uutiset Lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uutiset Lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta"

Transkriptio

1 LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta uutiset Lokakuu 2012

2 Laadukkaista raaka-aineista koostettu ateria tarjoaa rakennusaineita terveyteen ja hyvään oloon. Toisaalta herkullinen ruoka antaa myös luvan nauttia elämän pienistä iloista. Yhdelle ruoassa tärkeintä on terveellisyys, toiselle hinta ja kolmannelle palapelin täydentää ruoan ympärillä kohdattu ystävä. Vanhan sanonnan mukaan makuasioista ei sovi kiistellä eikä varmaan tarvettakaan, sillä meitä kaikkia yhdistänee rakkaus herkutteluun. Tässä LounaFood Uutiset lehden numerossa keskitymme Turunmaan seutukuntaan. Siinä missä saaristo tarjoaa maakuntamme upeimpia maisemia ja hienoimpia lomaelämyksiä, se on myös merkittävä ruoantuotantoalue. Turunmaalla on lähdetty panostamaan erityisesti käsityönä tehtyyn, mahdollisimman terveelliseen syömiseen. Samalla saralla seutukunta on niittänyt valtakunnallista mainetta kouluruokailuun satsaamisesta sillä Kemiönsaaren kouluissa tarjotusta ruoasta pääosa on valmistettu omissa keittiöissä sisältäen mahdollisimman vähän prosessoituja aineksia. Syksy on sadonkorjuun ja lähiruoan kulta-aikaa. Nyt jos koskaan voimme nauttia lähellä kasvaneista, tuoreista ja terveellisistä sadon antimista. Maistuvaa loppusyksyä toivotellen, Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät Paikallista yritysneuvontaa Yrityskolmio PL 132, Vareliuksenkatu 2 B Loimaa Petja Eklund , Yrityssalo Oy Örninkatu 15, Salo Jarmo Peltola , Leena Erälinna , Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Engelsbyntie 8, Kemiö Mats Nurmio Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Ajurikatu 2, Turku Kyösti Vainikainen Ukipolis Oy Merilinnuntie 1, Uusikaupunki Ulla Kallio-Laine Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Myllypellontie1, Marttila Taina Sainio , Ykkösakseli ry Kitulantie 5, Suomusjärvi Katarina Kiviluoto-Pakarinen , I samma båt samassa veneessä rf ry Fredrikanaukio 1, Parainen Sami Heinonen , Varsin Hyvä ry Liedon kunnantalo, PL 24, Kirkkotie 13, Lieto Pia Poikonen (02) , Ravakka ry Vihtorinkatu 7, Laitila Maritta Lindqvist (02) ,

3 Tiedoksi Evirasta ja maa- ja metsätalousministeriöstä Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista tuli voimaan Asetuksella kumottiin eräitä kansallisia ja tuotekohtaisia säädöksiä. Kumotut säädökset koskevat kananmunia ja muita linnunmunia, lihaa ja lihatuotteita, makkaraa, jäätelöä, juustoa, mehuja ja tiettyjä vastaavia valmisteita sekä ruokaperunan ja ruokasienten kaupan pitämistä. Asetukseen sisällytettiin eräitä merkintävaatimuksia, joiden säilyttämistä kansallisessa lainsäädännössä pidetään edelleen perusteltuna.kumoutuneiden säädösten täyttäviä tuotteita saa pitää kaupan 1. päivään heinäkuuta 2013 asti. Lisätietoa Eviran internetsivuilla: valmistus_ja_myynti/tuotekohtaisia_vaatimuksia/ Lisätietoja: ylitarkastaja Tuulikki Lehto, p , Muutoksia eläinperäisiä elintarvikkeita koskeviin vaatimuksiin Elintarvikkeen jäädyttämisestä on ilmoitettava elintarvikkeen seuraavalle käsittelijälle ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä koskevia tietoja on tarkennettu Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevia EU: n vaatimuksia on tarkennettu. Muutokset tulivat voimaan Muutokset koskevat ilmoitusvelvollisuutta siitä, milloin elintarvike on jäädytetty sekä jäljitettävyyttä. Osa jäljitettävyyttä koskevista vaatimuksista on jo aikaisemmin sisältynyt Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Lisätietoa löytyy Eviran internetsivuilta: valmistus_ja_myynti/elintarvikelainsaadanto/muutoksia+elainperaisia+elintarvik keita+koskeviin+vaatimuksiin/ Lisätietoa: Ylitarkastaja Eva Marami, p , Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Leena Oivanen, p , Uusi esite: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Evira on julkaissut uuden esitteen: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?. Esite on tiivis tietopaketti kasvinsuojeluaineista, niiden käytön aiheuttamista jäämistä, turvallisuusarvioinneista ja valvonnasta. Esitteessä annetaan myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten altistumista kasvinsuojeluaineiden jäämille voi halutessaan vähentää. Ruotsinkielinen esite julkaistaan myöhemmin. Esitteen voi ladata ja tulostaa Eviran internetsivuilta: julkaisut/?a=view&productid=292 Ulkomyyntiohje on päivitetty Evira on päivittänyt ulkomyyntiohjeen vastaamaan muutetun elintarvikelain vaatimuksia. Uuden ohjeversion nro on 16022/3. Ohje koskee lainsäädännön vaatimusten soveltamista elintarvikkeiden käsittelyyn, myyntiin ja tarjoiluun ulkotiloissa ja vastaavissa sisätiloissa. Ohje on suunnattu viranomaisille sekä toimijoille. Ohjeella pyritään edistämään valvojien ja toimijoiden yhteistyötä ja kehittämään valvonnan yhdenmukaisuutta. Lisätietoja: Ylitarkastaja Mia Piipari, p , Ylitarkastaja Pirjo Korpela, p , Evira mukana sosiaalisessa mediassa Evira on viimeisen puolen vuoden aikana ottanut käyttöön sosiaalisen median palveluja viestinnän välineinä. Facebookissa Evira julkaisee mm. kaikki takaisinvedot sekä valikoiden eri aiheiden ajankohtaisia asioita kuluttajalähtöisesti. Twittermikroblogipalvelussa julkaistaan kaikki Eviran nettiuutiset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Flickr-kuvapalvelussa on lähdetty liikkeelle vaarallisten kasvintuhoojien kuvilla, joita esim. viljelijät voivat tarkastella vaikka älypuhelimella pelloilla. Youtubessa on näin aluksi Eviran esittelyvideo suomeksi ja englanniksi. Palvelujen käyttöä tullaan laajentamaan vähitellen tarpeiden mukaan. Linkit: https://www.facebook.com/elintarviketurvallisuusvirastoevira https://twitter.com/#!/evira_uutiset https://twitter.com/#!/evira_nyheter https://twitter.com/#!/evira_news Lisätietoja: tiedottaja Mirja Kallio, p , Ravintoarvomerkinnät pakollisiksi 2016 Elämme siirtymäajalla ravintoarvomerkintöjä koskevan lainsäädännön näkökulmasta. Ravintoarvomerkinnällä tarkoitetaan tietoa, jossa ilmoitetaan energiasisältö tai energiasisältö ja yksi tai useampi seuraavista ravintoaineista: rasva (rasvahappokoostumus), hiilihydraatti (sokerit, polyolit, tärkkelys), suola, ravintokuitu, proteiini. Elintarvikkeet, jotka on vapautettu pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevasta vaatimuksesta: - jalostamattomat tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi pestyt kasvikset) - jalostetut tuotteet, jotka on jalostettu ainoastaan kypsyttämällä ja jotka koostuvat yhdestä ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi kypsennetyt kasvikset) - juomavedet, myös sellaiset, joihin ei ole lisätty muita ainesosia kuin hiilidioksidia ja/tai aromeja - yrtti, mauste tai niiden sekoitukset, suola ja ruokasuolavalmisteet, pöytämakeuttajat - kokonaiset tai jauhetut kahvipavut sekä kokonaiset tai jauhetut kofeiinittomat kahvipavut, yrtti- ja hedelmäuutejuomat, tee, käymisen avulla valmistetut etikat - aromit, elintarvikelisäaineet, valmistuksen apuaineet, elintarvike-entsyymit, liivate, hiiva, purukumit - sellaisiin pakkauksiin pakatut elintarvikkeet, joissa suurimman pinnan pintaala on pienempi kuin 25 cm 2 - elintarvikkeet, joita pieniä tuotemääriä tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan loppukuluttajalle Kaikissa muissa elintarvikkeiden pakkauksissa toimijan on ilmoitettava ravintoaineiden määrä (100 g tai 100 ml kohti) vuoden 2016 loppuun mennessä. Ilmoitettujen ravintoarvojen tulee perustua joko valmistajan tekemään/teettämään analyysiin tuotteesta tai laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen keskiarvojen perusteella tai laskelmaan, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoon (Fineli). Varsinais-Suomen alueella tai sen lähistöllä on kaksi ravintoarvoja määrittävää laboratoriota: Eurofins Raisiossa sekä Novalab Karkkilassa. Mikäli sinulla on kysyttävää pakkausmerkinnöistä, ota yhteyttä LounaFoodiin!

4 Kuulumisia Turunmaalta Kännetecknande för mathantverket är att råvaran så långt som möjligt är lokal, gärna så att man anpassar förädlingen till råvaran, t.ex. så att man vid bakning använder vissa typer av vete till vissa brödsorter. I förädlingen använder man naturliga processer som bygger på gamla kon- Mathantverk till Åboland Livsmedelsförädlingen är en stor man kommer till en smak och kvalitet som industrin inte kan ta fram. handen är närvarande genom hela serveringsmetoder, människan och möjlighet för näringslivets utveckling i Åboland. Dels har vi mycket goda odlingsförutsättningar och dels har vi marknader relativt nära. Därtill har vi under sommaren en stor lokal befolkning som enligt dagens trend värdesätter lokalproducerad mat. Detta syns bl.a. i den livliga torgverksamheten runt om i skärgården. Konceptet passar också in i vår skärgårdsmiljö och har en potential för att lyckas nu när konsumenterna allt tydligare värdesätter det lokalt producerade och tillverkade. I den lokala dialekten använder vi ordet heimlaga. förädlingen. Vid förädlingen tillsätts inga onödiga tillsatsmedel och inga konserveringsmedel. Produkterna får mogna fram i den takt det tar och naturliga smakämnen skapar då smaken på produkten. På så sätt skapas unika, hälsosamma produkter med en smak och kvalitet och identitet som inte kan tas fram på industriell väg genom processning. I dag har vi en relativt liten lokal livsmedelsförädling, endast några förädlare i större skala och några mindre. Vi kan inte förvänta oss att få någon större livsmedelsförädlare till området, utan för att få igång nya möjligheter måste vi börja i liten skala. Samtidigt vet vi att dagens Projektet ordnar utbildningar i mathantverk och studieresor till områden där mathantverk är en fungerande del av näringslivet. Projektet samarbetar med Västnyland via Slowfood och Bra mat i Västnyland men också intresserade från övriga delar av Egentliga Finland är välkomna med i mathantverket. konsumenter värdesätter mat som har så lite tillsatsämnen som möjligt, där man känner till ursprunget och där kedjan från producent till konsument är så kort som möjligt. För detta kan man få ett mervärde. I Sverige finns ett mathantverkscentrum kallat Eldrimner, som redan en längre tid framgångsrikt har utvecklat ett koncept för förädling i liten skala med traditionella metoder där För att stimulera denna utveckling startar vi i årsskiftet ett projekt som skall göra konceptet mathantverk bekant och inspirera mänskor till att göra livsmedelsförädling till en näring eller binäring samt att ge befintliga förädlare nya idéer. Avsikten är att tillämpa de kriterier för mathantverk som man använder i Sverige, eftersom de visat sig fungera bra. Ett liknande tankesätt och förhållningssätt till den småskaliga förädlingen finns traditionellt också i mellaneuropa. Yhteenveto: Turunmaassa aloitetaan Mathantverk-projekti vuodenvaihteessa. Tavoitteena on edesauttaa pienmuotoista elintarvikejalostusta keskieurooppalaisen perinteen mukaisesti. Tällöin kehitetään uniikkeja tuotteita, joiden makua, laatua ja identiteettiä teollisuus ei pysty luomaan. Prosessissa käytetään pääasiassa paikallisia raaka-aineita. Jalostus on pienimittakaavaista, varovaista ja hyödyntää perinteisiä menetelmiä, jolloin käsityö on mukana koko tuotantoketjussa. Lopputuloksena on terveellisiä tuotteita, joiden alkuperä on tunnettu ja sisällössä on mahdollisimman vähän lisäaineita. Projekti järjestää kursseja ja opintomatkoja yhteistyössä Länsi-Uudenmaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös asiasta kiinnostuneet varsinaissuomalaiset nykyiset ja mahdolliset uudet jalostajat ovat tervetulleita osallistumaan Mathantverk-projektin tapahtumiin. Mats Nurmio Yritysneuvontaa

5 Konstailematonta ruokaa rakkaudella Nauvon keskustassa sijaitseva Majatalo Martta on saaristoalueen vanhin majatalo ja ravintola. Nimi viittaa Nauvon aktiiviseen Marttayhdistykseen, joka osti 1800-luvulla rakennetun hirsitalon vuonna Marttahem/ Marttakoti toimi pitkään saaristolaisten kokoontumispaikkana tarjoten majoitusta ja ravitsemispalveluja myös turisteille. Martat luopuivat talosta vuonna 1995, mistä lähtien talo on ollut yksityisomistuksessa...hei, hän syntynyt on kauha kädessään Sari Nordlin tuli miehensä kanssa Majatalo Martan yrittäjäksi nelisen Sari Nordlinin valmistamassa ruoassa 95 % prosenttia on rakkautta ja 5% hyviä ainesosia. Kuva LounaFood vuotta sitten. Nordlinit halusivat säilyttää alkuperäisen ajatuksen ja samalla kehittää toimintaa vastaamaan aikaansa. Kodikas tunnelma vastaanottaa kävijän jo pihapiirissä. Sisällä tuoksuu itse leivottu saaristolaisleipä ja talon kestosuosikki, maukas lohikeitto. Raaka-aineet ruokiin hankitaan mahdollisimman läheltä, mutta tärkeintä on raaka-aineen laatu. Ruoka sisältää 95 % rakkautta ja 5 % hyviä ainesosia toteaa Nordlin. Ruoan täytyy maistua itselle ennen kuin sitä tarjotaan muille. Kaikki tehdään alusta asti itse. Luovuutta ja tarmoa puhkuvan Nordlinin taidonnäytteitä eli saaristolaisleipää ja muita herkkuja on Martassa myynnissä ja niitä saa myös tilauksesta. Tärkeä ainesosa Majatalo Martan toiminnassa on sosiaalisesti taitava ja reipas henkilökunta. Majatalo työllistää kesäisin suurimman sesongin aikaan Nordlinin perheen lisäksi kymmenisen henkilöä, talvella vähemmän. Turunmaan yrityskuulumisia Majatalo Martan kestosuosikki lohikeitto. Kuva LounaFood Omenatarhasta viini- ja juhlatilaksi Timo Jokisesta tuli Paraisten Lemlahdensaaressa sijaitsevan omenatarhan, viinitilan sekä suositun juhla- ja kokoustilan isäntä puoli sattumalta. Paikka itsessään teki ensisilmäyksellä lähtemättömän vaikutuksen mieheen eikä sen jälkeen tarvinnut kuin ylipuhua vaimo mukaan omenatarhuriksi. Jokisten asettuessa Tammiluodon omenatarhalle vuonna 1988 talvi oli juuri tehnyt tehtävänsä ja iso osa omenapuista oli paleltunut pakkasissa. Varsinaista osaamistakaan ei tuoreelta isännältä heti löytynyt vaan oppia piti ammentaa monista eri yhteyksistä niin omenatarhan kuin sivutuotteena syntyneen viinitilankin pyörittämiseen. Kokeilumielellä liikkeelle lähtenyt tilaviinien tuotanto kuitenkin yllätti menekillään ja tällä hetkellä Tammiluodossa valmistetaan useita niin oman tarhan omenoista kuin kotimaisista marjoista valmistettuja viinejä, kuohuviinejä ja liköörejä. Vuosien kuluessa juomien ympärille on kehitetty monipuolisia juhla-, kokous ja matkailupalveluja. Siinä missä viinitupaan istuutuu kerrallaan bussilastillinen viinin maistajia, niin juhlarakennuksen saliin mahtuu jopa 120 vierasta. Merenrannalla sijaitseva tila onkin suosittu juhlien viettopaikka ja kaikkiaan Tammiluo-

6 Turunmaan yrityskuulumisia dossa vierailee noin ihmistä vuodessa. Tänä kesänä matkailijoita on houkutellut paikalle myös uusi ja tilavampi tilapuoti. Tammiluodon tulevaisuuskin näyttää valoisalta sillä reilut pari vuotta sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Timo Jokisen poika Jani otti pyörittääkseen omenatarhan isän keskittyessä edelleen viinitilan sekä juhla-ja kokouspalvelujen pyörittämiseen. Isännän vaihtumisen myötä omenapuiden lukumäärä jatkaa kasvuaan ja tilalle on valmistumassa uusi omenoiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettu rakennus. Tammiluodon viinitilan isännän Timo Jokisen valmistamia viinejä myydään vain tilan omassa puodissa. Kuva LounaFood Tilan nuori isäntä Jani Jokinen satsaa tulevaisuudessa omenatarhan kasvattamiseen. Kuva LounaFood Kuva LounaFood Kuvat LounaFood Marjoista on moneksi Nauvon Tackorkin tilan kävelevä tietopankki, Margot Wikström, uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Entisestä viljatilasta muutamien vuosien kuluessa tunnetuksi marjatilaksi kasvaneen tilan pelloilla kasvaa mansikoiden lisäksi mm. saskatooneja, marjasinikuusamaa, marja-aroniaa, mustaseljaa ja vielä muitakin hieman tuntemattomampia marjakasveja. Suomalaisille kuluttajille vieraampien marjojen kasvattamisessa ja var- Tackorkin tilan emäntä Margot Wikström uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Kuva LounaFood sinkin tuotteistamisessa Wickström painottaa yhteistyön merkitystä. Esimerkiksi saskatoonin viljelyyn apua ei juurikaan löydy kirjoista mutta onneksi sentään kokeneemmilta viljelijöiltä. Yhteistyön hengessä pääsee hyvin eteenpäin myös tuotekehityksen tiimoilta. Verrattoman maukas saskatoon piirakka onkin menestyksekkään yritysyhteistyön tuloksena syntynyt helmi. Marjapensaiden kasvaessa yrityksen on kasvettava mukana. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti kun uusia myytäviä tuotteita kehitellään. Välillä vastaan tulee vaikeitakin tilanteita sillä harvinaisemmista marjoista liikkeelle lähtiessä hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistuksessa törmätään uudenlaisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen ei onnistu käden käänteessä. Lopputuloksena niin Tackorkin oman myymälän hyllyillä kuin Nauvon torillakin on myynnissä toinen toistaan herkullisempia tuotoksia. Punaisena lankana ja tavoitteena kaikessa tuotekehityksessä on valmistaa tuotteet pienemmällä sokerimäärällä kuin yleensä ja lisäksi mahdollisimman lisäaineettomasti maun ja laadun kärsimättä.

7 Paikallisen ruoantuotannon merkitys maakunnan talouteen ja työllisyyteen Paikallisella ruoalla on merkitystä, ei vain maun ja tuoreuden kannalta vaan myös työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala Suomessa (ETL 2012). EU-tasolla taas elintarviketeollisuus on suurin teollisuuden ala työvoimassa ja liikevaihdossa mitaten (FoodDrinkEurope 2012). On ennakoitu, että se on varmin Euroopassa pysyvä teollisuuden ala. Ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus nyt ja tulevaisuudessa Turun yliopiston Varsinais- Suomen ruokaketjun kehittämishanke teetti Varsinais- Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvityksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Ruokaketjun nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen (taulukko 1). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan alkutuotannon vaikuttavuus on noin 6 % maakunnan bruttokansantuotteesta ja noin 5 % alueen työllisyydestä. Alkutuotannon työllisyyskerroin on 1,6. Eli yksi alkutuotannon työntekijä luo kerroinvaikutusten kautta 0,6 muuta työpaikkaa; 0,2 muuhun ruokaketjuun ja 0,4 muille aluetalouden toimialoille. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 10 % ja työllisyyteen 5,5 %. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuuden työllisyyskerroin on 3,7. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta, joista muuhun ruokaketjuun työllistyy 1,0 ja muille toimialoille 1,7 henkilöä. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan vaikutus maakunnan talouteen (27 %) ja työllisyyteen (11 %) on varsin merkittävä. Ravitsemistoiminnan eli ravintoloiden, ateriapalveluiden, baarien ja kahviloiden vaikutus Varsinais-Suomen maakunnan BKT:hen on reilut 6 % ja työllisyyteen on noin 4,6 %. Ruokaketjulla maakunnassamme on merkitystä ja paljon kasvun mahdollisuuksia. Selvityksen mukaan elintarvikejalostajien kasvuennusteet olivat varsin positiivisia. Nämä kasvuennusteet lupaisivat maakuntaan vuoteen 2020 mennessä noin uutta työpaikkaa ja BKT:hen 344 miljoonan korotuksen nykyiseen verraten. Tämän lisäksi tulee huomioida myös alueelle uutena tulevat toimijat, kuten esimerkiksi Uuteenkaupunkiin nouseva soijajalostamo. Ruoantuotannon kasvu alueella on merkittävä mahdollisuus, joka alueen talouden ja työllisyyden kannalta on hyödynnettävä. Paikallisten hankintojen osuus maakunnan elintarvikkeiden jalostajilla ja hankintarenkailla Osana selvitystä toteutettiin kaksi eri kyselyä, joista toinen kohdistettiin maakunnan elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen alueen merkittävimmille hankintarenkaille. Yrityskyselyn perusteella 40 % jalostettavista raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta keskimäärin 20 % ja muualta Suomesta ostetaan keskimäärin 70 % elintarvikkeista. Kun asiaa tarkastellaan toimialoittain, selviää, että leipomotuotteita ostetaan eniten omasta maakunnasta. Myös kalatuotteita ostetaan melko paljon omasta maakunnasta, tosin on huomioitava, että yrityskyselyn perusteella Varsinais-Suomessa jalostetun kalan alkuperä on useammin ulkomaat kuin lähialue. Ulkomaiden osuus on suurin öljyjen ja rasvojen osalta. Kuitenkin Varsinais-Suomessa jalostetaan yli 90 % Suomen öljyistä ja rasvoista (TOL 2010). Yli puolet hankintarenkaiden ostamista hedelmistä, kasviksista ja marjoista tulee ulkomailta. Hankintarenkailta kysyttiin myös tulevaisuuden ennusteita ja arvion mukaan kasvu olisi 2020 mennessä 5 % eli yhteensä 25 % elintarvikehankinnoista kohdistuisi omaan maakuntaan. Esimerkiksi lihan osalta arvioitiin oman maakunnan ostojen lisääntyvän nykyisestä hyvin pienestä osuudesta 15 prosenttiin. Leipomotuotteiden osalta oman maakunnan osuuden arvioitiin nousevan 90 prosenttiin. Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys, Susanna Määttä ja Hannu Törmä, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Raportteja 89. Lisätietoja: Laura Mattinen, Projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU, Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, puh: , s-posti: RUOKAKETJUN ERI OSIEN VAIKUTUKSET MAAKUNNAN BKT:HEN JA TYÖLLISYYTEEN BKT (%-yksikköä) BKT milj. euroa Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys HTV Työllisyyskerroin Alkutuotanto 5, , ,6 Elintarviketeollisuus 9, , ,7 Elintarvikkeiden kauppa 27, , ,1 Ravitsemistoiminta 6, , ,5 Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Taulukko 1. Ruokaketjun eri osien vaikutukset maakunnan BKT:hen ja työllisyyteen

8 Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Varsinaisen suuri ruokakeskustelu avasi keskustelun julkisista elintarvikehankinnoista Kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa julkisissa keittiöissä tarjotaan päivittäin tuhansia aterioita ympäri Varsinais-Suomen. Julkiset elintarvikehankinnat eivät ole vain raaka-aineiden ostamista, vaan ne tarkoittavat myös työpaikkoja, verotuloja, terveyden ylläpitämistä, ruokakulttuurin edistämistä, ja vastuullisuutta. Joukko varsinaissuomalaisia poliitikkoja, asiantuntijoita, julkisista elintarvikehankinnoista vastaavia tahoja sekä asiasta kiinnostuneita kokoontui keskustelemaan aiheesta Varsinaisen suureen ruokakeskusteluun 11. syyskuuta. Tilaisuuden järjestivät Turun yliopiston elintarvikealan hankkeet Varsinais-Suo- men ruokaketjun kehittämishanke ja LounaFood. Tilaisuudessa keskusteltiin muiden muassa ruoan laadusta, elintarvikehankintojen kotimaisuusasteesta sekä kilpailutusten kriteereistä. Kuntapäättäjät avainasemassa Kunnat ovat merkittävin julkisten ruokapalveluiden järjestäjä. Hankintalaki on kaikille sama, mutta hankintayksikön toimintatavat, budjetit ja päätökset vaikuttavat asioiden toteutumiseen käytännössä. Kunnallispoliitikot ovat keskeisessä asemassa, kun tehdään päätöksiä julkisesta ruokahuollosta. Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n Liittopuheenjohtaja Veli- Matti Kuntonen totesi, että julkisissa hankinnoissa on mahdollista suosia kotimaista ruokaa, jos asialle on olemassa poliittista tahtoa ja jos hankintatoimella on käytössä tarpeeksi resursseja tarjouspyyntöjen muotoilemiseen. Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi hallituksen lähiruokaohjelmasta ja hankintalain mahdollisuuksista. Paikallisen ruuan valitseminen on julkisissa elintarvikehankinnoissa mahdollista, jos hankintaperusteina käytetään esimerkiksi ruoan laatua tai tuotantotapaa. Voidaan esimerkiksi vaatia, että vadelmien on sovittava käyttöön ilman kuumentamista. Myös tuoreuteen ja toimitusaikaan liittyvät kriteerit mahdollistavat paikalliseen ruokaan panostamisen. Tilaisuuden päättäneen Varsinaisen ruokapaneelin tarkoituksena oli kuntavaalien alla herättää keskustelua asiasta myös poliitikkojen keskuudessa. Vilkkaaseen paneelikeskusteluun osallistui paikallisia poliitikkoja kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että paikallista ruokaa pitäisi saada lisää lautasille niin kouluihin ja sairaaloihin kuin muihinkin julkisiin keittiöihin. Teksti ja kuva: Heli Hautaniemi Kotimaisten kauppaketjujen kautta ulkomaille? Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke toteutti kevään ja kesän 2012 aikana opiskelijatyönä selvityksen elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta. Selvityksessä tehdään tilannekatsaus ulkomailla toimiviin kotimaisiin elintarvikkeiden vähittäiskauppaketjuihin ja selvitetään pääpiirteissään valikoimaanottoprosessia sekä kotimaan että kansainvälisen valikoiman osalta. Kaikkien ulkomailla toimivien tai sitä suunnittelevien kotimaisten kauppaketjujen kansainvälistymissuuntana on Venäjä ja/tai Baltia. Kotimaiset kauppaketjut ovat potentiaalinen vientiväylä elintarvikeyrityksille. Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia ja kauppojen valikoimat muodostetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteen on lunastettava paikkansa kohdemarkkinoilla sekä kuluttajakysynnän että paikallisen hintatason mukaisesti. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen ulkomaiseen valikoimaan. Käytössä on sekä suoria että kaupan yhteiskuljetuksia. Elintarvikeyrityksen on mahdollista saada apua vientidokumenttien kanssa. Pääsääntöisesti elintarvikeyritys vastaa kuitenkin vientidokumenttien kuluista. Yhteismarkkinointi kauppaketjun kanssa on mahdollista myös kansainvälisillä markkinoilla. Tästä on toistaiseksi kuitenkin vain vähän kokemusta eikä vakiintuneita käytäntöjä vielä ole. Oli kyse sitten kauppaketjun kotimaisen tai ulkomaisen valikoiman muodostamisesta, tärkeää on elintarvikeyrityksen oma-aloitteisuus asioiden eteenpäinviemisessä. Selvitystä varten haastateltiin kotimaisten kauppaketjujen edustajia. Haastatteluja täydennettiin julkisilla lähteillä. Selvityksessä pääpaino on SOK:lla ja Stockmannilla jotka toimivat jo ulkomailla. Ruokakesko on puolestaan kertonut julkisesti avaavansa 3 4 myymälää Venäjälle vuosien aikana. Suomen Lähikauppa ei tällä hetkellä suunnittele kansainvälistymistä. Selvityksen toteutti kauppatieteiden ylioppilas Isa-Maria Ääri ja hänen tukenaan toimi asiantuntijana VARRUn koordinaattori Johanna Kähkönen. Selvityksen löydät VARRUn verkkosivuilta: Teksti: Heli Hautaniemi ja Johanna Kähkönen

9 Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille oma merkki Kuluttajat valitsevat mielellään lähiruoan tai pienten toimittajien ruokaa myös ravintolassa. Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille on saatavilla oma lähiruokaravintola-merkki. Merkin on suunnitellut Laura Rostedt (pprint) ja Susanna Wiljanen (Zinoti Marketing), jotka myös ylläpitävät sivustoa ja tarjoavat palvelua ravintoloille. Merkin saavat käyttöön ravintolat, jotka ilmoittautuvat sivustolle ja kertovat omasta lähiruokafilosofiastaan. Merkin käytölle pohdittiin aluksi kriteereitä, mutta sen todettiin olevan liian haastavaa ja rajoittavaa ravintoloille. Lähiruoan, joka usein tulee pieniltä toimittajilta, käyttö vaatii ravintolalta resursseja mm. sopivien lähitoimittajien löytämiseen ja sopeutumiseen mahdollisiin saatavuusongelmiin. Ravintoloille ei haluttu osoittaa yhtä oikeaa tapaa hyödyntää lähiraaka-aineita ansaitakseen merkin. Siksi päädyttiin siihen, että ravintolat voivat itse kuvata mahdollisimman tarkalla ja konkreettisella tasolla omaa toimintaansa asiakkailleen. Merkin käytössä ohjeistukseksi on annettu, että merkkiä tulee käyttää niin, että kuluttaja pystyy päättelemään mihin merkillä viitataan: annoksen tiettyyn raaka-aineeseen, tiettyyn annokseen ruokalistalla vai kokonaiseen ruokalistan menuhun? Myös lähiruokatoimittajien listaaminen esim. menun liitteenä on yksi tapa kertoa lähiruoan hyödyntämistä asiakkaille ja tuoda samalla esiin alueen elintarviketoimittajia. Lähiruokamerkki on lisä ravintolan omaan markkinointiin ja on selkeä keino viestiä lähiruoan hyödyntämisestä ravintolassa. Ravintoloissa on koettu, että merkki menussa on vaikuttanut asiakkaan valintaan, koska lähiruokatarjonta on noussut paremmin esille. Ravintolan ikkunassa lähiruokamerkki herättää huomiota ja viestii ravintolan myönteisestä ajattelutavasta lähialueen tuottajia ja elinvoimaisuutta kohtaan. Käyttäessään merkkiä ravintolat myös markkinoivat toisiaan ristiin eri puolilla Suomea. Lähiruokamerkki osa ravintolan viestintää Enkeliravintola oli mukana lähiruoka-aloitteessa, josta lähiruokaravintola-konsepti on saanut alkunsa. Heille lähiruoka-aloitteen tuomat kontaktit ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Haluamme edelleen kehittää suhteitamme uusiin lähialueen tuottajiin ja laajentaa lähituotteiden käyttöämme. kertoo Enkeliravintolan keittiöpäällikkö Katja Mäkinurmio. Lähiruokaravintolat-markkinointikonseptin myötä olemme vahvistaneet viestiämme ravintolamme lähiruoan käytöstä. Lähiruokakonsepti on tuonut näkyvyyttä lähiruokaravintoloille paikallisesti. Asiakkaat suhtautuvat tänä päivänä erittäin myönteisesti lähiruokaa tarjoavia ravintoloita kohtaan ja olemme tämän konseptin myötä saaneet uusia asiakkaita. Lähiruokamerkin avulla olemme paremmin saaneet viestittyä asiakkaillemme lähiruoan käyttöämme. Katja lisää. Enkeliravintolan asiakkaat ovat antaneet palautetta, että lähiruokaravintola-merkki on selkeä ja se on auttanut asiakkaita erottamaan lähiruoka-annokset ruokalistalta. Myös ikkunatarra ravintolan ulkopuolella on saanut paljon huomiota. Katja Mäkinurmio uskoo, että konseptista voisi olla vielä enemmän hyötyä sen laajetessa enemmän asiakkaiden tietoisuuteen ja saadessa enemmän näkyvyyttä. Lähiruokaravintolat voisivat myös yhdessä luoda tapahtumia, jotka toisivat konseptia enemmän esiin ja konsepti saisi näin lisää näkyvyyttä. Yhteismarkkinointia voitaisiin toteuttaa niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Olemmekin pohtineet yhteismarkkinoinnin luomista ja näkyvyyttä tapahtumiin esimerkiksi messuille. Susanna Wiljanen Zinoti Marketingista kertoo. Susanna Wiljanen, Zinoti Marketing , Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta Kuva Ritva Lappalainen

10 10 LounaFoodin kuulumisia Herkkujen Suomi tarjoili maakuntien parhaat lähiruokaherkut Vuoden suurin lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi tavoitti taas tänäkin vuonna huikean yleisön. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana Helsingin rautatietorilla vieraili yli lähiruoan ystävää. Varsinais-Suomesta Herkkujen Suomessa oli mukana perin hieno joukko upeita yrittäjiä sekä maistuvia tuotteita vihanneksista viljatuotteisiin ja makkarasta karamelleihin. Varsinais-Suomen maakuntaosaston toteutuksesta vastasi tänä vuonna Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke Tiedolla ja osaamisella Lounais-Suomesta. Tunnelmia Herkkujen Varsinais-Suomesta, kuvat LounaFood Ajankohtaista Lainsäädäntöseminaari Tiedolla ja osaamisella Lounais- Suomesta -hanke järjestää varsinaissuomalaisille ja satakuntalaisille elintarvikealan yrittäjille, kehittäjille sekä viranomaisille suunnatun lainsäädäntö-seminaarin tiistaina 6.11 M/S Silja Galaxyn kokoustiloissa. Lähtö Turun terminaalista klo 8.15 ja paluu samana päivänä Turkuun M/S Silja Europalla klo Matkan aikana ohjelmassa mm. Joanna Kurki, maa- ja metsätalousministeriö Uudistunut elintarvikelainsäädäntö Teemu Halttunen, Turun kaupungin elintarvikevalvonta Lainsäädäntömuutokset viranomaisnäkökulmasta Jaana Elo, KoKo-palvelut Pakkausmerkinnät Lisäksi matkan aikana on mahdollisuus keskustella omavalvontasuunnitelman laatimisesta tai päivittämisestä sekä pakkausmerkinnöistä Marko Jorin (Pyhäjärvi-instituutti) sekä Mervi Louhivaaran (TY, Brahea, LounaFood) kanssa. Tilaisuuden hinta on 70 e (sisältäen matkan, koulutuksen sekä kahvit menomatkalla) Ilmoittautuminen viimeistään mennessä joko puhelimitse tai sähköpostitse Lisätietoja matkasta Timo Katila, Pyhäjärvi-instituutti puh Sanna Vähämiko, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Louna- Food puh Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä facebookista Sivulla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista.

11 Terve valinta ammattikeittiö-seminaari Terve valinta ammattikeittiöseminaari Turussa klo Turun yliopiston auditoriossa, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Lemminkäisenkatu A, 2. krs Ajankohtaista 11 Ohjelma: Tämän vuoden ammattikeittiöhenkilöstölle ja elintarvikealan pk-yrityksille suunnatussa Terve Valinta -seminaarissa pureudutaan huippuasiantuntijoiden johdolla ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ravitsemussuosituksiin, marjojen terveysvaikutuksiin, ruokatrendeihin, sekä ammattikeittiöiden energiatehokkuuteen. Seminaarin yhteydessä järjestetään pkyritysten elintarvikkeista koottu monipuolinen näyttely, johon on mahdollista tutustua sekä ilmoittautumisen yhteydessä että kahvitauolla. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa sähköpostilla tai puhelimitse Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja: Simo Moisio puh Ilmoittautuminen ja tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn Tilaisuuden avaus - suunnittelija Heidi Valtari, Ruoka-Suomi teemaryhmä/turun yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Brahea Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset - ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Mitä uutta marjoista tutkimustuloksia marjojen terveysvaikutuksista - dosentti Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto Kahvitauko ja yritysten tuotemaistiaiset - tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn Tulevaisuuden kuluttaja ruokapalveluiden asiakkaana - ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Aitojamakuja.fi ammattikeittiöiden ja pk-yritysten yhdistäjänä - projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja makuja II -hanke, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Ruokatrendien vaikutukset kansanterveyteen - FINRISKI -tutkimuksen tuloksia Miten kevennetään ja monipuolistetaan kokoustarjoilua? - kotitalousopettaja Salla Savolainen Ammattikeittiöiden energiatehokkuuden lisääminen - energianeuvoja Antti Numminen, Valonia Arktiset Aromit ry:n ammattikeittiöaineiston esittely ja päivän päätös - toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Kauppakatu 20, Suomussalmi puh. (08) , fax (08) Tilaisuudessa yrittäjillä on mahdollisuus esitellä ja maistattaa ammattikeittiöiden edustajille omia tuotteitaan. Mikäli olet kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, ota yhteyttä Sannaan puh tai

12 12 LounaFoodin yhteystiedot Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu A, 2. kerros) Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh , Elintarvikealan asiantuntija Mervi Louhivaara, puh (02) , Aitojamakuja.fi M Itella Oyj Sivustolla on jo yli 1600 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan noin 160 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja Sannalta. Projektisihteeri Ritva Rantala, puh , Lehti on luettavissa myös internetissä Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu Sisältö: Pakolliset pakkausmerkinnät Ravintoarvomerkinnät Ravintoarvojen laskeminen Yleiset

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Perusasiat kuntoon PTY:n tuotekortin avulla Yritys- ja tuotetiedot Tutustu jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Hyvinkää 18.5.2016 NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke Vienti 95,3 milj.e TUONTI 4,2 miljardia euroa Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Ruoka-apuohjeesta Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Miksi ohje tehtiin? Hyväntekeväisyysjärjestöt valittivat, että ruokaapuun annetaan vähittäismyynnistä pääasiassa vain leipää

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

SEMINAARIT - POHJOISMAILLE AVOIN ARTESAANIRUUAN SM - KILPAILU 2016

SEMINAARIT - POHJOISMAILLE AVOIN ARTESAANIRUUAN SM - KILPAILU 2016 SEMINAARIT - POHJOISMAILLE AVOIN ARTESAANIRUUAN SM - KILPAILU 2016 MAANANTAI 10.10.2016 klo 15-20 KILPAILUTUOTTEIDEN JÄTTÄMINEN Yrkeshögskolan Novia, Raaseporintie 9, Tammisaari Get - together, Ravintola

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Tarkastuskertomus. Havainnot ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus. Toimija Vuoristo-yhtiöt Oy, 0115993-7

Tarkastuskertomus. Havainnot ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus. Toimija Vuoristo-yhtiöt Oy, 0115993-7 LÄHETTÄJÄ Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1 A 06100 PORVOO Tarkastuskertomus Elintarvikevalvonta VASTAANOTTAJA Kartanoravintola Haikon kartanon pääkeittiö Vuoristo-yhtiöt Oy Haikkoontie 114 06400 PORVOO

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa

Oma media. Sydän.fi kävijää/kk Sydän-lehti lukijaa Diabetes.fi n kävijää/kk Diabetes-lehti lukijaa Markkinointi 2016 Oma media Sydänmerkki.fi 24 000 kävijää/kk Facebook 13 250 tykkääjää Instagram yli 900 seuraajaa Uutiskirje kuluttajille 1 krt/kk, lähes 6 000 tilaajaa oma kirje horecalle, teollisuudelle

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS

VARSINAIS-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 89 VARSINAIS-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS

KESKI-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 93 KESKI-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS KESKI-SUOMEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS 2012 Julkaisija

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot