Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää
|
|
- Kauko Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää 4 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
2 Ympäristötutkimuksista tiedetään, että suuri osa aikuisista sanoo mielipaikakseen luontoympäristön. Mielipaikkoihin luontoon halutaan rauhoittumaan ja virkistymään sekä nauttimaan luonnosta. Niissä käymisen koetaan elvyttävän, selkiyttävän ajatuksia, parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä sekä auttavan arjen huolten unohtamista ja akkujen lataamista. Liikunta vaikuttaa yleensä suotuisasti mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvin vointiin (Penedo & Dahn 2005), mutta liikuntaympäristön merkityksestä tiedetään vähemmän. Luontoympäristöille altistumisen mahdolliset hyvin vointiyhteydet ovat herättäneet ympäristöpsykologian tutkimuspiireissä yhä enemmän kiinnostusta aina 1990-luvun alusta lähtien, ja varsinkin kuluvana vuosikymmenenä aihepiirin tutkimusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti (Hartig ym. 2014). Suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa metsiltä on vaikea välttyä ja mökkikulttuuri elää vahvana, pidetään usein itsestään selvänä, että luonnon läheisyys on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Tässä katsauksessa tarkastelemme luontoympäristöissä liikkumisen hyvinvointiyhteyksiä kvantitatiivisen tutkimustiedon valossa. Luontoympäristöjen elvyttäviä ominaisuuksia tutki ensimmäisten joukossa Roger Ulrich tunnetussa sairaalakokeessaan. Potilaat, joiden sairaalavuoteesta näkyi puita, paranivat nopeammin kuin ne potilaat, joiden ikkuna oli suunnattu vastapäisen talon seinään (Ulrich ym. 1984). Sittemmin aihepiirin tutkimus on lisääntynyt ja tutkimusongelmien kirjo laajentunut niin paljon, että pelkästään kävely- ja juoksukokeista eri ympäristöissä on koostettu jo aina kin kolme kattavaa meta-analyysiä. Vuonna 2014 julkaistu meta-analyysien yhteenveto summaa, että luonnon elvyttävästä vaikutuksesta alkaa olla jo vahvaa näyttöä (Hartig ym. 2014). Luontoympäristöjen tuomaa lisäarvoa liikuntaan on selitetty yhtäältä elpymisen tunteen kautta. Elpymisellä voidaan tarkoittaa joko psykofysiologista stressin lieventymistä, jossa sekä psykologiset että fysiologiset stressioireet helpottavat (Ulrich 1983; Kuva: ANTERO AALTONEN LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
3 Ulrich ym. 1991), tai tarkkaavuuden elpymistä, jossa ärsykkeisiin väsynyt mieli elpyy tahattomasti vailla pinnistelyä (Kaplan 1995). Luontoympäristöjen ajatellaan edistävän kummallakin tavalla määriteltyä elpymistä erityisen hyvin (Kaplan 1995; Ulrich ym. 1991). Lisäksi luontoympäristöt voivat edistää hyvinvointia kannustamalla liikkumaan sekä tarjoamalla mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen tai tarvittaessa yksinoloon (esim. Abraham ym. 2010). Tässä katsauksessa luontoympäristöillä tarkoitetaan lähinnä kaupunkimaisten, valtaosiltaan rakennetuista elementeistä koostuvien ympäristöjen vastakohtaa: metsiä, kaupunkipuistoja, luonnonpuistoja, kesämökin ympäristöä ja vesiympäristöjä. Kiinnostuksen kohteena eivät siis ole ainoastaan koskemattomat luonnonmukaiset ympäristöt vaan kaikenlaiset arjessa saavutettavissa olevat, valtaosaltaan luontoelementeistä koostuvat ympäristöt. Toki kaupunkipuistotkin ovat suurelta osin ihmisen rakentamia, mutta luontoelementit ovat niissä vallitsevia. Monissa aihepiirin kansainvälisissä tutkimuksissa käytetään termejä viherympäristö ja viherliikunta, jotka kuitenkaan eivät päde Suomen oloihin, joissa luontoympäristön pääväri vaihtelee vuodenajoittain. Myös psyykkisen hyvinvoinnin määrittely on monitahoinen. Osin tämä selittyy erityyppisillä tutkimusasetelmilla. Epidemiologisissa tutkimuksissa keskitytään sairastavuuteen, jolloin diagnosoitu mielenterveysongelma on luonteva mittari mielen hyvinvoinnille. Kokeellisissa tutkimuksissa, joissa kiinnostuksen kohteena ovat erot eri ympäristöissä tapahtuneen liikuntasuorituksen jälkeen, on tapana kartoittaa koehenkilöiden senhetkistä mielialaa ja tunteita. Kyselytutkimuksissa taas psyykkisellä hyvinvoinnilla usein tarkoitetaan koettua, emotionaalista hyvinvointia jollakin kuluneella aikavälillä, esimerkiksi viimeisen neljän viikon aikana. Tutkimusasetelmien erojen lisäksi eri maissa ja eri tutkimusryhmillä on omat tapansa ja sanamuotoilunsa, joilla psyykkistä hyvinvointia kartoitetaan, minkä vuoksi tutkimustulosten vertailu voi olla hankalaa. Suomalaiset ahkeria luonnossa ulkoilijoita Suomalaisten liikkumista luontoympäristöissä on kartoitettu laajasti viimeksi vuosina lähes 9000 suomalaisen kyselytutkimuksella (Sievänen & Neuvonen 2011). Kyselyn mukaan lähes jokainen suomalainen on ulkoillut luontoympäristössä vähintään 15 minuuttia kerrallaan kuluneen vuoden aikana. Keskimäärin suomalaiset ulkoilevat kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Tästä huolimatta kolmasosa on sitä mieltä, että ei syystä tai toisesta pysty liikkumaan luonnossa niin usein kuin haluaisi. Erityistä on, että luontoliikunnan määrä ei riipu asuinpaikkakunnan koosta eikä maantieteellisestä sijainnista. Myöskään sukupuolten välillä ei ole eroja luontoliikunnan määrässä. Sen sijaan työssäkäyvät ja paremmin koulutetut ulkoilevat työttömiä ja vähemmän kouluja käyneitä enemmän. Lähiympäristössä tapahtuva ulkoilu antaa mielihyvää ja esteettisiä elämyksiä, tuntuu parantavan terveyttä ja kuntoa sekä auttaa irtautumaan arjesta (Paronen 2001). Vaikka luontoharrastusten kirjo on laaja, arkiulkoilun muodoista kävely on suosituinta (85 prosenttia oli harrastanut tätä viimeisen vuoden aikana; Sievänen & Neuvonen 2011). Pyöräily on toiseksi suosituin luontoliikunnan muoto (55 %). Lisäksi lähes kaksi kolmesta harjoittaa luonnossa jonkinlaista keräilytoimintaa kuten marjastusta tai sienestystä. Hiihtolajeja harrastaa noin puolet. Seuraavaksi esiteltävissä tutkimuksissa luontoliikunta tarkoittaa usein kävelyä tai juoksulenkkeilyä luontoympäristöissä. Luonnossa liikkumisen jälkeen parempi mieliala Sekä mielialan että itsetunnon on havaittu paranevan välittömästi luontoliikunnan jälkeen (Barton & Pretty 2010). Kymmenen tutkimuksen meta-analyysissä voimakkaimmat muutokset mielialassa ja itsetunnossa tapahtuivat lyhyiden, vain viiden minuutin pituisten liikuntasuoritusten jälkeen (Barton & Pretty 2010). Kevyt liikunta havaittiin intensiteetiltään kohtuullista liikuntaa tehokkaammaksi sekä mielialan että itsetunnon kannalta. Toisaalta raskas liikunta paransi myös itsetuntoa. Ero itsetunnon kohenemisessa oli suurempi niillä koehenkilöillä, joilla oli diagnosoitu mielenterveysongelma. Kyseisessä meta-analyysissä ei kuitenkaan vertailtu sitä, missä määrin luontoympäristössä liikkumisen jälkituntemukset eroavat rakennetussa ympäristössä liikkumisen jälkeisistä tuntemuksista. Sisä- ja ulkoliikunnan jälkeisiä tuntemuksia on vertaillut 11 tutkimuksen meta-analyysi (Thomp- Hyvinvoinnin kannalta olennaista lienee löytää omasta arkielämästään ne paikat tai reitit, joissa kokee viihtyvänsä, ja hakeutua tällaisiin paikkoihin sopivan usein. 6 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
4 Vihreämmillä asuinalueilla asuvat harrastavat sekä liikuntaa että viherliikuntaa enemmän kuin muut. Viherliikunnan suuremman määrän on havaittu olevan yhteydessä parempaan mielenterveyteen. son Coon ym. 2011). Tutkimuksen ulkoympäristöt olivat pääosin luontoympäristöjä. Tulosten mukaan neljässä kuudesta kokeesta positiivisten tunteiden määrä kasvoi ja negatiivisten tunteiden määrä vähe ni enemmän ulkoliikunnan jälkeen verrattuna sisäliikuntaan. Kolmasosassa meta-analyysin tutkimuksista eroja mielialassa ei löytynyt suuntaan tai toiseen. Joidenkin tuntemusten, kuten jännittyneisyyden, suhteen näyttö oli lisäksi ristiriitaista. Tästä huolimatta ulkoliikunnasta oli nautittu enemmän kuin sisäliikunnasta kaikissa viidessä tutkimuksessa, joissa asiaa oli kartoitettu. Samankaltainen, mutta myös rakennetut ulkoympäristöt huomioinut 25 tutkimuksen meta-analyysi havaitsi, että luontoliikunnan jälkeen tarkkaavuuskyky parani ja vihan, väsymyksen sekä surun/masentuneisuuden tunteet vähenivät enemmän kuin vastaavassa toiminnassa rakennetussa sisä- tai ulkoympäristössä (Bowler ym. 2010). Luontoliikunnan jälkeen energisyys ja rauhallisuus lisääntyivät sekä ahdistuneisuus väheni, mutta muutoksessa ei ollut eroja eri ympäristöjen välillä. Vihreämmillä asuinalueilla liikutaan enemmän ja sairastetaan vähemmän Vihreämmillä asuinalueilla asuvat harrastavat sekä liikuntaa että viherliikuntaa enemmän kuin muut (de Jong ym. 2012; de Vries ym. 2013). Viherliikunnan määrän on havaittu välittyvän parempaan mielenterveyteen (de Vries ym. 2013). Lähes hollantilaisen terveys- ja asuinpaikkatietoja yhdistänyt tutkimus havaitsikin, että kymmenen prosenttia keskimääräistä enemmän viheralueita kilometrin säteellä sisältävillä alueilla masennuksen riski oli neljä prosenttia ja ahdistushäiriön riski viisi prosenttia pienempi kuin vähemmän vihreyttä sisältävillä alueilla (Maas ym. 2009). Tutkimuksessa vakioitiin sekä alueen urbaanisuuden aste että lukuisia sosioekonomisia tekijöitä. Myös yhteyksiä muihin sairauksiin löytyi, mutta erot vihreämpien ja muiden asuinalueiden välillä olivat suurimmat nimenomaan mielenterveysongelmien suhteen. Paljon luonnossa liikkuvat voivat paremmin vai hyvinvoivat hakeutuvat luontoon? Suomalaisessa valtakunnalliseen kyselyaineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa tiheämpi viikoittainen luonnossa liikkuminen oli yhteydessä parempaan hyvinvointiin lukuisten taustatekijöiden, kuten yleisen liikunnallisuuden, vakioinnin jälkeenkin (Pasanen ym. 2014). Rakennetuissa sisä- ja ulkoympäristöissä liikkumisella ei vastaavia hyvinvointiyhteyksiä löytynyt. Vastaavasti skotlantilaisessa väestötutkimuksessa niillä, jotka liikkuivat metsässä tai puistoissa useammin kuin kerran viikossa, oli 40 prosenttia pienempi riski mielenterveyshäiriöön verrattuna niihin, jotka eivät liikkuneet näissä ympäristöissä lainkaan (Mitchell 2013). Jokainen ylimääräinen liikuntakerta metsässä tai puistossa vähensi mielenterveyshäiriön riskiä kuusi prosenttia. Hieman ristiriitaisesti tosin samassa tutkimuksessa rakennetuissa ympäristöissä useammin liikkuneet vastasivat positiivista mielen hyvinvointia mitanneeseen kysymyspatteristoon muita myönteisemmin (Mitchell 2013). Yllä mainittujen poikkileikkausaineistoihin perus tuvien tutkimusten ongelmana on se, ettei syy - - seuraussuhteisiin voida ottaa kantaa. On aivan yhtä mahdollista, että paremmin voivat henkilöt hakeutuvat luontoympäristöön muita herkemmin, kuin että luonto liikuntaympäristönä tuottaa ylimääräisiä hyvinvointivaikutuksia. Syyseuraussuhteiden todistaminen muissa kuin koeolosuhteissa tai pitkittäistutkimuksissa on haastavaa. Viitteitä siitä, että luontoympäristöille altistuminen nimenomaan kohentaa hyvinvointia, on antanut seurantatutkimus Englannista. Tässä seurattiin noin tuhatta kotitaloutta, jotka olivat muuttaneet joko vihreämmälle tai vähemmän vihreälle asuinalueelle seurantajakson aikana (Alcock ym. 2014). Kotitalouksia seurattiin kaksi vuotta ennen muuttoa ja kolme vuotta muuton jälkeen. Vihreämmille alueille muuttaneiden hyvinvointi oli merkitsevästi suurempaa jokaisena seurantavuonna verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta ennen muuttoa. Vähemmän vihreille alueille muuttaneiden hyvinvointi notkahti vuosi ennen muuttoa ja palasi takaisin lähtötasolle, mutta ei siis parantunut muuton jälkeen. Mielipaikka on usealle luontopaikka Yksi selitys luontoympäristöille altistumisen ja parem man hyvinvoinnin väliselle suhteelle on ympäristön käyttö psyykkiseen itsesäätelyyn mielipaikkojen avulla. Mielipaikkatutkimusten pääidea on, että ihmiset tietoisesti tai tiedostamatta pyrkivät toteuttamaan psyykkistä itsesäätelyä valitsemalla sopivia ympäristöjä ja välttelemällä toisia (Korpela 2008). Yleensä yli 90 prosenttia kaupunkilaisista tunnistaa asuinalueellaan mielipaikan. Mielipaikkojen on havaittu aikuisilla olevan valtaosin noin 60 prosenttia LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
