Lähiympäristön merkitys liikkumiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähiympäristön merkitys liikkumiselle"

Transkriptio

1 Lähiympäristön merkitys liikkumiselle Tomi Mäki-Opas Erikoistutkija, FT Väestön terveyden tila -yksikkö Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 1

2 Liikkumattomuuden ongelma vieläkin ratkaisematta? Vähäinen liikunnasta aiheuttaa monia kansantauteja, ennen aikaisia kuolemia, ja lyhentää elinikää Arviolta joka toinen henkilö maailmanlaajuisesti ja joka kolmas Suomessa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten liikkumisesta tulisi luonnollinen osa jokapäiväistä elämää Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 2

3 Lähiympäristön merkitys hyvinvoinnille Lähiympäristön viheralueilla voi olla merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille Suojaavana tekijänä stressille ja mielenterveydellä kun viheralue on riittävän suuri (Van den Berg ym. 2010) Edistää koettua terveyttä ja elämänlaatua, vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisätä sosiaalisten kontakteiden määrään (Maas ym. 2008; Stigsdotter ym. 2010)» Viheralueilla voi olla tärkeä rooli myös sosiaalisen verkoston syntymiselle ja alueen identiteetille myös yksilön näkökulmasta Viheralueilla voi olla merkitystä myös sairastavuuteen lapsilla ja alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä (Maas ym. 2009) Yhteyttä viheralueiden ja hyvinvoinnin välillä ei kuitenkaan ole selitettävissä liikunta-aktiivisuuden kautta kun sosioekonomisia ja muita tekijöitä otettiin huomioon (Maas ym. 2008)» Entä Suomen kontekstissa, kun noin 36% aikuisista ja eläkeläisistä vielä useampi liikkuu vapaa-ajallaan luontoympäristössä! (Borodulin ym. 2011)» Luontoympäristö on myös tasa-arvoa edistävä liikkumispaikka Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 3

4 Onko lähiympäristöllä merkitystä liikunnan harrastamiseen - kävely ja pyöräily kautta Viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys ovat yhteydessä pyöräilyyn ja kävelyyn (Charreire ym. 2012, Hanibuchi ym. 2011, Winters ym. 2010, Fraser and Lock ym. 2010). Eri ympäristötekijöillä voi olla erilainen merkitys riippuen mistä lähtokohdasta yksilö liikkuu: virkistymis, kuntoilu, työmatka jne. (Sallis et al., 2006, Oliver et al., 2011, Van Holle et al., 2012) Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 4

5 Muut liikkumisen taustalla olevat tekijät Liikkumiseen vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema (koulutus, tulot, ammattiasema) ja siviilisääty Eri väestöryhmille voi jotkut ympäristöt olla tärkeämpi kuin toiset (Pearce and Maddison, 2011, Abraham et al., 2010, Keegan et al., 2012, Serrano-Sanchez et al., 2012). Sosiaaliset ympäristö ja verkostot ovat myös yhteydessä liikkumiseen (Trost ym. 2002, McNeill ym. 2006, Wendel-Vos ym. 2007) ja myös siihen minkälaisissa ympäristöissä liikutaan (Prins ym. 2012, Stephanie ym. 2011, Yu ym. 2011, Serrano-Sanchez ym. 2012) Taustalla voi olla myös muiden epäterveellisten elintapojen kasautuminen (ruokatottumukset, tupakointi ja alkoholin kulutus) voi vaikuttaa yhteyteen ympäristön ja liikkumisen välillä (Dagmar ym. 2011, Joseph ym. 2012). Kausaalisuudeen toteaminen ympäristön ja liikkumisen välillä on erittäin hankalaa ilmiön kompleksisuuden takia (Lee & Maheswaran 2010) Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 5

6 Elämme siis kompleksisessa ympäristössä Local Urban planning National Proximity (density, land use mix, access) International Connectivity (streets, sidewalks, bicycle-lanes) Social support (family and friends) MACRO LEVEL /PUBLIC POLICY PHYSICAL ENVIRONMENT SOCIAL/CULTURAL Ethnicity/Cul tural norms PERSONAL Age, Health, Skills, Preferences, Motivation, SEP Policies Distance: (home to work, to recreation) Time Constraints (work, family) Regulations Design (forests, streets, parks, facilities etc.) Laws Taxation Life-course & selection Adaption of socio-ecological model for physical activity among adults (Sallis et al 2006, modified) Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 6

