1:64 Koivukallio. 1:63 Vanharanta

Transkriptio

1 LIITE 1/1 Kaavamuutosalue 1: rp : : :52 Isoperänkallio :53 Vastaranta 87 1:54 Tarhaperä 1:55 Tammiranta 1:63 Vanharanta 1:64 Koivukallio :87 Salametsä :66 Saatinkallio :66 1: :64 1: :67 Ajola 32 1: :

2 LIITE 1/2 Kaavamuutosalue 1:3000 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari

3 rp 1:66 1:65 1:63 1:64 1:67 1:55 1:54 1: Poistuva kaava 1:3000 LIITE 2/1

4 LIITE 2/2 Poistuva kaava 1:3000

5

6

7 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Työ: E26049 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

8 NAANTALIN KAUPUNKI AJOLAN KYLÄ AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Naantalin Rymättylään Ajolan kylään laadittavan Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaavamuutosaluetta on Ajolanlahden molemmin puolin sekä saarissa Ajolanlahdesta länteen. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja Isoperänkallio Vastaranta Tarhaperä Tammiranta Laisaari Vanharanta Koivukallio Saatinkallio Ajola Salametsä Alueen sijainti Liite 1: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Naantalin ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluvien Tarhaperän ja Vastarannan tilojen alueelle ulottuva Natura 2000-alue Ajolan laitumet. Laisaaren tilan saarien väliin on merkitty veneväylä/kanoottireitti. Muita aluevarauksia tai kaavamerkintöjä ei maakuntakaavassa ole kaavamuutosalueella. Ote maakuntakaavasta

9 Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue kuuluu hyväksytyn Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen alueeseen Laisaaren tilaan kuuluvaa Laisaari nimistä saarta lukuunottamatta. Laisaari on Rymättylän Eteläisen saariston osayleiskaavan väli- ja sisäsaariston osaalueella, mutta tuohon kaavaan eivät sisälly ranta-asemakaavojen alueet. Näin ollen Laisaaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueen rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Osayleiskaavan mukaan RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Kaavamuutosalueen metsät on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja (MU). Tarhaperän, Vastarannan ja Isoperänkallion tilojen (Kunstenniemen) suojelualue on rajattu S-2 6 -merkinnällä. Ote yleiskaavayhdistelmästä Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutoksen laadintaa. Rantaasemakaavassa osoitettuja lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa osayleiskaavan mukaisiksi. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3500 m 2. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Ajolan tilalla on venesataman ja sen lähiympäristön osalta vireillä osayleiskaavan muutos, jonka alueen osalta Ajolan tilan ranta-asemakaavaa ei nyt muuteta. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen todennäköisesti myös sen alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. Asemakaavoitus Voimassa oleva Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaava on vahvistettu Kaikille kaavamuutoksessa mukana oleville tiloille on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka RA-1-merkinnällä. RA-1-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yhden perheen enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon kerrosalaltaan enintään 100 m 2. Edellisen lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2.

10 Liite 2: Poistuva kaava (kaksi karttaa) 2.2 Maanomistus Kaavoitettavien tilojen maanomistajat ovat Isoperänkallio Päivi Luoman kuolinpesä Vastaranta Päivi Luoman kuolinpesä Tarhaperä Marjatta Beck Tammiranta Klaus Tuikka Laisaari Olli Saarisalo Vanharanta Eeva Saarisalo Koivukallio Antti Saarisalo Saatinkallio Marja-Liisa ja Antti Mikkola Ajola Juha Saarisalo Salametsä Tapio Salaterä 2.3 Rakentamistilanne Isoperänkallion ja Tammirannan tiloilla on loma-asunto ja saunarakennus. Salametsän ja Ajolan tiloilla on loma-asunto. Tarhaperän tilalla on loma-asunto ja vaja. Muut tilat ovat rakentamattomia. 2.4 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Myös rakennetut rakennuspaikat ovat puustoisia. Salametsän tilan länsipuolta on harvennettu. Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän tilan luoteiskulma ovat laidunnittyä, joka on osa Natura verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI Pitkänomaisen, alle 200 metriä leveän Ajolanlahden pohjoispuolinen ranta on maastonmuodoiltaan loivempaa kuin melko jyrkkärantainen eteläpuolinen ranta, jolla on enemmän avokallioita. Maisemaltaan Ajolanlahti on sulkeutunut ranta-alueiden täysikasvuisista metsistä johtuen. Kaavamuutosalueen ulkopuolella oleva Ajolanlahden pohjukka on avoimempi. Siellä on rantaniittyä ja piha-aluetta. Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä tehdään alueen luontoselvitys. 2.5 Liikenne Alueen rakennuspaikoille kuljetaan Naantali-Rymättylä -tieltä (Rymättyläntie, maantie 189), jolta käännytään Poikon kylän kohdalla länteen Ylttistentielle. Siltä käännytään Haapalan saaristotielle, joka haaraantuu Ajolantielle Ajolanlahden eteläpuolelle ja Kunstenniementielle Ajolanlahden pohjoispuolelle. Poikosta Ajolanlahden rantaan on matkaa noin 5,5 km. 2.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty Kaavamuutoksen johdosta pohjakarttaa täydennetään sittemmin rakennettujen rakennusten ja yksityisteiden osalta. Pohjakarttaa täydennetään myös Maanmittauslaitoksen numeerisella kiinteistörajapiirroksella (NKRK). Rajamerkkien sijaintitietoa tarkennetaan maastomittauksin. 3. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla osoittaa tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat eri rakennuksille. Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti.

11 Nykyisiä rakennuspaikkojen rajoja tarkistetaan vain muuttuneiden maanomistusolosuhteiden perusteella tai muuten vähäisesti tarkistaen. Muita tavoitteita ovat alueen luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentamisen sopeuttaminen ranta-alueen maisemaan. Natura alueen osa osoitetaan kaavakartalla. Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena Tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa kaavan laadinnan aikana. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat: - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - vaikutukset Natura 2000 verkoston alueen luontoarvoihin - vaikutukset palveluihin - sosiaaliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - taloudelliset vaikutukset - mahdolliset muut vaikutukset Arvioinnin tekee kaavan laatija. Myös osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia. 5. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja naapurialueiden maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Kaupungin hallintokunnat ja viranhaltijat - kaavoitus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - saaristolautakunta - rakennustarkastaja Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (maankäyttö, luonnonsuojelu, maantiet) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Yhdyskuntatekniikka - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt Paikalliset yhteisöt ja yhdistykset Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1 Aloitus - Kaavan laadinta käynnistettiin yksityisten maanomistajien aloitteesta joulukuussa Tätä ennen tiedusteltiin saman kaava-alueen muiden maanomistajien kiinnostusta alueensa kaavoitukseen. - Pohjakartan tarkistusmittaukset tehtiin tammikuussa Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Keva), kahden maanomistajan (Olli Saarisalo, Antti Saarisalo) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin

12 - kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutus Rannikkoseudussa, kaupungin ilmoitustaululla ja Rymättylän palvelupisteessä. Lisäksi kaavaalueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuullaan kirjeitse. Kaavan laatija hoitaa em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi Kaavaluonnos on nähtävillä AIRIX Ympäristö Oy:ssä Turussa, Naantalin kaupungintalolla ja Rymättylän palvelupisteessä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - lausunnot kaavaluonnoksesta pyydetään Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Varsinais-Suomen liitolta ja Naantalin kaupungilta - lausuntojen ja mahdollisten mielipiteiden käsittely 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistuu maanomistajat hyväksyvät kaavaehdotuksen - ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtävillä 30 päivän ajaksi arviolta helmi- maaliskuussa 2014, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus - lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely sekä tarkennukset 6.4 Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta 7. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat: Kaavan laativa konsultti AIRIX Ympäristö Oy, maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin faksi osoite PL 669, Turku s-posti petri.hautala@airix.fi Naantalin kaupunki: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen Maanmittausinsinööri Birit Keva puhelin (02) faksi (02) osoite Käsityöläiskatu 2, Naantali s-posti etunimi.sukunimi@naantali.fi

13 Turku, , AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala Kaavoitusinsinööri Maanmittausinsinööri Liitteet 1. Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Poistuva kaava (kaksi karttaa)

14 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

15 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT... 9 LIITTEET: Liitekartta 1: Natura 2000-alueen rajaus Liitekartta 2: Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa Liitekartta 3: Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa

16 NAANTALIN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Naantalin Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Rymättyläntien länsipuolella Ajolanlahden rannalla. Alueen yhteispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria. Luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (tässä selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (tässä selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti Naantalin Rymättylässä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 1

17 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu maakuntakaava (2013) ja osayleiskaava (2008). Maakuntakaavassa tonttien 2 ja 3 alueille sijoittuu osittain Natura 2000-alue Ajolan laitumet, FI Natura 2000-tietolomakkeen mukaan suojelu perustuu luontodirektiivin luontotyyppeihin: Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) 5%, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) 40% sekä Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) 30%. Natura-alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin Kevään myöhäisestä saapumisesta johtuen kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin se ajankohtaan nähden oli mahdollista. Pesimälinnuston osalta suuri osa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Tontin 1 mustikkatyypin kankaalla kasvaa yksittäisiä suuria tammia. Tontti 1 Tontin 1 metsätyyppi vaihtelee mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT) ja kalliomänniköihin rannan tuntumassa. Puustoon kuuluvat valtalajeina mänty ja kuusi. Paikoitellen kasvaa myös vähän haapaa ja koivua sekä yksittäisiä kookkaita tammia. Järeimmät tammet ovat halkaisijaltaan cm. Myös tammentaimia esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa kataja on melko yleinen. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kanerva ja paikoin rannan tuntumassa myös sianpuolukka. Yleisimpien seinäsammaleen ja metsäkerrossammaleen lisäksi tontilla kasvaa paikoin mm. sulkasammalta. Kivikkoisen rannan tyvellä kasvaa nuorta tervaleppää _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 2

18 Tontti 2 Tontin 2 luonnonarvojen puolesta huomionarvoisin alue noin kolmasosa kuuluu Natura 2000-alueeseen Ajolan laitumet. Muu 2/3 osaa kuuluu pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin, joka paikoin vaihettuu puolukkatyyppiin (VT). Mänty, kuusi ja koivu ovat valtalajeina ja kataja kasvaa paikoin runsaana. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kallioimarre, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Kivikkoisessa rannassa kasvaa nuorehkoa tervaleppää. Natura 2000-alueen länsireunalla on tammihaka, joka perustyypiltään on alun perin sinivuokko-tyypin (HeOT) lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja lehtopensaita, kuten orjanruusua, metsäruusua ja taikinamarjaa sekä muutamia kookkaita tammia, joiden halkaisija on cm. Tammet ovat osittain lahovikaisia ja niissä on pesäkoloja (mm. uuttukyyhky, ks. Linnusto kappale 6). Laidunkäyttöä indikoivia kenttäkerroksen lajeja entisellä hakamaalla ja laidunniityllä oli toukokuun alussa nähtävissä mm. ahomansikka ja kuivuneet sikoangervon talvivarret. Laidunniityn reunoilla kasvoi paikoin myös keltamoa, joka on muinaistulokas keskiajalta ja jota myrkyllisyydestä huolimatta käytettiin ennen rohtokasvina. Natura 2000-lomakkeen mukaan Ajolan laitumilla kasvaa huomionarvoisina lajeina mm. nurmilaukkaa, mäkikattaraa, ketonoidanlukkoa, heinäratamoa, jäkkiä, hakarasaraa, hinaa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen perinnemaisemat julkaisun mukaan (Lehtomaa 2000) alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. Niittyä ja hakamaata on aiemmin laidunnettu, mutta nykytilanteessa asukkaat niittävät alueen pari kertaa kesässä. Toimenpide auttaa pitämään alueen avoimena ja hillitsemään umpeenkasvua, joka on suurin uhka Natura-alueen niityille ja hakamaille. Mahdolliset muut hoitotoimenpiteet hoidetaan tarvittaessa ELY-keskuksen kautta. Osittainen kuusen poisto olisi hyväksi alueen tammille. (Ks Linnusto, kappale 6, s.8) Entisen hakamaan vanhoja tammia uhkaa kuusettuminen tontilla _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 3

19 Natura-alueen länsireunalla tontilla 2 kasvaa runsaasti lehtopensaita ja sinivuokkoa. Hakamaa onkin entistä sinivuokkotyypin lehtoa. Natura-alueen runsaslajista niittyä tonteilla 2 ja 3. Tontti 3 Vajaa 1/7 tontista 3 on samaa Natura-alueetta Ajolan laitumet. Niitty rajautuu mökkitiehen ja riukuaitaan. Niityn kasvillisuus on pääosin samankaltaista kuin tontin 2 niityllä, lukuun ottamatta tontin 2 hakamaata. Niityllä ei ole juuri puustoa, vaan yksittäisiä pylväskatajia _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 4

20 Pääosa tontista on mustikkatyypin (MT) kangasta, jossa kuusen, männyn ja koivun lisäksi kasvaa yksittäisiä tammia, joiden halkaisija on noin cm. Rannan tuntumassa kasvaa myös nuorta tammea ja tervaleppää. Yksittäisiä pystylahopuita on säästetty. Tontin pohjoisosassa on pieni laikku lehtomaista kangasta (OMT), jossa männyn, kuusen, ja koivun lisäksi kasvaa vähän tammea. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. käenkaali, mustikka, metsäkastikka, metsäimarre ja sinivuokko. Tontti 4 Tontin 4 maasto muodostuu eteläisen rannan avokallioista ja karuista kalliomännyköistä sekä pohjoisosan lehtomaisesta kankaasta. Eteläosassa mänty on valtalajina ja joukossa on myös kelomäntyjä. Kallioimarre viihtyy kallionraoissa ja ketamo esiintyy paikoittain. Rantaviivalla on nuorta tervaleppää. Pohjoisosassa männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvaa sekä nuorta että vanhempaa tammea ja yksittäisiä tervaleppiä. Lehtomaisen kankaan (OMT) kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, metsäimarre ja paikoin sinivuokko. Näkymä tontilta 4 Ajolanlahden etelärannalle kuviolle 9. Tontti 5 Tontin 5 metsätyyppi on pääosin mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria noin metrin korkuisia tammen taimia. Kenttäkerroksen muodostavat mm. mustikka, puolukka, sananjalka, kallioimarre, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Seinäsammaleen lisäksi tontilla kasvaa mm. sulkasammalta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kymmenkunta tervaleppää halkaisijaltaan noin cm. Tontti 6 Tontin 6 metsätyyppi vaihettuu mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT). Mänty on valtalaji ja lisäksi tontilla kasvaa koivua ja kuusta. Puustoa on aiemmin osittain harvennettu. Kenttäkerros on siksi paikoin heinittynyt. Mustikan ja puolukan lisäksi kenttäkerrokseen kuuluvat mm. metsälauha ja kevätpiippo. Rannassa kasvaa muutama halkaisijaltaan alle 20 cm tervaleppä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 5

21 Tonttien 6 ja 7 väliin jäävä luonnontilainen kangasmetsä, jossa on vähän kelopuuta. Tontti 7 Tontin 7 metsää on osittain harvennushakattu. Oleva puusto koostuu männystä, koivusta ja kuusesta. Metsätyyppi on alun perin ollut luultavasti mustikkatyyppiä (MT). Alueella on metsäkoneen uria ja aluskasvillisuus on paikoin kuollutta. Ylempänä eteläosassa mäntyvaltainen puusto kuuluu puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin, jossa puolukka on valtalajina. Lähempänä rantaa kasvaa tervaleppää ja koivua halkaisijaltaan alle 20 cm. Tontti on katettu osittain nurmella, sepelillä ja betonilaatoilla. Tontti 8 Tontin 8 metsätyyppi kuuluu pohjoisosastaan mustikkatyypin (MT) kankaisiin. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Ruovikkoisella rannalla kasvaa yksittäisiä tervaleppiä, joiden halkaisija on noin cm. Tontilla on pari kookasta ilmeisesti tuulen kaatamaa kuusta. Mustikka on valtalajina. Aukkopaikoissa kasvaa lisäksi heinää. Jyrkähkön rinteen etelänpuoleinen metsä vaihettuu puolukkatyypin (VT) kankaaksi. Kuvio 9 Kuvio 9 koostuu noin 13 ha:n takametsästä tonttien 5-8 eteläpuolella ja lisäksi Isorannan puoleisesta kallioalueesta. Pääosa metsästä on luonnontilaista tai sen kaltaista, mutta runsas kolmasosa kuviosta 9 on harvennushakattua talousmetsää. Luonnontilainen metsä kuuluu valtaosaltaan puolukkatyypin (VT) ja kanervatyypin (CT) kuivahkoihin ja kuiviin kankaisiin, joissa esiintyy paikoin soistumia. Valtalajeina ovat mänty, koivu, kuusi ja kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, kanerva, mustikka ja suopursu. Jyrkänteillä ja muilla jyrkillä rinteillä kasvaa avokallioiden raoissa kitukasvuista mäntyä, joista monet ovat kelottuneet _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 6

22 Kuvion 9 luonnontilaista kangasmetsää kelopuineen tontin 6 eteläpuolella. Kuvion 9 länsiosan harvennushakattua talousmetsää. Kuvion 9 länsiosan lakialue ja alueen halki kulkevan tien eteläpuoli ovat nuorehkoa talousmetsää. Alueilla on metsäkoneen ja harvennushakkuiden jälkiä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 7

23 Kuvion 9 luoteisosalta kalliojyrkänteen päältä on upea näköala Ajolanlahdelle. 6. LINNUSTO Ainoastaan osa pesimälinnustosta oli saapunut 3.5. mennessä myöhäisestä keväästä johtuen. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tonttien 1-4 tyyppilinnustoon kuuluvat peippo, talitiainen, sinitiainen, varis, käpytikka, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja metsäkirvinen. Huomionarvoisista lajeista alueella lauloivat tai ääntelivät uuttukyyhky, käenpiika, palokärki ja rantasipi. Käenpiika ja rantasipi kuuluvat Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin (Rassi ym. 2010) ja palokärki kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Uuttukyyhky on Suomessa harvalukuinen, lähinnä tammivyöhykkeen kolopesijä, jonka kanta arvioidaan Suomen lintuatlaksen mukaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Käenpiika on Suomen lintuatlaksen mukaan taantunut erityisesti metsälaitumien vähenemisen vuoksi. Laji pesii usein perinne- ja kulttuurimaisemissa tikan koloissa. Rantasipi on rantojen pesijä, jonka kanta on myös hieman taantunut edellisestä uhanalaisluokituksesta (Suomen lintuatlas). Palokärjen reviiri on laaja, eikä sen pesäpuu välttämättä ole tonttien 1-4 alueella. Tonttien 5-8 sekä kuvion 9 linnustoon kuuluivat toukokuun alussa mm. hippiäinen, punarinta, peippo, sinitiainen, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas ja västäräkki _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 8

24 Uuttukyyhkyn elinpiiriin kuuluvat kookkaat tammet, jonka koloihin se tekee pesänsä. Kuva on tontin 2 Natura 2000-alueelta. 7. MUUT LAJIT Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia tarkastettiin. Alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eikä edellä kuvatut kangasmetsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueella on Natura suojeluohjelmaan kuuluvia alueita tonteilla 2 ja 3: Ajolan laitumet. Luontoselvityksen laatijan mukaan asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Ajolan laitumet Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä myöskään ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Tonttien 2 ja 3 rakennusala tulee rajata Natura-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole muita luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 9

25 Turussa AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 10

26 LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 429 s. Natura 2000-tietolomake, Ajolan laitumet FI , ELY-keskus Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, Suomen lintuatlas, _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 11

27 LIITEKARTTA 1 Natura-alue 100 m Pohjakartta MML, 2013 Natura 2000-alueen rajaus (harmaa alue)

28 LIITEKARTTA 2 Tontti 4 Tontti 1 Tontti 2 Tontti 3 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa (punainen rajaus)

29 LIITEKARTTA 3 Tontti 8 Tontti 5 Tontti 6 Tontti 7 Kuvio 9 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa (punainen rajaus)

30