Luonnon hyvinvointivaikutukset

Transkriptio

1 Luonnon hyvinvointivaikutukset , YM, Finlandia-talo Kalevi Korpela Psykologian professori Yhteiskuntatieteiden tdk, TaY

2 epidemiologiset kokeelliset kysely-, haastattelu- interventiotutkimukset

3 haittojen vähentyminen voimavarojen palautuminen voimavarojen rakentaminen

4 objektiivisesti mitatun asuinalueen viheraluemäärän yhteys itsearvioituun mielenterveyteen, erityisesti masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen kokonaiskuolleisuuteen koettuun fyysiseen terveydentilaan Osassa tutkimuksista yhteydet riippuvat iästä, sukupuolesta tai sosioekonomisesta asemasta. Pääosa poikkileikkaustutkimuksia; syysuhteen suunta epävarma!

5 Pitkittäistutkimus: elämäntyytyväisyys, mielenterveys, mielenterveys + liikunta Kaksostutkimus: depressio

6 Three hypothetical temporal patterns in mental health improvement following moves to greener urban areas. Note: T 1 and T+1 are annual data collection time points immediately prior to and succeeding the time of the move to a greener area. T 2 is the annual data collection time point preceding T 1, and T+2 and T+3 are the annual data collection time points succeeding T+1. Published in: Ian Alcock; Mathew P. White; Benedict W. Wheeler; Lora E. Fleming; Michael H. Depledge; Environ. Sci. Technol. 2014, 48, DOI: /es403688wCopyright 2013 American Chemical Society

7 verenpaineen ja sydämen sykkeen lasku sekä sykevälivaihtelun edulliset, rentoutumista osoittavat muutokset melu ja ilmansaasteet

8 keskittyminen eli suunnatun tarkkaavuuden ylläpito ja työmuistia vaativa tehtäväsuoriutuminen positiivisten tunteiden lisääntyminen rauhallisuus ja energisyys negatiivisten vähentyminen viha, suru, ahdistuneisuus ja uupumus

9

10 Puistojen ja metsien läheisyys, saavutettavuus, turvallisuus ja miellyttävyys + liikunnan määrä luontoliikunta enemmän hyvinvointihyötyjä

11 puutarhanhoito viher- ja puutarhaterapia metsäterapiakävelyt

12 Interventiotutkimus työelämässä (TaY): satunnaistettu koe, jossa 153 tieto- ja koulutusalan työntekijää 8 työpaikasta osallistui 10 peräkkäisen työpäivän ajan 15 min. lounastunnistaan taukoryhmiin. Ryhmät sekä keväällä että syksyllä. 1) puistokävely (N = 51), 2) rentoutusharjoitus (N = 46) ja 3) kontrolliryhmä (N = 56). Mittaukset 2 x vko (ti, to)

13 Vastaajat arvioivat 4 krt/pv (8 pv) SMS-tekstiviestien ja kyselylomakkeen avulla Sekä rentoutuminen että puistokävely (syksy) tuottivat myönteisiä muutoksia (rentoutuneisuus ja elinvoimaisuus lisääntyi, väsymys väheni) kontrolliryhmään nähden erityisesti lounastauon jälkeen, lisäksi puistokävely tuotti vahvemmin työstä irtautumisen ja lounastauosta nauttimisen kokemuksia ja puistokävelyn myönteiset vaikutukset olivat johdonmukaisempia koko interventiojakson ajan ja kestivät myös pidemmälle iltapäivään.

14 Verenpaine laski molemmilla interventioryhmillä iltapäivällä; puistokävelyryhmällä lasku hieman voimakkaampi. Erot eivät enää näkyvissä koejakson jälkeisissä seurannoissa.

15 Luontoaltistuksen hyvinvointivaikutusten teoreettiset selitysmallit Deterministiset suorat vaiktukset Merkitykset ja psyykkinen itsesäätely

16 Korpela. K. M., Klemettilä, T., & Hietanen, J. K. (2002). Evidence for rapid affective evaluation of environmental scenes. Environment and Behavior, 34, Primer stimuli 150 ms (0,15 sek.) Target stimuli 250 ms (0,25 sek.) + Ääni tai kasvot: viha, inho, ilo Ärsykkeiden välinen viive ms tai ms

17

18

19

20

21

22 Response time (ms) SOA 200 ms Target expression Angry Joyful Urban Nature Primer category Korpela, Klemettilä, & Hietanen (2002)

23 Hietanen, J. K., Klemettilä, T., Kettunen, J. E., & Korpela, K. M. (2007). What is a nice smile like that doing in a place like this? Automatic affective responses to environments influence the recognition of facial expressions. Psychological Research, 71,

24 Response Time (ms) SOA 200 ms Expression happine ss disgust Primer category Korpela, Klemettilä, Kettunen, & Hietanen (submitted) Hietanen, Klemettilä, Kettunen, & Korpela (2007)

25 Response Time (ms) SOA 1000 ms Primer category Hietanen, Klemettilä, Kettunen, & Korpela (2007)

26 Control

27 Control

28 Annos-vaste-suhde. Mitä, jos ihmisille todella kirjoitetaan mielipaikkakäynti-resepti? Yhteys koettuun terveyteen? -> kenttäkoe, päiväkirjatutkimus Päiväkirjatutkimuksen kolmen koeryhmän keskimääräiset elpymiskokemukset (ROS) yli kaikkien päivittäisten paikkakäyntien 5 päivän ajalta. Korpela, K. & Ylén, M. (2009). Effectiveness of favorite place prescriptions - A field experiment. American Journal of Preventive Medicine, 36, doi: /j.amepre

29 Elpymiskokemukset koeryhmittäin 5 pv:n koejaksolla. Korpela, K. & Ylén, M. (2009). Effectiveness of favorite place prescriptions - A field experiment. American Journal of Preventive Medicine, 36, doi: /j.amepre

30 Terveyskäyttäytymisen muuttaminen ja liikunnan määrän lisääminen väestössä rakenteelliset, siis ympäristön rakenteeseen liittyvät ja lainsäädännölliset keinot laajat tiedottamiskampanjat tai yksilöllinen neuvonta.

31 Sallis et al. (2016). Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. The Lancet osallistujaa Liikuntaa mitattiin elektronisella askelmittarilla, jota pidettiin 4-7 päivää Paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla mitattiin asuntotiheys, katuristeyksien määrä, julkisen liikenteen pysäkkien tiheys, puistojen lkm, maankäyttötapojen moninaisuus etäisyys lähimpään julkisen liikenteen pysäkkiin.

32 Fyysisen aktiivisuuden ennustajat: + puistojen lkm + katuristeyksien määrä, + asuntotiheys, + julkisen liikenteen pysäkkien tiheys 0 maankäyttötapojen moninaisuus (mixed land use) 0 etäisyys lähimpään julkisen liikenteen pysäkkiin min. / vko 45% 59% / 150 min/vko.

33 Asian toinen puoli on luontoympäristöjen saavutettavuuden ja ihmisten luontosuuntautuneisuuden keskinäinen suhde luontosuuntautuneisuus vs puistojen saavutettavuus kilometrin säteellä kotoa puistossa käymisen useus ja siellä vietetty aika -> luontosuhteen opettaminen, vahvistaminen?

34

35 Lokakuussa 2013 The Center for Health and the Global Environment (CHGE) at the Harvard School of Public Health kutsui 20 kansainväl. eri alojen asiantuntijaa keskustelemaan terveyttä edistävistä luontoympäristöistä. Africa, J., et al. (2014). The Natural Environments Initiative: Illustrative Review and Workshop Statement. Center for Health and the Global Environment at the Harvard School of Public Health. urces/paper-naturalenvironmentsinitiative_0.pdf

36 Julkaistu , Finlandia-talo, Hki. handle/10138/153461

37 Lähdeviitteitä De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S., & Kinnunen, U. (2017). Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of Environmental Psychology, 51, Korpela, K. Nummi, T. Lipiäinen, L., De Bloom, J. Sianoja, M., Pasanen, T., & Kinnunen, U. (2017). Nature exposure predicts employee well-being trajectory groups across two years. Journal of Environmental Psychology, 52, Lanki, T., Siponen, T., Ojala, A., Korpela, K., Pennanen, A., Tiittanen, P., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T., & Tyrväinen, L. (2017). Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment. Environmental Research, 159, Torrente, P., Kinnunen, U., Sianoja, M., De Bloom, J., Korpela, K., Tuomisto, M., & Lindfors, P. (2017). The effects of relaxation exercises and park walks during workplace lunch breaks on physiological recovery. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 2(1): 2,