Kehitysvammaisuus ja muistisairauksien kirjo NTG EDSD varhaisen tunnistamisen välineenä
|
|
- Juha Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitysvammaisuus ja muistisairauksien kirjo NTG EDSD varhaisen tunnistamisen välineenä Markus Sundin psykologi, psykoterapeutti Vaalijalan kuntayhtymä
2 Sisältö 1) Peruskäsitteiden pohdintaa: Muistisairaudet, dementia ja kehitysvammaisuus 2) Kehitysvammaisten muistisairaudet ja varhainen tunnistaminen 3) NTG-EDSD (National Task Group Early Detection Screen for Dementia) 2
3 Tiivistelmä Muistisairauksien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta tarvittavat tutkimukset ja tukitoimet saadaan alkuun NTG-EDSD on kehitysvammaisten muistisairauksien varhaisen tunnistaminen väline NTG-EDSD on seulontaväline, ei diagnostinen väline Suomenkielinen versio on käytettävissä: 3
4 Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden ja haastavan käyttäytymisen syitä (Koskentausta, 2012) Haastava käyttäytyminen tai psyykkinen oire Somaattinen sairaus, kipu Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen ongelmat Aistivamma tai -poikkeavuus Psykologiset ja sosiaaliset tekijät Mielenterveyshäiriö 4
5 Kehitysvammaisuus ja toimintakyky (AAIDD, 2010) I ÄLYLLISET KYVYT II ADAPTIIVINEN KÄYTTÄTYMINEN III TERVEYS TUKITOIMET YKSILÖLLINEN TOIMINTAKYKY IV OSALLISTUMINEN V KONTEKSTI 5
6 Psykososiaalisen toimintakyvyn kokonaiskuva (Seppälä & Sundin, 2011) Pohdittaessa ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä voi olla avuksi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat ne ympäristöt, joissa henkilö toimii päivittäisessä elämässään? Asunto Työ- tai päivätoimintapaikka Sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan ympäristöt 2. Millaiset ovat hänen elämänhallintataitonsa? Itsestään huolehtimisen perustaidot Kotielämän askareista selviäminen Työkyky - päivätoiminta Ympäristössä liikkuminen 6
7 Psykososiaalisen toimintakyvyn kokonaiskuva (Seppälä & Sundin, 2011) 3. Millaiset ovat hänen kognitiiviset voimavaransa? Kyky vastavuoroiseen kommunikaatioon ja itsensä ilmaisemiseen Luku- ja kirjoitustaito Aikataulujen ja rahankäytön hallinta Tietotekniikan käyttö Keskittymiskyky ja toiminnanohjaus 4. Millaiset ovat hänen emotionaaliset voimavaransa? Sosiaalinen tuki Stressin sieto ja hallinta Mieliala 7
8 Psykososiaalisen toimintakyvyn kokonaiskuva (Seppälä & Sundin, 2011) 5. Millaiset ovat hänen ihmissuhdeverkostonsa ja millaiset ovat hänen sosiaaliset taitonsa? Kykeneekö hän käyttämään omia ihmissuhdetaitojaan myönteisellä tavalla saadakseen/antaakseen sosiaalista tukea? 6. Millainen on hänen fyysinen kuntonsa ja terveydentilansa? Miten itse vamma vaikuttaa hänen toimintakykyynsä? Entä muut terveydelliset tekijät, kuten elämäntavat ja terveystottumukset, mahdolliset sairaudet ja kyky huolehtia omasta terveyden- /sairaudenhoidostaan ja lääkityksestään? Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa tulkitsemaan Toimin avulla koottuja tietoja 8
9 Kansainvälinen konsensuslauselma dementiasta kehitysvammaisuudessa (Janicki et al., 2016) Konsensuslauselmassa todetaan, että usein kehitysvammaisten dementiaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa ja yleisessä tietoisuudessa käsitteet on määritelty epäselvästi Dementian käsitettä on käytetty liian yleisesti: esimerkiksi Alzheimerin taudin, Alzheimerin tyypin dementian ja yleisen dementian käsitteitä on käytetty liittämättä niitä DSM-5:n tai ICD-10:n kriteereihin Konsensuksen tarkoituksena ei ole antaa yhtä dementian määritelmää, vaan olennaista on tunnistaa nykyisessä käytössä olevien termien väliset erot ja edistää aiheeseen liittyvien käsitteiden tarkempaa käyttöä Englanninkielinen lauselma löytyy internetistä: 9
10 Peruskäsitteitä lyhyesti: muistihäiriö ja muistisairaus Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire Valtaväestössä joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina ei ole kyseessä muistisairaus Muistiin vaikuttavia tekijöitä ovat 1) väsymys ja uniongelmat, 2) kiire stressi ja uupumus, 3) vähäinen liikunta, 4) puutteellinen ravinto, 5) ikä, 6) sairaudet, kiputilat, aistipuutokset ja lääkkeet, 7) tarkkaavaisuus ja motivaatio, 8) alkoholi, tupakka ja huumeet ja 9) masennus ja jännitys 10
11 Peruskäsitteitä lyhyesti: Muistisairaus ja dementia (Erkinjutti et al., 2015) Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita (kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta) Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeaan heikentymiseen Yleisimmät muistisairaudet ovat 1) Alzheimerin tauti (AT) 2) aivoverenkiertosairauden muistisairaus (suurten aivoverisuonten tauti, pienten aivoverisuonten tauti, tiedonkäsittelyn kannalta kriittiset infarktit) 3) patologisiin Lewyn kappale muutoksiin liittyvät sairaudet (kuten Lewyn kappale tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus) 4) otsalohkorappeumat (otsalohkodementia, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia) 11
12 Peruskäsitteet: Muistisairaus ja dementia (Erkinjutti et al., 2015) Vaikeasta muistisairauden vaiheesta on ennen käytetty dementiatermiä (yksi tai useampi tiedonkäsittelytoiminto on aikaisempaan verrattuna heikentynyt siinä määrin, että henkilö ei enää pysty selviytymään itsenäisesti) Dementia on oire, ei erillinen sairaus Dementian syy voi olla etenevä sairaus (esim. AT), pysyvä jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidolla parannettava sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) Dementiaan johtavia muistisairauksia (esim. AT) kutsutaan nykyisin eteneviksi muistisairauksiksi Kommentti (MS): englanninkielisissä lähteissä on edelleen käytössä dementia-termi samoin kuin kansainvälisissä tautiluokituksissa (ICD-10 ja DSM-V); Käypähoito-suositus ja Duodecimin julkaisema kirja (2015) ovat puolestaan nimellä Muistisairaudet; NTG- EDSD:n suomenkielinen versio ja käsikirja noudattavat näitä periaatteita 12
13 Janicki et al. (2016): Dementian terminologia kansainvälisissä ja kansallisissa järjestöissä Table 1: Dementia Terminology as Used by International and National Organizations Dementia designation* Organization Country Source Dementia is an illness Alzheimer Scotland Scotland Dementia is a general term Alzheimer Society Canada Canada Dementia is a general term Alzheimer s Association USA Dementia describes a collection of symptoms Alzheimer s Australia AUS Dementia is an illness Alzheimer s Disease Association Singapore Dementia is a collective name *** syndromes Alzheimer s Disease International INT Dementia is a syndrome Alzheimer s Europe INT Dementia is a general term Alzheimer s Foundation of America USA Dementia describes a set of symptoms Alzheimer s Society UK Neurocognitive disorders *** syndromes American Psychiatric Association USA Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders-5 (DSM-5). Washington, DC: American Psychiatric Association. Dementia is not a single specific disease. Australian Institute of Health and Welfare AUS Dementia is a common condition National Health Service UK Dementia is the loss National Institute on Aging USA Dementia is a term National Task Group on Intellectual Disabilities and Dementia Practices USA Dementia is a syndrome New Zealand Ministry of Health NZ Dementia is a syndrome World Health Organization INT Dementia is the name for a group of syndromes World Health Organization INT 13
14 Ikääntyvät kehitysvammaiset Suomessa (Seppälä, 2017) Yli 65-vuotiaiden kehitysvammaisten lukumäärää on vaikea arvioida, koska osa heistä käyttää vain yleisiä vanhuspalveluita; kokonaismäärää lienee noin henkilöä THL:n tilastojen mukaan vuoden 2015 lopussa kehitysvammaisille tarkoitetuissa asumispalveluissa oli yli 1400 yli 65-vuotista asukasta, yli 10% kaikista Heistä 266 oli 75-vuotiaita tai sitä vanhempia Sitä, missä loput noin 2000 olivat, ei ole tietoa yleisten vanhuspalveluiden lisäksi he saattavat asua myös vielä ikääntyneempien vanhempiensa tai sisarustensa kanssa 14
15 Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet (Arvio & Castrén, 2015) Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivojen toimintahäiriöstä, jonka voivat aiheuttaa monenlaiset tekijät Kehitysvammaisuus ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen Aikuisena dementoitunut ja lapsuudessa kehitysvammaiseksi todettu henkilö tarvitsevat molemmat apua päivittäisissä toiminnoissa Oirekuvat ovat kuitenkin erilaiset elämänkulun vuoksi: muistisairas henkilö on useimmiten elänyt itsenäisen nuoruuden ja aikuisuuden, kehitysvammainen henkilö tarvitsee usein apua kaikissa elämänvaiheissaan 15
16 Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet (Arvio & Castrén, 2015) Kun kehitysvamma ja dementoituminen ilmenevät samalla henkilöllä, on mahdollista, että molemmilla oireilla on sama taustasyy tai että kehitysvamman aiheuttanut tila, kuten Downin oireyhtymä, toimii muistisairauden vaaratekijänä Kehitysvammaisuutta ja muistisairautta aiheuttavilla tekijöillä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä toisiinsa Dementian esiintyvyys henkilöillä, joilla ei ole Downin oireyhtymää, on yleisempää kuin valtaväestössä Koskentausta (2012): arvio dementian esiintyvyydestä kehitysvammaisilla on noin 4% - mutta Downin oireyhtymä on selkeä poikkeus! 16
17 Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet (Arvio & Castrén, 2015) Kehitysvammaisuuteen liittyy monia muistisairauden riskitekijöitä: jokin aivojen toimintahäiriö, aivojen rakenteellinen poikkeama vaurion, kehityshäiriön tai toistuvien epilepsiakohtauksien vuoksi, ravitsemukseen voi liittyä ongelmia (ylipaino ja toisaalta aliravitsemus monivammaisilla liittyen spastisuuteen ja nielemisongelmiin), riippuvuus toisista ihmisistä esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuritoimintoihin osallistumisessa sekä runsas lääkitys joissakin tapauksissa Kehitysvammaisuuteen liittyviä muistisairauden suojatekijöitä ovat tupakoinnin ja alkoholin käytön vähäisyys 17
18 Kehitysvammaisten muistisairauksien diagnostiikasta (Arvio & Castrén, 2015) Taudinmäärityksessä lähi-ihmiset, omahoitaja, psykologi ja muistisairauksiin perehtynyt lääkäri ovat keskeiset toimijat Kun kehitysvammaisella henkilöllä todetaan toimintakyvyn heikkenemistä tai käytösoireita, ne saatetaan tulkita kehitysvammaisuuteen liittyvänä ilmiönä tai psykiatrisena häiriönä ilman että pohdittaisiin taustalla olevaa muistisairautta Kommentti (MS): sama ilmiö (diagnostic overshadowing) liittyy kehitysvammaisilla ilmeneviin psyykkisiin häiriöihin yleisimminkin Toimintakyvyn seuranta arviointilomakkeen avulla on keskeinen seurannan työkalu Ennen muistisairausdiagnoosin asettamista on tärkeää sulkea pois hoidettavissa olevat tilat, joiden oireet saattavat olla samankaltaisia kuin muistisairauden Esimerkiksi B12- ja D-vitamiinin puutostilat, virtsatieinfektiot, kilpirauhasen vajaatoiminta, depressio, uniapnea ja muut unihäiriöt, epilepsia 18
19 Kehitysvammaisten muistisairauksien diagnostiikasta (Arvio & Castrén, 2015) Tietokonetomografia ja varsinkin magneettikuvaus auttavat taudinmäärityksessä Psykologin tekemä älykkyystutkimus on keskeinen muistisairauden diagnostiikassa Kommentti (MS): kuten edellä viitattiin, myös psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaus ja erityisesti sen tulkinta ovat keskeisiä psykologisessa tutkimuksessa; monesti tarvitaan muutakin kognitiivisen tason lisäksi esim. tarkempia neuropsykologisia tutkimuksia On tärkeää erottaa muistisairauden diagnoosi varhaisesta tunnistamista, joka on tämän päivän varsinainen aihe: varhainen tunnistaminen tapahtuu ennen diagnoosia NTG-EDSD on varhaisen tunnistamisen väline; ei diagnostinen väline! 19
20 Muistisairaudet eri kehitysvammaryhmissä (Arvio & Castrén, 2015) 1. Downin oireyhtymä (DS) DS on yleisin kehitysvammaisuuden aiheuttaja Suomessa arvioidaan asuvan noin 3500 DS-henkilöä Alzheimerin taudille (AT) tyypillisiä neuropatologisia muutoksia on arviolta kaikilla DS-henkilöillä 40.ikävuoden jälkeen Dementoituminen liittyy yleensä AT:iin, mutta myös vaskulaarista ja sekamuotoista dementiaa esiintyy Muistisairauden ensioireet voivat ilmetä jo ennen 30. ikävuotta Kliininen dementia ilmenee kaikilla viimeistään 60-vuotiaana DS:aan liittyy alttius lukuisiin terveysongelmiin 20
21 Muistisairaudet eri kehitysvammaryhmissä (Arvio & Castrén, 2015) 2. Fragile X-oireyhtymä (FXS) FXS on yleisin periytyvän kehitysvammaisuuden syy Systemaattista tutkimustietoa ei ole siitä, miten ikääntyminen vaikuttaa FXS-henkilöiden aivoihin, mutta suomalaispotilailla on havaittu motorisen kehitysiän laskevan 50. ikävuoden jälkeen 3. Autismikirjon häiriöt (AS) Systemaattista tutkimustietoa autististen henkilöiden vanhenemisesta ei toistaiseksi ole käytettävissä Epilepsia lisää muistitoimintojen heikentymisen riskiä AS:n henkilöillä 21
22 Tutkimusprosesseista ja -välineistä Muistikka-projektin ja Liike-hankkeen suositus muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen, seulontaan ja muutosten seurantaan on helppo ja halpa, mutta toimiva ja informatiivinen: NTG-EDSD (lopullinen suomenkielinen versio valmistuu ennen joulua) TOIMI ja/tai PSYTO Nämä voidaan tehdä asiakkaan kotona, palvelukodissa ja vanhempien tai muiden läheisten toimesta Muistisairauksien diagnosointi ovat moniammatillista yhteistyötä, jossa asiakas ja hänen omaisensa ja lähihenkilönsä ovat välttämättömiä lääkärin, psykologin ja muiden asiantuntijoiden lisäksi 22
23 Muita välineitä (Acquilano, Davidson & Janicki, 2007) Dementia Scale for Down Syndrome (DSDS; Gedye, 1995) MOSES (Multidimensional Observation Scale for Elderly Subjects; Dalton, Fedor & Patti, 1999) Dementia Scale for Mentally Retarded Persons (DMR; Evenhuis, 1990) Tutkimuksissa on todettu, että DSDS ja DMR korreloivat positiivisesti kliinisen diagnoosin kanssa, vaikka aste-eroja todettiin dementian vakavuudessa; kliinikot olivat tarkempia myöhäisen vaiheen tunnistamisessa verrattuna varhaiseen vaiheeseen Sen sijaan valtaväestössä laajasti käytetty MMSE (Mini Mental State Exam) ei tuottanut paikkaansa pitäviä tuloksia, vaan päätyi ylidiagnosoimaan dementiaa kehitysvammaisilla nk. lattiavaikutusten vuoksi MMSE:a ei suositella käytettäväksi kehitysvammaisilla 23
24 NTG-EDSD: Historia ja kehittäminen (Esralew et al., 2013) NTG-EDSD:n juuret ovat vuonna 1994 Minnesotassa pidetyssä kansainvälisessä Alzheimer-konferenssissa, joka oli ensimmäinen kerta, kun kehitysvammaisten muistisairauksista kiinnostunut tutkijaryhmä kokoontui yhteen Konferenssissa sai alkunsa myös International Conference on Alzheimer s Disease (ICAD) Yksi tutkijaryhmän aikaansaannoksista oli artikkeli, jossa kuvataan kehitysvammaisten henkilöiden dementian tutkimusprosessia ja arviointivälineitä (Aylward et al., 1997) Tuoreempi artikkeli (Jokinen et al., 2013) esittelee nykyisin käytössä olevia arviointivälineitä ja niiden soveltamista 24
25 NTG-EDSD:n kehittäminen (Esralew et al., 2013) Tutkimusryhmän kokoontumisesta alkoi laajempi eri välineiden käyttökelpoisuuden tutkimus sekä kliinisiin että arviointitarkoituksiin Vähitellen huomattiin, että tarvitaan myös väline, jota omaiset ja henkilökunta voivat käyttää apuna varhaisessa tunnistamisessa Välineen tulisi myös tunnistaa muutokset asiakkaan toimintakyvyssä, mikä auttaisi edelleen tukitoimien suunnittelussa ja päätöksenteossa Samalla Pohjois-Amerikassa virisi yleinen keskustelu kehitysvammaisten muistisairauksista Loppuvuodesta 2010 perustettiin National Task Group on Intellectual Disabilities and Dementia Practices, jonka ryhmä S (Screening, Seulonta) sai tehtäväkseen varhaisen tunnistamisen välineen kehittämisen 25
26 NTG-EDSD:n kehittäminen (Esralew et al., 2013) Ryhmä S kartoitti käytössä olevia varhaisen tunnistamisen välineitä kirjallisuuskatsauksen ja kliinisen arvion avulla Kesäkuussa 2011 NTG-tapaamisessa ryhmä esitteli 11 välinettä, joista suurin osa suosi informanttia (ts. henkilöä, joka tuntee hyvin kyseessä olevan asiakkaan) Ryhmä S valitsi jatkotyöskentelyn kohteeksi DSQIID-nimisen välineen (the Dementia Screening Questionnaire and Interview for Intellectual Disabilities; Deb, 2007) Työryhmä jalosti DSQIID:tä sisältämään varhaisen tunnistamisen kannalta olennaiset osiot Terveydentilaa käsittelevä osio saatiin yhdysvaltalaisesta kehitysvammaisten terveyttä koskeneesta pitkittäistutkimuksesta Lopullinen väline valmistui joulukuussa
27 NTG-EDSD:n kenttätestaus (Esralew et al., 2013) Luonnos kävi läpi useita tarkistuksia, minkä jälkeen sitä testattiin kentällä kahdeksassa paikassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Itävallassa. Itävallassa käytettiin menetelmän saksankielistä versiota. Kenttätestaus toteutettiin palautteen saamiseksi välineen osioista ja täyttämisen prosessista. Jokaista osallistujaa pyydettiin arvioimaan välineen avulla vähintään viisi aikuista, joilla oletettiin olevan dementia, ja antamaan palautetta välineen käyttökelpoisuudesta. Saatu palaute sisälsi kommentteja osioiden sanamuodosta, muotoilusta, sisällöstä ja käyttökelpoisuudesta. Kaikki kahdeksan kenttätestauspaikkaa ilmaisivat, että NTG-EDSD oli avuksi olennaisen tiedon keräämisessä ja käyttäjäystävällinen. 27
28 NTG-EDSD:n suomennos Ajatus NTG-EDSD:n suomentamisesta syntyi syksyllä 2016, kun Muistikka-hankkeen työntekijät tekivät aloitteen Vaalijalan ja AVI:n yhteisen koulutuspäivän Toimintakyky-luennon yhteydessä Vaalijalan Liike-hanke ja Muistikka-hanke aloittivat yhteistyön, jonka lopputuloksia ovat mm. välineen suomentaminen ja tämä koulutuspäivä Menetelmän suomennosta Muistikka- ja Liike-hankkeiden työntekijöiden ovat olleet kommentoimassa Vaalijalan lääkärit ja psykologit sekä kehitysvammalääketieteen professori Maria Arviolla Suomennos ilmestyi joulukuussa 2017: 28
29 Suomenkielisen version pilotointi NTG-EDSD:n suomennoksen kenttätestaus toteutettiin syksyllä 2017 Vaalijalan kuntayhtymän palvelukodeissa ja Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Palautetta pyydettiin samoin kuin em. kansainvälisessä kenttätestauksessa Palautteen läpikäyminen ja sen perusteella viimeisten muutosten ja tarkennusten tekeminen on vielä kesken Palautteen voidaan todeta olevan myönteistä ja väline vaikuttaa sopivan tarkoitukseensa 29
30 NTG-EDSD:n pääsisältö (NTG-EDSD, 2013/2017; Esralew, Janicki & Keller, 2016) Henkilötiedot Kuvaus älyllisen kehitysvammaisuuden tasosta ja tietyt diagnoosit Nykyinen asumismuoto Fyysisen terveyden määrittely Psyykkisen terveyden määrittely Merkittävät elämäntapahtuman kuluneen vuoden aikana Epilepsiakohtausten esiintyminen Muistisairauksien diagnostinen historia 30
31 NTG-EDSD:n pääsisältö Psykososiaalisen toimintakyvyn kartoitus Päivittäisen elämän toiminnot Kieli & Kommunikaatio Uni-valverytmin muutokset Liikkuminen Muisti Käyttäytyminen ja tunne-elämä Aikuisen itsensä kertomat ongelmat Muiden huomaamat merkittävät muutokset 31
32 NTG-EDSD:n pääsisältö Terveydentila Luusto, lihakset ja nivelet Sydän ja verenkierto Keuhkot/hengittäminen Kivut/vaivat Aistit Muut 32
33 NTG-EDSD:n pääsisältö Nykyinen lääkitys Kommentit liittyen muihin merkittäviin muutoksiin tai huolenaiheisiin Suunnitelma/Suositukset Lomakkeen täyttämistiedot 33
34 NTG-EDSD:n käyttö (Esralew et al., 2013) NTG-EDSD on varhaisen tunnistamisen väline, joka on suhteellisen helppo ja nopea täyttää (30-60 min) Sen voi tehdä kuka tahansa henkilö, joka tuntee asiakkaan hyvin (kuten omainen, henkilökunta, asiantuntija) NTG-EDSD on seulontaväline, ei diagnostinen väline Siinä ollaan kiinnostuneita toimintakyvyn pienistäkin muutoksista aikaisempaan verrattuna Sen voidaan ajatella olevan pääsylippu tarkempiin tutkimuksiin, tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan 34
35 NTG-EDSD:n käyttö Pisteytysjärjestelmää ei ole, vaan väline toimii keskustelun avaajana esimerkiksi lääkärin ja psykologin yhteisvastaanotolla TOIMI (tai PSYTO) on osittain päällekkäinen NTG-EDSD:n kanssa, ja samanaikainen käyttö on perusteltua, koska kuvatessa samaa rakennetta (ts. toimintakykyä) saadaan todennäköisesti luotettavampi arvio Yksi toimiva käytäntö voi olla seuranta: NTG-EDSD voidaan uusia esimerkiksi 6-12 kk:n kuluttua, mikä mahdollistaa toimintakyvyn muutosten tunnistamisen 35
36 Käytännössä: mitä seuraavaksi? Opiskele vähän lisää kehitysvammaisuudesta ja muistisairauksista Jos herää epäilys, että omaisellasi tai asiakkaallasi on muistisairaus tai sen varhainen vaihe, jota ei ole tunnistettu, keskustele siitä Ota yhteyttä kehitysvammapoliklinikkaan tai moniammatilliseen työryhmään Psykososiaalisen toimintakyvyn kuvauksen (Toimi, Psyto) tekeminen on hyvä lähtökohta Suomenkielinen NTG-EDSD: 36
37 KIITOS! 37
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINE KEHITYSVAMMAISTEN MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN Sisältö TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ
LisätiedotMuistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö. Pohjois-Savon Muisti ry
Muistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö MUISTIKKA-hanke 2016-2018 Toimintamalleja muistisairaiden kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen varmistamiseksi. 1. Luoda työväline/malli,
LisätiedotNTG-EDSD. Käsikirja. Version 1 May 2013-e. Saatavilla:
NTG-EDSD Käsikirja Version 1 May 2013-e Saatavilla: www.aadmd.org/ntg/screening 2 Ehdotukset, kommentit ja lisätiedot: Dr. Lucille Esralew at drlucyesralew@gmail.com (suomenkielinen, lyhennetty versio:
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/
MUISTIKKA-hanke 2016-2018 MUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/ pääsylippuina tarkempiin tutkimuksiin SYKSY 2018 Pohjois-Savon Muisti ry 1 Kommentteja aiheesta kehitysvammaiset ja muistisairaus/muistinongelmat
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotMUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017
MUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017 Pohjois-Savon Muisti ry:n MUISTIKKA-hankkeen uutiskirje 13.1.2017 - Kirje lähetetään hankkeen johtoryhmälle, yhteistyökumppaneille, muille hankkeessa mukana oleville
LisätiedotNTG-EDSD v.1/2013. Ohjeet: Jokaisessa kysymyslaatikossa valitse sopivin vaihtoehto henkilöön tai tilanteeseen. Tapausnumero: (2) Pvm:
NTG-EDSD v.1/2013. NTG-Early Detection Screen for Dementia on tarkoitettu varhaiseksi seulontavälineeksi kehitysvammaisille aikuisille, joilla epäillään tai heillä on huomattavissa varhaisia tunnusmerkkejä
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
LisätiedotMaria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSuomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet:
Kyselykaavake muistisairauden seulontaan henkilöille, joilla on älyllisiä (intellektuaalisia) ongelmia (Dementia screening questionnaire for individuals with intellectual disabilities, DSQIID) Kaavakkeen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINEEN TARKOITUS: Väline ei ole diagnostinen väline. Se on työväline lähi-ihmisille, hoitajille, ohjaajille ja läheisille,
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotEtevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotMuistisairas kehitysvammainen
Muistisairas kehitysvammainen Päivi Jääskeläinen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa MuKeva -projekti Projektin toteuttajat Projektin
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotElämänmuutostoiminnan vertaisoppimisen päivä TOM tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista
Elämänmuutostoiminnan vertaisoppimisen päivä 25.11.2016 TOM tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n hallinnoima, RAY:n rahoittama Toiminta-aika vv.2015-2018
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotAUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotMuistisairaudet työiässä
Muistisairaudet työiässä JOHANNA KRÜGER LT, NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI OYS, NEUROLOGIAN KLINIKKA OULUN YLIOPISTO 26.11.2018 Koetut muistivaikeudet Kaikista työikäisistä 17% Yli 55 vuotiaista joka 25% Työ
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
Lisätiedot