Yksikön toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kamppi-Laivuri-Troolari Yksikön visio: Kasvaminen ja kehittyminen eivät ole salatiedettä. Ne tarvitsevat ravinteita, hellää hoivaa ja välillä pystyyn nostamista turvallisten kasvattajien ja sitoutuneiden kasvattajien kanssa.

2 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Aikuisten keskinäinen positiivinen vuorovaikutus on tärkeää, sillä se heijastuu lapsiin. Jaetaan yhdessä osaamistamme, tuetaan ja mentoroidaan toisiamme. Pidämme tärkeänä arjessa toistemme kohtaamista, tiimipalavereita sekä toisen mielipiteen huomioimista ja kuuntelemme. Emme puhu lasten yli. Erilaisuus on osana arkeamme. Monikulttuurisuus näkyy luontevasti arjen toiminnoissa sekä ympäristössä. Perheiden kanssa keskusteluista tuodaan toimintaan kullekin kulttuurille ominaisia piirteitä. Vanhemmat osallistuvat päivittäiseen vaikuttamiseen, vanhempainiltoihin, vasukeskusteluihin ja erilaisiin tempauksiin sekä juhliin. Vanhempien toiveesta olemme lisänneet yhteisiä hetkiä mm. porttikahvien muodossa sekä vasupalautekeskustelut. Fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta pidetään hyvää huolta, kaikilla on hyvä olla. Kasvattajat havainnoivat lasten kehitystä sekä huomioivat lasten osallisuuden toiminnassa keskustelemalla lasten toiveista. Työntekijät tarkastelevat, kehittävät ja reflektoivat omaa ammatillisuuttaan. Tehdään tutuksi Suomen kulttuuria, historiaa ja pidetään perinteistä kiinni. 2

3 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Kielellisen tietoisuuden kehittäminen leikin avulla mm. kaveritaitoja, sosiaalista kanssakäymistä sekä ristiriitojen ratkaisua. Kasvattajat opettavat lapsille leikkitaitoja ja mahdollistavat, että jokainen pääsee mukaan leikkiin. Käytetään leikkitaulua, kuvia tai viittomia leikin valinnassa. Kasvattaja on lapsen tasolla ja mukana leikissä. Järjestetään vapaata leikkiaikaa ja ohjattuja pedagogisia pienryhmiä mm. vuorovaikutus- ja eläinleikki. Vanhemmat toivovat leikkiin panostamista ja leikkitaitojen opettamista. Kasvattajan avulla tunnetaitojen harjoittelu: häviäminen, jakaminen ja riemu. Toivomme, että leikin ilo tarttuu ja näkyy arjessa niin lapsilla kuin aikuisilla. Kasvattaja on herkkänä lasten tarpeille, toiveille ja ideoille. Mahdollistaa kullekin lapselle sopivia leikkejä. Leikissä opitaan elämäntaitoja. Korostamme leikin merkitystä ajattelu- ja keskittymistaitojen sekä mielikuvituksen kehittäjänä. LEIKIN ILO = ELÄMÄN ILO 3

4 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kasvatusyhteistyön merkeissä käydään päivittäistä vuorovaikutusta. Vanhemmat toivovat aikaa päivittäiseen kohtaamiseen. Lapsen oppimisesta, kehityksestä ja arjesta toivottiin enemmän keskustelua. Kasvattaja on herkkänä niin lasten kuin myös vanhempien toiveille. Lapsi otetaan päiväkodin perusarkeen mukaan mm. apulaiseksi auttamaan pienissä työtehtävissä sekä leikin ja toiminnan suunnittelussa. 4

5 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Tutustutaan lasten perhetaustaan. Lapsi voi tuoda kotoa kirjoja, cdlevyjä tai vaatteita. Opetellaan tervehdyksiä, lauluja ja katsellaan kuvia. Oppimisympäristössä tuodaan eri kulttuuritaustoja kaikkien näkyville. Järjestetään toimintaa, joka mahdollistaa lapsen isovanhempien tai muiden tärkeiden ihmisten osallistumisen toimintaan. Tehdään yhteistyötä läheisen palvelukeskuksen kanssa ja käydään esiintymässä ikäihmisille. 5

6 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Päiväkodista opitut mallit vievät lasta positiivisesti elämässä eteenpäin. Lapsi voi hyvin viihtyessään päiväkodissa. Lapsi saa hyväksyntää ja arvostusta sellaisena kuin on. Kasvattajan sensitiivisyys, herkkyys kohdata lapsi, luo turvallisuuden tunnetta. Kasvattaja keskustelee ja harjoittelee lasten kanssa konkreettisesti kestävän kehityksen arvoista. 6

7 Oppimisen alueet Oivallus voi tapahtua koska vain. Kasvattaja arvioi ja havainnoi lasten osaamista ja muokkaa tavoitteet kehitystason mukaan. Oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena ja se näkyy leikin avulla erilaisia menetelmiä käyttäen. Kasvattaja on todella herkkänä lapsen toiveille; mitä asioita he haluavat oppia. Kasvattajat tarjoavat herkästi oppimisen tilanteita. Mahdollistetaan lasten erilaiset oppimistyylit mm. tuomalla kuvia ryhmään tukemaan kielellistä vuorovaikutusta

8 Laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppiminen Lapsi saa tuoda ajatuksiaan ja oppimistaan ilmi omalla tavallaan. Opetellaan kohtaamaan erilaisuutta ja rohkaistaan lapsia ottamaan kontaktia kaikkien lasten ja aikuisten kanssa. Tarjotaan virikkeitä ongelmanratkaisuun, tutkimiseen, ääneen pohtimiseen. Aikuinen ylläpitää päivittäin keskustelukulttuuria lasten kanssa. Oppimista tapahtuu kokoajan. Annetaan aikaa oppimiselle ja ohjataan lasta omiin oivalluksiin. AJATTELU = OMA TOIMINTA -> POSITIIVINEN OPPIMISKOKEMUS Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä lapsi oppii itse tunnistamaan omia fyysisiä tarpeitaan. Lapsi saa tukea ja kasvattajalta ohjausta harjoitella itsenäisesti taitoja. Mahdollisuuksien mukaan annetaan lapsille tilaisuus harjoitella mm. itse ruoan ottamista. Kasvattajatiimeissä varataan tarpeeksi aikaa lapsen oppia alussa omatoimisuuden taitoja. 8

9 Laaja-alainen osaaminen Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tiimeissä kasvattajat käyttävät kuvia kommunikoinnin tukena sekä viestinnän välineenä. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja ohjataan käyttämään erilaisia välineitä mm. tabletti ja kamera. Tutustutaan kirjoitettuun tekstiin eri muodoissa: luetaan lehtiä ja tuodaan kotoa omia kirjoja. Lapsi saa kertoa omasta mieluisasta kirjastaan toisille. Kirjastovierailut kuuluvat ryhmien toimintaan. Osallistuminen ja vaikuttaminen Haluamme, että yksikössämme näkyy lasten vaikuttaminen. Tiimien toiminta voi olla hyvinkin erilaista, riippuen mitä lasten aloitteista saadaan aikaan. Kasvattajat huolehtivat, että jokaisella lapsella on tasapuolisesti mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamiseen. Tiimissä kasvattajat nostavat esille lasten tuomia ideoita ja havaintoja, pyrkien suunnittelemaan sisältöjä sen mukaisesti näkyväksi. Tiiminjäsenet kiinnittävät huomiota keskinäiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Tiimi näyttää omalla esimerkillään lapsille yhteistyön voiman. 9

10 Oppimisympäristö Turvallinen tunneilmapiiri on edellytyksenä monipuolisten ja luovien oppimisympäristöjen syntymiselle. Kasvattaja on läsnä ja saatavilla lapselle. Kasvattajalla on uskallusta antaa mahdollisuuksia lapsen luovuuteen. Rauhallinen läsnäolo luo tilaan mahdollisuuksia tarttua kulloinkin kiinnostaviin asioihin. Arvostetaan lasten kiinnostuksista herääviä pohdintoja ja osataan tarttua niihin pedagogisesti -> vastataan lapsen kysymyksiin ja selvitetään yhdessä asiaa tarkemmin. Osataan tunnistaa oppimista rajoittavat tekijät 10

11 Leikki ja sen merkitys Ilo yhdistää aikuisen ja lapsen. Leikkiympäristöä voi muokata leikin mukaan. Ympäristön tulee olla kannustava, innostava ja turvallinen. Tarpeen tullen leikkiä voi jatkaa. Materiaalit ovat lasten ulottuvilla ja käytettävissä. Ostetaan monikäyttöisiä, laadukkaita ja kestäviä leluja. Lapsia opetetaan pitämään leluista hyvää huolta. Lelut rohkaisevat mielikuvitusta kehittäviin leikkeihin. Järjestetään taloissa mahdollisuuksien mukaan pihakirppis kevään 2018 aikana. 11

12 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tuodaan omia kokemuksia ja itsearviointia ilmi tiimipalavereissa. Kasvattajat keskustelevat tiimipalavereissa viikoittain. Tarvittaessa tiimi saa mentorista tukea. Lisätään toiminnan arviointia päivittäiseen arkeen. Kysytään mm. siirtymissä lapsilta mikä heidän mielestään oli kivaa toiminnassa. Pohditaan ja keskustellaan aktiivisesti talonkokouksissa yhteisiä toimintamalleja haastaviin tilanteisiin mm. arjen sujuvuuteen, pukemistilanteisiin. Talonkokoukset ovat paikka, jossa voi tuoda esille itseä/ ryhmää kuormittavia asioita. Tiimi arvioi omaa osaamistaan ja kehittymistään suhteessa tavoitteisiin. Kehityskeskustelut johtajan kanssa sekä tiiminä että yksilönä. 12

13 Arvioimme miten onnistumme: Kasvattajat havainnoivat lasten toimintaa, keskustellaan ja kuullaan lasten mielipiteitä. Tarkkaillaan ja havainnoidaan lapsen kehitystä yksilönä ja ikätasolla, mitä osaa, on valmis oppimaan ja mistä on kiinnostunut. Pidetään huolta yhteisestä ilmapiiristä, näin mahdollistetaan kaikkien onnistumiset. Toimintaa dokumentoidaan avoimesti ja sitä tuodaan näkyväksi laittamalla mm. lasten taideteoksia seinille. Lapset otetaan mukaan toiminnan dokumentointiin ja omien kansioiden rakentamiseen. 13

14 Yhteistyö ja viestintä Vanhempien kanssa päivittäiset kohtaamiset todella tärkeitä. Pyrkimyksemme on siihen, että toimintamme on avointa ja osallistavaa. Vanhemmat toivoivat lisättyjä kohtaamisen hetkiä, mm. porttikahvit Yksikköömme lisätään vanhempien toiveesta keväälle vasun arviointivartti, joka on vanhemmille vapaaehtoista. Viestimme vanhempien kanssa kasvokkain, puhelimitse sekä sähköpostilla. Toiminnasta tiedotetaan mm. kuukausisuunnitelmissa ja viikko-ohjelmissa. Huomioidaan viestien välittyminen erikielisten perheiden kanssa. Tiedonkulkua talojen sisällä ja välillä kehitetään. Moniammatillisuus yksikössämme näkyy mm. yhteistyössä alueen muiden talojen, suomi toisena kielenä opettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan, terapeuttien ja hoitavien tahojen, neuvolan sekä koulun ja lastensuojelun kanssa. Pidämme huolta siitä, että moniammatillisen tiimin kanssa sovitut toimenpiteet näkyvät arjessa. Arvioimme saamaamme palautetta ja käytämme sitä hyödyksi toimintaa kehittäessämme. Koemme asiakastyytyväisyyskyselyt erittäin tärkeäksi ja vanhemmat ovat osoittaneet halukkuuttaan vastata päiväkotien omaan palautekyselyyn. 14

15 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Laadimme jokaiseen ryhmään oman esitteen, joka annetaan vanhemmille tutustumisen yhteydessä. Perheiden kanssa päivähoidon aloitus suunnitellaan yhdessä keskustellen hyödyntäen aloituskeskustelua. Perheille annetaan riittävästi tietoa arjesta ja aikaa pehmeälle aloitukselle. Tutustutaan lapseen ja vanhempiin niin, että kaikki ryhmän kasvattajat ja lapsen perhe tulevat tutuksi keskenään. Koemme, että perheen tuntemus on meille tärkeä ja haluamme sen näkyvän arjessa. Alkusyksyllä järjestetään vanhempainiltoja, joissa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua toiminnallisesti. Lapsen siirtyessä toiseen taloon tai toiseen ryhmään, pidetään tarvittaessa siirtymäpalaverit ja talon sisällä siirtyessä mahdollistetaan vaiheittainen siirtyminen tutustumalla tutun kasvattajan kanssa uuteen ryhmään. Toiminta suunnitellaan niin, että se perustuu lasten varhaiskasvatuskeskusteluissa sovittuihin asioihin. 15

16 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. - Yksikössämme lapset ovat päässeet kirjastoretkille sekä lainaamaan kirjoja että kuuntelemaan kirjastossa järjestettyjä satutuokioita - Ryhmissä on järjestetty kirjaesittelyjä siten, että lapset ovat vanhempien kanssa tutustuneet ennalta lapsen valitsemiin kirjoihin, joista on päiväkodissa järjestetty kirjaesittelyjä. Tällä tempauksella myös kannustettiin vanhempia yhteisiin lukuhetkiin kotona - Kirjaesittelyitä ja satutuokioita on dokumentoitu yhdessä lasten kanssa mm. lukupöllön avulla - Yksikössämme on käsitelty Suomi100 aihetta monipuolisesti toiminnassa järjestämällä aiheeseen liittyviä taidetuokioita, tekemällä retkiä luontoon, tutustumalla suomalaisiin kansanlauluihin ja tansseihin sekä järjestämällä Suomi100- juhlat Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä. - Vanhempien toiveita kuultiin vanhempainilloissa. Toiveiden pohjalta lapsiryhmissä on alettu järjestämään/lisäämään porttikahveja ja yllätyskahvitteluja vanhemmille. - Vanhempien toiveesta järjestämme mahdollisuuden vasupalautevarttiin keväällä - Vanhemmat ovat halutessaan päässeet mukaan toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen, esim. joulupolkuun-, kalenteriin ja juhlaan osallistuminen, vanhempainillat, vasukeskustelut, materiaalien lahjoittaminen päiväkotiin, vanhempien työpaikoilla vierailuja yms. - Vanhemmille on arjessa ja vasukeskusteluissa kerrottu mahdollisuudesta osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen 16