enintään 100 k-m 2. Lisäksi saa rakentaa enintään 30 k-m 2 saunarakennuksen, enintään 20 k-m 2 vierasmajan sekä yhden erillisen enintään 30 k-m 2 suuruisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen.

9 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 9 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Asuinrakennuksen rakennuspaikka rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rantaan rajoittuvalla ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 350 k-m 2. Rakennuspaikalle saa kokonaiskerrosalaan kuuluvina rakentaa enintään 30 k-m 2 saunarakennuksen sekä enintään kolme sen käyttötarkoitukseen liittyvää yksikerroksista talousrakennusta. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaava on laadittu voimassa olevan ranta-asemakaavan ja Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoituksen pohjalta. Ranta-asemakaavan muutoksella on osoitettu tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat. Kaavan muutoksella ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuspaikkoja ole siirretty verrattuna muutettavaan kaavaan. Alueella on muodostettu kiinteistöjä rakennuspaikoiksi muutettavan kaavan mukaisesti. Kaavan muutoksella rakennuspaikat osoitetaan muutettavan kaavan mukaisiin paikkoihin niin, että rakennuspaikkojen ulottuvuutta on tarkistettu em. kiinteistöjako huomioiden. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on osoitettu alueella voimassa olevan Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan ja voimassa olevan Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti vastaamaan paremmin tämän päivän loma-asumisen vaatimuksia. Rakennuspaikkojen rakennusalat on osoitettu voimassa oleva kiinteistöjako ja olemassa olevat rakennukset sekä maanomistajien rakennussuunnitelmat huomioiden. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu paikalliset olosuhteet kuten maaston muodot, maaperän laatu, puusto, rakennusten etäisyys ja maaston korkeussuhteet rantaviivaan sekä rakennusjärjestyksen määräykset. Kaksi muutettavan ranta-asemakaavan mukaista rakennettua rakennuspaikkaa on osoitettu ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkana maanomistajan tavoitteiden mukaisesti. Rakennuspaikkojen läheisyyteen Ajolanlahden rantaan on osoitettu voimassa olevassa Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavassa omarantaisia ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoja viisi kappaletta. Korttelin 6 rakennuspaikka 2 on osoitettu maanomistajan tavoitteiden mukaisesti niin, että rakennuspaikalle ei rakenneta erillistä saunarakennusta, vaan saunan rakennusoikeus osoitetaan talousrakennuksena / vierasmajana. Näin ollen rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi talousrakennusta / vierasmajaa. Rakentamattomat rannanosat ja alueet on osoitettu voimassa olevan Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen mukaisesti MU- alueena. 4.2 Muut perustelut Kaava-alueella on tehty luontoarvojen perusselvitys. Em. selvityksen ja olemassa olevien selvitysten ja tietojen perusteella kaavan muutoksen laadinnassa on alueen luontoarvot otettu huomioon. Alueella olevan Natura verkostoon kuuluva Ajolan laitumet, (FI ) on huomioitu niin, että ko. alueelle ei ole osoitettu rakentamista ja kaavassa on annettu aluetta koskeva kaavamääräys.

10 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 10 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Toteutuessaan kaava edistää rakennustoiminnan myötä jonkin verran lähiseudun taloudellista kasvua, elinkeinojen kehittymisedellytyksiä ja työllisyyttä. Rakentamisalueiden tuntumaan on jätetty riittävästi vapaa-alueita luonnonperintöä ja virkistyskäyttöä varten. Ranta-asemakaava osaltaan vaikuttaa Natura alueiden toteuttamiseen. Rakennuspaikat on osoitettu niin, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaat rantaalueiden säilyminen sekä loma-asumisen ja vakituisen asumisen viihtyisyys. 4.4 Kaavan suhde maakuntakaavoitukseen Maakuntakaavassa osoitettu Natura alue on osoitettu myös ranta-asemakaavalla. 4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaava on laadittu voimassa olevan ranta-asemakaavan ja Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mitoituksen pohjalta. Kaavan rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on osoitettu voimassa olevan osayleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakentamattomat rannanosat ja alueet on osoitettu voimassa olevan Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen mukaisesti MU alueena. 4.6 Kaavan suhde muihin kaavoihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta niihin muutettavan ranta-asemakaavan alueisiin, jotka eivät kuulu kaavan muutosalueeseen ja jotka edelleen jäävät voimaan. Rantaasemakaavalla ei ole myöskään vaikutusta vireillä olevan Ajolan venesataman maankäytön suunnitteluun. 4.7 Kaavan suhde Natura 2000-alueeseen Natura verkostoon kuuluva Ajolan laitumet, (FI ) ulottuu kaavan muutoksen korttelin 6 rakennuspaikkojen 2 ja 3 alueelle. 4.8 Maankäyttö Kaavan muutoksessa on huomioitu Natura alue rajaamalla se kaavakartalle ja antamalla aluetta koskeva kaavamääräys. Natura-alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Natura-alueen rakennuspaikkojen rakennusalat on osoitettu niin, että ne eivät ulotu Natura-alueelle eikä rakennuspaikkojen rakentuminen aiheuta merkittävää haittaa Naturaalueelle Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueena (AO) on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, jotka ovat kortteleissa 4 ja 6. Korttelin 4 rakennuspaikka on m 2 ja korttelin 6 rakennuspaikka on m 2 :n. Korttelin 6 rakennuspaikalla on nykyisin loma-asunto muutettavan rantaasemakaavan mukaisesti. Maanomistajalla on suunnitelmissa rakentaa nykyisen lomaasunnon tilalle/laajentaa vakituiseen asumiseen tarkoitettu rakennus. Korttelin 4 rakennuspaikan omistajalla on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa rakennettu loma-asunto vakituisen asumisen käyttöön. Rakennuspaikkojen läheisyyteen Ajolanlahden rantaan on osoitettu voimassa olevassa Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavassa omarantaisia ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoja viisi kappaletta.

11 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 11 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Rakennuspaikan rakennusoikeus on osoitettu rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakennuspaikalla saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 350 k-m 2. Rakennuspaikalle saa kokonaiskerrosalaan kuuluvina rakentaa enintään 30 k-m 2 saunarakennuksen sekä enintään kolme sen käyttötarkoitukseen liittyvää yksikerroksista talousrakennusta. Laskennallinen tonttitehokkuus on korttelin 6 rakennuspaikalla e=0,07 ja korttelin 4 rakennuspaikalla e=0,04. Loma-asuntojen korttelialueena (RA) on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomaasuntorakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 k-m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 k-m 2, yhden erillisen talousrakennuksen / vierasmajan, jonka enimmäiskerrosala on 20 k-m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 k-m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Loma-asuntojen korttelialueena (RA-1) on osoitettu yksi rakennuspaikka. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomaasuntorakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 k-m 2, yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 k-m 2, sekä kaksi erillistä vierasmajaa. Vierasmajan enimmäiskerrosala on 20 k-m 2. Saunan saa rakentaa lomaasuntorakennuksen yhteyteen. Korttelialueiden yhteiset kaavamääräykset Tonttijako on ohjeellinen. Alueen puusto ja muu kasvillisuus, maastonmuodot sekä rantaviiva tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Kaikkien rakennusten ja rantaviivan väliin tulee jättää puustoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n nojalla todetaan, että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Saunarakennuksen saa rakentaa rakennusalan rannanpuoleiseen reunaan kiinni. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää mahdollisimman hyvin luontoon sopeutuvia, mielellään tummia materiaaleja ja värisävyjä. Kirkkaiden katemateriaalien käyttöä rakennuksissa tulee välttää. Jätevesiä ei saa johtaa maastoon eikä vesistöön käsittelemättöminä. Rakennuspaikalle saa rakentaa vesikäymälän, joka tulee liittää kunnallisen tai muun vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Ennen viemäriverkoston rakentamista käymäläjätevedet tulee johtaa umpitankkiin. Mikäli rakennuspaikalle ei rakenneta vesikäymälää, on rakennuspaikalle rakennettava kuivakäymälä tai vastaava. Se on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta sekä siten, että se ei haittaa viereisten rakennuspaikkojen käyttöä. Sauna- ja pesuvedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai käsiteltävä voimassa olevien määräysten mukaisesti.

12 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 12 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Kiinteistön on liityttävä järjestettyyn jätehuoltoon. Jätteet on käsiteltävä voimassa olevien määräysten mukaisesti Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MU)- alueina on osoitettu alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti rakennuspaikkojen ulkopuolelle jäävät alueet. Alueella ei ole rakennusoikeutta Suojelu Kaava-alueella on tehty luontoarvojen perusselvitys. Em. selvityksen ja olemassa olevien selvitysten ja tietojen perusteella kaavan muutoksen laadinnassa on alueen luontoarvot otettu huomioon. Alueella olevan Natura verkostoon kuuluva Ajolan laitumet, (FI ) on osoitettu kaavakartalla ja huomioitu niin, että ko. alueelle ei ole osoitettu rakentamista ja kaavassa on annettu aluetta koskeva kaavamääräys Liikenne Tiestö Rakennuspaikoille johtavat tiet on osoitettu yhteiskäyttöalueena ja ohjeellisina ajoyhteyksinä muutettavan kaavan ja rakennettujen teiden mukaisesti Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Loma-asutuksen tarvitsemat lähimmät kauppaym. palvelut ovat Naantalin keskustassa ja Rymättylän kirkonkylässä. 4.9 Toteuttaminen Rakennuspaikkojen rakentaminen tapahtuu maanomistajien tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. 5. ARVIO RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSISTA 5.1 Ympäristövaikutukset Kaavan muutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja verrattuna muutettavaan kaavaan. Muutettavan kaavan rakentamattomat rakennuspaikat on osoitettu kaavan muutoksella muutettavan kaavan osoittamiin paikkoihin nykyisen kiinteistöjaon mukaisesti. Kaavan muutoksessa on rakennuspaikkojen rakennusoikeus osoitettu voimassa olevan Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan ja voimassa olevan Naantalin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti. Em. rakennuspaikkojen rakennusoikeuden lisäyksellä muutettavaan kaavaan nähden ei ole oleellisia vaikutuksia ympäristöön. Kaavassa on annettu kaavamääräyksiä rakennusten sijoitteluun liittyen ja rakennusalat on osoitettu em. rakennusjärjestyksen määräykset ja Natura-alueen sijainti huomioiden. Rakennuspaikkojen käytön aiheuttama vesistökuormitus ei ole merkittävä, koska alueelle on toteutettava asetuksen mukaiset vesihuoltoratkaisut. Kaavan muutos ei lisää merkittävästi liikennettä yksityisteillä eikä mökkiveneilyä verrattuna muutettavaan kaavaan. Kaavalla säilytetään rantaan rajoittuvia metsiä. Kaavan muutoksella parannetaan alueen luonnonarvojen huomioimista verrattuna muutettavaan kaavaan mm. Natura 2000 alueen osoittamisen ja sille annetun kaavamääräyksen myötä.

13 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 13 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2014 Merkittäviä vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen ei kohdistu. Natura-alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Natura-alueen rakennuspaikkojen rakennusalat on osoitettu niin, että ne eivät ulotu Natura-alueelle eikä rakennuspaikkojen rakentuminen aiheuta merkittävää haittaa Natura-alueelle. Liikenne ja veneily pysyy ennallaan tai lisääntyy vähäisesti verrattuna muutettavaan kaavaan. Kaavalla osoitetut kaksi vakituisen asumisen rakennuspaikkaa on osoitettu lähelle Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan mukaisia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Näin ollen kaavalla ei tältä osin ole merkittäviä vaikutuksia. 5.2 Vaikutukset lähialueisiin Kaavan muutos ei muuta tilannetta lähialueiden kannalta katsottuna. Rakennuspaikat on osoitettu muutettavan kaavan sijainnin mukaisesti. 5.3 Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkoja toteutettaessa paikallisten rakennus-, huolto- ym. palvelujen kysyntä lisääntyy jonkin verran. Kaupunki saa kiinteistöverotuloja lomarakennuspaikoista niiden rakentamisen myötä. Loma-asukkaat käyttävät etenkin Röölän ja Rymättylän kirkonkylän palveluita ja siten edesauttavat niiden kehittymistä. 5.4 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 6. SUUNNITTELUVAIHEET 6.1 Aloitus - Kaavan laadinta käynnistettiin yksityisten maanomistajien aloitteesta joulukuussa Tätä ennen tiedusteltiin saman kaava-alueen muiden maanomistajien kiinnostusta alueensa kaavoitukseen. - Pohjakartan tarkistusmittaukset tehtiin tammikuussa Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Keva), kahden maanomistajan (Olli Saarisalo, Antti Saarisalo) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman Liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutettiin Rannikkoseudussa, kaupungin ilmoitustaululla ja Rymättylän palvelupisteessä. Lisäksi kaava-alueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuultiin kirjeitse. Kaavan laatija hoiti em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi Kaavaluonnos oli nähtävillä Sweco Ympäristö Oy:ssä Turussa, Naantalin kaupungintalolla ja Rymättylän palvelupisteessä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - Kaavaluonnosta tarkistettiin kaupungin viranomaisten esittämillä tarkistuksilla:

14 NAANTALIN KAUPUNKI Sweco Ympäristö Oy 14 AJOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS kaavakartan otsikkotiedot tarkistettiin - kaavaselostuksen luvun yleiskaavaote vaihdettiin - Naantalin kaupunginhallitus antoi lausunnon kaavaluonnoksesta Lausunnossa todettiin mm. seuraavaa: Ranta-asemakaavaehdotuksessa ehdotettuja kahden RA-tontin muuttamista AOtonteiksi ranta-asemakaavalla ei tässä vaiheessa hyväksytä, vaan kaupunginhallitus antaa kaupunkisuunnittelujaostolle tehtäväksi valmistella jaoston syyskuun kokoukseen yleiset periaatteet siitä, onko ranta asemakaavalla perusteltua kaavoittaa pysyvää asumista. - Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli em. asiaa Kaavan laadintaa jatkettiin kaupunginhallituksen lausunnon ja kaupunkisuunnittelujaoston päätöksen perusteella - Kaavan laatija antoi vastineensa kaupunginhallituksen lausuntoon. Kaavaluonnosta tarkistettiin kaavan laatijan vastineen mukaisesti. Lisäksi kaavaluonnosta tarkistettiin seuraavasti: - tilan Salametsä alueella tapahtunut kiinteistötoimitus huomioitiin pohjakartan kiinteistötiedoissa - tilan Salametsä loma-asunnon rakennuspaikka muutettiin vakituisen asumisen rakennuspaikaksi Liite 7: Kaavan laatijan vastine (luonnosvaihe) 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistui maanomistajat hyväksyivät kaavaehdotuksen - ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtävillä 30 päivän ajaksi arviolta tammikuu 2015, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus - lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely sekä tarkennukset 6.4 Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta Turku, , tark , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) Poistuva kaava (kaksi karttaa) Omistusoikeusselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoarvojen perusselvitys Muutettavan kaavan tilastotaulukko Kaavan laatijan vastine (luonnosvaihe) Seurantalomake

15 LIITE 1/1 Kaavamuutosalue 1: rp : : :52 Isoperänkallio :53 Vastaranta 87 1:54 Tarhaperä 1:55 Tammiranta 1:63 Vanharanta 1:64 Koivukallio :87 Salametsä :66 Saatinkallio :66 1: :64 1: :67 Ajola 32 1: :

16 LIITE 1/2 Kaavamuutosalue 1:3000 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari

17 rp 1:66 1:65 1:63 1:64 1:67 1:55 1:54 1: Poistuva kaava 1:3000 LIITE 2/1

18 LIITE 2/2 Poistuva kaava 1:3000

19 LIITE 3 Kiinteistöjen yhteystietoja Tulostettu / , Kiinteistötietojärjestelmästä. Tiedot perustuvat väestötietojärjestelmään. Tietojen ajantasaisuudessa ja kattavuudessa voi olla puutteita. Tila , ISOPERÄNKALLIO Luoma, Esko Antero Mälkki, Kaisu Tellervo Tila , VASTARANTA Luoma, Esko Antero Lönnström, Maija Annukka Mälkki, Kaisu Tellervo Ollikainen, Paula Johanna Tila , TARHAPERÄ Beck, Liisa Marjatta Tila , TAMMIRANTA Tuikka, Klaus Eerik Untamo Tila , LAISAARI Saarisalo, Olli Martti Juhani Tila , Vanharanta Saarisalo, Eeva Maria

20 LIITE 3 Tila , Koivukallio Saarisalo, Antti Emil Tila , Saatinkallio Mikkola, Antti Juhani Mikkola, Marja-Liisa Tila , Ajola Saarisalo, Juha Martti Tila , Salametsä Salaterä, Marja Kristiina Salaterä, Tapio Arvo Kalervo

21 NAANTALIN KAUPUNKI LIITE 4 AJOLAN KYLÄ AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Naantalin Rymättylään Ajolan kylään laadittavan Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaavamuutosaluetta on Ajolanlahden molemmin puolin sekä saarissa Ajolanlahdesta länteen. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Alueen sijainti Liite 1: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Naantalin ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluvien Tarhaperän ja Vastarannan tilojen alueelle ulottuva Natura 2000-alue Ajolan laitumet. Laisaaren tilan saarien väliin on merkitty veneväylä/kanoottireitti. Muita aluevarauksia tai kaavamerkintöjä ei maakuntakaavassa ole kaavamuutosalueella. Ote maakuntakaavasta

22 Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue kuuluu hyväksytyn Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen alueeseen Laisaaren tilaan kuuluvaa Laisaari nimistä saarta lukuunottamatta. Laisaari on Rymättylän Eteläisen saariston osayleiskaavan väli- ja sisäsaariston osaalueella, mutta tuohon kaavaan eivät sisälly ranta-asemakaavojen alueet. Näin ollen Laisaaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueen rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Osayleiskaavan mukaan RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Kaavamuutosalueen metsät on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja (MU). Tarhaperän, Vastarannan ja Isoperänkallion tilojen (Kunstenniemen) suojelualue on rajattu S-2 6 -merkinnällä. Ote yleiskaavayhdistelmästä Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutoksen laadintaa. Rantaasemakaavassa osoitettuja lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa osayleiskaavan mukaisiksi. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3500 m 2. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Ajolan tilalla on venesataman ja sen lähiympäristön osalta vireillä osayleiskaavan muutos, jonka alueen osalta Ajolan tilan ranta-asemakaavaa ei nyt muuteta. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen todennäköisesti myös sen alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. Asemakaavoitus Voimassa oleva Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaava on vahvistettu Kaikille kaavamuutoksessa mukana oleville tiloille on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka RA-1-merkinnällä. RA-1-rakennuspaikalle Saa rakentaa yhden, yhden perheen enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon kerrosalaltaan enintään 100 m 2. Edellisen lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2. Liite 2: Poistuva kaava (kaksi karttaa)