7 Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (ATH) Poikittaistutkimus: Toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 (pilotti), valtakunnallinen vuodesta 2012 eteenpäin Mukana 20-vuotta täyttäneet ja vanhemmat Osallistumisaktiivisuus noin 65 %, Alueelliset otokset Turku (n=9000), Kainuu (n=9000) Pohjois-Pohjanmaa (n=8000) Koko Suomea edustava(n=5000) Koettu ympäristö ja itse-raportoitu liikunta-aktiiviisuus (kävely ja pyöräily) Useita taustatekijöitä mm. ikä, koulutus, terveyden tila Lisätietoja: Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 7

8 Tutkimusalueet ATH:ssa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaa, alue 2 Pohjois-Pohjanmaa, alue 1 Kainuu, alue 1 Kainuu, alue 2 Kainuu, alue 3 Turku Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 8

9 Koettu lähiympäristö, kysymys Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 9

10 Koettu lähiympäristö, kysymys Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 10

11 Liikuntakysymykset

12 TAULUKKO 1. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla sukupuolittain. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot ei haittaa vs haittaa (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyväi Tyytyväi tyytyväi tyytyväi nen nen nen nen Miehet % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset jalankulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus Naiset vaaralliset risteykset kulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja viikossa tekevien osuus 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien osuus Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 12

13 TAULUKKO 2. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla ikäryhmittäin. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyytyväinen vs ei tyytyväinen (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyvä Tyytyvä tyytyväi tyytyväi inen inen nen nen vuotiaat % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset kulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus vuotiaat vaaralliset risteykset kulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 13

14 TAULUKKO 3. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla koulutusryhmittäin*. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyyväinen vs ei tyytyväinen (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyväi Tyytyväi tyytyväi tyytyväi nen nen nen nen Matala koulutus % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset kulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus Korkea koulutus vaaralliset risteykset kulkuväylien liukkaus talvella huono valaistus Ilkivalta, rikollisuus liikenteen melu teollisuuden melu roskaisuus asuinalueen rumuus asuinalueen turvallisuus * Matala koulutus= peruskoulutus tai keskiaste, Korkea koulutus= Korkeakoulu tai ylempi 1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 14

15 Yhteenveto tuloksista: Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen näyttäisi olevan erilainen kun huomioidaan Liikkumismuoto Sukupuoli Ikäryhmä Koulutustaso Liikkumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä olivat kenties mm. Turvallisuus vapaa-ajalla liikkumiselle naisilla ja vapaa-ajan liikkumisen kannalta Rumuus/roskaisuus, melu ja liukkaus työmatkalla liikkumiselle Mutta mielenkiintoista myös ne lähiympäristön tekijät, jota eivät olleet yhteydessä liikkumiseen eri väestöryhmissä Melulla ja huonolla valaistuksella sekä asuinalueen rumuudella ei ollut merkitystä liikkumiseen alhaisen koulutuksen ryhmässä Asuinalueen turvallisuudella ei ollut merkitystä liikkumiselle vanhemmissa ikäryhmissä Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 15

16 Muistettava Aktiivisemmat liikkujat raportoivat enemmän haittoja kuin harvemmin liikkuvat: Työmatkaliikkujat (miehet ja korkeasti kouluttautuneet): liukkautta, melua, rumuutta, roskaisuutta vuotiaat naiset: vaarallisia risteyksiä, melua Subjektiivinen kokemus lähiympäristöstä, johon voi vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin tarkasteltiin nyt Tulokset alustavia ja exploratiivisia Tarvitaan tarkempia tilastollisia menetelmiä, jotka ottavan huomioon alueellisen korrelaation Suuria kaupunkeja ja maaseutua on analysoitava erikseen huomioiden väestön tiheys, joka vaikuttaa viheralueisiin ja muihin ulkoilumahdollisuuksiin Tarvitaan pitkittäistutkimuksia, jotta kausaalisuhteet voidaan varmistaa! Asuvatko liikkujat liikkumista tukevissa ympäristöissä? Paikkatietoaineistojen antavat mahdollisuuden (objektiivisen) ympäristön ja sen muutoksien tutkimiseen Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 16

17 Built Environment and Green Areas as Determinants for Cycling and Walking among Finns and Dutch A Longitudinal Study Using Geographic Information Systems (BEGACYS ) BUILT ENVIRONMENT (GIS) - Urban form - Pedestrian/cycling routes - Neigbourhood s safety (perceived) URBAN POLICY AND PLANNING (comparison) - between the largest cities in Finland - between Finland and the Netherlands GREEN AREAS (GIS) - Forests, parks - Recreation areas - Neighborhood aesthethics (perceived) CYCLING & WALKING (SURVEYS) - Transportation - Recreation - Fitness OTHER FACTORS (SURVEYS) - Socioeconomic position (education, occupation, income) - Social environment (social support and social participation) - Health status - Other health behaviours Adopted and modified from JP Elder et al Health Education Research Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 17

18 Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pitkittäisasetelmasta: a) Mitkä väestöryhmät ovat herkempiä rakennetun ympäristön ja viheralueiden vaikutukselle kävelyn ja pyöräilyn suhteen? b) Onko rakennetun ympäristön tai viheralueiden muutoksella vaikutusta kävelyyn ja pyöräilyyn? c) Onko yhteyksiä merkittäviä eroja alueiden välillä ja Suomen sekä Hollannin kontekstissa? d) Kun muut yksilön taustatekijät (mm. ikä, koulutus, terveys, sosiaalinen tuki, urbanisaatioaste, alue) otetaan huomioon Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 18

19 Paikkatietoaineistot ja väestöaineistot Suomessa ja Hollannissa Paikkatietoaineistot joissa ympäristöön liittyvää tietoa (mm. Maanmittauslaitos, SYKE, Tilastokeskus) on alihyödynnettyjä liikuntatutkimuksessa: Voidaan linkata yksilöön kotiosoitteen ja geocoordinaatin perusteella Rakennettu ympäristö: rakennustiheys, saavutettavuus, asuinalueen tyyppi, liikkumisvyöhykkeet Kävely ja pyöräilyväylät Viheralueet ja virkistysalueet Pitkittäistutkimukset (Terveys 2011 tutkimus ja HELIUStutkimus) Yksilötason seuranta-aineistoja Tiedot liikkumisesta ja taustatekijöistä Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 19

20 Ajankohtainen ja tieteellinen tietotarve Monissa poliittisissa strategioissa, toimenpideohjelmissa, ja myös hallitusohjelmassa korostetaan aktivoivien ympäristöjen, yhtäläisten mahdollisuuksien merkitystä ja liikunnallisen elämäntavan edistämisestä: WHO:n Physical activity promotion in socially disadvatanged groups (2013) LVM:n Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Kataisen hallitusohjelma YM:n Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 2008) Valtineuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (OKM 2008) Onko meillä kuitenkaan vielä riittävää tieteellistä näyttöä ympäristön merkityksestä liikkumiselle? Erityisesti, jotta voimme sanoa mikä vaikuttaa mihinkin ja miten voisimme ympäristöön liittyvien tekijöiden avulla edistää liikunnallista elämäntapaa väestötasolla? Voisimme suunnitella aktivoivia ja motivoivia liikkumisympäristöjä? Tarjota ympäristöjä kaikkien erityisryhmien liikunnallisiin tarpeisiin ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille liikkumiseen? Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 20

