Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Transkriptio

1 Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi Riikka Paloniemi, Jenny Hölttä, Leena Kopperoinen, Maija Tiitu, Ville Helminen, Timo Assmuth, Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE

2 Esityksen rakenne Viherrakenteen merkitys hyvinvoinnin lisääjänä Suhde SYKEn tavoitteisiin Viherrakenne maakunta ja kaupunkitasolla Viherrakenteen tulkinnasta viisaiksi päätöksiksi 2

3 Euroopassa laajaa kiinnostusta ja aktiivisuutta Nature-Based Solutions, luontopohjaiset ratkaisut Tavoitellaan kestävää kasvua, hyvinvointia ja globaalia kilpailukykyä Ratkaisuja monenlaisiin ympäristö-, talous- ja sosiaalisiin ongelmiin Erilaisia ratkaisuja, ml. tietoon pohjautuvia Kaupunkiympäristöissä, luontopohjaisten ratkaisujen yhteydessä koko ympäristön hoitoon 3

4 Luonto luo viihtyisyyttä Lähes puolella helsinkiläisistä ja tamperelaisista lähialueen mielipaikka sijaitsee metsä- tai muulla luonnonmukaisesti hoidetulla luontokohteella (Tyrväinen & Korpela 2009). Joka viidennen mielipaikka rakennettu viheralue tai ranta-alue Viheralueita lähellä olevat asunnot ovat suosittuja ja kalliimpia kuin muiden alueiden asunnot (esimerkit Salossa ja Joensuussa). Tyrväinen, L. ja Korpela, K. (2009). Luonnosta terveyttä onnistuneella kaupunkisuunnittelulla. Teoksessa: Faehnle M., Bäcklund P., Laine M. (toim.). Kaupunkiluontoa kaikille Ekologinen ja kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Helsingin kaupungin tietokeskus 2009 /6. 4

5 Luonto kannustaa liikkumaan Helsinkiläisessä tapaustutkimuksessa lähes 97 % vastaajista ilmoitti harrastavansa jonkinlaista ulkona liikkumista (kävely, juoksu ja pyöräily). (Neuvonen ym. 2007) Etäisyyden vaikutus koettuun hyvinvointiin vaihtelee eri asuinalueilla lähiöasukkailla lyhyt etäisyys metsään lisäsi ulkoiluaktiivisuutta ja oli yhteydessä hyvään koettuun hyvinvointiin lisääntyneen aktiivisuuden kautta kun taas keskustassa asuvilla vastaava yhteys ei ollut niin merkitsevä Sen sijaan työ-, koulu- ja asiointimatkoilla oli selvä yhteys keskustassa asuvien henkilöiden hyvinvointiin > viheralueiden merkitys osana arki- ja hyötyliikuntaa. Kuva: Pirjo Ferin Neuvonen M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. (2007). Access to Green Areas and the Frequency of Visits A Case Study in Helsinki. Urban Forestry & Urban Greening 6:

6 ja luo terveyttä Riippumatta luontotyypistä kaikki virkistysympäristöt parantavat mielialaa ja tehtävistä suoriutumista, elvyttävät stressistä ja parantavat tarkkaavaisuutta rakennettuja ympäristöjä enemmän. Luonnonympäristössä oleskeluun liittyy myös fysiologisia muutoksia, kuten sydämen sykkeen ja ihon sähkönvälityskyvyn vaihtelu sekä alentunut verenpaine, lihasjännityksen ja elimistön stressihormonien pitoisuudet. Tutkimusten mukaan myönteiset hyvinvointivaikutukset toteutuvat parhaiten toistuvilla käynneillä ja mielipaikoissa luontoalueiden tulee olla monipuolisia ja lähellä käyttäjiä Kuva: Riikka Paloniemi 6

7 7

8 8

9 Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut EKOUUMA Ekosysteemipalveluiden tarjonta (kuvassa) ja kysyntä kartoitettiin paikkatietoanalyysein Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viherrakenneteeman valmistelussa

10 Viherrakenne ekosysteemipalveluiden tuottajana EKOUUMA Uudenmaan viherrakenteen avainalueiden ekosysteemipalveluiden tarjonta arvioitiin GreenFramemenetelmällä ja kysyntä paikkatietopohjai sella Internetkyselyllä (Harava-työkalu) EkoUuma-hanke; rahoittajina Uudenmaan liitto, YM ja SYKE Arvioitiin myös viherrakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia muutosvoimia Lisätietoja: 10

11 Viheralueet kaupungissa 11

12 Viherrakenteen hyödyntäminen erilaisissa kaupunkirakenteissa Kosonen, L. (2007) Kuopio 2015: Jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupunki. Suomen ympäristö 36/2007, Rakennettu ympäristö. Helsinki: Ympäristöministeriö. 12

13 Tukeeko rakennetun ympäristön viherrakenne työmatkaliikkumista? Millainen ympäristö kannustaa työmatkaliikuntaan? Onko vaikutusta sillä, millä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeellä ja minkälaisen kävely- ja pyörätieverkoston äärellä henkilö asuu? Asuinpaikka yhdyskuntarakenteen kävelyvyöhykkeellä on yhteydessä työmatkaliikunnan yleisyyteen Eroaako suomalaisten innokkuus kulkea töihin kävellen tai pyörällä hollantilaisista? Built Environment and Green Areas as Determinants for Cycling and Walking among Finns and Dutch A Longitudinal Study Using Geographic Information Systems (BEGACYS) Lisätietoja: Leena.Kopperoinen@ymparisto.fi Kuva: Riku Lumiaro 13

14 Kuinka huomioida ekosysteemipalvelut ja viherrakenne kaupunkisuunnittelussa? Kaupunkiseudullisten paikkatietomittareiden hyödyntäminen Konkretisoidaan ekosysteemipalveluita Tärkeää myös vuoropuhelu, jolla saatetaan kaupungin hallintokuntia keskustelemaan ja tavoittelemaan yhteistä päämäärää Esimerkkinä Tampereen seudun kaavoitus Lisätietoja EVITA-hankkeesta: 14

15 Osallistavat paikkatietomenetelmät Virkistysmahdollisuudet ja kulttuuriset ekosysteemipalvelut ja niiden saavutettavuus Kansalaisten kokemukset; esimerkiksi Harava-kyselyllä tai kaavanäyttelyissä keräämällä ESTIMAP; perustuu Recreation Opportunity Spectrum-menetelmään Lisätietoja OpenNESS-hankkeesta: 15

16 Säilyvätkö maankäytön suunnittelulle alussa asetetut tavoitteet läpi suunnitteluprosessin? Ekosysteemipalvelukäsitteen on ajateltu edistävän luonnon tuottamien hyötyjen kokonaisvaltaista ymmärtämistä maankäytön suunnittelussa Suunnittelulle voidaan asettaa tavoitteita luontoarvojen säilyttämiseksi ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseksi kestävällä tavalla Asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan välttämättä siirry suunnitteluprosessissa vaiheesta toiseen Lisätietoja BESAFE-hankkeesta: Kuvat: copyright Sipoon kunta 16

17 Apua kaupunkiseutujen viherrakenteen suunnitteluun: SYKE Policy briefs

18 Kiitos! Kuva: Janne Ulvinen / YHA kuvapankki 18