Urbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään

Transkriptio

1 Urbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus LÄHIKALASTUSSEMINAARI marjo.neuvonen@luke.fi

2 Esityksen sisältö Mitä tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa viherympäristöjen terveyshyödyistä? Minkälaista tutkimusta Suomessa? Keskustelua tulevaisuusnäkökulmasta

3 Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä hetkellä merkittävimpiä riskitekijöitä monille sairauksille. Väestöstä vain noin 10% liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ilmansaasteet, melu, pitkittyneet hellejaksot uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia Noin 70% Euroopan väestöstä elää urbaanissa ympäristössä Luke/Erkki Oksanen

4 Luonto, ihminen ja hyvinvointi Luonnon virkistyskäyttö perinteisesti luonnonvara-alan tutkimuskohde: Seurannat ja käyttömuotojen yhteensovittaminen, luonnonvarapolitiikka Laajempi näkökulma: Hyvinvointi: kokemukset, fysiologiset muutokset Miten hyvinvointivaikutuksia saadaan? Mekanismien ymmärtäminen. Minkälaiset ympäristöt lisäävät hyvinvointia?

5 Yhteistyö ja monitieteisyys: THL (liikunta ja ympäristötieteet), Tampereen yliopisto, Tilastokeskus, sekä FFPRI Forestry and Forest Products Research Institute Japan Rahoittajat: Suomen Akatemia, ministeriöt YM, OKM, MMM ja EU Aineistot: Kyselytutkimukset, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) seurantatutkimus Helsingissä toteutettu kenttäkoe, mukana fysiologisia mittauksia

6 Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa Viherympäristöt - Tuottavat psykologisia hyötyjä stressin lieveneminen ja rentoutuminen - kohentavat mielialaa, auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan ja edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä - vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa) - vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa - lisäävät fyysistä aktiivisuutta - vähentävät altistumista ilmansaasteille, melulle ja kuumuudelle

7 Entä vesiympäristöt mukana? Maisemapreferenssit, maisemasuunnittelu => ympäristöt, jossa vesielementti koetaan miellyttävämmäksi Kirjallisuus vesiympäristöjen tuottamista terveyshyödyistä liittyy stressistä palautumiseen => Elpyminen vahvinta laajoilla metsä- ja virkistysalueilla sekä ranta-alueilla Veden laadun vaikutus uintikertoihin: asukkaiden tai matkailijoiden kokema hyöty suurempi laatuvesissä Metsähallituksen selvityksessä kalastusmatkailijoiden psyykkinen hyvinvointi lisääntyi. Mittauksessa mukana sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä hyvinvointivaikutuksia. Lähteet: Lankia, T., Neuvonen, M., Pouta, E Effects of water quality changes on recreation benefits in Finland: Combined travel cost and contingent behavior model. Submitted MS. Kaikkonen, H., Rautianen, M Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa metsästäjät ja kalastajat. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 209 Korpela, K., Ylen, M., Tyrväinen, L., Silvennoinen, H Favorite green, waterside Health Promotion Int. 25: Völker, S., Kistemann, T The impact of blue space on human health A Review. doi: /j.ijheh White, M., Smith, A., Humphryes, LK., Pahl, S., Snelling, D Blue space: The importance of water doi: /j.jenvp Kuvat: Marjo Neuvonen, Erkki Oksanen / Luke

8 Ketkä hyötyvät? 96 % (15 74-vuotiaasta väestöstä) harrastaa ulkoilua ja ulkoilun harrastamisen väestöryhmien väliset erot ovat pienet Suomalaiset ulkoilevat luonnossa mielellään ympärivuotisesti ja heillä on keskimäärin 13 erilaista ulkoiluharrastusta. Luontoon lähdetään keskimäärin kaksi tai kolme kertaa viikossa. Lähes kolmannes (31%) ulkoilee joka päivä. Lähiulkoilun merkitys on suuri sillä valtaosa ulkoilukerroista suuntautuu kodin lähelle ja kävelyetäisyydelle Lähde: Lähde: Sievänen, Tuija & Neuvonen, Marjo Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja 212. Vantaa: Metsäntutkimuslaitos. 8 Marjo Neuvonen

9 Kalastus on yksi suosituimmista lähiulkoiluharrastuksista Vesiin liittyvät ulkoiluharrastukset Uinti Veneily Kalastus osallistumisosuus, % väestöstä Käyttömahdollisuus, % 15-74v. väestöstä Kalastusvälineet: 54 % Pienvene tai kanootti: 34 % aikuisväestöstä Lähde: Sievänen, Tuija & Neuvonen, Marjo Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja 212. Vantaa: Metsäntutkimuslaitos

10 Vaikutusmekanismien ymmärtäminen Luonto vaikuttaa mielen hyvinvointiin suoraan aistien välityksellä. Luonto houkuttaa liikuntaan tai sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka osaltaan tukevat henkistä hyvinvointia. Tutkimuksessa ulkoilun hyödyt vahvistuivat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäsivät mm. onnellisuuden ja tyyneyden tunnetta. Luontoympäristöllä oli suurempi vaikutus hyvinvointiin kuin ulkoiluseuralla tai ulkoilukerran kestolla. Ulkoiluun käytetty aika Viimeisimmän ulkoilukerran elvyttävyyskokemukset Ulkoiluseura Ulkoilukerran kesto Emotionaalinen hyvinvointi Lähde: Korpela, Kalevi, Borodulin, Katja, Neuvonen, Marjo, Paronen, Olavi & Tyrväinen, Liisa Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37:

11 Luonnon läheisyys aktivoi ihmisiä liikkumaan enemmän Koettuun terveyteen vaikuttavia tekijöitä esikaupunkialueella tai taajamissa asuvilla Lähde: Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., Tyrväinen, L Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of outdoor recreation and tourism, Marjo Neuvonen

12 Koettuun terveyteen vaikuttavia tekijöitä keskusta-alueella asuvilla Lähde: Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., Tyrväinen, L Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of outdoor recreation and tourism,

13 Viherympäristöjen määrän, laadun ja sijainnin yhteys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen GreenHealth-projekti ja Japani-Suomi tutkimusyhteistyö: Stress-reducing qualities of urban green areas (Johtaja: Prof. Liisa Tyrväinen) ) Tutkimusympäristöt Kaupunkimetsä (Helsingin keskuspuisto) Suurehko puistoalue (Alppipuisto) Vilkas keskusta-alue (Helsinki) 13 Kuvat Erkki Oksanen

14 Elvyttävät ympäristöt Palautuminen stressistä työpäivän jälkeen oli selvästi nopeampaa kaupunkipuistossa ja laajemmalla metsäalueella kuin kaupungin keskustassa. Metsä oli elvyttävyydeltään osallistujille mieluisin paikka. Lähde: Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Tsunetsugu, Y., Kawaga, T. & Lanki, T The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 38: Marjo Neuvonen ja Ann Ojala

15 Blue wellbeing, Blue care? Luonnonvarakeskuksessa tutkimusteema on tunnistettu: Sininen biotalous (Blue Bioecomy) Blue Care toiminnassa hyödynnetään rannikon ja saariston sekä muiden vesistöjen hyvinvointia edistäviä ja oppimista tukevia vaikutuksia. pyritään myös lisäämään ymmärrystä vesistöistä ja vesiekosysteemien merkityksestä. toiminta tapahtuu luonnollisissa vesiympäristöissä, joissa luonto voidaan kokea kaikilla aisteilla Merenkurkun Blue Care konsepti, jossa eri toimijat (yrittäjät, tutkimus, ELY, kehittäjät) mukana Yhteyshenkilö ja lisätietoja: Pia Smeds,

16 Yhteenvetoa Tutkimuksen valossa lähellä sijaitsevat ulkoilu- ja viheralueet ovat merkittävä hyvinvointia tukeva resurssi, joka tulee suunnittelussa huomioida Vesialueet nähdään vetovoimatekijänä ja samat hyvinvointihyödyt nähtävissä myös vesien virkistyskäyttöön liittyen: Alueiden hyvä saavutettavuus lisää luontoliikuntakertojen määrää ja on sitä kautta yhteydessä terveyteen Yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja stressistä palautumiseen Tietotarpeita: kalastuksen harrastamisen hyvinvointi- ja terveyshyödyistä on tutkimustietoa vähän

17 Keskustelua tulevaisuusnäkökulmasta Virkistyskäytön seurannan tulosten valossa kalastusharrastuksen suosio näyttää aika vakaalta Kiinnostaa edelleen myös nuoria, kasvua alle 10v. ryhmässä (Vapaa-ajankalastus 2014) Monipaikkainen asuminen tai vapaa-ajan asuntojen käyttö suosivat kalastuksen harrastamista Ajankäytön haasteet - Ihmiset hakevat nopeaa virkistymistä, mikä suosii lähellä tapahtuvaa virkistäytymistä: lähikalastus Esteitä Kaupungistumisen haasteet: Rantojen sulkeutuneisuus esim. ranta-alue yksityiskäytössä, rantojen rakentaminen: rannoilta tapahtuvan kalastuksen mahdollisuudet Vesien laatu heikkenee => vaikutus virkistyskokemukseen Lähde: Neuvonen et al Luonnon virkistyskäytön tulevaisuus : asiantuntijatyöpajojen näkemyksiä

18 Koosteita tutkimustiedosta Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen ( ) tulokset ja toimenpidesuositukset (ilmainen pdf): The health and social benefits of nature and biodiversity protection : Reports for the European Commission: Final report (tähän teemaan erityisesti luvut 6-8) The health and social benefits of nature and biodiversity protection: Executive summary Urban green spaces and health - a review of evidence (2016) data/assets/pdf_file/0005/321971/urban-green-spaces-and-health-review-evidence.pdf

19 Itse pyydetty kala maistuu parhaimmalle Kiitos! 19 Kuva: Marjo Neuvonen