21 Nyt käynnistyvän tutkimuksen tulokset tulevat tarjoamaan vastauksia tietotarpeeseen: Havainnollistaa miten viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys sekä kävely- että pyörätiet edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi miten sosiaalinen tuen muodot, sosioekonomiset tekijät ja muut yksilön taustatekijät vaikuttavat ympäristön ja liikkumiseen yhteyteen Tuottaa innovatiivisia ja tieteelliseen tietoon perustuvia lähestymistapoja kunnille Kaupunkivertailujen avulla huomioida eri liikkumismuotojen ja alueiden sekä erityisryhmien tarpeet. Yhdistämällä paikkatietoaineistoja ja yksilötason pitkittäisseurantaainestoja Mahdollisuus vertailla Suomen ja Hollannin liikuntakulttuureja ja kaupunkisuunnittelua sekä pyöräilypoliittisia keinoja Mitä voimme oppia eri tavoista ja keinoista sekä tuloksista kahdessa eri maassa jossa liikkuminen kävellen ja pyöräillen on yleistä, mutta ympäristöt hyvinkin erilaisia? Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 21

22 KESKEISET LÄHTEET I: ABRAHAM, A., SOMMERHALDER, K. & ABEL, T Landscape and well-being: a scoping study on the health-promoting impact of outdoor environments. Int J Public Health, 55, BORODULIN, K., PARONEN, O. & MÄNNISTÖ, S Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. In: HUSU, P., PARONEN, O., SUNI, J. & VASANKARI, T. (eds.) Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. CHARREIRE, H., WEBER, C., CHAIX, B., SALZE, P., CASEY, R., BANOS, A., BADARIOTTI, D., KESSE-GUYOT, E., HERCBERG, S., SIMON, C. & OPPERT, J. M Identifying built environmental patterns using cluster analysis and GIS: Relationships with walking, cycling and body mass index in French adults. Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 59. DAGMAR, S., WALID EL, A. & ERIK, S Neighbourhood Environment Correlates of Physical Activity: A Study of Eight Czech Regional Towns. International Journal of Environmental Research and Public Health, 341. FRASER, S. D. & LOCK, K Cycling for transport and public health: a systematic review of the effect of the environment on cycling. Eur J Public Health, 21, HANIBUCHI, T., KAWACHI, I., NAKAYA, T., HIRAI, H. & KONDO, K Neighborhood built environment and physical activity of Japanese older adults: results from the Aichi Gerontological Evaluation Study (AGES). BMC Public Health, 11, JOSEPH, P., DAVIS, A. D., MILLER, R., HILL, K., MCCARTHY, H., BANERJEE, A., CHOW, C., MENTE, A. & ANAND, S. S Contextual determinants of health behaviours in an aboriginal community in Canada: pilot project. BMC Public Health, 12, KEEGAN, T. H. M., HURLEY, S., GOLDBERG, D., NELSON, D. O., REYNOLDS, P., BERNSTEIN, L., HORN-ROSS, P. L. & GOMEZ, S. L The Association Between Neighborhood Characteristics and Body Size and Physical Activity in the California Teachers Study Cohort. American Journal of Public Health, 102, LEE, A. C. & MAHESWARAN, R The health benefits of urban green spaces: a review of the evidence. J Public Health (Oxf), 33, MAAS, J., VAN DILLEN, S. M., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P. 2009a. Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health Place, 15, MAAS, J., VERHEIJ, R. A., DE VRIES, S., SPREEUWENBERG, P., SCHELLEVIS, F. G. & GROENEWEGEN, P. P. 2009b. Morbidity is related to a green living environment. J Epidemiol Community Health, 63, MAAS, J., VERHEIJ, R. A., SPREEUWENBERG, P. & GROENEWEGEN, P. P Physical activity as a possible mechanism behind the relationship between green space and health: a multilevel analysis. BMC Public Health, 8, Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 22

23 KESKEISET LÄHTEET II: MCNEILL, L. H., KREUTER, M. W. & SUBRAMANIAN, S. V Social environment and physical activity: a review of concepts and evidence. Soc Sci Med, 63, OLIVER, L., SCHUURMAN, N., HALL, A. & HAYES, M Assessing the influence of the built environment on physical activity for utility and recreation in suburban metro Vancouver. BMC Public Health, 11, PEARCE, J. & MADDISON, R Do enhancements to the urban built environment improve physical activity levels among socially disadvantaged populations? International Journal for Equity in Health, 28. PRINS, R. G., MOHNEN, S. M., VAN LENTHE, F. J., BRUG, J. & OENEMA, A Are neighbourhood social capital and availability of sports facilities related to sports participation among Dutch adolescents? Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 90. SALLIS, J. F., CERVERO, R. B., ASCHER, W., HENDERSON, K. A., KRAFT, M. K. & KERR, J An ecological approach to creating active living communities. Annu Rev Public Health, 27, SERRANO-SANCHEZ, J. A., LERA-NAVARRO, A., DORADO-GARCÍA, C., GONZÁLEZ-HENRIQUEZ, J. J. & SANCHIS-MOYSI, J Contribution of Individual and Environmental Factors to Physical Activity Level among Spanish Adults. PLoS ONE, 7, STIGSDOTTER, U. K., EKHOLM, O., SCHIPPERIJN, J., TOFTAGER, M., KAMPER-JORGENSEN, F. & RANDRUP, T. B Health promoting outdoor environments--associations between green space, and health, health-related quality of life and stress based on a Danish national representative survey. Scand J Public Health, 38, TROST, S. G., OWEN, N., BAUMAN, A. E., SALLIS, J. F. & BROWN, W Correlates of adults' participation in physical activity: review and update. Med Sci Sports Exerc, 34, VAN DEN BERG, A. E., MAAS, J., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P Green space as a buffer between stressful life events and health. Soc Sci Med, 70, VAN HOLLE, V., DEFORCHE, B., VAN CAUWENBERG, J., GOUBERT, L., MAES, L., VAN DE WEGHE, N. & DE BOURDEAUDHUIJ, I Relationship between the physical environment and different domains of physical activity in European adults: a systematic review. BMC Public Health, 12, WENDEL-VOS, W., DROOMERS, M., KREMERS, S., BRUG, J. & VAN LENTHE, F Potential environmental determinants of physical activity in adults: a systematic review. Obes Rev, 8, WHITE, M. P., ALCOCK, I., WHEELER, B. W. & DEPLEDGE, M. H Would you be happier living in a greener urban area? A fixed-effects analysis of panel data. Psychol Sci, 24, WINTERS, M., BRAUER, M., SETTON, E. M. & TESCHKE, K Built environment influences on healthy transportation choices: bicycling versus driving. J Urban Health, 87, Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 23

24 Kiitokset! Yhteydenotot ja lisäkysymykset: Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 24

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien

Lisätiedot

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Marketta Kyttä, Maankäytön suunnittelun professori Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU JA TERVEYS ON

Lisätiedot

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä

Lisätiedot

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset

Lisätiedot

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!! Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa PehmoGIS-tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista Anna Broberg YTK/ Aalto-yliopisto Mapita Oy Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA Merja Rantakokko, TtT, dos. Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Tasa-arvo liikunnassa Usein

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi Riikka Paloniemi, Jenny Hölttä, Leena Kopperoinen, Maija Tiitu, Ville Helminen, Timo Assmuth, Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE 28.5.201 Esityksen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Nuorten miesten liikkumisprofiilit

Nuorten miesten liikkumisprofiilit Nuorten miesten liikkumisprofiilit eroaako maalaispoika kaupungin kasvatista? Riitta Pyky, tutkija Oulun Diakonissalaitos Liikuntalääketieteellinen Klinikka Luonnonvarakeskus Liikuntatieteen päivät, Nuorten

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto. osaksi paikallisesti herkkää suunnittelua

Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto. osaksi paikallisesti herkkää suunnittelua Urban Systems kurssi 2012 Marketta Kyttä Maankäyttötieteiden laitos YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Aalto-yliopisto Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto osaksi paikallisesti herkkää

Lisätiedot

Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group

Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Terveelliset

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä 18,4 8,2 12,2 2,6 19,1 76,0 8 Farmer Muu yrittäjä 46,8 23,8 29,3 2,3 2 2,4 7 7 Entrepre

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä 18,4 8,2 12,2 2,6 19,1 76,0 8 Farmer Muu yrittäjä 46,8 23,8 29,3 2,3 2 2,4 7 7 Entrepre 174 53 Kuntien, valtion ja yksityisten alueet Municipal, state and private areas Koko väestö Total population Sukupuoli / Sex Nainen Female Mies Male Ikä / Age 15 24 25 44 45 64 65 74 * Kunnan alue Municipal

Lisätiedot

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja Luontokeskus Ukko, Koli 13.1.2014 Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja Dosentti Raija Laukkanen Oulun yliopisto Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan käsitteestä Luontoliikunnan monivaiheisuus

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä Heidi Skantz 1, Taina Rantanen 1, Kirsi E. Keskinen 1, Timo Rantalainen

Lisätiedot

Velo-city -jälkiseminaari. Sanna Ojajärvi Velo-city Rio Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkosto

Velo-city -jälkiseminaari. Sanna Ojajärvi Velo-city Rio Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkosto Velo-city Rio 2018 Sanna Ojajärvi 11.10.2018 Velo-city -jälkiseminaari 13.10.2018 Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkosto Velo-city 2018 Rio de Janeiro Ensimmäinen Etelä-Amerikassa järjestetty Velo-city

Lisätiedot

OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG RURAL AND URBAN FINNS

OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG RURAL AND URBAN FINNS OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG RURAL AND URBAN FINNS RURAL AND URBAN FINNS Katri Korhonen, Marjo Neuvonen and Tuija Sievänen Katri Korhonen, Marjo Neuvonen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,

Lisätiedot

Teksti: KATJA BORODULIN. FINRISKI-SEURANTATUTKIMUS: Yhä harvempi suomalainen on täysin passiivinen vapaa-ajallaan

Teksti: KATJA BORODULIN. FINRISKI-SEURANTATUTKIMUS: Yhä harvempi suomalainen on täysin passiivinen vapaa-ajallaan Teksti: KATJA BORODULIN FINRISKI-SEURANTATUTKIMUS: Yhä harvempi suomalainen on täysin passiivinen vapaa-ajallaan 4 LIIKUNTA & TIEDE 51 4 / 2014 Yhä harvempi suomalainen raportoi olevansa täysin passiivinen

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää

Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää Teksti: TYTTI PASANEN, KALEVI KORPELA Luonto liikuttaa ja elvyttää 4 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015 Ympäristötutkimuksista tiedetään, että suuri osa aikuisista sanoo mielipaikakseen luontoympäristön. Mielipaikkoihin

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuinka pyöräilykuntaa arvioidaan? Minna Raatikka, Pyöräilykuntien verkosto

Kuinka pyöräilykuntaa arvioidaan? Minna Raatikka, Pyöräilykuntien verkosto Kuinka pyöräilykuntaa arvioidaan? Minna Raatikka, minna.raatikka@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto Arviointimenetelmiä on useita Miksi tehdä arviointia? Kehittämiskohteiden tunnistaminen Kehityksen seuranta

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta 27.10.2016 Al Asuinympäristön kokonaisvaltainen merkitys Koti ja asuminen Naapurusto Liikkuminen Asuinympäristön kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe 2 Kävely Retkeily, erävaellus Backpacking Patikointi Hiking Kuntokävely, kävelylenkkeily Walking for pleasure Walking Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Terveyssosiologinen näkökulma liikunnallisen elämäntavan polarisoitumiseen valinnat vai mahdollisuudet

Terveyssosiologinen näkökulma liikunnallisen elämäntavan polarisoitumiseen valinnat vai mahdollisuudet analyysit Terveyssosiologinen näkökulma liikunnallisen elämäntavan polarisoitumiseen valinnat vai mahdollisuudet Tomi Mäki-Opas & Ossi Rahkonen & Katja Borodulin Liikunnallisen elämäntavan merkitys on

Lisätiedot

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella 2019 2023 12.4.2019 Sanna Ahonen, Terve Kunta -verkoston koordinaattori, THL 1 TERVE KUNTA -VERKOSTON PÄÄTEEMAT VUOSINA

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Sosiaalinen media tietolähteenä: Sosiaalinen media tietolähteenä: - Esimerkkejä Suomesta ja maailmalta - Paikkamuistojen joukkoistaminen Nikkilässä Pilvi Nummi tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto / kaavoitusarkkitehti, Sipoon kunta Some-data

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa

Lisätiedot