Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu"

Transkriptio

1 Katsaus MATEJ OREŠIČ, KIRSI PIETILÄINEN JA VIRVE HÄNNINEN Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu Metabolomiikka on uusi menetelmä, jolla tutkitaan kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten metaboliittien rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. Metaboliatuotteita voidaan tutkia ja vertailla eri fysiologisten tilojen välillä, ja saatua tietoa voidaan yhdistää geeni- ja geeniekspressiotutkimusten tuloksiin, mikä mahdollistaa tautiprosessien nykyistä paremman ja kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen. Metabolomiikan avulla myös ympäristön ja elintapojen monimutkainen vaikutus patofysiologisiin tapahtumiin pystytään kartoittamaan kattavammin. Metabolomiikan ja genetiikan vuoropuhelun tutkiminen tuottaa suuren määrän tietoa, jonka analysointi on tullut mahdolliseksi vasta aivan viime vuosina systeemibiologian sovelluksien kehittymisen myötä. Duodecim 2007;123: K ehon nesteiden biologisia seulontamenetelmiä on käytetty jo vuosituhansien ajan. Kiinalaisen lääketieteen harjoittajat käyttivät muurahaisia, ja ayurveda-hindut hyönteisiä osoittamaan diabetespotilaan virtsan suuren sokeripitoisuuden luvulla Linus Pauling ymmärsi, että kromatografiatutkimusten sekavilta vaikuttavissa tuloksissa oli yhteneväisiä piirteitä eri sairaustiloissa. Hän totesi, että»ruumiinnesteiden perusteellinen kvantitatiivinen analyysi voisi mahdollistaa monien sairauksien nykyistä paljon tehokkaamman erotusdiagnostiikan» (Pauling ym. 1971). Kiinnostus sairauksien ja ihmisen fysiologian tutkimiseen metaboliittien avulla laimeni väliaikaisesti geneettisten ja molekyylibiologisten menetelmien kehittymisen myötä. Geneettisen tiedon räjähdysmäinen kasvu ja erityisesti ihmisen perimän emäsjärjestyksen selvittäminen loivat tarpeen mittaaville biostatistiikan menetelmille, joilla kyetään hallitsemaan suuri määrä tietoa kerralla. Kehittynyttä biostatistiikkaa hyödynnetään genomiikan lisäksi myös muissa globaaleissa omiikan muodoissa, metabolomiikassa ja lipidomiikassa. Tehostunut mahdollisuus tutkia laaja-alaisesti metaboliitteja onkin palauttamassa fysiologisen näkökulman aseman syntymekanismien tutkimisessa. Ihmiselimistön metabolomi Ihmiselimistön metabolomi eli aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuus koostuu sisäsyntyisistä ja symbioottisten pieneliöiden aineenvaihduntatuotteista (kuva 1). Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG) on erinomainen lähde tutkittaessa tunnettuja aineenvaihduntareitteja eri eliöissä (Kanehisa ym. 2004). Endogeenisten metaboliittien määrä voi vaihdella paljonkin määritelmän mukaan. Jos määritelmän ulkopuolelle rajataan lipidit, pienet peptidit ja glykaanit, endogeeninen metabolomi koostuu arviolta noin metaboliitista. Aikuisessa ihmisessä olevien bakteerisolujen määrä on noin kymmenkertainen ihmisen omiin soluihin verrattuna (Savage 1977). Suurin osa pieneliöistä, noin biljoonaa ( ) solua, elää suolistossa (suoliston normaalifloora/ 2991

2 Kuva 1. Solunsisäisten ja -ulkoisten metabolomien, suolen mikrobiomin ja ilmiasun väliset yhteydet. mikrofloora). Toisin kuin patogeenit nämä suoliston normaaliflooraan kuuluvat pieneliöt elävät symbioosissa ihmisen kanssa, ja vuorovaikutus tapahtuu metaboliittien kautta (Nicholson ym. 2005). Isännän ja pieneliön symbioosin säätelyn ja sen monimutkaisten geneettisten ja ympäristötekijöiden tutkimus on vielä lapsenkengissään. Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin mm., että B-vitamiiniryhmään kuuluvan välttämättömän ravintoaineen koliinin aineenvaihdunta riippuu suoliston pieneliökannasta (Dumas ym. 2006). Suoliston häiriintyneen mikrobikannan taas todettiin olevan yhteydessä maksan rasvoittumiseen. Myös elintapojen vaikutusta suoliston normaaliflooraan on tutkittu. Esimerkiksi lihavuuteen on havaittu liittyvän suoliston Bacteroidetes-kannan vähenemistä suhteessa Firmicutes-kantaan (Ley ym. 2006). Paitsi isäntä myös pieneliöt ovat geneettisten, epigeneettisten ja ympäristötekijöiden säätelyn alaisia. Metabolomiikka on yksi tärkeimmistä keinoista tutkia näitä monimutkaista vuorovaikutuksia. Metabolomiikan menetelmät Aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet kudoksissa, veressä ja kehon eritteissä vaihtelevat jopa tuhatkertaisesti. Aineenvaihduntatuotteet eri näytteissä saattavat olla myös kemiallisesti hyvin erilaisia. Tämän vuoksi tarvitaan menetelmiä, joilla kyetään mittaamaan useita erilaisia aineenvaihduntatuotteita samanaikaisesti (kuva 2). Tekniikoista yleisimmin käytettyjä ovat massaspektrometria ja magneettispektroskopia. Ensin mainittu on tullut nopeasti hyvin suosituksi, ja herkkyytensä ansioista se mahdollistaa keskenään hyvin erikokoisten aineenvaihduntatuotteiden tutkimisen ja vertailun. Menetelmä on kuitenkin työläs, koska näytteiden käsittelyt ja tulosten analysointi ovat monimutkaisia. Metabolomiikkatutkimukset tuottavat suuret määrät tietoa ja siten asettavat paljon vaatimuksia tiedonkäsittelylle ja bioinformaattiselle analyysille, joiden kehitys kulkee käsi kädessä kaikkien nopeasti yleistyneiden, laajojen aineistojen käsittelyä vaativien menetelmien kanssa. Yksi metaboliittien mittaamisen hyödyistä on siinä, että metaboliitit sinänsä ovat fysiologisesti merkittäviä viestin välittäjiä toisin kuin epäsuorasti fysiologiaa heijastavat mittarit, kuten geenien lähetti-rna-pitoisuudet. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava merkittävä yksilöllinen vaihtelu ja myös vaihtelevat vasteet erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Me M. Orešič ym.

3 Kuva 2. Metabolomiikkatutkimuksen tyypilliset työvaiheet. taboliittien pitoisuudet vaihtelevat iän, ruokavalion ja muiden elintapojen mukaan, kuten huomattiin ruotsalaisten ja englantilaisten koehenkilöiden virtsan magneettispektroskopialla tutkituista metaboliittiprofiileista (Lenz ym. 2004). Siksi sairauksiin liittyvien merkkiaineiden kehittämisessä ja sairauksien patogeneesin selvittämisessä on huomioitava metaboliittimääriin ja -kokonaisuuksiin liittyvä normaalivaihtelu. Metabolomiikan sovelluksia Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu Tämän päivän kliinikko pystyy käyttämään hyväkseen vain murto-osan ihmisen metabolomin informaatiosta. On nähtävissä, että vähitellen suppeista yksittäisistä määrityksistä, kuten glukoosin tai kolesterolin mittauksista, siirrytään metaboliseen»sormenjälkeen», joka kartoittaisi laaja-alaisesti biokemiallisia kokonaisuuksia erilaisissa sairauksissa ja niiden hoidossa. Metabolomiikkaa kohtaan onkin kasvavaa mielenkiintoa kliinisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi Holmes ym. (2006) etsi äskettäin biologisia merkkiaineita skitsofrenian diagnosointiin ja hoitoon. He havaitsivat tuoreista skitsofreniatapauksista potilaiden selkäydinnesteestä biokemiallisia muutoksia, joiden perusteella he löysivät merkkiaineita sopivan psykoosilääkehoidon valitsemiseen. Eräs metabolomiikan uusista sovelluksista liittyy monitekijäisten tautien geneettisiin väestötutkimuksiin. Metabolomi saattaa tarjota luotettavan kvantitatiivisen fenotyyppimittarin, jota voidaan käyttää sairauksien geneettisten tekijöiden määrittämisessä (Papassotiropoulos ym. 2005). Erityisesti voidaan tutkia, miten geneettinen vaihtelu vaikuttaa monimutkaisten sairauksien metaboliseen fenotyyppiin. Lipidomi metabolisena ilmiasuna Lipidit ovat tärkeitä solukalvojen rakenneosina, energiavarastoina ja viestimolekyyleinä. Rasvaaineenvaihdunnan muutokset hapettumisen, 2993

4 epäedullisen rasvahappokoostumuksen tai vääristyneen kudosjakauman myötä ovat tärkeitä tekijöitä suurien kansansairauksien kuten ateroskleroosin, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja Alzheimerin taudin synnyssä (Wenk 2005). Rasva-aineenvaihdunnan tavanomaisia määrityskohteita ovat kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Plasman lipidikokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Uudenaikaiset lipidomiikkamenetelmät mahdollistavat satojen erilaisten lipidien, kuten sfingolipidien, fosfolipidien, steroliesterien ja asyyliglyserolien määrän mittaamisen. Usein voidaan määrittää myös kunkin lipidin rasvahappojen laatu. Geenit ja ympäristötekijät vaikuttavat monimutkaisella tavalla rasva-aineenvaihduntaan, mutta tavanomaisissa tutkimusasetelmissa niiden erottaminen toisistaan ei ole mahdollista. Voidaksemme vakioida geenien vaikutuksen etsimme suuresta suomalaisesta FinnTwin16 kaksosaineistosta (Kaprio 2006) kaikki identtiset kaksoset, joilla oli nuorella aikuisiällä yli 10 kg painoeroa (Pietiläinen ym. 2005). Suurista painoeroista huolimatta tavanomaisissa lipidiarvoissa ei ollut lihavien ja normaalipainoisten parikkien välillä eroa lukuun ottamatta lihavien hieman pienempää HDL-kolesteroliarvoa. Sen sijaan lipidomiikka-analyyseissä, joissa seerumista erotellaan noin 300 erilaista pientä lipidimolekyyliä, havaittiin, että hankinnaiseen lihavuuteen liittyy jo varhain suuri joukko rasva-aineenvaihdunnan muutoksia (Pietiläinen ym. 2007). Merkittäväksi tutkimuksen tekee se, että nämä muutokset olivat selkeästi yhteydessä esidiabeettisiin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin eikä näitä lihavuuden epäedullisia vaikutuksia rasvaaineenvaihduntaan kyetty havaitsemaan millään tavanomaisella mittarilla. Farmakometabolomiikka kohti henkilökohtaista lääkehoitoa On selvää, että henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen lääkehoidossa olisi edullista, mutta normaalien potilastietojen perusteella on nykyisin vaikea ennustaa reaktiota eri lääkkeisiin ja niiden yhdistelmiin. Metabolinen fenotyyppi on merkittävä lääkevaikutusten ja niissä esiintyvien henkilökohtaisten erojen selittäjä. Tähän henkilökohtaiseen ominaisuuteen vaikuttavat perimän lisäksi monet ympäristö- ja elintapatekijät, kuten ravitsemustila, suoliston pieneliökanta, ikä, sairaudet ja samanaikaiset tai aiemmat muut lääkitykset. Metabolomiikkaa käytetäänkin yhä enemmän luonnehdittaessa yksilön vasteita lääkehoitoon. NIH:n National Metabolomics Consortium for Drug Response Phenotyping projektissa metabolomiikkaan ja farmakogenomiikkaan erikoistuneet tutkimusryhmät (mukaan luettuna VTT:n kvantitatiivisen biologian ja bioinformatiikan ryhmä) selvittävät yhteistyössä lääkevasteiden fenotyyppejä. Esimerkki farmakometabolomiikan kliinisestä sovelluksesta on se, miten Kaddurah-Daouk ym. (2007) määrittivät lipidomiikkatekniikalla skitsofreniapotilaiden vasteet kolmeen yleiseen psykoosilääkkeeseen olantsapiiniin, risperidoniin ja aripipratsoliin. Koska monet atyyppiset psykoosilääkkeet aiheuttavat painonnousua ja hypertriglyseridemiaa, lipidimuutosten kartoituksella ennen ja jälkeen psykoosilääkehoidon etsittiin uutta tietoa tautimekanismista ja lääkehoitojen metabolisista haittavaikutuksista. Olantsapiini ja risperidoni vaikuttivat paljon laajemmin lipidiluokkiin kuin aripipratsoli. Vaikka lipidimuutokset korreloivat akuuttiin hoitovasteeseen, ei»lipidisormenjälkeä» voida kuitenkaan vielä käyttää suoraan spesifisenä diagnostisena skitsofreniamarkkerina. Joissakin tapauksissa lääkehoito saattaa aiheuttaa haitallisia muutoksia, vaikka potilas olisi vielä täysin oireeton. Eräs metabolomiikan tulevaisuuden käyttömuodoista on etsiä sellaisia indikaattorimolekyylejä, jotka paljastavat patofysiologiset mekanismit jo aikaisessa vaiheessa. Niiden avulla pyritään löytämään riskiyksilöt, joilla lääkeaineen annosta tulee vähentää tai lääkeaineen käytöstä luopua kokonaan mahdollisten myöhempien haittavaikutusten estämiseksi. Tämän käyttöaiheen ensimmäinen sovellus, josta myös Duodecim-lehdessä hiljan raportoitiin (Laaksonen ym. 2007), oli havaintomme, että statiinit suurina annoksina aiheuttavat lu M. Orešič ym.

5 kuisia muutoksia erityisesti inflammatoristen geenireittien ilmentymisessä lihaksessa (Laaksonen ym. 2006). Metabolomiikka lääketieteellisessä tutkimuksessa Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu Endogeeniset metaboliitit ovat eri eläinlajeilla samankaltaisia ja siten voivat toimia lajienvälisinä biologisina indikaattorimolekyyleinä. Tätä lajienvälistä aineenvaihduntatuotteiden samankaltaisuutta voidaan hyödyntää sellaisissa tilanteissa, joissa ihmisten tutkiminen olisi hankalaa tai eettisesti kyseenalaista. Kun eläimen kudoksista ja esimerkiksi veren metaboliittikokonaisuuksista saatavaa tietoa yhdistetään, voidaan selvittää patofysiologisesta tilasta eniten tietoa antavat biomarkkerit (kuva 3). Ihmisiltä näitä biomarkkereita voidaan sitten etsiä verestä tai muista bionesteistä, jotka ovat helposti saatavilla. Tätä menetelmää käytettiin tuoreessa tutkimuksessa, jossa vertailtiin diabeettisten Zucker-rottien ja hypertriglyseridemiapotilaiden seerumin lipidiprofiileja. Lipidikoostumuksen erot sairaiden ja terveiden yksilöiden välillä todettiiin merkittävän samanlaisiksi diabeettisessa eläinmallissa ja ihmisellä (Damian ym. 2007). Lajienvälisiä biomarkkereita voidaan hyödyntää myös esimerkiksi arvioitaessa lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta ennen lääkkeen antamista ensi kertaa ihmiselle ja lääketutkimusten kliinisissä vaiheissa. Metabolomiikan käyttö on erityisen hyödyllistä taudeissa, joissa eläinmalleja on vaikea aikaansaada, esimerkiksi keskushermoston sairauksissa. Etsittäessä Huntingtonin taudin merkkiaineita tautia sairastavilta potilailta ja muuntogeenisiltä hiiriltä tutkijat huomasivat, että hiirimallin metaboliittiprofiili oli merkittävästi poikkeava tavalliseen hiireen nähden (Underwood ym. 2006). Havainnon perusteella löydettiin vastaavia poikkeavuuksia Huntingtonpotilailta, ja niitä voidaan mahdollisesti käyttää taudin etenemisen seuraamisessa tai lääkehoidon kehittämisessä ja toteuttamisessa. Metabolomiikkaa hyödynnetään yhä enemmän tutkimuksissa, joissa selvitetään geneettisten ja ympäristötekijöiden monimutkaisia vaikutuksia. Eläinmallien avulla voidaan tutkia yksittäisten geenimuunnosten tai kohde-elinten lisäksi koko elimistön toimintaa ja sen tasapainon säätelyä. Esimerkiksi rasvasolujen erilaistumista kiihdyttävän transkriptiotekijän PPARg2:n puute in vitro johtaa rasvan muodostuksen vähenemiseen, mutta tätä geenipuutosta kantavilla hiirillä rasvakudos kehittyykin yllättävän normaalisti. Rasvakudoksen näennäisen normaalista ulkonäöstä huolimatta lipidomiikkaanalyysi paljasti, että PPARg2:n puutos johtaa kehittymättömämpien lipidien kuten pitkäketjuisia rasvahappoja sisältävien triglyseridien ja tiettyjen lipidien esiasteena toimivien fosfolipidien kerääntymiseen (Medina-Gomez ym. 2005). Metabolomiikkaa voidaan hyödyntää myös tunnistettaessa lipotoksisia, häiriintyneitä rasva-aineenvaihdunnan kokonaisuuksia diabeteksen kannalta keskeisissä elimissä (Medina-Gomez ym. 2007). Yhdistämällä lipidomiikka- ja transkriptomiikkamenetelmät havaitsimme, että kaksi keramidien tuotantoon liittyvää rasva-aineenvaihdunnan reittiä, oli häiriintynyt lihavien hiirten rasvoittuneessa maksassa (Yetukuri ym. 2007). Keramidien merkitystä diabeteksessa tukee tutkimustulos, jonka mukaan glukosyylikeramidaasin tuotannon estäminen parantaa insuliiniherkkyyttä lihavilla hiirillä (Aerts ym. 2007). Linkit Metabolomics Society: Metabolomiikkaa käytetään yhä enemmän luonnehdittaessa yksilön vasteita lääkehoitoon KEGG, Kyoto Encyclopaedia of Genes and Genomes (Japani): LIPID Metabolites And Pathways Strategy (Yhdysvallat): Human Metabolome Project (Kanada): Quantitative Biology and Bioinformatics (VTT):

6 Kuva 3. Metabolomiikan käyttö lajienvälisessä biomarkkereiden analytiikassa. Eläinmallien avulla voidaan määrittää useiden kudosten molekyyliprofiileja erilaisissa patofysiologisissa tilanteissa, minkä jälkeen etsitään tilaa parhaiten kuvaavia biomarkkereita, ja sovitetaan niitä sen jälkeen ihmisen metaboliittiprofiiliin. Kukin laatikko kuvan alaosassa kuvastaa yhtä metaboliittia patofysiologisessa tilassa (punainen lisääntynyt, vihreä vähentynyt pitoisuus). Metaboliitit, jotka on yhdistetty viivalla toisiinsa, ovat samoja sekä eläimillä että ihmisillä M. Orešič ym.

7 Lopuksi Metabolomiikka on tärkeä uusi tutkimusväline, jota tulevaisuudessa käytetään yhä enemmän kliinisissä tutkimuksissa ja myös diagnostiikassa ja hoidossa. Metabolisten»sormenjälkien» tunnistus antaa parempia eväitä sairauksien ennustamiseen, diagnostiikkaan ja etenemisen arviointiin, tautityyppien luokittelemiseen, lääkevaikutuksen tyypittämiseen (farmakometabolomiikka) ja sairauksien patofysiologisten mekanismien selvittämiseen. Kirjallisuutta Aerts JM, Ottenhoff R, Powlson AS, ym. Pharmacological inhibition of glucosylceramide synthase enhances insulin sensitivity. Diabetes 2007;56: Backhed F, Ding H, Wang T, ym. The gut microbiota as an environmental factor that regulates fat storage. Proc Nat Acad Sci U S A 2004;101: Damian D, Oresic M, Verheij E, ym. Applications of a new subspace clustering algorithm (COSA) in medical systems biology. Metabolomics 2007;3: Dumas ME, Barton RH, Toye A, ym. Metabolic profiling reveals a contribution of gut microbiota to fatty liver phenotype in insulin-resistant mice. Proc Natl Acad Sci U S A 2006;103: Holmes E, Tsang TM, Huang JTJ, ym. Metabolic profiling of CSF: evidence that early intervention may impact on disease progression and outcome in schizophrenia. PLoS Medicine 2006;3:e327. Kacser H, Burns JA. The control of flux. Symp Soc Exp Biol 1973;27: Kaddurah-Daouk R, McEvoy J, Baillie RA, ym. Metabolomic mapping of atypical antipsychotic effects in schizophrenia. Mol Psychiatry 2007;12: Kanehisa M, Goto S, Kawashima S, ym. The KEGG resource for deciphering the genome. Nucl Acids Res 2004;32:D Kaprio J. Twin studies in Finland Twin Res Hum Genet 2006;9: Laaksonen R, Katajamaa M, Päivä H, ym. A systems biology strategy reveals biological pathways and plasma biomarker candidates for potentially toxic statin induced changes in muscle. PLoS ONE 2006;1:e97. Laaksonen R, Katajamaa M, Päivä H, ym. Systeemibiologia paljastaa statiinien aiheuttamien lihastoksisten muutosten aineenvaihduntateitä ja plasman biomerkkiaineita. Duodecim 2007;123: Lenz EM, Bright J, Wilson ID, ym. Metabonomics, dietary influences and cultural differences: a 1H NMR-based study of urine samples obtained from healthy British and Swedish subjects. J Pharm Biomed Anal 2004;36: Ley RE, Turnbaugh PJ, Klein S, ym. Microbial ecology: human gut microbes associated with obesity. Nature 2006; 444: Medina-Gomez G, Gray S, Yetukuri L, ym. PPAR gamma 2 prevents lipotoxicity by controlling adipose tissue expandability and peripheral lipid metabolism. PLoS Genet 2007;3:e64. Medina-Gomez G, Virtue S, Lelliott C, ym. The link between nutritional status and insulin sensitivity is dependent on the adipocyte-specific peroxisome proliferator-activated receptor-{gamma}2 isoform. Diabetes 2005;54: Nicholson JK, Holmes E, Wilson ID. Gut microorganisms, mammalian metabolism and personalized health care. Nat Rev Microbiol 2005;3: Niculescu MD, Zeisel SH. Diet, methyl donors and DNA methylation: interactions between dietary folate, methionine and choline. J Nutr 2002;132: Papassotiropoulos A, Wollmer MA, Tsolaki M, ym. A cluster of cholesterol-related genes confers susceptibility for Alzheimer s disease. J Clin Psychiatry 2005;66: Pauling L, Robinson AB, Teranishi R, ym. Quantitative analysis of urine vapor and breath by gas-liquid partition chromatography. Proc Nat Acad Sci U S A 1971;68: Pietiläinen KH, Rissanen A, Kaprio J, ym. Acquired obesity is associated with increased liver fat, intra-abdominal fat, and insulin resistance in young adult monozygotic twins. Am J Physiol Endocrinol Metab 2005;288:E768 E74. Pietiläinen KH, Sysi-Aho M, Rissanen A, ym. Acquired obesity is associated with changes in the serum lipidomic profile independent of genetic effects a monozygotic twin study. PLoS ONE 2007;2:e218. Savage DS. Microbial ecology of the gastrointestinal tract. Annu Rev Microbiol 1977;31: Underwood BR, Broadhurst D, Dunn WB, ym. Huntington disease patients and transgenic mice have similar pro-catabolic serum metabolite profiles. Brain 2006;129: Wenk MR. The emerging field of lipidomics. Nat Rev Drug Discov 2005;4: Yetukuri L, Katajamaa M, Medina-Gomez G, ym. Bioinformatics strategies for lipidomics analysis: characterization of obesity related hepatic steatosis. BMC Syst Biol 2007;1:e12. MATEJ OREŠIČ, PhD, tutkimusprofessori matej.oresic@vtt.fi Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 1000, VTT KIRSI PIETILÄINEN, LT, ETM HUS:n lihavuustutkimusyksikkö PL 700, HUS ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos, kaksostutkimus PL 41, Helsingin yliopisto VIRVE HÄNNINEN, LT Orion Pharma Oy, kliininen tutkimus PL 65, Espoo Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu 2997

SUOLISTOMIKROBISTON KOOSTUMUKSEN EROT HCR- JA LCR -ROTILLA JA YHTEYS VISKERAALISEN RASVAKUDOKSEN GEENIEN ILMENTYMISEEN.

SUOLISTOMIKROBISTON KOOSTUMUKSEN EROT HCR- JA LCR -ROTILLA JA YHTEYS VISKERAALISEN RASVAKUDOKSEN GEENIEN ILMENTYMISEEN. SUOLISTOMIKROBISTON KOOSTUMUKSEN EROT HCR- JA LCR -ROTILLA JA YHTEYS VISKERAALISEN RASVAKUDOKSEN GEENIEN ILMENTYMISEEN Tiina Hongisto Tutkimuskysymykset 1. Onko suoliston mikrobistossa eroja synnynnäiseltä

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122 Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma

Lisätiedot

The evolution of mankind... 80

The evolution of mankind... 80 L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi

Lisätiedot

Metabolomiikka psykoositutkimuksessa

Metabolomiikka psykoositutkimuksessa Jaana Suvisaari ja Matej Orešič KATSAUS Metabolomiikka psykoositutkimuksessa Metabolomiikka on menetelmä, jolla tutkitaan kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten metaboliittien rakennetta, toimintaa ja

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3. Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla

Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla Jari Turkia CGI Itä-Suomen yliopisto 1 2 Ruokavalion henkilökohtaisten vaikutusten ennustaminen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit

Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT. Pentti Huovinen Bakteeriopin professori

MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT. Pentti Huovinen Bakteeriopin professori MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖN VIATTOMAT UHRIT Pentti Huovinen Bakteeriopin professori The evolving threat of antimicrobial resistance; Options for action; WHO, 2012 18.3.2013 Macrolide consumption vs. resistance

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Normaalimikrobiston uusi tuleminen

Normaalimikrobiston uusi tuleminen PEOPLE ARE NOT JUST PEOPLE. THEY ARE AN AWFUL LOT MICROBES, TOO (The Economist 2012) Normaalimikrobiston uusi tuleminen FM Eveliina Munukka Projektitutkija 3.10.2014 Lee & Mazmanian, Science 2010 NORMAALIMIKROBISTON

Lisätiedot

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Days Jaana Leiviskä Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN

ALKOHOLIN VAIKUTUS MAKSAN AIN E ENVAIH DUNTAAN ALKOHOLPOLTKKA 71 PE KKA MAE N PAA ALKOHOLN VAKUTUS MAKSAN AN E ENVAH DUNTAAN Joutuessaan elimistöön vaikuttaa alkoholi kahdella periaatteessa toisistaan eroavalla tavalla. Ensinnäkin sillä on keskushermostoon

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!

Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten

Lisätiedot

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo 4.10.2013

Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo 4.10.2013 Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo 4.10.2013 Muuttuva ruokakulttuuri Heränneen kansan arkea ja pyhää, WSOY, 1952 Matti Uusitupa 4.10. 2014 Säätytalo

Lisätiedot

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Opas laboratoriohenkilökunnalle

Opas laboratoriohenkilökunnalle Opas laboratoriohenkilökunnalle HEMLIBRA (emisitsumabi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Potilasopas TREVICTA

Potilasopas TREVICTA Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Lataa Kliinisen fysiologian perusteet. Lataa

Lataa Kliinisen fysiologian perusteet. Lataa Lataa Kliinisen fysiologian perusteet Lataa ISBN: 9789516564190 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.05 Mb Kliinisen fysiologian perusteet käsittelee eri elinryhmien fysiologisia ja patofysiologisia

Lisätiedot