Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan

Transkriptio

1 Metsän hyvinvointivaikutukset tutkimusten mukaan Liisa Tyrväinen, professori METLA Metsä hyvinvoinnin lähteenä -seminaari , luontokeskus Haltia, Espoo

2 Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet kuten masennus, uupuminen, ylipaino ja diabetes ovat kehittyneissä maissa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Luontoympäristössä oleskelun ja liikkumisen merkitys omalle hyvinvoinnille? Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja viheralueiden vähentyessä on luontoalueiden kokonaistarjontaa ja laatua pohdittava aiempaa perusteellisemmin. Tutkimuksellinen näyttö terveys- ja hyvinvointihyödyistä?

3 Terveyshyödyt monen tekijän summa Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä. Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä. Laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon

4 Vaikutukset psyykkiset hyvinvointiin elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001, 2010).

5 Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Mieliala paranee niin vapaa-aikaan kuin opiskeluun sekä työhön liittyvän luonnonkäytön kasvaessa. Selvä vaikutus saadaan kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk (Tyrväinen ym. 2007). 5

6 Missä helsinkiläisten ja tamperelaisten mielipaikka sijaitsee (Tyrväinen ym.2007)? 50 % Metsä- ja luontoalueet Rakennetut viheralueet Ranta-alueet Toiminnalliset viheralueet Kaupunkikohteet Osuus vastaajista (kotoa enintään 15 km päässä)

7 Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset Kenttäkokeet Japanissa: metsäisen ulkoilualueen käytön vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön (esim. Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013). Verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toiminnan lisääntyminen metsässä.

8 Vastustuskyvyn paraneminen Pidemmillä luontoretkillä ihmisen vastustuskykyä parantavaa vaikutusta. Ns. tappajasolujen (killer cells) aktiivisuuden ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä veressä suurempi metsäkävelyjen kuin kaupunkikävelyjen jälkeen (Li, 2010). Luontokontakti ja luontoalueiden läheisyys asuinympäristössä vähentävät sairastumista allergioihin (Hanski ym. 2012) 8

9 Lähde: Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T Access to green areas- a case study in Helsinki. Urban Forestry and Urban Greening 6(4): Helsinkiläisten lähiulkoilu 9 Viheralueiden määrän ja etäisyyden vaikutus lähivirkistyskertoihin viheralue 60%, etäisyys 0km viheralue 60%, etäisyys 0.5km viheralue 30%, etäisyys 1km viheralue 25%, etäisyys 2km 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Lähiv irkistyske rtoja v iikossa

10 Luonto- ja kaupunkiympäristön suhtellinen vetovoimaisuus: asukasluokittelu (Hki ja Tre) Kaupungin vetovoimaisuus Suuri Aidot urbaanit (5 %) Tavalliset urbaanit (22 %) Urbaanit luontoihmiset (8 %) Tavalliset luontoihmiset (21 %) 1 5 Muut (25 %) Aidot luontoihmiset (19 %) Vähäinen Tyrväinen ym Vähäinen Luonnon vetovoimaisuus Suuri

11 Asukasluokkien väliset erot Asuinpaikan valintatekijät % Aidot luontoihmiset Urbaanit luontoihmiset Aidot urbaanit Tavalliset luontoihmiset Tavalliset urbaanit Muut Rauhallisuus ja turvallisuus (p = 0,000) Liikenneyhteydet (p = 0,002) Palveluiden läheisyys Viheralueiden läheisyys ja määrä Etäisyys keskustasta (p = 0,000) (p = 0,000) (p = 0,000) Mainittu kolmen tärkeimmän joukossa

12 Millaiset luontoalueet edistävät terveyttä? Hyvinvointia voidaan ylläpitää säännöllisellä lähiluontoalueiden käytöllä tai luontomatkoilla maaseudulle. Mieluisilla, usein metsässä kulkevilla liikuntareiteillä, ranta-alueilla ja laajemmilla ulkoliikunta-alueilla koetaan vahvempaa elpymistä kuin mielipaikaksi mainituissa puistoissa ja rakennetussa ympäristössä (Korpela ym. 2010). Mahdollisuudet virkistyskokemuksiin voivat muuttua olennaisesti luontoalueiden pirstoutuessa rakentamisen myötä ja pienentyessä tai esimerkiksi metsien hakkuiden myötä (esim. Tyrväinen ym. 2007).

13 Millaisista luontoympäristöistä pidetään? Maisema-arvostustutkimuksissa arvostetuimpia luontotyyppejä vesistöt ja luonnonmukaiselta näyttävät metsäalueet (Tyrväinen ym. 2001, Silvennoinen ym. 2002, Karjalainen 2006). Uudistushakkuiden maisemamuutokset koetaan kielteiseksi. Metsien käsittelyn jälkiä ei toivota näkyvän Varttuneet, täysikasvuiset, järeät metsät Näkyvyys ja kulkukelpoisuus tärkeitä Maiseman vaihtelevuus arvostettua Turvallisuuden kokemus

14 Meneillään olevat tutkimukset LVVI-kyselytutkimus: Terveys, hyvinvointi ja liikunta luonnossa Tutkimustavoitteet: Mitä lisäarvoa luonnossa liikkuminen tuo hyvinvoinnille? Mittareita: Koettu terveys, fyysinen aktiivisuus, liikunnan jakautuminen eri ympäristöihin, viimeisimmän neljän viikon ajan tuntemukset, viimeisimpään liikuntakertaan liittyvät tuntemukset

15 Emotionaalinen hyvinvointi & Ulkoilu Multiple mediator model, LVVI 2, n=3060 Ulkoiluun käytetty aika Viimeisimmän ulkoilukerran elvyttävyyskokemukset Ulkoiluseura Emotionaalinen hyvinvointi Ulkoilukerran kesto Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Tyrväinen, L., Paronen, O. Analysing the mediators between naturebased recreation and emotional well-being. Accepted to the Journal of Environmental Psychology.

16 +Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) (SA ) Metla & THL & TaY yhteishanke tuottaa tietoa: 1)viheralueiden tarjonnan vaikutuksesta asukkaiden terveyteen (GIS data, kyselytutkimus) 2)viheralueiden määrän, laadun ja käytön vaikutuksista asukkaiden terveyteen 3) lyhytaikaisten viheralueilla käyntien fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista 4) tulosten soveltamismahdollisuudesta yhdessä suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa

17 Kenttäkoe Helsingissä Koehenkilöt oleskelivat ja kävelivät erilaisissa ympäristöissä Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja sykevaihtelu, syljen kortisoli Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys (Restoration Outcome Scale, ROS), elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS) Mitattiin myös melu ja ilmansaasteet Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto) Kaupunkimetsä (Keskuspuisto) Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)

18 Tutkimusympäristö Keskuspuisto 18

19 Ydinkeskustan tutkimusympäristö 19

20 Tuloksia: Restorative Outcome Scale and Subjective Vitality Scale

21 Johtopäätöksiä (Tyrväinen ym. 2013) Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen). Kaupunkipuistolla ja metsällä lähes samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäalueen elvyttävä vaikutus hieman parempi. Kortisolipitoisuuksissa ei havaittu eroja.

22 LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km Ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemapolku Ikaalisten Kylpylään on valmistunut Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemaympäristö. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Anna hartioittesi rentoutua. Havainnoi maiseman laadun muutosta ja kuulostele äänien muutosta verrattuna tähän asti kulkemaasi reittiin. Katsele ympärillesi ja anna katseesi hakeutua itsestään johonkin miellyttävään kohtaan maassa, metsässä tai taivaalla. Unohdu katselemaan ympärillesi ja anna itsesi lumoutua. Jatka rauhallista hengittämistä.

23 Voimapolku Suurin osa (74%) Voimapolulla vierailleista oli melko tai erittäin tyytyväisiä polkuun. Valtaosa vastaajista (88%) oli vähintään kohtalaisen halukas tulemaan Voimapolulle uudestaan. Lähes kaikki (90%) olivat valmiita suosittelemaan sitä tuttavalleen varsinkin stressistä palautumiseen ja mielialan kohentamiseen esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen tai lomalla. Photo: Katja Viitala/Metla Vattulainen, K., Sarjala, T., Savonen, E-M. & Korpela, K. (2011). Restorative periences from forest: Questionnaire study about forest train. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute,

24 Terveysluontopolku Helsinki Vartiosaari Vaihtelevissa luontotyypeissä ja maisemissa polveileva 2,5 km pitkä polku. Elämyksellinen teksti hyödyntää paikallisia erityispiirteitä ja antaa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Kohteita polussa on 14. Näitä ovat mm. kotkansiipilehto, hiidenkirnu, tallimiljöö, vartiokallio ja metsäkirkko. Polun reititys mukailee Vartiosaaren aiempaa luontopolkua, joka on palkittu Suomen parhaimpana.

25

26 Luonto-hyvinvointi-terveys alan yhteistyö Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta hanke kanssa. Metla/Tyrväinen ja SYKE/Jäppinen) Suomen Kulttuurirahaston apurahalla järjestetään kaksi tutkijoille tarkoitettua tieteidenvälistä työpajaa, kaksi suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden yhteisestä työpajaa sekä yksi medialle suunnattu seminaari

27 Yhteenveto Ei riittävästi tietoa mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia tai siitä, millaiset ympäristöt ovat erityisesti hyvinvointia lisääviä Ketkä hyötyvät luontoympäristöjen käytöstä (esim. luontosuhteen vaikutus?) Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista eniten näyttöä, mutta vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vielä vähän). Annos-vaste suhde tunnetaan puutteellisesti (interventiotutkimukset!). Tulosten hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa, terveyden edistämistyössä ja luontomatkailussa laaja-alaisen yhteistyön kautta!

28 Kiitokset!