Lasten omien prosessien ohjaaminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten omien prosessien ohjaaminen"

Transkriptio

1 Lasten omien prosessien ohjaaminen Pikkuväki- lehden numerossa 4/2015 julkaistu, tutkija Jyrki Reunamon artikkeli Lapsiryhmässä aikuisen merkitys piilee hänen taidoissaan luoda lapselle rikas ja turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsi saa harjaantua rakentamaan oman elämänsä polkua yhdessä muiden kanssa. Tämän artikkelin pohjana on tutkimus, jossa havainnoitiin lasten toimintaa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lapsiryhmän ohjaamisen kysymyksiä Kapeasti määriteltynä lapsiryhmän ohjaamisella tarkoitetaan varhaiskasvattajan suoraa kasvatustoimintaa sisällä. Tällöin se on yleensä aikuisen suunnittelemaa tai toimintaa johon kasvattaja tuo kasvatuksellisen aineksen. Perinteisesti toiminnan suunnittelu on nimenomaan keskittynyt näihin toiminnan ohjaamishetkiin. Teimme vuonna 2010 laajan tutkimuksen, jossa havainnoimme kaikkea lasten toimintaa päiväkodeissa yhteensä kertaa ja perhepäivähoidossa 1247 kertaa. Päiväkoteja oli mukana 48 ja perhepäivähoitajia 17 kappaletta. Havainnoimme toimintaa klo välisenä aikana. Näin saimme hyvin kattavan kuvan siitä, mitä päivähoidossa todella tapahtuu. Tutkimuksen suorittamisen yksityiskohtiin voit tutustua kirjassa Varhaiskasvatuksen kehittäminen kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja (toimittanut Jyrki Reunamo, 2014). Tässä artikkelissa katsotaan lapsiryhmän ohjaamista kokonaistoiminnan näkökulmasta ja esitetään tutkimuksen tuloksista nousseita kysymyksiä. 25 % 20 % 23 % 21 % 20 % 15 % 18 % 14 % 10 % 5 % 0 % Vapaa leikki sisällä Ruokailu Suora kasvatus- toiminta sisällä Vapaa ulkoleikki Perushoito 3 % 2 % OhjaOu ulkotoiminta TueOu leikki sisällä Kuva 1. Lasten toiminnan jakautuminen päiväkodeissa Suorittamamme havainnoinnin mukaan aamupäivän aikana päiväkodissa vain 20 % lapsen toiminnasta tapahtuu ohjatussa toiminnassa. Vapaata leikkiä sisällä on yli 23 % ja aamupala ja lounaskin haukkaavat 21

2 % lapsen aamupäivästä. Näin ollen kapea lapsiryhmän ohjaamisen määritelmä kattaa vain viidenneksen aktiivisimmasta toiminta- ajasta. Vapaata ulkoleikkiäkin on melkein yhtä paljon kuin ryhmän ohjausta ja perushoitoonkin kuluu aikaa klo välisenä aikana keskimäärin 38 minuuttia. Alle 3- vuotiaiden ryhmissä ohjattua toimintaa on vain 16 % aamupäivästä, mutta esiopetuksessakin ohjattua toimintaa on vain neljäsosa (25 %) kaikesta toiminnasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lapsiryhmän ohjaamista monenlaisen toiminnan näkökulmasta. Käytän myös paljon esimerkkejä. Laajasti ymmärrettynä lapsiryhmän ohjaamista voi tapahtua kaikenlaisessa toiminnassa. Myös oppimisympäristön fyysinen ja sosiaalinen muokkaaminen voidaan nähdä lapsiryhmän ohjaamisena. Tällöin lapsiryhmän oma muotoutumisprosessi tuo toimintaan aineksia siten ohjaus on välillistä ja ulkopuolisen silmiin usein näkymätöntä. Suora kasvatustoiminta sisällä Tässä yhteydessä suora kasvatustoiminta on määritelty sisältävän opetusta, ohjeistusta, harjoituksia, erilaisia ryhmäkokoontumisia, tarinan kertomista, esityksiä tai muuta ohjattua toimintaa. Tutkimustuloksista nousi muun muassa seuraavat kysymykset toiminnan kehittämiselle: Miten säästää aikaa ryhmän ohjaamiseen valmistautumisessa? Suora kasvatustoiminta on usein aikuisen aloittamaa ja suunnittelemaa toimintaa. Hyvän ohjaamisen valmistelu vie resursseja muun toiminnan valmistelusta, jotka ovat myös tärkeitä lasten hyvinvoinnille. Kun vain 20 % toiminnasta liittyy suoraan ohjaustoimintaan ja suunnitteluaika perinteisesti painottuu siihen, vie suora kasvatustoiminta usein leijonanosan suunnitteluajasta. Tällöin valtaosa lapsen toiminnasta voi jäädä vaille huomiota. Voisivatko kasvattajat miettiä työnjakoa ja erikoistumista valmistelun tehostamiseen? Voisiko lapset ottaa mukaan toiminnan valmisteluun? Voisiko hyvin valmisteltua toimintaa käyttää useassa ryhmässä ja useassa päiväkodissa? Miten siirtää ohjauksen painopistettä erityistaitojen opettamisesta enemmän oppimaan oppimisen taitoihin? Jos kasvatuksen tavoitteissa keskitytään jo etukäteen tiedossa oleviin taitoihin, lasten aloitteet voivat tuntua häiritsevän kasvatustavoitteiden toteuttamista. Jos kuitenkin tavoitteet liittyvät lasten kykyyn ohjata omaa ja muiden toimintaa, voidaan lasten osallistuminen nähdä positiivisena. Millaisia ovat oppimaan oppimisen tavoitteet? Kun opetukseen otetaan mukaan enemmän lasten omia mielikuvia ja ideoita, lapset harjaantuvat muokkaamaan omia ideoitaan yhdessä toisten kanssa. Miten sisällyttää roolileikkiä suoraan kasvatustoimintaan? Roolileikkiä käytetään kovin vähän suorassa kasvatustoiminnassa. Havainnoimme kaikkiaan 3665 suoran kasvatustoiminnan tilannetta ja näistä vain 18 kertaa tilanne sisälsi roolileikkiä, mikä on vain 0,5 % kaikesta suorasta kasvatustoiminnasta. Roolileikki on kuitenkin lapsia sitouttava toimintamuoto. Lisäksi lapset harjaantuvat tutkimaan ihmisten toiminnan syitä ja seurauksia joustavassa ja luovassa mielikuvien muokkaamiseen perustuvassa tilanteessa. Miten voisimme enemmän integroida roolileikkiä päivittäisiin kokoontumisiin? Aikuinenkin voisi useammin ottaa itselleen roolin. Siihen ei aina tarvita kuin hattu päähän ja rooli on valmis. Oppiminenkin on tehokkaampaa, kun lapsi voi kytkeä oppimansa selkeään tilanteeseen. Miten lisätä lasten välisten suhteiden osuutta ohjatussa toiminnassa? Suora kasvatustoiminta näyttää olevan vahvasti aikuiskeskeistä toimintaa. Toinen tai toiset lapset ovat lasten keskeisiä huomion kohteita vain 14,2 % suorassa kasvatustoiminnassa vietetystä ajasta, mikä on vähemmän kuin missään muussa toiminnassa. Lapset ovat kuitenkin tärkeä resurssi kasvatuksellisissa sisällöissä. Muiden lasten kanssa lasten on helppo saada toiminnastaan suoraa palautetta ja he voivat nähdä omien näkemystensä vaikutuksen helpommin kuin aikuisten kanssa. Antamalla lasten osallistua toimintojen kehittymiseen kasvattaja saa paremmin otteen lasten orientaatiotavasta. Lapset voivat kokeilla erilaisia toimintatapoja ja näin vähitellen kehittää sävykkäämmän tavan kohdata oppimisen haasteet. Haaste on kaksisuuntainen. Miten tarjotaan

3 lapsille tilaisuuksia käsitellä opetettavaa asiaa keskenään ja toisaalta miten autetaan kasvattajaa ottamaan lasten välisiä kysymyksiä osaksi opetusta? Miten soveltaa sääntöleikkejä ohjatussa toiminnassa? Sitoutuminen on merkki valmiudesta oppia käsillä oleva toiminnan sisältö. Lasten sitoutuminen suoran kasvatustoiminnan aikana oli korkeinta sääntöleikissä. Samoin fyysinen aktiivisuus lisääntyi monissa sääntöleikeissä. Kuitenkin sääntöleikkejä käytetään ohjauksessa vähän, vain 7,0 % suoraan kasvatustoimintaan käytetystä ajasta, mikä tekee vain kolme minuuttia päivässä. Miten voitaisiin yhdistää merkityksellinen oppiminen ja koukuttava sääntöleikki? Millaisia olisivat esimerkiksi jännittävät sääntöleikin muotoon puetut aamupiirit ja seikkailut? Jos osaamme luoda kilpailun, jonka ratkaisuna on opittava asia, oppiminen on tehokasta. Miten nostaa fyysistä aktiivisuutta ryhmän ohjaamisessa? Kaiken kaikkiaan lapset liikkuivat suoran kasvatustoiminnan aikana rivakasti vain 6,8 % ajasta, mikä tekee noin kolme minuuttia päivässä. Ja tämä 3 minuuttia kattaa myös jumpat ja muun ohjatun liikunnan! Voidaan siis sanoa, että lapset eivät liiku lainkaan suorassa kasvatustoiminnassa. Penkityksen perinne elää sitkeästi. Aikuiset voisivat miettiä uudelleen roolinsa. Miten vaihdan roolini liikkumisen estäjästä fyysisen aktiivisuuden innoittajaksi? Onko olemassa jokin yleinen periaate, jonka avulla fyysistä aktiivisuutta ryhmän ohjaamisessa voisi nostaa? Voi olla, että ohjauksen teho kasvaa koko kehon osallistuessa prosessiin. Miten nostaa fyysistä aktiivisuutta tehtävien teossa? Lapset tekivät tehtäviä pöydän ääressä, käyttäen kynää ja paperia ja pysyen koko ajan samassa paikassa peräti 41 % ajasta. Tästä ajasta fyysisesti reipasta liikkumista oli vain 8,6 % ajasta. Koska tehtävien teko on tärkeä osa opetusta erityisesti Suomessa, fyysisen aktiivisuuden tason nosto nostaisi koko lasten fyysisen aktiivisuuden tasoa. Lasten henkinen sitoutuminen ei välttämättä laske fyysisen aktiivisuuden mukana, vaan pikemminkin fyysinen aktiivisuus hivenen lisää henkistäkin sitoutuneisuutta. Voisimmeko kokeilla esiopetuskirjojen korvaamista vaikkapa hiekkasäkeillä? Miten nostaa fyysistä aktiivisuutta kirjoja luettaessa? Lasten aktiivisuus luettaessa oli kaikkein matalin. 92,5 % lasten toiminnasta oli matalan fyysisen aktiivisuuden toimintaa ja vain yhden kerran kaikkiaan 548 havainnosta havaittiin lapsen liikkuvan rivakasti kirjan luvun aikana. Toki lapset saavat kirjoja luettaessa hiljentyä, rauhoittua ja keskittyä tarinaan, mutta ei silti tarvitse olla itsestään selvää, että lukutilanteissa lapset jähmettyvät paikalleen. Voisimmeko edes joskus yhdistää elämyksellisemmän lukutuokion ja monipuolisen liikkumisen? Havainnoinnissa osoittautui, että liikkuminen lisäsi lapsen toimintaan sitoutumista. Voisiko tarinan kerronnan muuttaa draamaksi, jossa tarinaan yhdistyy liike? Lapset itse asiassa imeytyvät paremmin tarinaan, jos lukemista höystetään toiminnalla. Miten virittää lapset osallistumaan ohjaustilanteisiin? Suorassa kasvatustoiminnassa aikuiset olivat muita tilanteita vähemmän vuorovaikutteisessa roolissa, havainnoinnin mukaan vain 26 % ajasta. Lapset tarvitsevat kuitenkin harjaannusta voidakseen osallistua opetustilanteiden muokkaamiseen. Lasten osallistuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että lapset päättävät mitä tehdään. Lasten on hyvä oppia tuntemaan ryhmäprosesseissa syntyvä kitka ja paino. Lasten on hyvä oppia raahaamaan prosessia perässään, muokkaamaan prosessin sisältöjä ja nauttia maisemista huimaa vauhtia kiitävissä projekteissa. Aikuinen voi ottaa tavakseen jättää jotkin osat toiminnasta sillä tavoin avoimiksi, että lasten osallistuminen on välttämätöntä. Miten voitaisiin saada aikaan lasten osallistumisen mahdollisia solmukohtia? Tällöin onnistuneen toiminnan kriteeriksi nousee lasten vaikutus toiminnan rikastamiseen. Vapaa leikki sisällä Vapaan leikin aikana lapsi saa itse olla mukana päättämässä, mitä, miten ja kenen kanssa hän leikkii. Vapaata leikkiä sisällä oli päiväkodeissa peräti 22,5 %, mikä tekee keskimäärin 54 minuuttia aamupäivän aikana. Perhepäivähoidossa peräti 34,9 % lasten ajasta kului vapaassa sisäleikissä.vapaa leikki on päivähoidon yleisin toiminta. Vapaassakin leikissä tapahtuu paljon ryhmäprosesseja, mutta siinä ohjaus on

