Muistisairas kehitysvammainen
|
|
- Pirkko Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistisairas kehitysvammainen Päivi Jääskeläinen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa MuKeva -projekti
2 Projektin toteuttajat Projektin hallinnoija oli Suomen Dementiayhdistys ry ja osatoteuttaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rahoittajina: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Pyhännän kunta Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Suomen Dementiayhdistys ry. Projekti toteutettiin Pohjois- Pohjanmaan alueella vuosina
3 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Suomessa kehitysvammaisten vanhenemiseen liittyvää tietoa on suhteellisen vähän saatavilla. Kehitysvammaisten eläessä yhä vanhemmiksi heitä koskettavat myös ikääntymiseen liittyvät sairaudet, kuten muistisairaudet. Projektia on lähdetty toteuttamaan kehitysvammahuollon henkilöstön sekä muistihoitajien tarpeista saada tietoa kehitysvammaisten ikääntymisestä, muistisairauksien oireiden tunnistamisesta, diagnosoinnista ja hoidosta. Tavoitteena oli lisätä henkilöstön ammattitaitoa kehitysvammaisten muistisairauksien oireiden tunnistamiseen ja hoitoon. Kehittää arviointi- ja toimintamalleja diagnosointiin ja hoitoon. Kehittää palveluita vastaamaan muistisairaan kehitysvammaisen hoidon haasteisiin. Helpottaa kehitysvammaisten tutkimuksiin pääsyä ja hoidon saantia.
4 Projektin kohderyhmät Kehitysvammaisten kanssa työskentelevät asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköiden työntekijät sekä muistihoitajat Yhteensä n. 200 työntekijää Pohjois- Pohjanmaan alueelta Tutkimusasiakkaat Kehitysvammaiset henkilöt joilla selittämätön toimintakyvyn lasku tai kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Työntekijät valitsivat tutkimukseen 37 kehitysvammaista, joista 16 on Downin syndrooma
5 Kehitysvammaisten ihmisten ikääntyminen Nykytiedon mukaan pelkkä älyllinen kehitysvammaisuus ei vaikuta vanhenemisprosessiin. Kehitysvammaisuus sinällään ei nopeuta vanhenemista, mutta altistaa liitännäissairauksille ja passiiviselle elämäntyylille ja näin ollen vaikuttaa vanhenemiseen ja elinaikaan. Mikäli kehitysvammainen henkilö on terve, myös toimintakykymuutokset ovat pieniä. Mikäli sairastavuus on suurta, myös ikääntymismuutokset toimintakyvyssä ovat voimakkaampia.
6 Normaali ikääntyminen Normaalit ikääntymisen aiheuttamat muutokset muistissa ja tiedonkäsittelyssä ovat vähäisiä eivätkä aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää haittaa. Ikääntynyt ei höperöidy. Ikääntynyt on oppimiskykyinen, vaikkakin hitaampi.
7 Ikääntymismuutosten tunnistaminen on vaikeampaa kehitysvammaisilla ihmisillä kehitysvammaisuus heikentää erilaisten sairauksien ja oireiden tulkintaa ja tunnistamista ns. kaksoisdiagnostiikan ongelma: mikä toimintakyvyn muutos liittyy kehitysvammaisuuteen, mikä ikääntymiseen. Vähän tietoa kehitysvammaisten ihmisten normaalista ikääntymisestä. Myös oletukset kehitysvammaisen henkilön lapsen kaltaisuudesta hämärtävät muutosten havainnointia, ymmärtämistä ja niihin puuttumista.
8 Syitä tutkimusasiakkaiden ohjautumiseen tutkimukseen Selittämätön toimintakyvyn lasku Ø kehitysvammaisen normaaliin ikääntymiseen ei kuulu äkilliset toimintakyvyn muutokset. Kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin Ø henkilöt joilla Downin syndrooma ja fragile- x oireyhtymä Ø Liitännäissairaudet tai riskitekijät elintavoissa
9 Kehitysvammaisilla muistisairauden riskiä lisäävät Liitännäisvammat ja sairaudet ja näihin liittyvä pitkäaikainen lääkehoito, varsinkin monilääkehoito. Korkea verenpaine Aivovamma o Aivojen toiminnallinen häiriö o Aivoissa rakenteellinen poikkeama vaurion, kehityshäiriön tai lukemattomien epilepsiakohtauksien seurauksena Aivoverenkiertohäiriöt Vähäinen fyysinen ja henkinen aktiviteetti Heikko ravitsemus
10 Suojaavia tekijöitä Vaikea-asteisesti kehitysvammaiset eivät ehdi sairastua vanhuuden vaivoihin lyhentyneestä eliniästä johtuen. Asumispalveluiden piirissä olevat kehitysvammaiset syövät terveellisemmin ja säännöllisemmin. Tupakointi ja alkoholismi ovat harvinaisempia kehitysvammaisilla henkilöillä.
11 TUTKIMUSASIAKKAIDEN ALKUTILANTEEN KARTOITUS Tutkittaville tehtiin TOIMI psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaaminen yhdessä tutkittavan ja hänen lähi- ihmisten kanssa sekä muistikysely, johon joko tutkittava itse vastasi tai hänen läheisensä. Ø Pyrittiin löytämään tapahtunut muutos tutkittavan toimintakyvyssä ja selvittämään siihen liittyviä asioita sekä mahdollisia muistioireita.
12 Kognitiivisten ja fyysisten oireiden ilmeneminen tutkittavilla Muutos ruokahalussa Nimien unohtaminen Kirjoitustaidon heikentyminen Desorientoituminen aikaan Valittelu Desorientoituminen paikkaan Painon muutokset Unihäiriö Puheen tuoton vaikeudet Unohtelu Ymmärtämisen vaikeutuminen Energisyyden väheneminen Omatoimisuuden heikentyminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% muut Down
13 Sosiaalisten ja psyykkisten oireiden ilmeneminen tutkittavilla Voimakas mielikuvitus Harhaisuus Lisääntyvä karkea puhe Sekavuus Fyysinen aggressiivisuus Huolestuneisuus Itkuherkkyys Tuskaisuus Pelkotilojen lisääntyminen Epäadekvaatti käyttäytyminen Päivittäinen mielialan vaihtelu Eristäytyminen Persoonallisuuden muutos Keskittymishäiriöt Ärtyneisyys 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% muut Down
14 Kaikille tutkimusasiakkaille tehdyt tutkimukset Lääkärin tutkimus Ø haastattelu Ø Kliininen tutkimus (verenpaine, pulssi, sydämen ja keuhkojen kuuntelu, kilpirauhanen, suu ja korvat, orientoiva neurologinen tutkimus) Ø Tutkittavaa pyydettiin kirjoittamaan nimensä ja jäljentämään kuvioita mallista. Ø Yleinen liikkuminen ja toimintakyky Laboratorio tutkimukset (pieni verenkuva, maksa- arvot, kalsium, kreatiniini, natrium, kalium, B12 - vitamiini, foolihappo, kilpirauhasarvot, harkinnan mukaan kolesteroliarvot, verensokeri ja EKG) joilla oli tarkoituksena löytää ns. hoidettavat muistihäiriöitä aiheuttavat tilat (kilpirauhasen vajaatoiminta, B12 - vitamiinin tai foolihapon puutos.
15 Osalle tutkittavista tehdyt tutkimukset Pään magneettikuvaus tehtiin 25 tutkittavalle Ø tutkittaville, joilla on Downin syndrooma Ø Muille tutkittaville, joilla selkeä epäily mahdollisesta muistisairaudesta tai jonkin muun syyn takia. Ø ulkopuolelle jäivät lähinnä tutkittavat, joille kuvaus olisi täytynyt tehdä nukutuksessa. ADL haastattelu tehtiin kolmen kuukauden välein lähes kaikille. Muistitestit Muistihoitajat tekivät CERAD muistitestin 14 tutkittavalle yhden tai useamman kerran Ø Ainoastaan kahdelle tutkittavasti oli aikaisemmin tehty Mini- Mental. Ø Pisteitä ei voi verrata normaaliin tasoon. Testauksen tarkoitus oli saada selville tämän hetkinen taso, johon myöhempiä tuloksia voidaan verrata.
16 Kokemuksia kehitysvammaisten testaamisesta CERADilla Selvitä tutkittavan taustatiedot (osaako lukea, kirjoittaa jne.) Tapaaminen mielellään tutkittavan kotona, testauksessa ei mukana muita kuin tutkittava ja testaaja. Varaa riittävästi aikaa. Kirjaa havainnot. Huomioi tutkittavan vireystila, päivät vaihtelevat. Rohkaise tutkittavaa yrittämään ja ole empaattinen ja iloinen oma itsesi. Kerro alkuun millaisia tehtäviä tulee, kysymyksessä mukavaa tekemistä ei älykkyyden testausta tai piirustuskilpailu. Anna sanallista ohjausta tarvittaessa enemmän. Anna positiivista palautetta. Kaikkiin osa- alueisiin vastaaminen ei välttämättä onnistu lukemis- ja kirjoittamistaidon puuttumisen vuoksi, jolloin CERADin sanalistan voi muuttaa kuvan ja sanan yhdistelmäksi, joita opetellaan ja mieleen palautetaan. MMSE:n laskemistehtävä voisi olla 0-10 välillä. Tärkeää on saada kehitysvammaisen muistin lähtötaso selville, johon myöhempiä tuloksia voidaan verrata.
17 Diagnoosin asetus Dementoivaa sairautta epäillessä on aina lähdettävä liikkeelle hoidettavien ja ohimenevien syiden selvittelystä ja poissulkemisesta. Arjessa tapahtuva tiedonkeruu ja toimintakyvyn seuranta ovat ehkä kaikkein tärkeimpiä diagnostisen tiedon lähteitä kehitysvammaisten henkilöiden muistisairaus diagnostiikan osalta. Muistisairauden keskeinen diagnostinen väline on ajassa tapahtuva muutos. Tutkittavien oirekuva ja pään mri - vastaukset käytiin läpi projektin konsultoivan neurologin kanssa, minkä perustella 19 tutkitulle on asetettu muistisairauden diagnoosi (Alzheimerin tauti 16, otsalohkopainotteinen 1, Alzheimerin taudin ja vaskulaaridementian sekamuoto 1 ja aivoruhjevamman jälkitilaan liittyvä Alzheimerin taudin tyyppinen 1).
18 Muistisairaus diagnoosin saaneiden ikäjakauma ja sukupuoli IKÄJAKAUMA MONELLAKO MUISTISAIRAUS NAINEN MIES vuotta 4 2 (Down) 2 (Down 2) vuotta 2 1 (Down) 1 (Down) vuotta 10 5 (Down 4 ja muu 1) 5 (Down 3 ja muu 2) vuotta 3 2 (muu) 1 (muu) yhteensä
19 Mikä on muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita. Etenevät muistisairaudet johtavat usein muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen. Keskeisiä oireita ovat muistin, päättelyn ja toiminnanohjauksen* häiriöt. Useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan suoritustasoon siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.
20 Lääkehoito Diagnoosin saaneista 17 aloitettiin donepetsiili- lääkitys ja yhdelle memantiini- lääkitys. Kahdelta tutkitulta lääkitys on jouduttu keskeyttämään sivuvaikutusten (pelkotilat, univaikeudet, toimintakyvyn romahtaminen) vuoksi. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat olleet huimaus, harhat, sekavuus, univaikeudet, jotka yleensä ovat lieventyneet ajan kuluessa. Lääkeannokset ovat olleet tavanomaista pienempiä ja annosnostot ovat tapahtuneet pitemmän ajan kuluessa. Toisilla lääkeannosta on jouduttu laskemaan. Osalle ei ole tullut minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Yleensä heti ensimmäisinä päivinä tai viikkoina tutkitun voinnissa ja mielialassa on tapahtunut selkeä muutos, tullut piristymistä, osalla euforisuutta, vaikutus on tasoittunut ajan kuluessa. Toimintakyvyssä on havaittu selvää kohentumista lähes kaikilla, vähintäänkin yleinen vireys on parantunut, lisäksi oma- aloitteisuus on parantunut ja aiemmin hukassa olleita taitoja on tullut takaisin.
21 Muistisairaan kehitysvammaisen hyvä hoito Muistisairaan kehitysvammaisen ihmisen hyvän hoitotyön lähtökohtana on hänen elämänkulkunsa tunteminen. Toimintakykyä tulee seurata ja arvioida jatkuvasti sekä itsenäisyyttä ja omia valintoja on tuettava vielä silloinkin, vaikka toiminnallinen taso on taantumassa. Turvallisuus syntyy jatkuvuudesta, muuttumattomuudesta ja tuttuudesta. Tukea oikeassa suhteessa, ei liikaa eikä liian vähän ja osallistuminen omien voimavarojen mukaan. Työntekijöiltä vaaditaan taitoa eläytyä muistisairaan erilaiseen ja mielenkiintoiseen maailmaan, oivaltaa tilanteiden tunnesisällöt ja valmiuksia hienotunteiseen pulmatilanteiden ratkaisemiseen.
22 Lähtökohtana yksilöllinen toiminnan tason määrittely Osallistuminen omien voimavarojen mukaan Menetettyjen kykyjen tilalle uusia itsearvostuksen perusteita Fysioterapia, kinestetiikan hyödyntäminen Apuvälineet Henkilökohtainen apu Asuin- ja elinympäristön muutokset Viriketoiminta Auttaa elämänlaadun paranemiseen (mieliala, vuorovaikutussuhteet, ympäristöolosuhteet, toimintakyky) ja tukee itsetuntoa Muistelu Harrastukset ja luova toiminta, virkistystoiminta, musiikki, liikunta
23 Vuorovaikutus muistisairaan kanssa Ø Kun puhe, lauseet ja sanat kadottavat merkityksensä, kohtaaminen tapahtuu muilla keinoilla: hiljaa olemalla, katseella, hymyllä, kosketuksella läheisyydellä. Ø Vuorovaikutuksen laatu on muistisairaalle ihmiselle tärkeämpää kuin virikkeiden määrä Ø Vaikka muistisairas ihminen menettää vähitellen monia taitojaan, hänellä on edelleen myös paljon vahvuuksia, joiden varaan vuorovaikutuksen voi rakentaa. Ø Läheisen kannattaa yrittää eläytyä sairastuneen maailmaan ja miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos kaikki ympärillä muuttuisi yhtäkkiä oudoksi ja vieraaksi tai kun mikään ei enää onnistuisi kuin ennen.
24 Ammatillisia haasteita o Ikääntyvän kehitysvammaisen toimintakyvyn ja terveyden aktiivisesta tukemisesta luovutaan liian varhain o Tulkitaan asiakkaissa olevia muutoksia vanhenemiseksi ja taustalla olevat syyt jää selvittämättä (näkö, kuulo, masennus, ravitsemus). o Ei uskota että aktiivinen toimintakyvyn tukeminen ja esim. säännöllinen päivätoiminta enää kannattaa. o Ei nähdä vanhuutta kehitysvammaiselle kuuluvana kehitystehtävä, jolla on merkittävä tehtävä.
25 Huomioita Tutkimuksessa nuorimmat muistisairaus diagnoosin saaneet olivat vasta 33 vuotta. Heidän kehitysvammaisuuden taustalla on Downin syndrooma. Tutkimusasiakkailta löydettiin lisäksi mm. masennusta, foolihapon ja B12 vitamiinin puutosta, kuulon alenemaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. ADL haastattelu oli hyödyllinen väline lääkityksen hyötyjen arvioinnissa. CERAD ja MMSE testejä voi käyttää diagnosoinnin tukena lievemmin kehitysvammaisten kohdalla soveltaen ja henkilön yksilöllinen kehitystaso huomioiden. Työntekijöillä oli ennakkoluuloja muistisairauden hoitoon käytettävistä lääkkeistä kehitysvammaisten kohdalla. Lääkehoitoa kannattaa kokeilla. Aloitusannokset pieniä ja nostot tehdään hitaammin kuin normaalisti. Yhtäaikaisia lääkemuutoksia tulee välttää.
26 Projektin johtopäätökset Työntekijät tunnistavat muistisairauksien oireet kehitysvammaisilla henkilöillä aiempaa paremmin ja kirjaamisen merkitys toimintakyvyn arvioinnissa tiedostetaan. Tutkimuksiin ohjaaminen on parantunut. Lähi- ihmisten havainnoilla liittyen kehitysvammaisen toimintakyvyn muutoksiin on suuri merkitys diagnosoinnin tukena. Ymmärrys muistisairauksien oireita kohtaan on lisääntynyt. Yksilölliset ja oikea- aikaiset tukitoimet ovat lisänneet tutkimusasiakkaiden toimintakykyä ja osalle tutkittavista lääkityksen aloittamisesta on ollut hyötyä. Projektin lyhyestä kestosta johtuen toimintojen vakiintumista käytäntöön sekä pitempi aikaista hyötyä ei tässä vaiheessa voida tietää. Käytännönläheinen projekti, jossa työntekijät ovat päässeet osallistumaan tutkimukseen koulutuksien lisäksi on osoittautunut motivoivaksi.
27 Kehitysvammaisen ihmisen elämä tulisi nähdä elämänkaarena syntymästä, nuoruuden, aikuisiän ja ikääntymisen kautta kuolemaan. Kaikki vaiheet ovat tärkeitä ja eri vaiheiden aikaiset elämäntehtävät merkittäviä. Tarkoituksenmukainen, yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito perustuu käsitykseen siitä, kuka kyseessä oleva henkilö on ja minkälaista hänen elämänsä on kokonaisuudessaan ollut. Kehitysvammaisella vanhuksella on oikeus hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Se edellyttää ammattitaitoista koulutettua henkilökuntaa, jonka ammattitaitoa pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Ikääntyvän ja muistisairaan itsenäisyyttä ja omia valintoja on tuettava vielä silloinkin, kun toiminnallinen taso on taantumassa. Se vaatii jatkuvaa toimintakyvyn arvioimista ja seurantaa. Tarpeettomia elämänmuutoksia on vältettävä. Kehitysvammaliitto
28 Päivi Jääskeläinen KVPS Tukena oy Kaislarannan palvelukoti
Muistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINE KEHITYSVAMMAISTEN MUISTISAIRAUKSIEN VARHAISEEN TUNNISTAMISEEN
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN
MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN Sisältö TAUSTA JA TARVE MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN KEHITYSVAMMAISELTA HENKILÖLTÄ
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotMUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/
MUISTIKKA-hanke 2016-2018 MUISTIKKA Varhaisen tunnistamisen välineet/ pääsylippuina tarkempiin tutkimuksiin SYKSY 2018 Pohjois-Savon Muisti ry 1 Kommentteja aiheesta kehitysvammaiset ja muistisairaus/muistinongelmat
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotIkääntyvä kehitysvammainen henkilö
Ikääntyvä kehitysvammainen henkilö Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa Ikääntyvä kehitysvammainen henkilö Ikääntyminen on osa jokaisen ihmisen elämänkaarta. Kehon
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMuistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö. Pohjois-Savon Muisti ry
Muistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö MUISTIKKA-hanke 2016-2018 Toimintamalleja muistisairaiden kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen varmistamiseksi. 1. Luoda työväline/malli,
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO
MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun
LisätiedotKehitysvammaisuus ja muistisairaudet
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet Anne Porthén Mikä altistaa kehitysvammaisen henkilön muistisairaudelle? Kun kehitysvammaisella havaitaan toimintakyvyn heikkenemistä (taantumista)
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotLEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen
LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotElämänmuutostoiminnan vertaisoppimisen päivä TOM tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista
Elämänmuutostoiminnan vertaisoppimisen päivä 25.11.2016 TOM tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n hallinnoima, RAY:n rahoittama Toiminta-aika vv.2015-2018
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE
Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen MUISTIKKA-SEURANTAVÄLINEEN TARKOITUS: Väline ei ole diagnostinen väline. Se on työväline lähi-ihmisille, hoitajille, ohjaajille ja läheisille,
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotMUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017
MUISTIKKA-hankkeen UUTISKIRJE 1/2017 Pohjois-Savon Muisti ry:n MUISTIKKA-hankkeen uutiskirje 13.1.2017 - Kirje lähetetään hankkeen johtoryhmälle, yhteistyökumppaneille, muille hankkeessa mukana oleville
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotMuistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op
Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 1. KOGNITIIVISET, PSYKOEMOTIONAALISET JA SOSIAALISET PROSESSIT ELÄMÄNKAARESSA 2. MUISTISAIRAUDET SYYT JA SEURAUKSET 3. LAADUKAS
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotMMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015
MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotLataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma. Lataa
Lataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma Lataa Kirjailija: Sanna Aavaluoma ISBN: 9789526846101 Sivumäärä: 338 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.15 Mb Muistisairaus on yhä
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotKuntouttavan toiminnan johtaminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedot