KEVÄÄN RYHMÄTUNNIT 1. LASTEN HAVAINNOINTI JA TUTSTUMINEN LIIKUNTAPÄIVÄKOTI MYRSKYLUOTOON

Transkriptio

1 1 KEVÄÄN RYHMÄTUNNIT 1. LASTEN HAVAINNOINTI JA TUTSTUMINEN LIIKUNTAPÄIVÄKOTI MYRSKYLUOTOON

2 2 MOTORIIKKATEHTÄVÄ Seuraa yhdessä parin tai (3hlöä) kanssa 2 lasta: toinen esim. ryhmän kolmen motorisesti taitavimman joukossa ja toinen kuka tahansa muu ryhmän lapsi tai jos kaksi ryhmää, joku toisen ohjattavan ryhmän lapsi. Kuvailkaa lasten motorisia perustaitoja kaikilta 3 osa-alueelta ja vertailkaa lasten taitoja, mikä helpottaa havaintojen tekoa. Kirjoittakaa havainnoistanne n. 2 sivun mittainen kuvaus ja tallentakaa moodleen. Nimetkää ryhmän jäsenten sukunimillä: esim. virtanen_mäkinen

3 3 RYHMÄTUNNIT KEVÄÄLLÄ 2. LUISTELU (Luistimet!) 3. PALLOILU & MULI 4. VÄLINELIIKUNTA 5. SUUNNITTELU 6. LASTEN OHJAUS (Viimeinen r-tunti)

4 4 OHJATTAVAT LAPSIRYHMÄT

5 Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - 5 VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTAPIIRAKKA- MITÄ PUUTTUU? ANNA-LIISA KYHÄLÄ, HELSINGIN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOS

6 6 TUTKIMUSAINEISTO 2009: Projektissa Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula (Taipei, Keelung, Hualien). Henkilöstön koulutus aineiston keruuseen: syksy : Aineiston keruu: Havainnointi, haastattelu, taitojen arviointi, oppimisympäristön arviointi. Syksy 2010: Datan luokittelu, syöttö, prosessointi ja synkronointi

7 7 LASTEN LIIKUNTAPIIRAKKA PÄIVÄKODISSA KLO % 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33.80% 56.10% 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) Reipasta liikuntaa on kello välisenä aikana 10 % ajasta eli 24 minuuttia. Tämä aika sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56,1 % ajasta lasten liikkuminen on vain vähäistä: istumista, kynän käyttöä, syömistä jne. (Ka 1,53)

8 8 LAPSEN FYYSINEN AKTIIVISUUS ERI PÄIVÄHOIDON TOIMINNOISSA E. Lapsen fyysisen aktiivisuuden taso (1-3) Ohjattu ulkotoiminta Vapaa ulkoleikki Perushoito Vapaa leikki sisällä Tuettu leikki sisällä Suora kasvatustoiminta sisällä Ruokailu

9 9 LASTEN LIIKUNNALLINEN AKTIIVISUUS ERI LASTEN TOIMINNOISSA

10 10 EI SAA! Mitä tapahtuu, kun lapsi oppii kävelemään, juoksemaan jne. Entä sitten, kun alkuhuuma on ohi? Älä juokse! Varo! Stop! Lopeta! Ei saa

11 11 LAPSEN HUOMION KOHDISTAMINEN JA FYYSINEN AKTIIVISUUS Ryhmä lapsia Toinen lapsi Kokonaistilanne Ei-sosiaalinen kohde Aikuinen

12 12 LASTEN LIIKKUMINEN JA LAPSEN SITOUTUNEISUUS TOIMINTAAN Yksinkertainen, kaavamainen, toistuva, passiivinen toiminta, ei energiaa, ei älyllistä haastetta 2. Usein keskeytyvä toiminta ja toimintaan kiinnittyminen 3. Enimmäkseen jatkuva toiminta, huomio hajoaa helposti, vähän energiaa 4. Jatkuva toiminta jossa intensiivisiä hetkiä, tarkkaavaisuus ei helposti hajoa 5. Kestävä intensiivinen toiminta, keskittyminen, luovuus, energia ja sitkeys

13 13 LAPSEN LIIKKUMINEN JA ETÄISYYS LÄHIMPÄÄN AIKUISEEN m m m m m Over 10 m

14 14 LAPSEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA LÄHIMMÄN AIKUISEN TOIMINTA Havainnoi lapsia (voi esim järjestellä asioita samaan aikaan) 1. Ei lapsikontaktia, esim. järjestelee asioita, keskustelee toisen aikuisen kanssa 6. Määrittelemätön tilanne(ei voi erottaa aikuisen pääasiallista toimintaa muuttuvassa tilanteessa) 3. On vuorovaikutuksessa yhden lapsen kanssa. 4. Vuorovaikutus usean lapsen kanssa, lapset ja aikuiset tuottavat vuorovaikutuksen sisällön yhdessä 5. Opettaminen, aikuinen tietää jo mitä pitäisi tehdä, ennalta asetettu tavoite

15 15 ESINELEIKKIEN LIIKUNNALLISTAMISELLA OLISI ISO VAIKUTUS KOKONAISLIIKKUMISEEN ULKONA

16 16 OPETUKSESSA EI LIIKUTA JUURI LAINKAAN 90.00% 80.00% 77.30% Suora kasvatustoiminta sisällä 70.00% 60.00% 50.00% 40.00% 30.00% 20.00% 16.10% 10.00% 6.60% 0.00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.)

17 17 AIKUISEN OHJAAMA ULKOLEIKKI VÄHENEE KESÄÄ KOHTI 5.00% 4.50% 4.00% Lasten liikunnan 3.50% määrä ja aikuisen 3.00% ulkoilun ohjaus 2.50% vähenevät käsi 2.00% kädessä (yhteys 1.50% ei ole kuitenkaan 1.00% suoraviivainen). 0.50% 0.00% Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu

18 18 LASTEN LIIKKUMINEN ULKOLEIKISSÄ Miten ulkoleikissä lasten fyysistä aktiivisuutta voisi edelleen lisätä leikittäessä leluilla ja fyysisessä ympäristössä? Sääntöleikkien lisääminen ulkona lisäisi liikkumista tehokkaasti

19 19 ULKOLEIKKEJÄ

20 20 LASTEN FYYSINEN AKTIIVISUUDEN KESKIARVO OPETUSTILANTEISSA Lukemistilanteissa lapset eivät liiku Yleisessä opetuksessa lapset eivät liiku Tehtäviä tehtäessä lapset eivät liiku Roolileikki (ja sääntöleikki) opetustilanteessa saavat lapset liikkeelle

21 21 Miten sisätilat voisivat olla suotuisampia lasten fyysiselle aktiivisuudelle sisäleikissä? LAPSEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN KESKIARVO VAPAASSA LEIKISSÄ SISÄLLÄ

22 22 LAPSEN FYYSINEN AKTIIVISUUS ROOLILEIKISSÄ VAPAASSA SISÄ- JA ULKOLEIKISSÄ Vain 8 % lasten roolileikistä vapaassa sisäleikissä sisältää vahvaa fyysistä aktiivisuutta. Verrattuna roolileikkiin ulkona fyysinen aktiivisuus on sisällä paljon vähäisempää. Miten roolileikkiin voisi sisällyttää enemmän fyysistä ponnistelua? Vapaa leikki sisällä Vapaa ulkoleikki

23 23 Suurikokoiset lelut, majat, rakentaminen, patjat, huovat ja seikkailu nostavat aktiivisuutta. (~Myrskyluoto ) Mitä keinoja olisi tehdä fyysisestä aktiivisuudesta positiivinen piirre vapaassa sisäleikissä?

24 24 LASTEN LIIKKUMINEN ESINELEIKEISSÄ VAPAASSA SISÄ- JA ULKOLEIKISSÄ Vain 7,5 % lapsista, jotka leikkivät 3 esineleikkejä vapaan sisäleikin aikana, 2.8 ponnistelevat fyysisesti Vapaa leikki sisällä Vapaa ulkoleikki

25 25 Fyysisesti aktiiviseen esineleikkiin tarvitaan tilaa sekä vankkoja ja suuria tavaroita. Tilojen pitää kestää rankkaa muokkausta. Pelikoneiden liiketunnistimien mahdollisuuksia lasten liikkumisen edistäjinä kannattaa tutkia. Millainen on lasten kuntosali? Mitä vaikutteita voidaan ottaa pihan kiipeilytelineistä? Mitä hyötyä voi olla huonekalujen poistamisesta? Mitä tilalle?

26 26 LASTEN LIIKKUMINEN TAMMIKUUSSA JA TOUKOKUUSSA ULKOLEIKISSÄ Tammikuussa pienet lapset liikkuvat huomattavasti vähemmän kuin isommat lapset. Toukokuussa lasten ikä ei enää vaikuta liikunnan määrään.

27 27 TYTTÖJEN JA POIKIEN LIIKKUMISEN KESKIARVO PÄIVÄHOIDOSSA Poikien liikkuminen sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa tai fyysistä ponnistelua 28 minuuttia aamupäivällä, tytöillä 20 minuuttia Poika Tyttö

28 28 POIKIEN RUNSAAMPI LIIKKUMINEN JOHTUU ULKOLIIKUNNAN RUNSAUDESTA/AKTIIVISUUDESTA Poika Tyttö Pojat liikkuvat tilastollisesti merkitsevästi aktiivisemmin ohjatussa ulkotoiminnassa, 1.2 vapaassa 1 ulkoleikissä ja perushoidossa 2 Suora kasvatustoiminta sisällä Tuettu leikki sisällä Vapaa leikki sisällä Ohjattu ulkotoiminta* Vapaa ulkoleikki* Perushoito* Ruokailu

29 29 POIKIEN JA TYTTÖJEN LIIKKUMINEN JA LASTEN HUOMION KOHDE Poika Tyttö *Tyttöjen vähäisempi 1.8 liikkuminen näkyy 1.7 tilastollisesti merkitsevästi erityisesti porukassa ja esineleikissä Ryhmä lapsia* Toinen lapsi Kokonaistilanne Ei-sosiaalinen kohde* Aikuinen

30 30 PÄIVÄKODIN PÄIVÄJÄRJESTYS VAIKUTTAA LASTEN LIIKKUMISEEN 25% Lasten käyttämä aika eri päivähoidon yleisissä toiminnoissa, kaikki muutokset tilastollisesti merkitseviä 20% 15% 10% 5% A Ruokailu A Suora kasvatustoiminta sisällä A Vapaa ulkoleikki A Perushoito A Toiminta ulkona aikuisen ohjauksessa 0% Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

31 31 LAPSEN TOIMINNAN VALINTA TAI AJAUTUMINEN TOIMINTAAN VAIKUTTAA LIIKKUMISEEN 35% 30% Lasten keskimäärin käyttämä aika eri toiminnoissa, kaikki muutokset tilastollisesti merkitseviä 25% 20% 15% 10% 5% B Toiminta yleisen kehyksen (A) sisällä B Esine- ja materiaalileikki B Rooli- tai mielikuvitusleikki B Yhdessäolo muiden kanssa B Kirjan katselu/luku, video, esitys ym. B Ei-sallittu toiminta 0% Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

32 32 LASTEN HUOMION KOHDE LIITTYY LASTEN LIIKKUMISEEN 0.35 Ei-sosiaaliset kohteet ja aikuinen huomion kohteena vähentää liikkumista, toinen lapsi tai usea lapsi lisää liikkumista, (p <.05) Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) C Ei-sosiaalinen kohde C Toinen lapsi C Ryhmä lapsia C Aikuinen

33 33 LIIKUNTA LISÄÄ LAPSEN TOIMINTAAN SITOUTUMISTA 3.1 Onko 3.05 kysymyksessä toiminnan 3 aktiivisuutta 2.95 kuvaava yhteys vai onko 2.9 liikkuvien lasten vain helpompi 2.85 keskittyä? (p <.05) 2.8 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

34 34 LIIKUNTA ON SITÄ VÄHÄISEMPÄÄ, MITÄ HEIKOMPIA KONTAKTIT MUIHIN LAPSIIN OVAT 2.4 Keskiarvot ovat kasvattajien 2.2 asteikolla antamia arvioita 1.8 lapsen vetäytyvälle 1.6 käyttäytymiselle, 1.4 (p <.05) 1.2 Vetäytyy helposti, kontaktit muihin lapsiin ovat usein heikkoja 1 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

35 35 PALJON LIIKKUVIEN RYHMISSÄ TOIMINTA ON HARMONISEMPAA JA SÄÄNTÖJÄ NOUDATETAAN PAREMMIN 4.1 Liikunnan määrä ja oppimisympäristö 3.9 on arvioitu eri mittareilla, trendimuutokset ovat tilastollisesti 3.3 merkitseviä -> ryhmän ilmapiirillä 3.1 on merkitystä, (p <.05) 2.9 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) 54 Työ yksikössämme on luontevaa, kestävää ja harmonista. 46 Lapset noudattavat sääntöjä ilman aikuisen valvontaa.

36 36 LIIKKUMINEN VÄHENTÄÄ KAAOSTA JA LISÄÄ TUNNEILMAISUA RYHMÄSSÄ Erot trendeissä 1.9 ovat tilastollisesti 1.8 merkitseviä. On 1.7 kuitenkin huomattava, että 1.6 kaaoksen trendi 1.5 ei ole 1.4 suoraviivainen (p <.05) Työ yksikössämme on sirpaleista, kontrolloimatonta ja kaoottista. 15 Jostakin syystä tunneilmaisu ei ole kovin rikasta tai sallittua ryhmässämme. 1.2 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

37 37 TOIMINNAN SUUNNITTELUKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS LIIKKUMISEEN 4.3 Toiminnan 4.2 suunnittelu lisää 4.1 lasten liikkumista, 4 mutta jos 3.9 suunnittelu on 3.8 pääasiassa koko 3.7 ryhmän toiminnan 3.6 suunnittelua, 3.5 liikunta vähenee (p <.05) Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) 5 Toiminnan suunnittelu liittyy enemmän ryhmän toiminnan suunnitteluun kuin lapsen toim. suunnitteluun. 6 Ryhmän aikuisilla on vähintään kerran viikossa suunnittelu- ja arviointikokous.

38 38 KASVATUSSISÄLLÖILLÄ VOI OLLA YHTEYTTÄ LASTEN LIIKKUMISEEN Taidepainotteisuus lisää lasten liikkumista, 3.5 uskonnolliskatsomuksellinen 3 orientaation taas vähentää liikkumista, p <.05) Ryhmässä on paljon visuaalista ilmaisua (piirtämistä, maalaamista sekä taidetta). 37 Uskonnollis-filosofinen orientaatio on tärkeä osa kasvatustoimintaamme. 2 Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

39 39 AIKUISTEN KASVATUKSEN PAINOPISTEILLÄ ON YHTEYS LIIKKUMISEEN Lasten välisiin 4.5 suhteisiin ja lapsen 4.3 identiteettiin 4.1 keskittyminen ovat 3.9 yhteydessä 3.7 runsaampaan 3.5 liikkumiseen, 3.3 tutkimisen 3.1 tukemisen 2.9 liikuntaa vähentävä 2.7 trendi on 2.5 epävakaampi (p < Vähiten liikkuva neljännes (1,41).05). 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) 52 Lasten väliset suhteet ovat keskeisiä aiheita pedagogisissa keskusteluissamme. 49 Lasten itseluottamusta ja minäkuvaa (identiteettiä) käydään paljon läpi ryhmän kasvatuskeskusteluissa. 51 Lasten uteliaisuuden ja tutkimisen tukemista mietitään paljon toimintaa suunniteltaessa.

40 40 HIOTUT JA AIKUISEN MÄÄRITTÄMÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖT VÄHENTÄVÄT LASTEN LIIKKUMISTA 4 Kaikki muutokset 3.9 ovat tilastollisesti 3.8 merkitseviä, pihaalueen houkuttelevuuden 3.5 trendi ei ole 3.4 kuitenkaan selkeä 3.3 (p <.05) Jokaisella leikillä on selkeä oma paikkansa. 2 Oppimis- ja toimintaympäristöjä korostetaan ja ne ovat monipuolisia. 23 Piha-alue houkuttelee lapsia monipuoliseen toimintaan Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68) 30 Lasten jako pienryhmiin ja leikkiryhmään tapahtuu aikuisten toimesta ja pedagogisin perustein, ei lasten itsensä tekemänä.