5 - luontopaikkoja myös muualla kuin Suomessa (Jorgensen ym. 2007). Tyypillinen käyntitiheys oman asuinalueen mielipaikassa on 2 3 kertaa viikossa (Korpela ym. 2008). Paikkoihin halutaan useimmiten rauhoittumaan ja virkistymään sekä nauttimaan luonnosta. Niissä käymisen koetaan elvyttävän, selkiyttävän ajatuksia, parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä sekä auttavan arjen huolten unohtamista ja akkujen lataamista. Pääkaupunkiseudulta kerätyssä aikuisaineistossa havaittiin, että ne, jotka kertoivat olevansa muita useammin huonolla tuulella tai joilla on muita enemmän ruumiillisia pikkuvaivoja, kuten pää- tai hartiasärkyjä, väsymystä tai huimausta ja heikkoa oloa, valitsivat muita todennäköisemmin mielipaikakseen asuinympäristönsä luontopaikan (Korpela & Ylén 2007). He myös kokivat mielialansa kohentuvan enemmän kuin ne, joilla oli vähän negatiivista mielialaa ja sairausoireita. Kokeellisessa päiväkirjatutkimuksessa havaittiin, että mielipaikkakäyntien tietoisella lisäämisellä voitiin lisätä elpymiskokemusten voimakkuutta vertailuryhmiin verrattuna (Korpela & Ylén 2009). Haasteena luontoympäristön epätasainen saavutettavuus Luonnossa liikkumisen on havaittu edistävän mielialaa sekä olevan positiivisessa yhteydessä pidemmän aikavälin hyvinvointiin. Nämä tulokset voivat osin selittää sitä, miksi vihreämmillä asuinalueilla mielenterveyshäiriöiden sairastavuus on havaittu olevan muita pienempää. On kuitenkin muistettava, että luontoliikunnan väestötason hyvinvointiyhteydet pätevät ennen kaikkea suurissa otoksissa. Yksilöiden kannalta luontoliikunnan tuoma mahdollinen lisäarvo hyvinvointiin voi vaihdella paljonkin ihmisestä toiseen. Toiset nauttivat luontoliikunnassa joka säässä vuoden ympäri, kun taas toisille metsä voi olla jopa pelottava ympäristö, jossa käynti ei ainakaan lisää hyvinvointia (Gatersleben & Andrews 2013). Vaikka tutkimustiedon valossa ajan viettäminen luontoympäristöissä tuo oman panoksensa hyvinvointia määrittävään yhtälöön, jää yhteyden suuruus verrattain pieneksi (Hartig ym. 2014). Yleisesti hyvinvoinnin kannalta enemmän on merkitystä monilla sosioekonomisilla tekijöillä tai muulla terveyskäyttäytymisellä kuten tupakoinnilla (Hartig ym. 2014). Luonnollisesti hyvinvoinnin kannalta onkin ensisijaista, että harrastaa liikuntaa ylipäätään, ja vasta toissijaista, missä ympäristössä tämä tapahtuu. Kuitenkin pienelläkin lisällä keskimääräiseen hyvinvointiin voi olla merkittävä vaikutus kansanterveydellisesti. Luontoympäristöjen epätasaista saavutettavuutta pidetään aihepiirin tutkimuksessa ongelmallisena sekä tutkimuksen että siitä tehtävien johtopäätösten kannalta. Vaikka väestötason analyysit lähtökohtaisesti vakioidaankin sosioekonomisten tekijöiden sekä kaupungistumisasteen suhteen, on aina mahdollista, että yllä esitetyt positiiviset yhteydet liittyvät hyvinvoivien valikoitumiseen vihreämmille asuinalueille. Suomessa on kuitenkin luonnon saavutettavuuden suhteen kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen tilanne. Keskimäärin kotoa on 700 metrin matka metsään, ja jopa puolet asuu alle 200 metrin päässä metsästä (Sievänen & Neuvonen 2011). Näinpä lähes kaikilla on halutessaan mahdollisuus hyödyntää luontoympäristöjä liikuntaan. Haasteena on säilyttää hyvä saavutettavuus jatkossakin väestön keskittyessä yhä enemmän kasvukeskuksiin. Asian toinen puoli on luontoympäristöjen saavutettavuuden ja ihmisten luontosuuntautuneisuuden keskinäinen suhde, jonka tutkimus on toistaiseksi vähäistä. Esimerkiksi tuoreessa australialaistutkimuksessa luontosuuntautuneisuus oli vahvemmin yhteydessä puistossa käymiseen ja siellä vietettyyn aikaan kuin puistojen saavutettavuus kilometrin säteellä kotoa (Lin ym. 2014). Luontoympäristöt tarjoavat ilmaiset ja helposti saavutettavat puitteet liikuntaan. Parhaimmillaan luonto liikuntaympäristönä antaa mahdollisuuden myös elpymiseen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitoon. Toki ympäristöjen jako rakennettuihin ja luonnonympäristöihin on melko karkea. Tosielämässä monet ympäristöt ja lenkkireitit sisältävät molempia ominaisuuksia. Hyvinvoinnin kannalta olennaista lienee löytää omasta arkielämästään ne paikat tai reitit, joissa kokee viihtyvänsä, ja hakeutua tällaisiin paikkoihin sopivan usein. TYTTI PASANEN, FM Tohtoriopiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia Tampereen yliopisto Sähköposti: tytti.pasanen@uta.fi KALEVI KORPELA, PsT Professori Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/psykologia Tampereen yliopisto Sähköposti: kalevi.korpela@uta.fi Suomessa kotoa on keskimäärin 700 metrin matka metsään. Puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä. Lähes kaikilla on halutessaan mahdollisuus hyödyntää luontoympäristöjä liikuntaan. 8 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
6 LÄHTEET: Abraham, A. Sommerhalder, K. & Abel, T Landscape and well-being: A scoping study on the health-promoting impact of outdoor environments. International Journal of Public Health 551, Alcock, I. White, M. P. Wheeler, B. W. Fleming, L. E. & Depledge, M. H Longitudinal effects on mental health of moving to greener and less green urban areas. Environmental Science & Technology 482, Barton, J. & Pretty, J What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health? A multi-study analysis. Environmental Science & Technology 4410, Bowler, D. E. Buyung-Ali, L. Knight, T. M., & Pullin, A. S A systematic review of evidence for the added benefits to health of exposure to natural environments. BMC Public Health 10, De Jong, K. Albin, M. Skärbäck, E. Grahn, P., & Björk, J Perceived green qualities were associated with neighborhood satisfaction, physical activity, and general health: Results from a crosssectional study in suburban and rural Scania, southern Sweden. Health & Place 18(6), de Vries, S. van Dillen, S. M. E. Groenewegen, P. P. & Spreeuwenberg, P Streetscape greenery and health: Stress, social cohesion and physical activity as mediators. Social Science & Medicine 940, Gatersleben, B. & Andrews, M When walking in nature is not restorative The role of prospect and refuge. Health & Place 20, Hartig, T. Mitchell, R. de Vries, S. & Frumkin, H Nature and health. Annual Review of Public Health 351, Jorgensen, A. Hitchmough, J. & Dunnett, N Woodland as a setting for housing-appreciation and fear and the contribution to residential satisfaction and place identity in Warrington New Town, UK. Landscape and Urban Planning 79, Kaplan, S The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology 153, Korpela, K Ympäristö ja positiiviset tunteet. Teoksessa: R-L. Punamäki, P. Nieminen & M. Kiviaho (toim.) Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa. Tampere: Yliopistopaino, Korpela, K. & Ylén, M Perceived health is associated with visiting natural favourite places in the vicinity. Health & Place 13, Korpela, K. & Ylén, M Effectiveness of favorite place prescriptions - A field experiment. American Journal of Preventive Medicine 36, Korpela, K. Ylén, M. Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H Determinants of restorative experiences in everyday favourite places. Health & Place 14, Lin, B. B. Fuller, R. A., Bush, R. Gaston, K. J., & Shanahan, D. F Opportunity or Orientation? Who Uses Urban Parks and Why. PLoS ONE 91: e Maas, J., Verheij, R.A. de Vries, S., Spreeuwenberg, P. Schellevis, F.G., & Groenewegen, P.P Morbidity is related to a green living environment. Journal of Epidemiology and Community Health 63 (12), Mitchell, R Is physical activity in natural environments better for mental health than physical activity in other environments? Social Science & Medicine 91, Paronen, O Ulkoilun hyvinvointikokemukset ja esteet. Teoksessa: T. Sievänen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI-tutkimus , Loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. Vantaa: Metsäntutkimuslaitos, Pasanen, T. Tyrväinen, L. Korpela, K The relationship between perceived well-being and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology: Health and Well-Being 63, Penedo, F.J. & Dahn, J.R Exercise and well-being: A review of mental and physical health benefits associated with physical activity. Current Opinion in Psychiatry 182, Sievänen, T. & Neuvonen, M Luonnon virkistyskäytön kysyntä 2010 ja kysynnän muutos. Teoksessa: T. Sievänen, & M. Neuvonen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Vantaa: Metsäntutkimuslaitos, Thompson Coon, J. Boddy, K. Stein, K. Whear, R. Barton, J., & Depledge, M. H Does participating in physical activity in outdoor natural environments have a greater effect on physical and mental wellbeing than physical activity indoors? A systematic review. Environmental Science & Technology 455, Ulrich, R.S Aesthetic and affective response to natural environment. Human Behavior & Environment: Advances in Theory & Research 6, Ulrich, R. S View through a window may influence recovery from surgery. Science 224, Ulrich, R.S. Simons, R.F. Losito, B.D., Fiorito, E. Miles, M.A. & Zelson, M Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology 113, LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt
Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä
LisätiedotAnn Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari 17. 18.9.2013, Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo
Luonnossa oleskelun ja ulkoilun vaikutus stressiin Ann Ojala Luonto ja hyvinvointi Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Syysseminaari 17. 18.9.2013, Luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo Esityksen
LisätiedotLuonto ja koettu elvyttävyys
Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info Millaisten psykologisten
LisätiedotLuontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
LisätiedotMALIKE. Kuin muutkin kansalaiset. Malikkeen Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutusten vaikutuksia 10 vuoden ajalta
MALIKE Kuin muutkin kansalaiset Malikkeen Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutusten vaikutuksia 10 vuoden ajalta Malike Tanja Tauria Kehitysvammaisten Tukiliitto ry MALIKE Tiivistelmä Malike
LisätiedotTutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista
Tutkimustietoa luonnon terveysvaikutuksista Ann Ojala Tutkija (ympäristö- ja sosiaalipsykologinen tutkimus) ann.ojala(ät)luke.fi Lataa luontoa! 24.9.2015 Esityksen sisältö Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotLuonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin
Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan
LisätiedotMetsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano
Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti terveyteen Psyykkiset vaikutukset: Vihreä ympäristö
LisätiedotLuontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja
Luontokeskus Ukko, Koli 13.1.2014 Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja Dosentti Raija Laukkanen Oulun yliopisto Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan käsitteestä Luontoliikunnan monivaiheisuus
LisätiedotLuonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille
Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Jyväskylän seudun viherseminaari 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski marjo.neuvonen@metla.fi Kuvitus: Niko Neuvonen,
LisätiedotMitä tiedetään luontoympäristön hyvintointivaikutuksista, mitä pitäisi vielä selvittää?
Mitä tiedetään luontoympäristön hyvintointivaikutuksista, mitä pitäisi vielä selvittää? Ann Ojala Tutkija (ympäristö- ja sosiaalipsykologinen tutkimus) ann.ojala(ät)luke.fi Green Care - Vaikuttavuusseminaari
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotLuonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia
Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia Eeva Karjalainen, FT, Metsäntutkimuslaitos Luonnon- ja maisemanhoito maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa -seminaari Helsingissä 16.9.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotViherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi
Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi Riikka Paloniemi, Jenny Hölttä, Leena Kopperoinen, Maija Tiitu, Ville Helminen, Timo Assmuth, Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE 28.5.201 Esityksen
LisätiedotKokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotKYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.
KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa. TAUSTAA Idea tämän kyselyn tekemiseen lähti työssäni tekemistä havainnoista,
LisätiedotLuonnon hyvinvointivaikutukset
Luonnon hyvinvointivaikutukset 23.5. 2018, YM, Finlandia-talo Kalevi Korpela Psykologian professori Yhteiskuntatieteiden tdk, TaY kalevi.korpela@uta.fi https://research.uta.fi/enviwell/ epidemiologiset
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotViherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LisätiedotHYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE
HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Marketta Kyttä, Maankäytön suunnittelun professori Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU JA TERVEYS ON
LisätiedotUrbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään
Urbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus LÄHIKALASTUSSEMINAARI 10.11.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Esityksen sisältö Mitä tutkimuksen
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
Lisätiedot5.2. LUONNOSTA NAUTTIMINEN TYÖSTÄ PALAUTUMISEN KEINONA
Kalevi Korpela Teoksessa U. Kinnunen & S. Mauno (2008). (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia, 115-125. Tampere: Yliopistopaino. 5.2. LUONNOSTA NAUTTIMINEN TYÖSTÄ PALAUTUMISEN
LisätiedotEdistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä?
Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä? FT Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Metsä ja viherpäivät, 24. 25.5.2012, Helsinki Kokemuspohjainen ja perinteinen tieto Intuitiivinen tieto: luonnossa
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa
Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotLUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki
LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus Helsinki 1.6.2016 Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Väestö
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia luonnosta
Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014, Valtuustotalo Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Luontopalvelut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista
Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä
LisätiedotLuonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä
Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä Marjo Neuvonen, Luke Riistapäivät 19.-20.1.2016, Tampere At the end of the day, we come out in nature not because the science says it does something to us, but
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotGIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus
GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston
LisätiedotLuonnossa MieliHyväksi
Psykologi Kirsi Salonen Luonnossa MieliHyväksi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Elämää maaseudulla eläin-ja Elämäntapa ihmisperheen kanssa PsM,
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLähiympäristön merkitys liikkumiselle
Lähiympäristön merkitys liikkumiselle Tomi Mäki-Opas Erikoistutkija, FT Väestön terveyden tila -yksikkö 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 1 Liikkumattomuuden
LisätiedotEdistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?
Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä? Liisa Tyrväinen, professori METLA Metsä- ja viherpäivät,11.6 2014, Kuopio Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet merkittävä yhteiskunnallinen
LisätiedotLataa Metsän parantava voima - Florence Williams. Lataa
Lataa Metsän parantava voima - Florence Williams Lataa Kirjailija: Florence Williams ISBN: 9789523124776 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.74 Mb Palkitun tietokirjailijan kiehtova teos selvittää, miksi
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotLUONNON HYVINVOINTI- JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA
LUONNON HYVINVOINTI- JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (Luotuo-hanke) Luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin. Useat tutkimukset
LisätiedotElämäntilannetekijöiden yhteys mielipaikassa koettuihin elpymistuntemuksiin
TIETEELLISET ARTIKKELIT Mervi Virtanen & Kalevi Korpela Elämäntilannetekijöiden yhteys mielipaikassa koettuihin elpymistuntemuksiin Tutkimuksessa on eksploratiivisesti etsitty perhetyyppiin, asumiseen
LisätiedotLuontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja
Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti
LisätiedotLuontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen
Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä
LisätiedotMetsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan
Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan Liisa Tyrväinen, professori METLA Metsä hyvinvoinnin lähteenä -seminaari 5.11. 2013, luontokeskus Haltia, Espoo Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan
LisätiedotSenioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa
1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla
LisätiedotKaupunkiviheralueilta terveyttä: onko ympäristön laadulla väliä?
Kaupunkiviheralueilta terveyttä: onko ympäristön laadulla väliä? Liisa Tyrväinen, professori METLA Argumenta seminaari: Luontoympäristön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin 19.11. 2013, Majvik, Kirkkonummi
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotGreen carevaikuttavaa
Green carevaikuttavaa vai ei? Tampere 21.10.2016 Teemu Peuraniemi Teemu Peuraniemi Fysioterapeutti Kuntoutusalan maisteritutkinto (Yamk) Opettaja Yli 10 vuoden kokemus luontokuntoutuksesta Erityisosaaminen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotLuonto ja vapaaehtoistoiminta
Luonto ja vapaaehtoistoiminta Suomalaiset ja luonto Suomalaiset ovat luontokansaa ja ulkoilmaihmisiä. Suomen maa-alasta lähes 80 % on metsää. Metsä on merkinnyt suojaa, leipää ja lämpöä (Arvonen 2014).
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotLuonnon terveysvaikutukset kaupunkiympäristössä
Luonnon terveysvaikutukset kaupunkiympäristössä Marjo Neuvonen, Tutkija, Luonnonvarakeskus YMPÄRISTÖ & liikkuvuus 28.9.2017, Vaasan yliopisto Esityksen sisältö Taustaa luonnon terveyshyödyistä Tutkimusta
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotIäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003
Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat
LisätiedotLuonto liikuttamaan - Kokemuksia ja kumppanuutta. Kati Vähäsarja, LitM, väitöskirjatutkija Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 7.4.
Luonto liikuttamaan - Kokemuksia ja kumppanuutta Kati Vähäsarja, LitM, väitöskirjatutkija Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 7.4.2016, Rokua Kati Vähäsarja, LitM Terveystieteiden väitöskirjatutkija
LisätiedotPuutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja
Lisätiedot1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26
SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun
LisätiedotLVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset
LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen
LisätiedotLuontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen
Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen Liisa Tyrväinen, professori METLA Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia seminaari 29.4.2014 Finlandia-talo, Helsinki Taustaa Stressiin ja vähäiseen
LisätiedotAivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!
Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa PehmoGIS-tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista Anna Broberg YTK/ Aalto-yliopisto Mapita Oy Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille
Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa
LisätiedotKaupunkien metsät elvyttävät
Kaupunkien metsät elvyttävät Liisa Tyrväinen & Ann Ojala Metsäntutkimuslaitos Kaupunkikestävyyttä uudelleen muotoilemassa 18.4.2012 Helsingin yliopisto Luonnon käytön terveyshyödyt Kaupunkiympäristössä
LisätiedotLUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen
LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotLuonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin
Luonto tutkimuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytäntöihin 22.1.2015, Kuopio Luonto liikuttamaan -hankkeen päätösseminaari Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut
LisätiedotGreen Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin
Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ EDISTÄÄ PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA ELPYMISKOKEMUSTEN KAUTTA
LUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖ EDISTÄÄ PSYYKKISTÄ HYVINVOINTIA ELPYMISKOKEMUSTEN KAUTTA Sini Kivimäki Psykologian pro gradu -tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Elokuu 2012
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotLUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN YHTEYS RAPORTOITUIHIN SAIRAUSOIREISIIN
LUONTOYMPÄRISTÖJEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN YHTEYS RAPORTOITUIHIN SAIRAUSOIREISIIN Hanna Jääskeläinen Psykologian pro gradu tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
LisätiedotYhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?
Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä,
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLuonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille
Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille Kati Vähäsarja Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin 18.8.2016 Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kati Vähäsarja, LitM (2001) Tutkija JKL yliopisto/liik.tiet.
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLuontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja
Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Green Care Psykologisia tavoitteita Mielialan kohentaminen Stressistä palautuminen
LisätiedotTulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta
Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen
LisätiedotLuonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).
Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla
LisätiedotSuomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke
Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Luonnonvarakeskus Green Care -toimintatapa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muu hyvinvointipalvelu,
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotMetsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke
Metsän aineettomat arvot Leena Sikkilä Tietometsä-hanke Aineettomat arvot ovat usein sellaisia, joiden rahallista arvoa on joskus hankala määrittää. Aineettomia arvoja ovat mm. Metsien virkistyskäyttö,
Lisätiedot