4 usein näkymätöntä. Vapaassa leikissä on enemmän kysymys oppimisympäristön muokkaamisesta ja lapsen auttamisesta syventämään omaa prosessiaan. Seuraavassa muutamia kysymyksiä vapaan leikin ryhmäprosessien ohjaamisesta. Miten tarjota riittävän rauhallisia tiloja rooli- ja mielikuvaleikille? Vapaasta sisäleikistä lapsilla kului 24 % erilaisissa roolileikeissä, kuten kotileikissä tai kauppaleikissä. Lasten roolileikit osoittautuivat sitä sitoutuneimmiksi paikoissa, jotka olivat kaukana muista ja joihin muiden vaikutukset eivät ulotu. Toimiva ja sitoutunut roolileikki tapahtui usein myös aikuisen katseen ulottumattomissa. Päiväkodin sisätilat ovat ahtaat ja suojaisia leikkipaikkoja on vaikea järjestää. Vapaa leikki onkin ryhmän ohjaamista erityisesti oppimisympäristöä säätelemällä. Miten tarjota lapsille mahdollisuuksia vetäytyä kehittelemään leikkejään rauhassa kavereidensa kanssa? Leikkirauhan suominen sopii erityisesti lapsille, joiden leikki etenee ja kehittyy. Aikuisen ei tarvitse puuttua leikkiin, silloin kun se sujuu hyvin. Aikuiselle jää paremmin aikaa tukea lapsia, jotka eivät saa roolileikkejään käyntiin. Miten saada lasten mielikuvat liikkeelle leikin vauhtiin saamiseksi? Lasten leikkien intensiteetti syventyy leikin edetessä ja leikkiin tulee lisää sävyjä. Monimutkaiset sosiaaliset tilanteet ja kokonaiset linnat pysyvät koossa pelkällä lasten vahvojen mielikuvien tuottamalla liimalla. Linnat täytyy kuitenkin ensin rakentaa mielissä ja sen asukkaille täytyy antaa syy tekemiseensä, jotta leikin vankkurit voivat vyöryä yli laskusillan. Draamaa, tarinoita, eläytymistä ja keskusteluja voisi herätellä jo leikkiin siirryttäessä. Vapaa leikki ei tarkoita, että lapset vain jätetään aloittamaan leikkinsä oman onnensa nojassa. Lasten kanssa on hyvä virittää ja rikastaa leikin maailmaa etukäteen. Varsinkin huonot leikkitaidot omaavat lapset tarvitsevat tukea mielikuviensa elävöittämiseksi. Miten lisätä esineleikkiin paneutumista? Lasten vapaasta leikistä peräti 36,4 % kului erilaisissa leikeissä leluilla, materiaaleilla tai välineillä. Kestävää ja intensiivistä toimintaa, johon liittyvät keskittyminen, luovuus, energia ja sitkeys, esiintyi esineleikeissä vain 14,5 % ajasta, kun sitä sääntöleikeissä oli26,7 % ja roolileikissäkin 20,2 %. Esineleikki näyttää johtavan lapset intensiiviseen flow- tilaan vain harvoin ja sisältää energiaa muita leikkejä vähemmän. Olisiko Montessorilla vihjeitä esineleikin syventämiseksi? Pitäisi huomioida lelujen ja toiminnan sopivuus eri kehitysvaiheessa oleville lapsille. Pitäisi myös varmistaa, että leikki voi kehittyä. Legoillakin leikkiessä lasten leikki voisi syventyä. Aikuisen pitää vain olla hereillä ja tarvittaessa tarjota lapselle mahdollisuuksia murtaa palikoiden päällekkäin asettamisen toisto ja auttaa lasta löytämään leikistä uusia ulottuvuuksia. Miten esineleikissä syvennetään lasten mielikuvia? Pienet lapset ovat konkreetteja ja leikkivät runsaasti leluilla ja materiaaleilla. Lelut voivat jäädä erillisiksi käsiteltäviksi esineiksi ilman että lapsi upottaisi omat merkitysjärjestelmänsä manipuloimiinsa tavaroihin ja materiaaleihin. Miten syventää lasten suhdetta leluihin? Leikkiä pitäisi syventää siten, että lapsi ei näkisi pelkkää lelua, vaan lelu olisi lastattu hänen itse sille antamillaan merkityksillä. Tällöin lapsi ei vain leiki leluilla, vaan leikistä tulee ajatuksilla ja tuntemuksilla leikkiä. Mielikuvilla kyllästetty esineleikki liikuttaa koko lapsen sielua. Miten auttaa lapsia pääsemään alkuun sääntöleikissä? Sääntöleikki sisälsi eniten korkean sitoutuneisuuden toimintaa. Sääntöleikkejä lapset leikkivät kuitenkin vain 6,7 % vapaan leikin ajasta, kuusivuotiaatkin vain 8,7 % ajasta. Lapset tarvitsevat usein aikuisen tukea sääntöleikin oppimiseen. Kun sääntöleikki on lapsille tuttu, aikuinen voi vetäytyä syrjemmälle ja lapset kykenevät hoitamaan pelinsä itsenäisesti. Näin aikuiselle vapautuu taas aikaa auttaa tukea tarvitsevia lapsia. Monet vapaan leikin muodot ovat sellaisia, että lapset tarvitsevat aikuisen tukea leikin aloittamisessa ja kehittämisessä. Miten lisätä sääntöleikkiin kasvatuksellista ainesta? Sääntöleikki vie lapsen mennessään ja upottaa hänet pelin maailmaan. Peli on otollinen alusta oppimiselle. Oppimisen kannalta esimerkiksi monet noppapelit ovat kuitenkin paljolti tyhjää toistoa, jossa jännitetään sattuman tuottamaa tulosta. Tällöin lasten sitoutuneisuus voi valua hukkaan, jos tilanteessa ei ole mitään opittavaa. Miten lisätä sääntöleikkeihin lisää

5 sosiaalista ja älyllistä ponnistelua vaativaa sisältöä? Mitkä leikit ovat sekä vetovoimaisia että sisältävät pureskeltavaa ainesta? Millaiset sääntöleikit tekevät mahdolliseksi lapsen henkilökohtaisen panoksen näkymisen pelissä, jolloin lapset voisivat käsitellä henkilökohtaisia onnistumisen, yrityksen, sattuman, onnen ja taidon teemoja? Miten sisätilat voisivat olla suotuisampia lasten fyysiselle aktiivisuudelle sisäleikeissä? Vain 6,3 % sisäleikistä sisälsi runsasta liikkumista, kuten juoksua tai fyysistä ponnistelua. Tämä on vain runsaat 3 minuuttia koko suuresta vapaan leikin ajasta aamupäivän aikana. Lisäksi fyysinen aktiivisuus sisäleikissä on usein kiellettyä: 29 % lasten kielletystä toiminnasta sisäleikin aikana oli liikunnallisesti ripeää toimintaa. Lapset käyvät useimmiten vain kerran aamupäivällä ja kerran iltapäivällä ulkona. Näin lapset joutuvat olemaan pitkiä aikoja lähes liikkumatta. Miten arjen ahtaat vaatimukset saataisiin sovitettua yhteen runsaan sisäliikkumisen kanssa? Päiväkodeissa lapsilla ei ole edes välitunteja, joiden aikana he voisivat saada vaihtelua liikkumattomuudelle. Tuettu leikki sisällä Tuettu leikki määriteltiin havainnoinnissa toiminnaksi, jota aikuinen tarvittaessa ohjaa rikastamalla lapsen tai lasten leikkejä. Aikuinen on tietoinen lapsen leikin prosesseista ja on valmis edistämään lasten toimintaa syventämällä sitä otolliseen suuntaan. Tuettua leikkiä oli vaivaiset 1,7 % kaikesta toiminnasta, mikä on keskimäärin vain neljä minuuttia päivässä. Perhepäivähoidossa tuetun leikin osuus oli 6,0 %. Miten käynnistää tuettu leikki lasten kanssa?lasten sisätoiminnassa osoittautui olevan melko tarkat rajat vapaan ja ohjatun toiminnan välillä. Toiminta on joko ohjatttua tai vapaata, välimuotoja ei juurikaan ole. Kun sekä lapset että aikuiset osallistuvat leikkien kehittymiseen, kaikki ovat paremmin sisällä leikissä. Tällaisessa toiminnassa opitaan vastavuoroisuutta ja kehittämään tilanteita yhdessä muiden kanssa. Mutta miten lapset saa kiinnittymään tällaiseen rikkaaseen ja moniulotteiseen prosessiin? Miten aikuiset auttavat virittämään tilanteen otolliseksi kehittyvälle toiminnalle? Miten lasten kanssa aloitetaan tuetun leikin prosessi? Tuetussa leikissä lapset ja aikuiset tuottavat yhdessä toiminnan sisällön. Jos lapsilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa toimintaan, ei lopputulosta voi tietää etukäteen ja jokainen prosessi tuottaa omanlaisensa lopputuloksen. Jos leikki sujuu hyvin, ei aikuisten tarvitse puuttua leikin kulkuun. Eniten tukea tarvitsevat lapset, jotka eivät saa kunnon leikkiä käyntiin tai eivät ole tottuneet kehittämään leikkejään kiinnostavalla tavalla eteenpäin. Jotkut lapset tarvitsevat enemmän positiivisia leikkikokemuksia ja, harjaannusta vertaisryhmässä toimimisesta. Ilman aikuisen harjaantunutta silmää lasten leikkitaidot erilaistuvat. Taitavien lasten leikit kukoistavat ja tukea vaille jääneiden leikit junnaavat paikoillaan tai surkastuvat. Miten rakentaa monisävyinen oppimisympäristö? Kun lapsia ei vapaassa leikissä suoraan ohjata, ohjaus keskittyy oppimisympäristön kautta vaikuttamiseen. Kehittyvän oppimisympäristön rakentaminen ei ole helppo tehtävä. Ei välttämättä riitä, että vain tarjotaan lapsille paikka leikkiä, vaikka ympäristö olisi miten ajatuksella ja huolella valittu tahansa. Lapsen täytyy tutustua ympäristöön ja lapsi saattaa tarvita esimerkkejä mahdollisista toimintatavoista oppimisympäristössä. Lasta täytyy ehkä jopa opettaa käyttämään joitakin oppimisympäristön osia. Oppimisympäristö ei myöskään saa olla valmis, jotta lapselle jää tilaa tuottaa uusia sisältöjä ympäristöön. Hyvässä oppimisympäristössä näkyy lapsen oman käden jälki. Saadessaan osallistua oppimisympäristön rakentumiseen lapsi samalla rakentaa itselleen tärkeät merkitykset mukaan tähän oppimisympäristöön. Miten tuetaan lasten sitoutumista leikkiin? Tuettu leikki osoittautui olevan hyvin sitoutunutta toimintaa. Peräti16,7 % tuetusta leikistä oli kestävää, intensiivistä ja runsaasti energiaa sisältävää. Tällöin lapsi ei häiriinny, vaan jatkaa sitkeästi toimintaansa, koska se on niin kiinnostavaa ja toiminta vie lasta eteenpäin. Suomessa tuettua leikkiä oli kovin vähän. Teimme identtisen tutkimuksen Taiwanissa, missä tuettua leikkiä

6 oli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Kuvassa 2 olevassa esimerkissä on taiwanilaisen tuetun leikin lopputulos. Kuva 2. Roolileikin puitteet taiwanilaisessa päiväkodissa: ravintola, kauppa ja lentokenttä Kuvassa 2 ei näy yhtään lasta leikkimässä. Nopealla vilkaisulla kuvassa näyttää olevan vain hirveä kasa palikoita ja tulee mieleen, että lapset ovat olleet leikkimässä rakenteluleikkiä. Palikoiden sisältämien mielikuvien merkitys alkaa pikkuhiljaa paljastua, kun katsoo vaikkapa kuvan vasemmassa reunassa olevaa ravintolaa. Ravintola on pieni ja täpötäysi niin kuin katuravintolat Taiwanissa usein ovat. Lapset ovat itse pääasiassa luoneet oman ravintolansa, ja he myös siellä keskenään leikkivät. Kasvattajien tehtävä on tukea lasten leikkiä kommentoimalla sitä, ja aikuinen saattaa valittaa vaikkapa kovaa nälkää. Kuvan keskellä on kauppa, jossa on erilaisia myytäviä tavaroita. Aikuisen tehtävä on lähinnä havainnoida ja dokumentoida lasten leikkiä ja puuttua asioiden kulkuun vasta sitten kun tuntuu siltä, että lapset ovat joutuneet umpikujaan leikkinsä kanssa eikä leikki enää etene mielenkiintoiseen suuntaan. Kasvattaja tekee muistiinpanoja lasten toiminnasta, ja ryhmän kasvattajat käyvät ne myöhemmin läpi. Kuvan oikeassa reunassa on lentokenttä, joka on täynnä monimutkaisia kerroksia, portaita ja toimintoja. Kuvan tilanteessa lapset ovat jo lopettaneet roolileikin ja lähteneet lounaalle. On kuitenkin oleellista, että leikin puitteet ovat edelleen jäljellä. Lapset voivat jatkaa leikkiään myöhemmin. Tämä on jo kolmas päivä, kun lapset ovat leikkejään kehittäneet. Se näkyy roolileikkialueiden uskomattomassa rikkaudessa. Koska tavaraa on paljon ja tilaa vähän, lasten täytyy leikkiä todella varovaisesti, jotta lasten mielikuvia vastaavat palikat pysyvät paikoillaan. Yhdellä väärällä askeleella koko lentokenttä voisi tuhoutua. Leikit saavat olla lattialla niin kauan kuin lapsista ja aikuisista tuntuu, että leikki on rikastuvaa ja kiinnostavaa.

7 Suomalaiselle havainnoijalle kuvan leikkitila tuntuu kovin ahtaalta. Taiwanilaisilla ihmisillä tuntuu kuitenkin olevan kyky toimia hyvin tiiviissä tilassa silti häiritsemättä toistensa ympyröitä. Tuntuu suorastaan taianomaiselta, että kolme täysin toisistaan poikkeavaa leikkitodellisuutta voi olla aivan vierekkäin sotkeentumatta toisiinsa lainkaan. Leikki saa vielä aivan uusia kierroksia, kun lapset leikin aikana käyttävät toinen toisensa palveluksia. Lentokentällä työskentelevä lentoemäntä voi tulla ravintolaan syömään nuudeleita. Ravintolan kokki voi mennä supermarkettiin ostamaan ruokatarvikkeita. Lasten mielikuvilla on valtava voima. Pelkkiä puupalikoita käyttäen lapset pystyvät luomaan monitasoisen maailman, jossa näkyvät kulttuurin eri ulottuvuudet. Kuvassa ei ole ensisijaisesti leikkivälineitä vaan ennen kaikkea lasten luovan ja pitkäkestoisen leikkiprosessin synnyttämiä leikkimaailmoja. Leikit ovat pohjimmiltaan lasten luovien mielikuvien aikaansaannoksia. Toiminta etenee alussa oppimisalueiden ja välineiden ehdoilla, mutta vähitellen tutustuttuaan monipuolisesti erilaisiin toimintamahdollisuuksiin lapset ottavat välineet omien mielikuviensa rakennusaineiksi. On kiinnostavaa, että edellisessä luvussa on myös ravintola, jonka lapset ja aikuiset ovat yhdessä tuottaneet. Edellisen luvun ravintolassa on todellisen ja konkreettisen ravintolan kaikki ainekset työnjaosta oikeaan ruokaan asti. Tässä esimerkkiravintolassa taas ei ole mitään oikeaa tai todellista. Pelkkä puupalikka toimittaa monimutkaisen hellan virkaa. Ravintolan toiminnalliset yksityiskohdat koostuvat viitteellisistä tavaroista. Tarvitaan lapsilta todella vahvoja mielikuvia, jotta pelkistä puupalikoista koostuva rakennelma muodostaa hyvin toimivan monikerroksisen prosessin. Tilanne antaa myös aikuiselle herkullisen tilaisuuden saada kontakti lasten mielikuviin. Aikuinen näkee konkreettisesti lasten pään sisässä tapahtuvat prosessit, jotka ulkoistuvat yksinkertaisissa mutta paljon puhuvissa puupalikoissa. Jotta lapset voivat pitkäjänteisesti kehitellä omaa toimintaansa, lasten tulee harjaantua itseohjautumisen taitoihin ja kyetä ohjaamaan omaa oppimistaan. Lapsen täytyy oppia näkemään toiminnassa erilaisia vaihtoehtoja ja koettelemaan niiden kestävyyttä. Kun oppimisympäristö on kokonaisuutena näin monimuotoinen ja ruuhkainen, täytyy lasten toimintaa ohjaavien mielikuvien olla samanaikaisesti sekä joustavia että kestäviä. Tottumattomalle lapselle suuri huone monenlaisine toimintoineen ja äänineen on häiritsevä. Lapsi on helposti ympäristön ärsykkeiden vietävänä, jolloin hänen omat prosessinsa eivät pääse kehittymään eikä lapsi opikaan sellaisia rakentamaan. Edellä on kuvattu, miten lasten kanssa jo omassa ryhmässä herätetään tuetun leikin sisältämiä mielikuvia. Lisäksi lapset tuetun leikin jälkeen joka päivä pitävät päiväkirjaa tekemisistään tai aikaansaamistaan asioista. Kullakin lapsella on oma päiväkirja, johon lapset yleensä piirtävät kuvauksia kokemuksistaan. Jotkut lapset lisäävät kuvauksiin myös kirjoitusta, mutta kiinalainen kirjoittaminen on vaativaa. Ohjattu ulkotoiminta Havainnoinnin aikana yksi toiminnan luokka oli toiminta ulkona aikuisen ohjauksessa. Tällaisia toimintoja olivat erilaiset retket, leikit, opetus, pelaaminen ja niin edelleen. Tutkimuksen tärkein tulos oli, että ohjattua ulkotoimintaa oli päiväkodeissa todella vähän, vain 2,8 % ajasta. Perhepäivähoidossa ohjattua ulkotoimintaa oli sentään 6,0 % ajasta. Alla on kolme esimerkkiä ohjatun ulkotoiminnan tutkimustulosten herättämistä kysymyksistä. Miten tukea lasten sääntöleikkejä ulkoleikissä? Lapset leikkivät keskimäärin minimaaliset 25 sekuntia sääntöleikkejä ohjatussa ulkotoiminnassa päivittäin. Tämä on menetetty mahdollisuus, sillä ohjattu sääntöleikki on todella hyvä lasten liikuttaja. Peräti 77 % ohjatun ulkotoiminnan sääntöleikeistä on liikunnallisesti ripeää toimintaa, siis liikunnallisesti tehokkaampaa kuin mikään muu toiminta. Myös lasten sitoutuneisuus on tässä toiminnassa huipussaan. Aikuiset kuitenkin tukevat lasten ulkoilun aikana tapahtuvia sääntöleikkejä todella vähän. Lapset tarvitsisivat usein aikuisen aloittamaan sählyn pelaamisen, hakemaan lapsille välineitä ja innostamaan pelaamiseen. Kun lapset ovat päässeet pelaamisen alkuun, he usein jo pärjäävät itsekseen. Näin aikuiselle vapautuisi aikaa taas rikastaa tukea tarvitsevien lasten toimintaa.