41 41 KAVERIEN LIIKKUMISELLA SUORA YHTEYS LAPSEN LIIKKUMISEEN Havainnoinnissa kirjattiin lapsen lähikontakti dataan. Analyysivaiheessa 1.6 lasten keskimääräistä 1.55 liikkumista verrattiin 1.5 heidän lähikontaktiensa 1.45 keskimääräiseen 1.4 liikkumiseen. Paljon 1.35 liikkuvat lapset viihtyvät toistensa seurassa (p <.05). Vähiten liikkuva neljännes (1,41) Kaverin liikkumisen määrä 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

42 42 AVOIMESTI LASTEN KESKEISIIN TILANTEISIIN SUHTAUTUMINEN LISÄÄ LASTEN LIIKKUMISTA 0.68 Vähiten liikkuvilla 0.66 lapsilla on avoimesti 0.64 (mukautuvasti tai 0.62 osallistuvasti) lapsitilanteisiin 0.6 suhtautuvia 0.58 strategioita 59 % vastauksista, eniten liikkuvilla 0.54 lapsilla 66 % (huom, yhteys ei suoraviivainen) Vähiten liikkuva neljännes (1,41) 2. vähiten liikkuva neljännes (1,52) 2. eniten liikkuva neljännes (1,67) Eniten liikkuva neljännes (yli 1,68)

43 43 PÄIVÄKODEISSA JA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA LIIKUTAAN SUURIN PIIRTEIN SAMAN VERRAN Päiväkoti Perhepäivähoitaja

44 44 PÄIVÄKODISSA SÄÄNTÖLEIKIT JA ROOLILEIKKI OVAT VAUHDIKKAAMPIA KUIN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perhepäivähoidossa 1.6 yleinen toiminta 1.5taas on liikkuvampaa Rooli- ja mielikuvaleikki Sääntöleikki Lapsi toimii yleisen toiminnan kehyksen sisällä Päiväkoti Perhepäivähoitaja

45 45 LÄHIMMÄN AIKUISEN ETÄISYYS LAPSEEN JA LASTEN LIIKKUMINEN PÄIVÄKODEISSA JA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA 1.9 Päiväkodissa 1.8 lasten liikkuminen kasvaa 1.7 suoraviivaisesti 1.6 aikuisen ollessa 1.5 etäämpänä, perhepäivähoidos 1.4 sa aikuisen 1.3 etäisyys ei lisää 1.2 liikkumista 1.1 Liikunnallinen aktiivisuus päiväkodissa Liikunnallinen aktiivisuus perhepäivähoidossa m m m m m

46 46 EPILOGI: SUOMEN JA TAIWANIN PÄIVÄHOIDOSSA LIIKKUMISEN VERTAILUA Fyysinen aktiivisuus Suomessa 1-3 Fyysinen aktiivisuus issa 1-3

47 47 SUOMESSA LIIKUTAAN ENEMMÄN KUIN TAIWANISSA LÄHES KAIKISSA TOIMINNOISSA ilaiset lapset liikkuvat enemmän 2.6 vain vapaassa ulkoleikissä, mutta 2.4 taiwanilaislapset ovat 2.2 ulkoleikissä vain 1,6 2 % kokonaisajasta, kun 1.8 Suomessa osuus on 18.2 %. Joten 1.6 taiwanilaislapset 1.4 todella päästävät 1.2 höyryt pihalle 1 kerrankin päästessään vapaasti ulos! Ohjattu ulkotoiminta Fyysinen aktiivisuus Suomessa 1-3 Fyysinen aktiivisuus issa 1-3 Vapaa ulkoleikki Perushoito Vapaa leikki sisällä Tuettu leikki sisällä Suora kasvatustoiminta sisällä Ruokailu