23 2.2 Maanomistus Kaavoitettavien tilojen maanomistajat ovat: Isoperänkallio, Esko Luoma, Kaisu Mälkki Vastaranta, Esko Luoma, Maija Lönnström, Kaisu Mälkki, Paula Ollikainen Tarhaperä, Marjatta Beck Tammiranta, Klaus Tuikka Laisaari, Olli Saarisalo Vanharanta, Eeva Saarisalo Koivukallio, Antti Saarisalo Saatinkallio, Marja-Liisa ja Antti Mikkola Ajola, Juha Saarisalo Salametsä, Marja ja Tapio Salaterä 2.3 Rakentamistilanne Isoperänkallion ja Tammirannan tiloilla on loma-asunto ja saunarakennus. Salametsän ja Ajolan tiloilla on loma-asunto. Tarhaperän tilalla on loma-asunto ja vaja. Muut tilat ovat rakentamattomia. 2.4 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Myös rakennetut rakennuspaikat ovat puustoisia. Salametsän tilan länsipuolta on harvennettu. Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän tilan luoteiskulma ovat laidunnittyä, joka on osa Natura verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI Pitkänomaisen, alle 200 metriä leveän Ajolanlahden pohjoispuolinen ranta on maastonmuodoiltaan loivempaa kuin melko jyrkkärantainen eteläpuolinen ranta, jolla on enemmän avokallioita. Maisemaltaan Ajolanlahti on sulkeutunut ranta-alueiden täysikasvuisista metsistä johtuen. Kaavamuutosalueen ulkopuolella oleva Ajolanlahden pohjukka on avoimempi, siellä on rantaniittyä ja piha-aluetta. Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä tehdään alueen luontoselvitys. 2.5 Liikenne Alueen rakennuspaikoille kuljetaan Naantali-Rymättylä -tieltä (Rymättyläntie, maantie 189), jolta käännytään Poikon kylän kohdalla länteen Ylttistentielle. Siltä käännytään Haapalan saaristotielle, joka haaraantuu Ajolantielle Ajolanlahden eteläpuolelle ja Kunstenniementielle Ajolanlahden pohjoispuolelle. Poikosta Ajolanlahden rantaan on matkaa noin 5,5 km. 2.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty Kaavamuutoksen johdosta pohjakarttaa on täydennetty sittemmin rakennettujen rakennusten ja yksityisteiden osalta. Pohjakarttaa on täydennetty myös Maanmittauslaitoksen numeerisella kiinteistörajapiirroksella (NKRK). Rajamerkkien sijaintitietoa tarkennetaan maastomittauksin. 3. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla osoittaa tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat eri rakennuksille. Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti.

24 Nykyisiä rakennuspaikkojen rajoja tarkistetaan vain muuttuneiden maanomistusolosuhteiden perusteella tai muuten vähäisesti tarkistaen. Muita tavoitteita ovat alueen luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentamisen sopeuttaminen ranta-alueen maisemaan. Natura alueen osa osoitetaan kaavakartalla. Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena Kahden maanomistajan osalta on tavoitteena muuttaa muutettavan kaavan mukaisen loma-asunnon rakennuspaikan muuttaminen vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat: - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - vaikutukset Natura verkoston alueen luontoarvoihin - vaikutukset palveluihin - sosiaaliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - taloudelliset vaikutukset - mahdolliset muut vaikutukset Arvioinnin tekee kaavan laatija. Myös osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia. 5. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja naapurialueiden maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Kaupungin hallintokunnat ja viranhaltijat - kaavoitus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - saaristolautakunta - rakennustarkastaja Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (maankäyttö, luonnonsuojelu, maantiet) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Yhdyskuntatekniikka - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt Paikalliset yhteisöt ja yhdistykset Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1 Aloitus - Kaavan laadinta käynnistettiin yksityisten maanomistajien aloitteesta joulukuussa Tätä ennen tiedusteltiin saman kaava-alueen muiden maanomistajien kiinnostusta alueensa kaavoitukseen. - Pohjakartan tarkistusmittaukset tehtiin tammikuussa Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Keva), kahden maanomistajan (Olli Saarisalo, Antti Saarisalo) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman

25 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutettiin Rannikkoseudussa, kaupungin ilmoitustaululla ja Rymättylän palvelupisteessä. Lisäksi kaavaalueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuultiin kirjeitse. Kaavan laatija hoiti em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi Kaavaluonnos oli nähtävillä Sweco Ympäristö Oy:ssä Turussa, Naantalin kaupungintalolla ja Rymättylän palvelupisteessä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - Kaavaluonnosta tarkistettiin kaupungin viranomaisten esittämillä tarkistuksilla: - kaavakartan otsikkotiedot tarkistettiin - kaavaselostuksen luvun yleiskaavaote vaihdettiin - Naantalin kaupunginhallitus antoi lausunnon kaavaluonnoksesta Lausunnossa todettiin mm. seuraavaa: Ranta-asemakaavaehdotuksessa ehdotettuja kahden RA-tontin muuttamista AO-tonteiksi ranta-asemakaavalla ei tässä vaiheessa hyväksytä, vaan kaupunginhallitus antaa kaupunkisuunnittelujaostolle tehtäväksi valmistella jaoston syyskuun kokoukseen yleiset periaatteet siitä, onko ranta asemakaavalla perusteltua kaavoittaa pysyvää asumista. - Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli em. asiaa Kaavan laadintaa jatkettiin kaupunginhallituksen lausunnon ja kaupunkisuunnittelujaoston päätöksen perusteella - Kaavan laatija antoi vastineensa kaupunginhallituksen lausuntoon. Kaavaluonnosta tarkistettiin kaavan laatijan vastineen mukaisesti. Lisäksi kaavaluonnosta tarkistettiin seuraavasti: - tilan Salametsä alueella tapahtunut kiinteistötoimitus huomioitiin pohjakartan kiinteistötiedoissa - tilan Salametsä loma-asunnon rakennuspaikka muutettiin vakituisen asumisen rakennuspaikaksi 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistuu maanomistajat hyväksyivät kaavaehdotuksen - ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtävillä 30 päivän ajaksi arviolta tammikuu 2015, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus - lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely sekä tarkennukset 6.4 Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta

26 7. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat: Kaavan laativa konsultti Sweco Ympäristö Oy, maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin osoite PL 669, Turku s-posti Naantalin kaupunki: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen Maanmittausinsinööri Birit Keva puhelin (02) faksi (02) osoite Käsityöläiskatu 2, Naantali s-posti Turku, , , Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri

27 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

28 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT... 9 LIITTEET: Liitekartta 1: Natura 2000-alueen rajaus Liitekartta 2: Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa Liitekartta 3: Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa

29 NAANTALIN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Naantalin Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Rymättyläntien länsipuolella Ajolanlahden rannalla. Alueen yhteispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria. Luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (tässä selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (tässä selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti Naantalin Rymättylässä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 1

30 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu maakuntakaava (2013) ja osayleiskaava (2008). Maakuntakaavassa tonttien 2 ja 3 alueille sijoittuu osittain Natura 2000-alue Ajolan laitumet, FI Natura 2000-tietolomakkeen mukaan suojelu perustuu luontodirektiivin luontotyyppeihin: Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) 5%, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) 40% sekä Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) 30%. Natura-alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin Kevään myöhäisestä saapumisesta johtuen kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin se ajankohtaan nähden oli mahdollista. Pesimälinnuston osalta suuri osa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Tontin 1 mustikkatyypin kankaalla kasvaa yksittäisiä suuria tammia. Tontti 1 Tontin 1 metsätyyppi vaihtelee mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT) ja kalliomänniköihin rannan tuntumassa. Puustoon kuuluvat valtalajeina mänty ja kuusi. Paikoitellen kasvaa myös vähän haapaa ja koivua sekä yksittäisiä kookkaita tammia. Järeimmät tammet ovat halkaisijaltaan cm. Myös tammentaimia esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa kataja on melko yleinen. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kanerva ja paikoin rannan tuntumassa myös sianpuolukka. Yleisimpien seinäsammaleen ja metsäkerrossammaleen lisäksi tontilla kasvaa paikoin mm. sulkasammalta. Kivikkoisen rannan tyvellä kasvaa nuorta tervaleppää _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 2

31 Tontti 2 Tontin 2 luonnonarvojen puolesta huomionarvoisin alue noin kolmasosa kuuluu Natura 2000-alueeseen Ajolan laitumet. Muu 2/3 osaa kuuluu pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin, joka paikoin vaihettuu puolukkatyyppiin (VT). Mänty, kuusi ja koivu ovat valtalajeina ja kataja kasvaa paikoin runsaana. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kallioimarre, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Kivikkoisessa rannassa kasvaa nuorehkoa tervaleppää. Natura 2000-alueen länsireunalla on tammihaka, joka perustyypiltään on alun perin sinivuokko-tyypin (HeOT) lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja lehtopensaita, kuten orjanruusua, metsäruusua ja taikinamarjaa sekä muutamia kookkaita tammia, joiden halkaisija on cm. Tammet ovat osittain lahovikaisia ja niissä on pesäkoloja (mm. uuttukyyhky, ks. Linnusto kappale 6). Laidunkäyttöä indikoivia kenttäkerroksen lajeja entisellä hakamaalla ja laidunniityllä oli toukokuun alussa nähtävissä mm. ahomansikka ja kuivuneet sikoangervon talvivarret. Laidunniityn reunoilla kasvoi paikoin myös keltamoa, joka on muinaistulokas keskiajalta ja jota myrkyllisyydestä huolimatta käytettiin ennen rohtokasvina. Natura 2000-lomakkeen mukaan Ajolan laitumilla kasvaa huomionarvoisina lajeina mm. nurmilaukkaa, mäkikattaraa, ketonoidanlukkoa, heinäratamoa, jäkkiä, hakarasaraa, hinaa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen perinnemaisemat julkaisun mukaan (Lehtomaa 2000) alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. Niittyä ja hakamaata on aiemmin laidunnettu, mutta nykytilanteessa asukkaat niittävät alueen pari kertaa kesässä. Toimenpide auttaa pitämään alueen avoimena ja hillitsemään umpeenkasvua, joka on suurin uhka Natura-alueen niityille ja hakamaille. Mahdolliset muut hoitotoimenpiteet hoidetaan tarvittaessa ELY-keskuksen kautta. Osittainen kuusen poisto olisi hyväksi alueen tammille. (Ks Linnusto, kappale 6, s.8) Entisen hakamaan vanhoja tammia uhkaa kuusettuminen tontilla _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 3

32 Natura-alueen länsireunalla tontilla 2 kasvaa runsaasti lehtopensaita ja sinivuokkoa. Hakamaa onkin entistä sinivuokkotyypin lehtoa. Natura-alueen runsaslajista niittyä tonteilla 2 ja 3. Tontti 3 Vajaa 1/7 tontista 3 on samaa Natura-alueetta Ajolan laitumet. Niitty rajautuu mökkitiehen ja riukuaitaan. Niityn kasvillisuus on pääosin samankaltaista kuin tontin 2 niityllä, lukuun ottamatta tontin 2 hakamaata. Niityllä ei ole juuri puustoa, vaan yksittäisiä pylväskatajia _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 4

33 Pääosa tontista on mustikkatyypin (MT) kangasta, jossa kuusen, männyn ja koivun lisäksi kasvaa yksittäisiä tammia, joiden halkaisija on noin cm. Rannan tuntumassa kasvaa myös nuorta tammea ja tervaleppää. Yksittäisiä pystylahopuita on säästetty. Tontin pohjoisosassa on pieni laikku lehtomaista kangasta (OMT), jossa männyn, kuusen, ja koivun lisäksi kasvaa vähän tammea. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. käenkaali, mustikka, metsäkastikka, metsäimarre ja sinivuokko. Tontti 4 Tontin 4 maasto muodostuu eteläisen rannan avokallioista ja karuista kalliomännyköistä sekä pohjoisosan lehtomaisesta kankaasta. Eteläosassa mänty on valtalajina ja joukossa on myös kelomäntyjä. Kallioimarre viihtyy kallionraoissa ja ketamo esiintyy paikoittain. Rantaviivalla on nuorta tervaleppää. Pohjoisosassa männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvaa sekä nuorta että vanhempaa tammea ja yksittäisiä tervaleppiä. Lehtomaisen kankaan (OMT) kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, metsäimarre ja paikoin sinivuokko. Näkymä tontilta 4 Ajolanlahden etelärannalle kuviolle 9. Tontti 5 Tontin 5 metsätyyppi on pääosin mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria noin metrin korkuisia tammen taimia. Kenttäkerroksen muodostavat mm. mustikka, puolukka, sananjalka, kallioimarre, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Seinäsammaleen lisäksi tontilla kasvaa mm. sulkasammalta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kymmenkunta tervaleppää halkaisijaltaan noin cm. Tontti 6 Tontin 6 metsätyyppi vaihettuu mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT). Mänty on valtalaji ja lisäksi tontilla kasvaa koivua ja kuusta. Puustoa on aiemmin osittain harvennettu. Kenttäkerros on siksi paikoin heinittynyt. Mustikan ja puolukan lisäksi kenttäkerrokseen kuuluvat mm. metsälauha ja kevätpiippo. Rannassa kasvaa muutama halkaisijaltaan alle 20 cm tervaleppä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 5

34 Tonttien 6 ja 7 väliin jäävä luonnontilainen kangasmetsä, jossa on vähän kelopuuta. Tontti 7 Tontin 7 metsää on osittain harvennushakattu. Oleva puusto koostuu männystä, koivusta ja kuusesta. Metsätyyppi on alun perin ollut luultavasti mustikkatyyppiä (MT). Alueella on metsäkoneen uria ja aluskasvillisuus on paikoin kuollutta. Ylempänä eteläosassa mäntyvaltainen puusto kuuluu puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin, jossa puolukka on valtalajina. Lähempänä rantaa kasvaa tervaleppää ja koivua halkaisijaltaan alle 20 cm. Tontti on katettu osittain nurmella, sepelillä ja betonilaatoilla. Tontti 8 Tontin 8 metsätyyppi kuuluu pohjoisosastaan mustikkatyypin (MT) kankaisiin. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Ruovikkoisella rannalla kasvaa yksittäisiä tervaleppiä, joiden halkaisija on noin cm. Tontilla on pari kookasta ilmeisesti tuulen kaatamaa kuusta. Mustikka on valtalajina. Aukkopaikoissa kasvaa lisäksi heinää. Jyrkähkön rinteen etelänpuoleinen metsä vaihettuu puolukkatyypin (VT) kankaaksi. Kuvio 9 Kuvio 9 koostuu noin 13 ha:n takametsästä tonttien 5-8 eteläpuolella ja lisäksi Isorannan puoleisesta kallioalueesta. Pääosa metsästä on luonnontilaista tai sen kaltaista, mutta runsas kolmasosa kuviosta 9 on harvennushakattua talousmetsää. Luonnontilainen metsä kuuluu valtaosaltaan puolukkatyypin (VT) ja kanervatyypin (CT) kuivahkoihin ja kuiviin kankaisiin, joissa esiintyy paikoin soistumia. Valtalajeina ovat mänty, koivu, kuusi ja kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, kanerva, mustikka ja suopursu. Jyrkänteillä ja muilla jyrkillä rinteillä kasvaa avokallioiden raoissa kitukasvuista mäntyä, joista monet ovat kelottuneet _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 6

35 Kuvion 9 luonnontilaista kangasmetsää kelopuineen tontin 6 eteläpuolella. Kuvion 9 länsiosan harvennushakattua talousmetsää. Kuvion 9 länsiosan lakialue ja alueen halki kulkevan tien eteläpuoli ovat nuorehkoa talousmetsää. Alueilla on metsäkoneen ja harvennushakkuiden jälkiä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 7

36 Kuvion 9 luoteisosalta kalliojyrkänteen päältä on upea näköala Ajolanlahdelle. 6. LINNUSTO Ainoastaan osa pesimälinnustosta oli saapunut 3.5. mennessä myöhäisestä keväästä johtuen. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tonttien 1-4 tyyppilinnustoon kuuluvat peippo, talitiainen, sinitiainen, varis, käpytikka, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja metsäkirvinen. Huomionarvoisista lajeista alueella lauloivat tai ääntelivät uuttukyyhky, käenpiika, palokärki ja rantasipi. Käenpiika ja rantasipi kuuluvat Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin (Rassi ym. 2010) ja palokärki kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Uuttukyyhky on Suomessa harvalukuinen, lähinnä tammivyöhykkeen kolopesijä, jonka kanta arvioidaan Suomen lintuatlaksen mukaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Käenpiika on Suomen lintuatlaksen mukaan taantunut erityisesti metsälaitumien vähenemisen vuoksi. Laji pesii usein perinne- ja kulttuurimaisemissa tikan koloissa. Rantasipi on rantojen pesijä, jonka kanta on myös hieman taantunut edellisestä uhanalaisluokituksesta (Suomen lintuatlas). Palokärjen reviiri on laaja, eikä sen pesäpuu välttämättä ole tonttien 1-4 alueella. Tonttien 5-8 sekä kuvion 9 linnustoon kuuluivat toukokuun alussa mm. hippiäinen, punarinta, peippo, sinitiainen, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas ja västäräkki _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 8

37 Uuttukyyhkyn elinpiiriin kuuluvat kookkaat tammet, jonka koloihin se tekee pesänsä. Kuva on tontin 2 Natura 2000-alueelta. 7. MUUT LAJIT Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia tarkastettiin. Alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eikä edellä kuvatut kangasmetsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueella on Natura suojeluohjelmaan kuuluvia alueita tonteilla 2 ja 3: Ajolan laitumet. Luontoselvityksen laatijan mukaan asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Ajolan laitumet Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä myöskään ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Tonttien 2 ja 3 rakennusala tulee rajata Natura-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole muita luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 9

38 Turussa AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 10

39 LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 429 s. Natura 2000-tietolomake, Ajolan laitumet FI , ELY-keskus Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, Suomen lintuatlas, _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 11

40 LIITEKARTTA 1 Natura-alue 100 m Pohjakartta MML, 2013 Natura 2000-alueen rajaus (harmaa alue)

41 LIITEKARTTA 2 Tontti 4 Tontti 1 Tontti 2 Tontti 3 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa (punainen rajaus)

42 LIITEKARTTA 3 Tontti 8 Tontti 5 Tontti 6 Tontti 7 Kuvio 9 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa (punainen rajaus)