8 Miten aikuiset voisivat tuoda lisää seikkailua ulkoleikkeihin? Aikuiset ohjasivat lasten roolileikkiä ulkoleikin aikana keskimäärin viisitoista sekuntia lasta ja päivää kohden. Myös vapaassa ulkoleikissä lasten roolileikin tukeminen oli olematonta. Aikuiset eivät olleet perillä lasten leikeistä ja roolileikki oli sitä sitoutuneempaa, mitä kauempana aikuinen oli. Piha on kuitenkin potentiaalinen paikka monenlaisille hurjille seikkailuille ja matkoille kohti tuntematonta. Onko suomalainen varhaiskasvattaja tuomittu olemaan ennemminkin varhaisvalvoja kuin varhaiskasvattaja ulkoilun aikana? Lapset voisi jo sisällä virittää uusiin pihaprojekteihin. Aikuiset voisivat suoran kasvatustoiminnan suunnittelun ajasta kuluttaa osan pihaseikkailujen valmisteluun. Miten aikuiset voisivat monipuolistaa ulkoilua? Näyttää siltä, että ulkoilun aikana lapset ovat suuressa määrin oman onnensa nojassa. Lasten omatoimiset leikit ja keskinäinen yhdessäolo täyttävät lasten ulkoiluajan. Koska ulos mahtuu ääntä ja liikettä runsaasti, voisi ajatella ohjatun ulkotoiminnan laajentamista radikaalisti. Esimerkiksi esiopetus talvisella pihamaalla voisi olla sekä tehokasta että kiinnostavaa. Tai entä jos perinteisen aamupiirin sijasta ei keskusteltaisikaan säästä, vaan se koettaisiin täysipainoisesti pihalla. Kuvallinen toiminta, muovailu, tanssi ja taide yleensäkin on pihalla rennompaa ja sallii liikkumisen, äänen käytön ja pienen sotkemisenkin. Ulkona voi tehdä tehtäviä, kertoa tarinoita, laulaa ja soittaa, esittää ja juhlia oikein kunnolla. Vapaa ulkoilu Keskimäärin 17,9 % lasten aamupäivän toiminnasta liittyi ulkoiluun, mikä tekee 43 minuuttia päivässä. Ulkoilulle oli leimallista fyysinen aktiivisuus, lasten vertaissuhteiden merkitys ja aikuisen passiivinen rooli. Yleensä ulkoilu tapahtuu noin kello Miten esineleikeistä saisi dynaamisempia? Ensinnäkin keskimäärin lapset liikkuvat liian vähän ja liikkumista pitää lisätä. Peräti 50,3 % lasten reippaasta liikkumisesta tapahtuu ulkoilun aikana, joten ulkoilu on avainasemassa lasten liikkumisen lisäämisessä. Esineleikki kattaa lasten ulkotoiminnasta peräti 43,8 %. Se on ylivoimaisesti yleisin lasten monista toimintatavoista ulkoilussa. Ongelma on kuitenkin, että ulkoilun aikana esineleikistä vain 28,6 % sisältää ripeää liikuntaa, kun esimerkiksi sääntöleikeissä lapsi riippuu ripeästi 76,8 % ajasta ja roolileikissäkin 38,5 %. Lapset siis leikkivät ulkona paljon esineleikkejä, mutta he liikkuvat niissä aivan liian vähän. Jos lasten esineleikit saataisiin liikunnallisemmiksi, sillä olisi valtava vaikutus lasten kokonaisliikkumisen lisääntymisessä, sillä lapset käyttävät paljon aikaa esineleikkeihin. Voisivatko lasten ulkoilun välineet olla raskaampia ja isompia, jotta esineleikkiin saisi lisähaastetta? Lapset tarvitsevat leluja, tarvikkeita ja materiaaleja, jotka houkuttelevat ponnistelemaan. Tarvitaan autonrenkaita, hiekkasäkkejä, putkia, pressuja, ylipäätään isoja ja painavia asioita. Kevyen muovilapion heiluttelu on heppoista. Ulkoilua ei pidä tehdä lapsille kevyeksi ja helpoksi. Lapset kaipaavat haasteita. Se edistää niin heidän fyysistä kehitystään kuin oppimisvalmiuksiaankin. Kasvattavaa ei ole se, että lapselle piha tehdään helpoksi. Kasvattavaa on se kun porukka vihdoin yhteistoiminnallisen ponnistelun jälkeen saa raahattua hiekkasäkin kukkulalle. Siinä tiivistyy sosiaalinen yhdessä tekeminen ja kokemus onnistumisesta. Voiko piha olla keskeneräinen? Valmiissa tilassa lasten toiminta on suurelta osin jo etukäteen mietitty, eikä lapsilla ole mahdollisuutta jättää omaa kädenjälkeään ympäristöön. Lapsia aktivoi materiaalien ja tilojen keskeneräisyys. Valmis oppimisympäristö laski lasten ripeää liikkumista tilastollisesti merkitsevästi.yleensä on siis parempi, jos nämä ainekset eivät ole valmiita konstruktioita, vaan aineksia käytetään leikkimaailmojen rakentamiseen. Pihalle voidaan tehdä puutarha, erilaisia ratoja tai vaikkapa urheilupaikkoja. Miten lisätä tyttöjen fyysistä aktiivisuutta vapaassa ulkoleikissä? Pojat liikkuvat riuskasti ulkoilun aikana 38,0 % ajasta, mutta tytöt vain 25,2 % ajasta. Miten ulkoleikissä voitaisiin erityisesti huomioida tyttöjen aktivointi? Mikä tyttöjä kiinnostaa? Mikä saisi tytöt ponnistelemaan ja hengästymään? Liittyykö tyttöjen

9 vähäisempi liikkuminen sukupuolirooleihin? Pitäisikö tytöille olla omia fyysisiä aktiviteetteja? Voisivakto tytöt pitää ohjatusta tanssista, voimistelusta tai zumbasta? Voisiko tyttöjä ohjata enemmän liikunnallisiin aktiviteetteihin? Aikuisten ohjaamassa ulkotoiminnassa pojat ovat liikunnallisesti korkeasti aktiivisia 38.8 % ajasta, mutta tytöt vain30,1 % ajasta. Tämä tarkoittaa että ulkoilun aikana aikuiset ohjaavat tyttöjä vähemmän liikunnallisiin aktiviteetteihin. Näin ei voida sanoa, että tytöt olisivat luonnostaan vähemmän liikkuvia, vaan heitä ohjataan vähemmän liikuttaviin aktiviteetteihin. Varhaiskasvattajien tulee etsiä itsestään ne (usein tiedostamattomat) syyt, jotka johtavat tyttöjen ohjaamiseen vähemmän liikunnalliseen toimintaan. Miten ulkoleikistä saisi pienille lapsille mielekkäämpää erityisesti kylminä talvikuukausina? Eri ikäiset lapset olivat suurin piirtein yhtä sitoutuneita toimintaansa ulkoilun aikana. Kuitenkin tammikuussa alle kolmevuotiaat lapset olivat vain 1,2 % ajasta vahvasti sitoutuneita toimintaansa, kun sitoutunutta ja runsasenergistä toimintaa kuusivuotiailla oli peräti 16.4 %. Selvästikin pieniltä puuttuu mielekästä tekemistä talvella, kun taas kuusivuotiailla riitti lumisessa talvessa paljon kiinnostavaa tekemistä. Paksut kankeat talvivaatteet tekevät pienen lapsen liikkeistä kömpelöitä. Paksuilla rukkasilla ei saa mistään otetta. Talvella maa on jäässä. Usein pienet lapset eivät voi tehdä paljon muuta kuin seisoa. Usein näkee myös pienten lasten makaavan maassa. Pienet lapset eivät voi tällaisissa olosuhteissa tarttua toimeen. Mitä keinoja voisi olla lisätä pienten lasten toiminnallista aktiivisuutta talven ulkoleikeissä? Miten aikuinen voisi omalla toiminnallaan auttaa lasta? Perushoito Perushoito tarkoitti tutkimuksen havainnoinnissa erilaisia pukemistilanteita, WC- käyntejä, pesutilanteita, lepoa ja muita hoitotilanteita. Perushoito vei lasten aamupäivästä klo välisenä aikana keskimäärin13,9 % ajasta, mikä tekee aamupäivän aikana keskimäärin 33 minuuttia. Miten huomioida sään vaikutukset perushoitoon suomalaisessa päivähoidossa? Lapset viettivät päiväkodissa helmikuussa keskimäärin 16,2 % perushoidossa, kun toukokuussa aikaa kului vain 9,9 %. Säällä ja keleillä on siis suuri vaikutus perushoidon määrään. Helmikuussa on vähemmän aikaa kiireettömään napittamisen harjoittelemiseen kuin kesällä. Aikaa on enemmän käytettäissä myös kun lumi on kuivaa. Joka kuukaudella on omat erityisvaatimuksensa perushoidossa. Miten helpottaa lounaan jälkeistä perushoidon ruuhkaa? Lounaan jälkeen on perushoito usein repaleista ja kiireistä. Lapset ovat väsyneitä ja heidän sitoutumisensa toimintaan on matalimmillaan. Peräti 41,7 % lasten perushoidon aikana tekemästä kielletystä toiminnasta tapahtui klo välisenä aikana. Väsyneiden lasten täytyy sopeuttaa tavallista enemmän omaa toimintaansa yleisiin toiminnan vaatimuksiin. Tuloksena on, että keskimäärin ainakin yksi lapsi on koko ajan tekemässä jotakin kiellettyä. Lounaan jälkeen ei ole hyvä hetki tiukoille säännöille, opettamiselle, oppimiselle tai pakollisille tehtäville, koska väsyneiden lasten huomio hajoaa helposti. Miten tarjota lapsille mahdollisuus rentoutua lounaan jälkeen? Miten lisätä pienten lasten sitoutumista perushoidossa? Alle 3- vuotiaat viettivät peräti 18,2 % aamupäivästään perushoidossa. Pienet lapset tarvitsevat kokonaisvaltaisen kiinnittymisen perushoitotilanteisiin puheen, harjoittelun, aistien, laulun ja leikin avulla. Pienet lapset eivät ole kiinnostuneet perushoidon tavoitteista, joten tehtävien itsensä on vangittava lasten mielenkiinto. Kasvattajien tulisi hillitä kiusausta tehdä asioita lasten puolesta, jos vain aika ja lasten kiinnostus antavat myöden asioiden perusteelliselle käsittelylle. Lapset voivat sitoutua perushoitoon helpommin kun heidän omat mielikuvansa kytkeytyvät perushoitoon. Miten kytkeä lapset toimintaan jota hei eivät vielä hallitse eivätkä kunnolla ymmärrä? Miten tehdä perushoitotilanteista hauskempia ja kiinnostavampia? Kymmenen prosenttia lapsista viettää perushoidossa enemmän kuin neljänneksen koko aamupäivän päiväkodissa viettämästään ajasta.

10 Perushoito ei ole kaikille lapsille vain siirtymävaihe tai nopea rutiinitoimitus. Mitä enemmän lapsilla kuluu aikaa perushoidossa, sitä enemmän perushoitoon liittyy myös hankaluuksia ja lapsen henkilökohtaisen elämän eri puolia. Kun perushoito vie paljon aikaa, täytyy elämän koko kirjo ottaa paremmin huomioon perushoidossa, etteivät tärkeät asiat siirry jonnekin etäälle tästä hetkestä. Leikinomaisuus tukee perushoidon suorittamista. Jos lapsen saa leikkimään perushoitoa, hän ohjaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos perushoidossa kuluu paljon aikaa, nostamalla peruhoidon merkitystä nostamme lapsen toiminnan merkitystä. Miten lapsi voi kokea perushoidon mielekkäänä? Miten luoda pohja lujille rutiineille ja itsestäänselvälle toiminnalle?. Perushoito ei rutiinina saa lapsia syttymään luoviin prosesseihin. Vain 2,3 % lasten perushoidon toiminnasta oli energistä, keskittynyttä ja luovaa. Rutiinit ja automaation auttavat kuitenkin eteenpäin kun ajatteluprosessit takkuavat. Kaikki toiminta ei edellytä osallistumista, luovuutta ja prosessointia. Millaiset asiat voisivat olla itsestään selviä ja joihin ei tarvitsisi emotionaalisesti sitoutua perushoidossa? Rutiininomainen perushoito valmistaa lapsen kuin huomaamatta seuraavaan aktiviteettiin. Rutiinien vakiinnuttamiseksi niiden pitää toistua samanlaisina päivästä toiseen. samassa järjestyksessä ja samanlaisin sisällöin. On tärkeä osata erottaa henkilökohtaista panosta edellyttävä toiminta ja itsestään selvä tapa. Kun rutiini on automaatistunut, seantaa lapselle mahdollisuuden keskittyä uusiin sisältöihin ja voi alkaa ohjata oppimistaan kohti uusia kiinnostavia sisältöjä. Ruokailu Havainnoinnissa ruokailuun kuului aamupala, lounas, ruuan odotus sekä myös ruokailuun liittyvät järjestelyt ennen ja jälkeen syömiset. Aamupalaan lapsilla kului päiväkodissa keskimäärin 19,4 minuuttia ja lounaaseen 32,7 minuuttia. Näin ollen päiväkodissa kului ruokailuun keskimäärin 52 minuuttia. Tämä on enemmän minuutteja kuin kuluu suoraan kasvatustoimintaan. Ruokailu on siis ainakin määrällisesti merkittävämpi toiminta päiväkodissa kuin suora kasvatustoiminta. Ruokailu liittyy lapsen elämän perustarpeisiin ja se sisältää monia lapsen tunne- elämän ja kasvun keskeisiä aineksia, joten ruokailun merkitys on joka tapauksessa huomattava. Miten vähentää odotukseen kuluvaa aikaa päiväkodeissa? Kun päiväkodissa kului ruokailuun 52 minuuttia, perhepäivähoidossa siihen kului aikaa vain 20 minuuttia. Perhepäivähoidossa lapset viettävät aikansa ruokaillen. Päiväkodeissa lapset tekevät 25 % ajasta myös jotakin joka ei ole vain ruokailu, vaan on ennen kaikkea odottelua, jonka aikana lasten huomio harhailee ympäriinsä. Miten päiväkodeissa voitaisiin päästä eroon tyhjäkäynnistä ennen ruokailua, sen aikana ja sen jälkeen? Miten vähentää häiriöitä aamupalalla ja lounaalla? Päiväkodeissa on ruokailun aikana enemmän häiriöitä kuin muussa toiminnassa. Ero on selkeä myös verrattuna perhepäivähoidossa. Lapset tekivät ruokailun aikana jotakin kiellettyä päiväkodeissa keskimäärin 3,6 % ajasta, kun perhepäivähoidossa ei ruokailun aikana havaittu yhtään kertaa kiellettyä toimintaa. Kun lapset joutuvat viettämään päiväkodissa pitkän ajan ruokailussa ilman mielekästä tekemistä, turhautuminen johtaa helposti korvaavaan toimintaan. Näin ruokailusta voi tulla sääntöjen noudattamisen tai rikkomisen pelikenttä, eikä positiivinen yhdessä olon areena. Miten ruokailuun saisi enemmän avointa vuorovaikutusta? Perhepäivähoidossa aikuiselta kului avoimeen vuorovaikutukseen lapsiryhmän kanssa keskimäärin 37,3 % ruokailuajasta, kun päiväkodeissa aikuisilta kului tähän vain 18.8 % ajasta. Päiväkodissa aikuisten roolit jakautuvan tasaisesti monenlaisiin rooleihin ja tehtäviin, kuten havainnointiin, järjestelyihin, opettamiseen. Kun päiväkodissa aikuisen ajasta 12 % kuluu määrittelemättömässä tilanteessa, jossa ei voi erottaa aikuisen toimintaa muuttuvassa tilanteessa, perhepäivähoidossa tällaista toimintaa on vain 2,9 %. Miten päiväkotien aikuisten toiminnasta saisi vähemmän sirpaleista ja vuorovaikutteisempaa?

11 Miten saada ruokailutilanteesta enemmän sosiaalisesti keskittynyt? Avoin vuorovaikutus lasten ja aikuisten kesken lisää ruokailutilanteen sosiaalista ainesta. Tällöin ruokailu etenee sosiaalisena tapahtumana, ei niinkään sääntöjen mukaisena toimintana. Kun ruokailutilanteesta saadaan sosiaalisesti ohjautuvaa, voi ruokailusta tulla merkittävä sosiaalisen oppimisen foorumi. Kun pöydässä lapset löytävät yhteyden toisiinsa, käyvät ruokapöytäkeskusteluja ja muodostavat porukan, lasten toiminta kiinteytyy. Kun lasten huomio hajaantuu kokonaistilanteeseen, heidän ryhmään kiinnittymisensä vähenee ja lapsi on alttiimpi häiriöille. Lisäämällä sosiaalista ainesta ruokailutilanteeseen saadaan käsittelyyn kokonaisvaltaisempi osa lapsen persoonallisuutta ja suhdetta muihin. Miten saadaan ruokailun eteneminen kulkemaan hyvän yhdessäolon virrassa, ei niinkään sääntöjen pakottamassa järjestyksessä? Voisiko päiväkodeissa ottaa oppia perhepäivähoitajien työtavasta? Pienemmät ruokailun puitteet, tehokas ja avoimen sosiaalinen ruokailun ilmapiiri ovat perhepäivähoidon ruokailun positiivisia piirteitä. Kannattaisiko näitä periaatteita soveltaa päiväkodeissa? Miten se olisi käytännössä mahdollista? Pitäisikö lasten ruokailla eri huoneissa? Pitäisikö kunkin aikuisen keskittyä omaan pienryhmään? Pitäisikö lasten ruokailua porrastaa? Jos ruokailu pienryhmässä vie puolet vähemmän aikaa kuitenkaan tinkimättä yhteisöllisyydestä, kokeilu voi kannattaa. Miten lisätä avoimen vuorovaikutuksen osuutta lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa ruokailun aikana päiväkodeissa? Aikuinen luo ruokailutilanteen ilmapiirin omalla avoimella vuorovaikutuksellaan. Ruokailun byrokraattisesta organisoidusta voidaan siirtää painopistettä syömisen sosiaaliseen sisältöön. Osallistumalla pöydässä tapahtuviin sosiaalisiin prosesseihin aikuinen voi ohjata ruokailua sen sosiaalisiin sisältöihin keskittyen ja vähentää ulkopuolisen organisoinnin osuutta. Kasvattajan on oltava tietoinen omasta roolistaan, mikä ei välttämättä ole helppoa. Miten aikuinen voisi siirtyä ruokailussa avoimempaan ja sujuvampaan vuorovaikutukseen? Miten lisätä lasten aktiivisuutta ja osallistumista ruokailutilanteissa? Hyvä hygienia ja terveelliset ruokailutavat rajoittavat ruokailutilanteissa lasten osallistumista ruuan valmistamiseen, ruoka- apulaisena toimimiseen, auttamiseen, tarjoiluun ja ruokailun jälkien korjaamiseen. Ruokailun ja sen hygienian merkitys lasten sairastuvuudelle on kiistaton. Tutkimustuloksista ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että hygienia edellyttäisi lasten osallistumisen vähentämistä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten lasten mielekäs osallistuminen voidaan järjestää hygieniasta tinkimättä. Miten lapset voisivat olla ruokailutilanteessa sen etenemistä edistävä ja rakentava jäsen? Ryhmän vetämisestä oppimisympäristön ohjaamiseen Edellä esitetyt lapsiryhmän ohjaamisen kysymykset olisi voinut esittää toisinkin. Varsinaiset tutkimustulokset eivät vielä kerro, mitä kasvatusvalintoja meidän pitäisi tehdä. Kattavaan otokseen ja luotettavaan tutkimustietoon pohjautuvien tulosten pohjalta tehdyt valinnat ovat kuitenkin varmemmalla pohjalla kuin arvailuihin ja aavisteluihin pohjautuvat valinnat. Siksi edellä olevilla tutkimuksesta nousseilla kysymyksillä on merkitystä. Tosin jokainen voi tehdä tuloksista omat johtopäätöksensä ja omat ohjatun toiminnan kehittämisen kysymykset. Orientaatioprojektissa olemme laatineet kaiken kaikkiaan yli 300 kysymystä ja kehitystehtävää ja näihin kysymyksiin on etsitty yhdessä ratkaisuja. Tutustu erilaisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin osoitteessa taustaa/340-2/. Toki on niin, että toisen mallin voi vain harvoin ottaa sellaisenaan käyttöön. Malli pitää ensin käydä läpi itse ja tiimin kanssa ja sovittaa se oman lapsiryhmän tilanteeseen.

12 25 % 23 % 21 % 18 % 13 % Ei- sosiaalinen kohde Kokonaiselanne Toinen lapsi Ryhmä lapsia Aikuinen Kuva 3. Lasten huomion suuntautuminen päiväkodissa klo Kuten kuvasta 3 näemme, lasten pääasiallinen huomion kohde on peräti neljäsosassa ei- sosiaalinen kohde, kuten esimerkiksi lelu, ruoka tai omat vaatteet. Kokonaistilanne tarkoittaa yleensä sitä, että tilanteessa on niin paljon elementtejä ettei yhtä kohdetta voi nimetä, esim. lapsia, aikuisia, leluja, toimintoja. Tilanne on silloin yleensä nopeasti muuttuva. Tällaisia tilanteita on 23 %. Lapsen pääasiallisen huomion keskittyminen pääasiassa yksittäiseen lapseen vie lapsen huomiosta 21 %. Useampaan lapseen huomio kiinnittyy 18 prosentissa tapauksista. Ehkä hieman yllättävästi, aikuinen on lapsen pääasiallisena huomion kohteena vain 13 prosentissa tapauksista. Toki aikuinen on yhtenä osallistujana kokonaistilanteessa ja varmaan pienemmältä osilta myös lasten välisissä suhteissa, mutta tosiasia on, että lapsen maailma ei päiväkodissa pyöri aikuisen ympärillä. Lapsi kohdistaa huomionsa kolme kertaa useammin lapsiin kuin aikuisiin. Sinänsä tulos ei ole yllättävä. Onhan lapsia päiväkodissa aikuisiin verrattuna jo määrällisesti paljon enemmän. Lisäksi vertaissuhteissa lapsilla on paljon enemmän vapausasteita muokata toimintaansa yhdessä muiden kanssa. Tämä tulos ei kuitenkaan tarkoita, etteikö aikuisen toiminnalla olisi merkitystä. Aikuisen toiminnan merkitys vain täytyy löytää uudesta paikasta. Aikuisen merkitys ei piile lapsiryhmän vetämisessä, jota on vain viidennes lapsen kaikesta toiminnasta. Aikuisen merkitys ei myöskään piile hänen lapselle antamassaan suorassa vuorovaikutuksessa. Aikuisen merkitys piilee hänen taidossaan luoda päiväkotiin lapselle rikas ja turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsi saa harjaantua rakentamaan oman elämänsä polkua yhdessä muiden kanssa. Lapsiryhmän ohjaaminen on paljon muuta kuin aamupiirejä, esiopetustuokiota, askartelua tai pienryhmätoimintaa. Lapsiryhmän ohjaaminen tarkoittaa sitä, että lasten väliset suhteet kehittyvät ryhmässä myönteisesti ja että lasten toiminta voi kehittyä antoisaan suuntaan. On monesti hyvä asia, että varhaiskasvattaja voi antaa pääosan toiminnassa lapsille itselleen. Varsinkin lapset, joiden toiminta kehittyy hyvin itsenäisesti ja muiden kanssa toimien, voivat toimia runsaasti itsenäisesti. Toki aikuisen on tällöinkin oltava tietoinen lapsen kehitysprosesseista. On kuitenkin oltava tarkkana siinä, että varhaiskasvattaja ei tulkitse tilannetta sillä tavalla, että lasten tulisi itse vastata lapsiryhmän toiminnan kehittämisestä tai että varhaiskasvattajat voisivat vetäytyä kasvatusvastuustaan. Päinvastoin, lapsiryhmän ohjaaminen laajasti ymmärrettynä tarkoittaa sitä, että otamme lapsiryhmän ohjaamisesta kokonaisvastuun ja osaamme tarttua

13 sen kehittämiseen lapsen koko toiminnan kirjossa. Kun annamme omatoimisesti toimintaansa kehittävien lasten viedä rikkaasti pulppuavaa toimintaa puuttumatta siihen, meille vapautuu lisää resursseja auttaa muitakin lapsia harjaantumaan saamaan otteen oman elämänsä rakennuskivistä. Lähteet Reunamo, J. (toim.). (2014). Varhaiskasvatuksen kehittäminen kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. Jyväskylä, PS- Kustannus.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt 4.6.0 Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Anna-Liisa Kyhälä, Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 4.6.0 Tutkimusaineisto 009: Projektissa

Lisätiedot

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos 31.1.2013 Sipoo www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Hiekkasäkkipedagogiikka

Hiekkasäkkipedagogiikka Hiekkasäkkipedagogiikka Jyrki Reunamo & LiikU:n mentorit Turku 09.11.13 27.10.2013 1 Suorassa kasvatustoiminnassa lapset liikkuvat minimaalisen vähän Opetustilanteissakin voisi fyysisesti ponnistella!

Lisätiedot

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu?

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu? Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Orientaatioprojektin aloitusinfo Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

[DataSet1] C:\Users\Jyrki\Desktop\Aineisto\ObservationO suomeksi3.sav. A. Yleinen toiminta (lapsen toiminnan viitekehys)

[DataSet1] C:\Users\Jyrki\Desktop\Aineisto\ObservationO suomeksi3.sav. A. Yleinen toiminta (lapsen toiminnan viitekehys) DATASET ACTIVATE DataSet1. /BAR(SIMPLE)=COUNT BY AGeneralFrame. 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Ruokailu Perushoito Vapaa ulkoleikki Toiminta ulkona aikuisen ohjauksessa Vapaa leikki sisällä Tuettu leikki

Lisätiedot

Mikä on lasten kohtaama arki varhaiskasvatuksessa?

Mikä on lasten kohtaama arki varhaiskasvatuksessa? Mikä on lasten kohtaama arki varhaiskasvatuksessa? Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL Itä-Suomen varhaiskasvatuspäivät 20.9.2016 blogs.helsinki.fi/reunamo 21.9.2016 1 Orientaatioprojekti Syksy 2014:

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Eipäs leikitä ruokapöydässä!

Eipäs leikitä ruokapöydässä! Eipäs leikitä ruokapöydässä! Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL blogs.helsinki.fi/reunamo 12.12.2017 1 Leikki ja ruokailu Leikki kattaa yli kolmasosan lasten päivästä. Se on olennainen niin lasten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.

Lisätiedot

Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi

Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1 Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään?

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Arto Laukkanen, LitM, JY, Liikuntakasvatuksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma

Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaatioprojekti Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ www.helsinki.fi/yliopisto 12.11.2012 1 Orientaatioprojekti http://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Lisätiedot

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola & Turku Tammi-Helmikuu 2014 16.2.2015 1 Koulutuksen sisältö Lasten arviointi Oppimisympäristön arviointi Johtajien tekemä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Kiiminkijoen avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkotimme sijaitsee keskeisellä paikalla kuntakeskuksessa. Tämä mahdollistaa yhteistyön yläkoulun, lukion, kirjaston,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

Myllymäen päiväkotikoulu klo 12-16

Myllymäen päiväkotikoulu klo 12-16 Myllymäen päiväkotikoulu 19.9.2017 klo 12-16 klo 12.00 klo 12.15 klo 12.45 klo 14.45 klo 15.15 klo 16.00 Johdatus päivän ohjelmaan, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Myllymäen

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola

Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Lapsen kohtaaminen, lähtökohtia Tieto kiintymyskäyttäytymisestä Tieto perusturvallisuuden merkityksessä Tieto sosiaalisista

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot