Valtuutettu Jarmo Kolkan (sd) ym. valtuustoaloite: Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen Uudessakaupungissa

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Jarmo Kolkan (sd) ym. valtuustoaloite: Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen Uudessakaupungissa 1228/ /2014 KVALT Liite Valtuustoaloite Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KHALL Liite Valtuustoaloite Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen hallinto- ja kehittämiskeskuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdessä valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. SOSLA Liite Valtuustoaloite Sosiaalikeskus tekee useiden uusikapunkilaisten ja valtakunnallisten yhdistysten kanssa yhteistyötä, mutta varsinaisia avustuksia myönnetään vähän. Avustusten myöntämisen taustalla on usein se, että yhdistys turvaa palvelun, jota kunta ei muuten tuottaisi. Yhdistyksiltä ostetaan sopimukseen peerustuen palveluita, silloin ammatillisuuden vaade korostuu. Raha-automaattiyhdistys on kohdentanut yhdistysten avustuksia eri tavalla, mikä vaikuttaa toimintaedellytyksiin laajemmin, kuin kaupungin antamat tuet toteutuneista työllistämislakimuutoksista johtuen yhdistysten ei ole ollut enää mahdollista palkata korotetulla palkkatuella työttömiä yhdistyksiin, vaan yhdistyksille jää aina tavallaan omaa rahoitusosuutta. Näihin asioihin ei kunnalla ole keinoja puuttua.

2 Sosiaali- ja terveyskeskus on tukenut yhdistyksiä ja järjestöjä seuraavasti: Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa tuetaan vuosittain (2013: ja 2014: ), mutta pääasiallinen toiminta tapahtuu yhteistyötä konkreettisesti tekemällä. MLL järjestää monipuolisesti ennaltaehkäiseviä palveluja lapsiperheille Ipana-messissä (vauvakahvila, perhekahvila, raskaustreffit ja kaveritoiminta). MLL järjestänyt viime vuosina vuosittain toivelahja lapselle keräyksen, jossa sosiaalikeskus toimii lahjatoiveiden kerääjänä ja avustaa lahjojen viennissä. Usean vuoden ajan MLL on myös lahjoittanut keräysvaroilla ruokalahja-kortteja vähävaraisille lapsiperheille. Ruokalahjakortteja lahjoittavat myös mm. SPR ja Lions clubit. Lahjakorttien osalta sosiaalikeskus pyrkii kohdentamaan lahjakortit vähävaraisille uusikaupunkilaisille. MLL järjestää yhteistyössä sosiaalikeskuksen ja terveyspalveluiden kanssa esikoislapsille ja heidän äideilleen tarkoitettuja vanhempainryhmiä. Suomen Punaisen Ristin toimintaa ei tueta suoraan rahallisesti, mutta yhteistyötä tehdään henkisen ensiavun ryhmän toiminnassa ja lahjakorttien jakamisessa. Moniaosaajat ry:n kanssa tehdään yhteistyötä työllisyyshankkeissa ja työllisyyteen hoitoon liittyvissä asioissa. Kuntouttavassa työtoiminnassa Moniosaajat ry:ssä on ollut vuonna 2013 neljä henkilöä ja vuonna 2014 kolme henkilöä. A-killan kanssa tehdään pääasiassa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan osalta. A-killalla on ollut aikaisemmin hanke, jonka puitteissa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita on voitu ohjata heille enemmän. Asiakkaita 2013 oli 16 ja vuonna 2014 yhdeksän. A-kilta on ainoa yhdistys, josta ostetaan ostopalveluna kuntouttavaa työtoimintaa Uudessakaupungissa. Ostopalvelusopimuksen edellytyksenä on ammatillisen ohjaajapalvelun saaminen asiakkaille. Vakka-Suomen mielenterveysseuran kanssa tehdään yhteistyötä monitahoisesti. Heidän tukihenkilöitään on ostetaan sosiaalityön asiakkaille tarpeen mukaan. Vakka-Suomen mielenterveysseura on osallistunut ja osallistuu edelleen pajatoiminnan suunnitteluun ja ohjaukseen sekä aikuiskastehankkeen kehittäjätiimiin. Sosiaalikeskus rahoittaa valtuuston päätöksen (vuodelta 2008) mukaisesti Stoppi nuoriasuntojen toimintaa täysimääräisesti (2013: ja 2014: ). Stoppiin sijoitetaan sosiaalikeskuksen nuoria, jotka tarvitsevat tukea ja apua oman elämän aloittamisessa.

3 Vuonna 2014 on ollut 13 asukasta (asuntoja 7) ja ohjauksen piirissä 75 nuorta sekä käyntikertoja on Muiden yhdistysten kanssa tehdään erityiseen tarpeeseen perustuen yhteistyötä. Uudenkaupungin seurakunta työllistää vuosittain kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita (vuonna 2013/9 ja vuonna 2014/6) hautausmaiden ja muiden viheralueiden hoitoon. Toiminta on kaupungille maksuton. Myös Santtiontuvassa on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa vuosittain muutamia henkilöitä (vuonna 2013/3 ja vuonna 2014/3). Kaupungin talousarviossa 2015/henkilöstöpalvelut tavoitetasossa on määritelty euromääräinen kunnan kuntaosuus työmarkkinatuen kuntaosuudelle. Kaupungin työllistäminen palkkatuella vuonna 2015 painottuu siten vuonna 2015 henkilöihin, joiden työttömyysajan työmarkkinatuesta kunnalle aiheutuu kuntaosuus. Ehdotus: Sosiaalilautakunta päättää antaa sosiaali- ja terveyskeskuksen vastauksena yllä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle valtuutettu Jarmo Kolkan valtuustoaloitteeseen yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta Uudessakaupungissa. Esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavasti: Ehdotus: Sosiaali- ja terveyskeskus tulee järjestämään vuosittain yhteisen keskustelutilaisuuden järjestöjen kanssa uuden ShL:n hengen mukaisesti. Esittelijän täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että nuorisovaltuuston edustaja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo KHALL Suomessa kunnilla on merkittävä rooli työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön, ja kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Toiminnassaan kaupungin on noudatettava sosiaalihuoltolakia, jonka tarkoituksena

4 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1 4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Kuntien taloudellinen vastuu työllistämisessä on kasvanut, ja samanaikaisesti yhdistysten työllistämismahdollisuudet ovat heikentyneet. Henkilöstöpalvelut on selvittänyt palkkatuen lakimuutosten vaikutusta yhdistysten työllistämismahdollisuuksiin, ja miten ne ovat kaventuneet. Työllistäminen Palkkatuen muutoksen jälkeen yhdistyksillä ja säätiöillä (joilla ei ole elinkeinotoimintaa) on mahdollisuus työllistää enintään kahden vuoden ajaksi sellainen henkilö, joka on ollut työttömänä edeltäneet kaksi vuotta. Kun työllistetyn työaika on enintään 65 % kokoaikaisesta työajasta, palkkatuki kattaa palkkauskustannukset kokonaan ensimmäisten 12 kuukauden ajalta (vastaa ensimmäisen vuoden osalta siis entistä korkeinta korotettua palkkatukea). Enimmäismäärä on tällä hetkellä 2000 euroa kuukaudessa. Toiset 12 kuukautta tuen taso on 30 % palkkauskustannuksista. Yhdistysten mahdollisuus työllistää henkilöitä kokoaikaisesti on muutoksen jälkeen usein vaikeaa, koska, jos yhdistys työllistää henkilön 65 % suuremmalla työajalla, ylimenevän työajan osalta kustannukset jäävät yhdistyksen maksettaviksi. Yhdistys voi kuitenkin solmia useita palkkatuettuja osa-aikaisia työsuhteita, koska työntarjoamisvelvollisuuden estämättä rekisteröity yhdistys tai säätiö saa ottaa palvelukseensa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin työttömän henkilön, jonka työttömyys on kestänyt vähintään 24 kk edeltäneen 28 kk:n aikana. Määrärahatilanne Toukokuusta 2015 alkaen työllistämisen määrärahaa on ollut jäljellä enää 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille. Muille kohderyhmille ei sen jälkeen enää voitu tehdä

5 myönteisiä palkkatuki- tai starttirahapäätöksiä Varsinais-Suomen Te-toimisto tiedotti, että kaikki palkkatuella työllistäminen ja starttirahan myöntäminen loppuu toistaiseksi määrärahojen loppumisen takia. Uusia myönteisiä päätöksiä ei siis heinäkuun jälkeen ole tehty. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto ovat esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle määrärahan lisäystä palkkatukeen ja starttirahaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuinka paljon työllistämisvaroja valtion syksyn lisätalousarvioon tullaan saamaan. Kaupungin työllistäminen 2015 Kaupungin palkkatuella työllistäminen on painottunut vuoden 2015 alusta pelkästään niiden henkilöiden työllistämiseen, joista kaupunki joutuu maksamaan kuntaosuuden työttömyysajan työmarkkinatuesta (300 pv tai enemmän). Kaupungin työllistämiseen varattuja määrärahoja on jo usean vuoden ajan leikattu, joten työllistettävien henkilöiden lukumäärä on ollut niin pieni, että tarvetta tai mahdollisuuksia edelleensijoitukseen yhdistyksiin tai yrityksiin ei ole ollut. Tässä tilanteessa palkkatuella työllistettävän henkilön työpanoksen on haluttu jäävän kaupungin omaan organisaatioon (kaupungille jäävä netto-osuus palkkauskustannuksista on % palkattavan henkilön työttömyyden keston mukaan). Työllistämistoiminnan kehittäminen 2016 Vuoden 2016 talousarviokäsittelyä varten yhdistysten ja yritysten ja kaupungin työllistämisyhteistyötä esitetään uudistettavaksi. Ehdotuksen mukaan kaupunki voisi jatkossa maksaa tukea yhdistyksille sekä yrityksille, mikäli yhdistys tai yritys palkkaa palkkatuella sellaisen työttömänä työnhakijana olevan henkilön, josta kunta joutuisi maksamaan kuntaosuuden työttömyysajan työmarkkinatuesta. Kaupungin maksama tuki katettaisiin olemassa olevasta työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta. Tuki olisi suuruudeltaan työmarkkinatuen kuntaosuutta vastaava summa. Tuen maksamisen edellytyksenä olisi, että yhdistys tai yritys työllistäisi henkilön vähintään 6 kuukauden työsuhteeseen (26 vk) työttömyysturvalain edellyttämällä työssäoloehdon täyttävällä viikkotuntimäärällä. Vastaavia malleja on käytössä joissakin Suomen kunnissa, esimerkiksi Mikkelissä. Uusi malli olisi kaikkien osapuolien kannalta edullinen:

6 Työttömät saisivat mielekkäitä tehtäviä ja työkokemusta, joka toivottavasti edistää pysyvää työllistymistä. Se tarjoaisi matalamman kynnyksen työllistämistyöpaikkoja henkilöille, joiden on vaikea työllistyä vapaille markkinoille ja ehkäisee syrjäytymistä. Se tukisi ja turvaisi yhdistysten toimintaa, ja ne voisivat jatkossa edelleen tuottaa palveluja, joita kunta ei itse toiminnallisista tai taloudellisista syistä tuota. Kaupungille ratkaisu olisi kustannusneutraali, ja se tukisi kaupungin tavoitteita edistää ja ylläpitää mm. sosiaalihuoltolakiin ja muualle kirjattuja henkilöiden hyvinvointiin, sosiaaliseen turvallisuuteen ja työllistymiseen liittyviä toimintoja. Se vaikuttaisi kaupungin toimeentulotukimenoihin, verotuloihin ja kunnan osuuteen tmt-tuen maksuihin ja mm. erikoissairaanhoidon kustannuksiin Jos kaupungin työllistämismallia muutetaan ehdotetulla tavalla, ratkaisu parantaa aloitteen tekijöiden esittämällä tavalla yhdistysten toimintaedellytyksiä. Muutos tulee ottaa huomioon vuoden 2016 talousarviossa, Kaupungin oma työllistäminen ei muutu, ja kaupunki palkkaa edelleen palkkatuella työllistettyjä talousarvioon varatulla työllistämismäärärahalla. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä sosiaalilautakunnan antaman lausunnon ja edellä olevan selvityksen tiedoksi ja antaa ne edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteeseen sekä esittää, että aloite merkitään käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT Kaupunginhallituksen ehdotus: Merkittiin, että Lea Myllymäki poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Merkittiin, että pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa tämän asian osalta.

7 Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan lausunnon ja selvityksen tiedoksi sekä toteaa aloitteen tulleen käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Lea Myllymäki ei esteellisenä osallistunut tämän asian käsittelyyn.