Monilukutaito ja oppimista tukeva arviointi VES-koulutus & Laukaa Viisas -hanke Laukaan lukio

Transkriptio

1 Monilukutaito ja oppimista tukeva arviointi VES-koulutus & Laukaa Viisas -hanke Laukaan lukio Sari Sulkunen ja Merja Kauppinen JYU. Since

2 Ohjelma Ruokaa tarjolla Tutustuminen Monilukutaito eri oppiaineissa Oppimista tukeva arviointi Laukaa Viisas -suunnittelu - jakautuminen teemaryhmiin ja tutustuminen opettajiin sekä omaan teemaan (& ilmiöihin siinä)! Yhteistoiminnallisuus, ideoiden kehittely ja jakaminen Lähdetään kotiin JYU. Since

3 Ryhmätuumailua Mitä monilukutaito oikeastaan on? Mitä tuttua siihen sisältyy? Entä mitä uutta edellisiin opseihin verrattuna? Noin 3 hengen ryhmissä Muutama keskeinen ajatus muistiin muiden kanssa jaettavaksi JYU. Since

4 Kielitietoisuus osana lukion toimintakulttuuria - - Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja. (LOPS 2015, 17.) JYU. Since

5 Monilukutaito opetuksen yleisissä tavoitteissa Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija tottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. (LOPS 2015, 34) Yhteys tiedonmuodostuksen käytänteisiin ja kriittiseen ajatteluun JYU. Since

6 Monilukutaito ja mediat -aihekokonaisuus Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa. (LOPS 2015, 38) JYU. Since

7 Miksi kielitietoisuus ja monilukutaito? 1. Tekstitaitojen opetus kaipaa tehostamista: kaikkien opettajien panos tarpeen, sillä tarvitaan sekä yleisiä että tiedonalakohtaisia tekstitaitoja 2. Asiantuntemus tiedonalakohtaisista tekstitaidoista on aineenopettajilla, ei (äidin)kielenopettajalla 3. Tiedonalakohtaisten tekstitaitojen opetus tukee myös oppiaineen sisältöjen oppimista 4. Tiedon tuottamisen tapojen näkyväksi tekeminen tukee oppilaiden kriittisen ajattelun taitoja (vrt. Lukioselvitys 2017) ja ylipäänsä aihekokonaisuuksia (laaja-alaisia osaamisalueita) Aktiivinen kansalaisuus Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Teknologia ja yhteiskunta JYU. Since

8 Miten monilukutaito ja tiedonalakohtaiset tekstitaidot? Tiedonalakohtaisia tekstitaitoja ja tiedonmuodostuksen käytänteitä tulisi opettaa tutkivan oppimisen keinoin Esim. Moje 4E-malli (Moje 2015, 262) Engage: opiskelijat työskentelevät tiedonalan käytänteiden parissa JYU. Since

9 Elicit and engineer: tutkivan prosessin tueksi opiskelijat harjoittelevat erilaisten työkalujen, strategioiden ja käytänteiden hyödyntämistä (esim. tiedonhaun strategiat) Examine the language: tutkitaan, miten kieltä käytetään tiedonalalla, millaisia tekstit ovat, kuinka argumentoidaan tietoa rakennettaessa ja esitettäessä Evaluate: miksi, milloin ja miten tiedonalan tavat käyttää kieltä ja tekstejä ovat hyödyllisiä ja milloin eivät ja miksi Eri tilanteissa käytetäänkieltä eri tavoin JYU. Since

10 Ryhmätuumailua Mikä oppiaineiden kielessä, teksteissä ja tekstien kanssa toimimisessa on yhteistä kaikille oppiaineille? Mikä taas on oppiainekohtaista? Oppiaineryhmissä Helpointa lähestyä konkreettisten esimerkkien kautta Muutama keskeinen ajatus muistiin JYU. Since

11 Tiedonalakohtaiset tekstitaidot Oppilaiden monilukutaitoa tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa kohti tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa Tiedonalakohtaiset tekstitaidot (disciplinary literacy) (esim. Moje ym. 2011) Eri tiedonaloilla on omat tekstimaailmansa ja tapansa tuottaa ja käyttää tekstejä Vrt. tiedonalarajat ylittävät tekstitaidot Esimerkkinä historia: Korostetun tekstikeskeinen tiedonala, sillä käsitys menneestä rakentuu tekstien kautta ja sitä representoidaan teksteissä Olennaista mm. kontekstualisointi, lähteiden laatijoiden tarkoitusperien tunnistaminen, lähteiden tulkitseminen, vertaaminen ja yhteensovittaminen Kauppinen & Vario 2016 OKL, JY JYU. Since

12 Kauppinen JYU. Since

13 Ilmiölähtöisen opetuksen jatkumo (Frambaugh-Kritzer & Stolle 2017) Minimitaso Vähintään kaksi opettajaa, jotka suunnittelevat (ja opettavat) yhdessä kokonaisuuden/kurssin, johon osallistuu ainakin joitakin samoja opiskelijoita. Opettavat yhden tai kaksi kokonaisuutta/kurssia lukuvuodessa. Ei hallinnon tukea: suunnittelevat yhdessä, kun ehtivät. Kokonaisuudet/kurssit sisältävät vain joitakin yhtäläisyyksiä (esim. aihe, käsite, ilmiö). Tutkiva prosessi opettaja-keskeinen. Ideaalitaso Jokaisen aineryhmän jokainen opettaja suunnittelevat yhdessä kokonaisuuksia/kursseja, joihin osallistuu samat opiskelijat. Jopa yhteisopettamista % kursseista on ilmiölähtöisiä. Hallinto tukee: opettajille on varattu yhteistä suunnitteluaikaa. Kokonaisuuksien/kurssien yhtäläisyydet ulottuvat yksittäisiin aiheisiin ja työskentelytapoihin. Tutkiva prosessi opiskelija-keskeinen. JYU. Since

14 Historia LOPSissa Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia. Monilukutaitoon liittyvät historian opetuksen tavoitteet: Opiskelija osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden (LOPS 2015, 170: Historia) JYU. Since

15 Esimerkkejä historian teksteistä JYU. Since

16 JYU. Since

17 Historian tekstitaidot (Nokes 2013; Wineburg 1991) Lähdetyö: tekstin/lähteen laatijan ja hänen intentioidensa tunnistaminen, tekstin sisällön ennakoiminen Kontekstualisointi: tekstin/lähteen sijoittaminen sen historialliseen syntykontekstiin ja sen tulkitseminen sen tilanteen kautta Vertaaminen & vahvistaminen: evidenssin hakeminen useasta lähteestä tulkinnan rakentamiseksi Mitä muuta? Kuinka luetaan opiskelutekstejä kuten oppikirjaa? JYU. Since

18 Tekstitoiminta lukion historian opettajan haastattelussa esimerkiksi hallitsijan vakuutus vuodelta 1809 sen aikasella suomen kielellä Motivointi kirjotettu. se on niinku hyvää mä oon pitäny että se on hyvä tapa alottaa se kurssi koska se on niin kummallisen näköstä se teksti et se nyt ainaki jokski aikaa kiinnittää sitä mielenkiintoa. et siinä voi alkaa niinku tarkastelemaan sitä ei pelkästään sisältöä, vaan että miks tää on tämmöstä niinku siitä voidaan lähteä liikkeelle Taustatiedon hankkiminen yrittäny pitää sellasta, et siel ois niinku vähän vaihtelevia, et siel on esimerkiks tehty tota (2) mustasta surmasta lööppi - - sitä on vielä pohjustettu sillä tavalla katottu joku filmin pätkä siihen alle ja sit siitä saa vähän jotaki eväitä siihen. Saario & Sulkunen

19 sitte on tämmösiä niinku tässä Suomen historian kurssilla on haastattelu, jo- joka Vertaaminen, sitte pitää kirjottaa vahvistaminen suorasanaseksi proosaksi - - vertaillaan haastateltavan näkemyksiä, siin on tavallaan tämmönen mikrohistoriallinen, mut siin pitäs jotenki tavallaan verrata sitä siihen, et mites ne asiat oikeesti oli ja muistaaks ne nyt oikein ja näin mul on esimerkiks ollu sellanen kuva, jossa on nuoria ihmisiä Kontekstualisointi ja sit siin on vanhoja, että nämä nuoret ihmiset ovat vuodelta se ja se. ja sitte (1) niinku mieti mitä heidän elämässään vois tapahtua seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana. et sitte se kuva on tavallaan niinku sellanen mistä vois päätellä esimerkiks, että mitä yhteiskuntaluokkaa ne edustas ja näin Saario & Sulkunen

20 aa erillissota? Saksan liittolainen telu jatkosodasta ille vaikeaa? Tekstitoiminta luokkahuoneaineistossa OP - - mennään ensimmäisenä, välirauhaan ja sitä myötä pikkuhiljaa tonne jatkosotaan, ja tota, sillom me, tossa oppikirjassa oltas, noin sivulla 107 mikäli o foorum, ja, sitte tässä (2) tässä tota (2) kaikkie aikoje historiassa se olisi 121. ja mä annan teille nytten tämmösen (1) tehtävämonisteen (2) joka on kaksipuoleinen täällä on toisella puolella, tämmöstä (2) analyysia (1) tästä, tämmösestä erillissota-käsitteestä. mä annan tähän, kolme kappaletta Ohjeistaminen: lähteet kysymyksiä erikseen laitan ne tonne näkyviin ja toisella puolella on sitte, kaks tällasta (1) suomalaista, tai on tässä itseasiassa (2) neljä kappaletta tämmöstä lyhyehköö kommenttii ja tähän on, erikseen neljä kappaletta tehtäviä täällä sitte (1) täällä toisella puolella. ja tota, tarkotus olis että (1) käytätte näitä tekstejä, sekä kirjaa (1) nyt, vois tietysti olla hyvä että vähäj jakasitte niitä tehtäviä. (1) elikkä tota (1) tavallaav vaikka, jos teette kahestaan ni toinen värkkäilis tän toisem puolen tehtävät ja toinev värkkäilis tän toisem puolen tehtävät. noi kirjal luvut ei sinänsä, toi kirjal luku ei sinänsä oo kauheemp pitkä missä siitä, asiasta niinkup puhutaan. (2) mää kohta kerrov vielä ne, sivunumerot tarkemmi. Ohjeistaminen: taustatieto Ohjeistaminen: työtapa - - (1) tässon tässä kaikkie aikoje historiassa ja foorumissa (19) ja jos vielä pientä semmosta suoritusjärjestysohjetta sanon ni, ehkä vois olla viisasta lukee ensin kirjasta, ja sittev vasta toi, oheisteksti että se (2) avautuu teillep paremmin sitä kautta Saario & Sulkunen

21 van dokumentit n ja Saksan n aikana? Tekstitoiminta luokkahuoneaineistossa OP - kuvan dokumentit antavat suomen ja Kontekstualisointi saksan suhteista toisem maailmansodan aikana?@ (2) - - (15) eli mitäpä ensin sanoo, tuohon aikaan virassa ollut presidentti tarja halonen? (1) minkälainen käsitys siitä jäi? (6) näistähä oj jo jonkuv verra aikaa, 12 vuotta, tästä, tästä keskustelusta. (2) se oli, jossaim määri erilaista maailmaaikaa, keskustelu ei sinänsä sävyltää oo, mitenkää ihmelteltävää että (2) mitä, mikä jäi käsitys? (S. VIITTAA) mikä oli tarja, tarja halosen käsitys? joo S et suomi? oli sillai yksin OP nii. eli ei-, eiks tässä niinku aika lähelle oo sellane, erillissotakäsitys kuitenki tänki?, tarja halosen, käsitys? no entäs sittev venä- venäjä ulkoministeriön kommentti? (5) miten siinä suhtaudutaan tähä asiaan? (13) --- Saario & Sulkunen

22 Laukaa Viisas -hankkeen sisällöt keväällä oppiainekohtainen monilukutaito, erityisesti tiedonhaun ja -käsittelyn taidot ja opitun dokumentointi (näkyväksi tekeminen) 2.arvioinnin monipuolistaminen ja arvioinnin työkalut; vertais- ja itsearviointi oppimisen tukena JYU. Since

23 Laukaa Viisas -kehittämishankkeen kulku ja sen tutkimusperustainen arviointi Kevät 16: Raakasuun nitelma, hankehaku Syksy 16: käytännön toteutuksen suunnittelua, pilotti Kevät 17: I toteutus Syksy 17: suunnittelua Kevät 18: II toteutus Monilukutaito, arvioinnin kehittäminen, monimuotoiset oppimisen ympäristöt interventiot ILMIÖLÄHTÖINEN interventiot OPPIMINEN TULOKSET Opiskelun ja arvioinnin työkalut, mallinnukset, hyvät käytänteet TUTKIMUSPERUSTAISUUS Oppimispäiväkirjat, kyselyt ja ryhmäkeskustelut Opinnäytetyöt, kokeilun raportointi Kokemusten ja käsitysten reflektointi tapaamisissa; tekemällä oppiminen LUKIO-OPISKELIJAT, OPETTAJAT, OPETTAJAOPISKELIJAT & OPETTAJANKOULUTTAJAT LUKION ARVIOINTI- JA TOIMINTAKULTTUURIN JYU. Since

24 Kevään Laukaa Viisas - työskentelyn kulku Yhteinen aloituspalaveri Laukaan lukiossa to klo Tammi maaliskuu: Teemaopintojen suunnittelua; kurssityöskentely talviloman jälkeen (maaliskuun alusta huhtikuun alkuun sopien opettajien kanssa). Oppimateriaalien valmistusta monilukutaitoon ja monipuoliseen arviointiin. Osallistuminen teema/ilmiöoppimisen toteutukseen. Ke 4.4. ip: teemakokonaisuuksien purku, rakennetaan teemoista/ilmiöistä opittu yhdessä luokkiin ja käytäville näyttelyiksi; työskentelyn arviointi (työkalujen toimivuus, mitä käytettiin ja miksi, learning cafe?) Aikataulu: esittelyjen valmistelua klo 8 12, esittelyjä klo 12 14, lopuksi arviointia Mitä opittiin? Jatkot opiskelijoille Ruusupuistossa klo Opettajahaastattelut vkolla JYU. Since

25 Mikä ilmiölähtöisyys? Askeleet oppiainekulttuureista ilmiölähtöiseen opiskeluun Laaja-alaisen osaamisen sisällöt, joihin näkökulmia eri oppiaineiden kurssien (tiedonalojen) keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä = ILMIÖLÄHTÖINEN OPPIMINEN & OPISKELU Lukiolaiset, opettajat ja opettajaopiskelijat ilmiöitä rajaamassa ja tarkentamassa Laukaa Viisaassa Tutkivan oppimisen pedagogiikka: tiedon haku ja muodostaminen opitun dokumentointi ja esittäminen: tietokilpailut ja pelit haastattelut videot Oppimisohjelmilla tuotetut kuviot ja taulukot (esim. GeoGebra), infograafi, seinälehdet, kartat ja muut visuaalistukset autenttiset tekstit, mm. sota-ajan kirjeet. JYU. Since

26 Mitä oppiainerajojen liudentamisesta on tähän mennessä opittu? Rajaamaan kehittämisen kohteet keväällä 18 rakennetaan työkaluja työskentelyn arviointiin (itseja vertaisarviointi) sekä oppiainekohtaisia monilukutaitoja Kulkemaan pienin askelin eteenpäin kokeilujen istuttaminen olemassa oleviin rakenteisiin eikä esimerkiksi muokkaamaan koko koeviikkoa uusiksi Kuuntelemaan lukiolaisia, opettajia ja opettajaopiskelijoita jokaisen jaksaminen, odotukset sekä kehittäminen omista tavoitteista käsin ryhmäytyminen ensiarvoisen tärkeää opettajaopiskelijoiden rohkeampi osallistaminen työskentelyyn Tekemään näkyväksi lukiolaisten oppiminen heille itselleen, järjestelmälle, vanhemmille. JYU. Since

27 Nelikenttä työskentelyn apuna: TASA-ARVO JA TULEVAISUUS TIEDONALAPERUSTAINEN MONILUKUTAITO Iiris Hilda Sami Vilma Roosa Pauli ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA AIVOT Otto Laura Susanna Karoliina Matti Pauliina JYU. Since

28 Miten toteutamme arviointia arviointi osaksi oppimisen prosessia Stabiilius: arvioinnin tavat ja kriteerit määritelty ennalta Joustavuus: arvioinnin tavat ja kriteerit neuvotellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa Yksipuolisuus: painotus kirjallisessa osaamisen osoittamisessa ja yksilösuorituksissa Monimuotoisuus: monenlaiset, oppijan valitsemat taitojen ja osaamisen osoittamisen tavat Arvioidaan pääasiassa osaamista: senhetkisiä tietoja, taitoja, toimintaa Arvioidaan oppimista ja metakognitiivisia taitoja; edistys oppijan osaamisessa huomioon PÄÄHUOMIO LOPPUTUOTOKSESSA PÄÄHUOMIO OPPIMISEN KULUSSA VIITEPISTEITÄ TULEVAAN VES 2016 Kauppinen JYU. Since

29 Arviointi on kiinteä osa oppimista 1. Oppimisprosessiajattelun mukaan arviointi kiinnittyy oppimisen kokonaisuuteen: tavoitteenasettelu toteutus (metodivalinnat, oppimateriaalivalinnat, oppimisen ympäristöjä koskevat valinnat) palaute ja arviointi sisältyvät oppimisen koko kaareen 2. Arvioinnin kohdentaminen oppimistavoitteiden mukaisesti: muutama asia kerrallaan arvioitavaksi työtavat tukemaan arviointia (esim. ryhmäprosessien tukeminen, jos oppimistavoitteena ryhmässä työskentelyn taidot) ennen jälkeen-asetelma: mitä opin ja miten se näkyy kurssin töissäni ja työskentelyssäni 3. Oppilaan oman oppimisprosessin dokumentointi ja arviointi (tiedot, taidot ja toiminta) Oman toiminnan reflektointi = opittava taito Ennen oppimistilannetta, sen aikana, oppimistilanteen jälkeen VES 2016 Kauppinen JYU. Since

30 Arvioinnin uudistaminen edellyttää muutoksia oppimiskäsityksissä vaatii oppimiskäsitysten päivittämistä työyhteisössä ja koulutuksen rakenteissa (opsit, koulutusjärjestelmä, materiaalit) yhteisöjen (koulujen, aineryhmien) ja opettajien (opiskelijoiden, vanhempien) arviointikäsitykset arviointikulttuuri ja arviointikäytäntöjen oppimista ohjaava vaikutus Opetetaanko sitä, mitä arvioidaan? Arvioidaanko sitä, mitä opetetaan? JYU. Since

31 Jaettu arviointitietoisuus? Laadukkaan arvioinnin tunnusmerkit Arvioinnin vaikutukset Oppilas opettaja / ryhmä opettaja / opettajien kesken / opettajat yo-järjestelmä / opetushallinto kunnissa ja valtakunnallisesti / koulutusta toteuttavat ja tutkivat Arvioinnin rajoitukset VES 2016 Kauppinen JYU. Since

32 Arvioinnin kehittäminen osana oppimisprosessia Kuka asettaa? Miten? Millaista tukea oppijan oppimiselle? Miten tarkkailla ja dokumentoida oppimista ja vaikuttaa siihen? Oppimisen ympäristöt ja niihin mahdollistama formatiivinen arviointi. Oppimisen tavoitteet Oppimisen toteuttaminen Opitun arviointi Mihin arviointi kohdistuu? Miksi juuri näihin asioihin? Kriteeripohjaisuus? JYU. Since

33 Millaiset arvioinnin työkalut tukevat ilmiölähtöistä oppimista? ESIMERKKEJÄ: Tekstitaitojen yhteisöllinen oppiminen (luokanopettajakoulutus) argumentoivan videon tuottaminen kurssityönä 1) videoiden ensi-ilta & suullinen vertaispalaute, 2) kohdennetut kriteerit arvosanoineen tuotokselle, 3) työskentelyprosessin itsearviointi. Oppimispäiväkirja arvioinnissa päiväkirjakoosteet esitystapa? arvioidaan kriteerien pohjalta käytetään itse/vertaisarviointia. Verkkokeskustelut oppimisen ympäristönä oman osuuden arviointi esim. väitelistan avulla sekä sisällönoppimisen kriteerit että ryhmätoimintaan keskittyvät oppimisen kriteerit Monentyyppiset itsearvioinnin ja palautteen annon välineet videoklipit palautteen palaute & opettajien hyvät käytänteet - - JYU. Since

34 Tehtävä tiedonalakohtaisista monilukutaidoista / ilmiölähtöisestä opiskelusta ja sitä tukevasta arvioinnista Käykää läpi erilaisia itse- ja vertaisarvioinnin ohjeita ja työkaluja (koottu Peda.netiin Valitkaa niistä 3 5, joihin tutustutte tarkemmin. Pohtikaa, 1) miten nämä materiaalit tukevat opiskelijan työtä: tiedonmuodostusta, oppimisprosessin suunnittelun ja hallinnan taitoja, oman toiminnan ohjailun ja reflektoinnin taitoja 2) millaista oppimisen tukea ne tarjoavat (tiedonalakohtaisiin ja yleisiin tekstitaitoihin) 3) millaiseen oppimiskäsitykseen ne nojaavat 4) miten materiaaleja voisi vielä kehittää? Kirjatkaa havaintonne Peda.netin muistioon JYU. Since

35 Kevään 18 Laukaa Viisas -toteutukset: Tekstilähtöinen työskentely; oppiainekohtaiset monilukutaidot Teemat kahteen eri palkkiin: AIVOT TASA-ARVO JA TULEVAISUUS JYU. Since

36 Tasa-arvo ja tulevaisuus 5. jakso, kakkospalkki Suomalainen yhteiskunta YH01/vYH1 Ekologia ja ympäristö BI02 Kulttuuri-ilmiöitä ENA03 Maailmanlaajuinen kristinusko UE02 Opiskelu työ ja toimeentulo ENA06 Senja Matilainen Eija Juntunen Arja Halttunen Kati Hautaniemi Marjut Ström Kursseille yhteistä materiaalia: lehtiartikkeleita, nettimateriaaleja, dokumentteja, kirjoja, kuvia, JYU. Since

37 Aivot 5. jakso, ykköspalkki Musiikki ja minä MU01 Maaria Manner (?) ei vielä sovittu Ihmisen ja elinympäristön kemiaa KE02/vKE2 Pekka Vuollo Tietoa käsittelevä ihminen PS03/vPS3 Hanna Järvinen Muotoillut ja rakennetut ympäristöt KU02/vKU2 Maija Oksala (?) ei vielä sovittu Aktiivinen elämäntapa LI02 Siru Kallio Monenlaista elämää RAB34 Marjut Ström Kursseille yhteistä materiaalia: lehtiartikkeleita, nettimateriaaleja, dokumentteja, kirjoja, kuvia, Lisäksi mukaan työskentelyä liikkuvan oppilaitoksen periaatteilla. Kursseihin sisältyy monenlaista, biokemiasta aivojen toimintaan. Yhteisiä vieraita voidaan kutsua, joiden esityksillä olisi eri ryhmille annettavaa. JYU. Since

38 Laukaa Viisas -hankkeiden suunnittelua ryhmissä 1. Teemaan liittyvät sisällöt, kurssityöskentelyn tavoitteet 2. Aikataulu, työskentely ja työnjako: vrt. opeopiskelijan resurssiin (kurssien opintopisteet): mitä opiskelija suunnittelee, millaista materiaalia hän valmistaa, mitä hän tekee ryhmissä Tutkivan oppimisen työ: aihe ja aineiston keruu (tutkimusluvat) Millä alustoilla ryhmä työskentelee, miten pitää yhteyttä Peda.netin rooli? hankesuunnitelmat Peda.netiin. JYU. Since

39 Tietokirjailija vierailulle lukioon hae viimeistään : Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa joka kevät ja joka syksy 20 tietokirjailijan vierailut eri puolilla Suomea sijaitseviin lukioihin. Kevään 2018 tietokirjailijavieraiden haku on auki 31. tammikuuta 2018 asti. Kevään vierailut toteutetaan toukokuun 2018 loppuun mennessä. Katso tarkemmat tiedot ja täytä hakulomake: at.fi/yhdistys/tietokirjailijavierailutlukioon.html. JYU. Since