uutiset Lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uutiset Lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta"

Transkriptio

1 LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta uutiset Lokakuu 2012

2 Laadukkaista raaka-aineista koostettu ateria tarjoaa rakennusaineita terveyteen ja hyvään oloon. Toisaalta herkullinen ruoka antaa myös luvan nauttia elämän pienistä iloista. Yhdelle ruoassa tärkeintä on terveellisyys, toiselle hinta ja kolmannelle palapelin täydentää ruoan ympärillä kohdattu ystävä. Vanhan sanonnan mukaan makuasioista ei sovi kiistellä eikä varmaan tarvettakaan, sillä meitä kaikkia yhdistänee rakkaus herkutteluun. Tässä LounaFood Uutiset lehden numerossa keskitymme Turunmaan seutukuntaan. Siinä missä saaristo tarjoaa maakuntamme upeimpia maisemia ja hienoimpia lomaelämyksiä, se on myös merkittävä ruoantuotantoalue. Turunmaalla on lähdetty panostamaan erityisesti käsityönä tehtyyn, mahdollisimman terveelliseen syömiseen. Samalla saralla seutukunta on niittänyt valtakunnallista mainetta kouluruokailuun satsaamisesta sillä Kemiönsaaren kouluissa tarjotusta ruoasta pääosa on valmistettu omissa keittiöissä sisältäen mahdollisimman vähän prosessoituja aineksia. Syksy on sadonkorjuun ja lähiruoan kulta-aikaa. Nyt jos koskaan voimme nauttia lähellä kasvaneista, tuoreista ja terveellisistä sadon antimista. Maistuvaa loppusyksyä toivotellen, Yhteistyötahoinamme Teitä palvelevat seutukuntien kehittämiskeskukset sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät Paikallista yritysneuvontaa Yrityskolmio PL 132, Vareliuksenkatu 2 B Loimaa Petja Eklund , Yrityssalo Oy Örninkatu 15, Salo Jarmo Peltola , Leena Erälinna , Turunmaa, Kemiönsaaren kunta Engelsbyntie 8, Kemiö Mats Nurmio Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri Ajurikatu 2, Turku Kyösti Vainikainen Ukipolis Oy Merilinnuntie 1, Uusikaupunki Ulla Kallio-Laine Paikallisia rahoitus- ja kehittämispalveluja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Myllypellontie1, Marttila Taina Sainio , Ykkösakseli ry Kitulantie 5, Suomusjärvi Katarina Kiviluoto-Pakarinen , I samma båt samassa veneessä rf ry Fredrikanaukio 1, Parainen Sami Heinonen , Varsin Hyvä ry Liedon kunnantalo, PL 24, Kirkkotie 13, Lieto Pia Poikonen (02) , Ravakka ry Vihtorinkatu 7, Laitila Maritta Lindqvist (02) ,

3 Tiedoksi Evirasta ja maa- ja metsätalousministeriöstä Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista tuli voimaan Asetuksella kumottiin eräitä kansallisia ja tuotekohtaisia säädöksiä. Kumotut säädökset koskevat kananmunia ja muita linnunmunia, lihaa ja lihatuotteita, makkaraa, jäätelöä, juustoa, mehuja ja tiettyjä vastaavia valmisteita sekä ruokaperunan ja ruokasienten kaupan pitämistä. Asetukseen sisällytettiin eräitä merkintävaatimuksia, joiden säilyttämistä kansallisessa lainsäädännössä pidetään edelleen perusteltuna.kumoutuneiden säädösten täyttäviä tuotteita saa pitää kaupan 1. päivään heinäkuuta 2013 asti. Lisätietoa Eviran internetsivuilla: valmistus_ja_myynti/tuotekohtaisia_vaatimuksia/ Lisätietoja: ylitarkastaja Tuulikki Lehto, p , Muutoksia eläinperäisiä elintarvikkeita koskeviin vaatimuksiin Elintarvikkeen jäädyttämisestä on ilmoitettava elintarvikkeen seuraavalle käsittelijälle ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä koskevia tietoja on tarkennettu Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevia EU: n vaatimuksia on tarkennettu. Muutokset tulivat voimaan Muutokset koskevat ilmoitusvelvollisuutta siitä, milloin elintarvike on jäädytetty sekä jäljitettävyyttä. Osa jäljitettävyyttä koskevista vaatimuksista on jo aikaisemmin sisältynyt Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Lisätietoa löytyy Eviran internetsivuilta: valmistus_ja_myynti/elintarvikelainsaadanto/muutoksia+elainperaisia+elintarvik keita+koskeviin+vaatimuksiin/ Lisätietoa: Ylitarkastaja Eva Marami, p , Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Leena Oivanen, p , Uusi esite: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Evira on julkaissut uuden esitteen: Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?. Esite on tiivis tietopaketti kasvinsuojeluaineista, niiden käytön aiheuttamista jäämistä, turvallisuusarvioinneista ja valvonnasta. Esitteessä annetaan myös ohjeita ja suosituksia siitä, miten altistumista kasvinsuojeluaineiden jäämille voi halutessaan vähentää. Ruotsinkielinen esite julkaistaan myöhemmin. Esitteen voi ladata ja tulostaa Eviran internetsivuilta: julkaisut/?a=view&productid=292 Ulkomyyntiohje on päivitetty Evira on päivittänyt ulkomyyntiohjeen vastaamaan muutetun elintarvikelain vaatimuksia. Uuden ohjeversion nro on 16022/3. Ohje koskee lainsäädännön vaatimusten soveltamista elintarvikkeiden käsittelyyn, myyntiin ja tarjoiluun ulkotiloissa ja vastaavissa sisätiloissa. Ohje on suunnattu viranomaisille sekä toimijoille. Ohjeella pyritään edistämään valvojien ja toimijoiden yhteistyötä ja kehittämään valvonnan yhdenmukaisuutta. Lisätietoja: Ylitarkastaja Mia Piipari, p , Ylitarkastaja Pirjo Korpela, p , Evira mukana sosiaalisessa mediassa Evira on viimeisen puolen vuoden aikana ottanut käyttöön sosiaalisen median palveluja viestinnän välineinä. Facebookissa Evira julkaisee mm. kaikki takaisinvedot sekä valikoiden eri aiheiden ajankohtaisia asioita kuluttajalähtöisesti. Twittermikroblogipalvelussa julkaistaan kaikki Eviran nettiuutiset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Flickr-kuvapalvelussa on lähdetty liikkeelle vaarallisten kasvintuhoojien kuvilla, joita esim. viljelijät voivat tarkastella vaikka älypuhelimella pelloilla. Youtubessa on näin aluksi Eviran esittelyvideo suomeksi ja englanniksi. Palvelujen käyttöä tullaan laajentamaan vähitellen tarpeiden mukaan. Linkit: https://www.facebook.com/elintarviketurvallisuusvirastoevira https://twitter.com/#!/evira_uutiset https://twitter.com/#!/evira_nyheter https://twitter.com/#!/evira_news Lisätietoja: tiedottaja Mirja Kallio, p , Ravintoarvomerkinnät pakollisiksi 2016 Elämme siirtymäajalla ravintoarvomerkintöjä koskevan lainsäädännön näkökulmasta. Ravintoarvomerkinnällä tarkoitetaan tietoa, jossa ilmoitetaan energiasisältö tai energiasisältö ja yksi tai useampi seuraavista ravintoaineista: rasva (rasvahappokoostumus), hiilihydraatti (sokerit, polyolit, tärkkelys), suola, ravintokuitu, proteiini. Elintarvikkeet, jotka on vapautettu pakollista ravintoarvoilmoitusta koskevasta vaatimuksesta: - jalostamattomat tuotteet, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi pestyt kasvikset) - jalostetut tuotteet, jotka on jalostettu ainoastaan kypsyttämällä ja jotka koostuvat yhdestä ainesosasta tai ainesosien ryhmästä (esimerkiksi kypsennetyt kasvikset) - juomavedet, myös sellaiset, joihin ei ole lisätty muita ainesosia kuin hiilidioksidia ja/tai aromeja - yrtti, mauste tai niiden sekoitukset, suola ja ruokasuolavalmisteet, pöytämakeuttajat - kokonaiset tai jauhetut kahvipavut sekä kokonaiset tai jauhetut kofeiinittomat kahvipavut, yrtti- ja hedelmäuutejuomat, tee, käymisen avulla valmistetut etikat - aromit, elintarvikelisäaineet, valmistuksen apuaineet, elintarvike-entsyymit, liivate, hiiva, purukumit - sellaisiin pakkauksiin pakatut elintarvikkeet, joissa suurimman pinnan pintaala on pienempi kuin 25 cm 2 - elintarvikkeet, joita pieniä tuotemääriä tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan loppukuluttajalle Kaikissa muissa elintarvikkeiden pakkauksissa toimijan on ilmoitettava ravintoaineiden määrä (100 g tai 100 ml kohti) vuoden 2016 loppuun mennessä. Ilmoitettujen ravintoarvojen tulee perustua joko valmistajan tekemään/teettämään analyysiin tuotteesta tai laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen keskiarvojen perusteella tai laskelmaan, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoon (Fineli). Varsinais-Suomen alueella tai sen lähistöllä on kaksi ravintoarvoja määrittävää laboratoriota: Eurofins Raisiossa sekä Novalab Karkkilassa. Mikäli sinulla on kysyttävää pakkausmerkinnöistä, ota yhteyttä LounaFoodiin!

4 Kuulumisia Turunmaalta Kännetecknande för mathantverket är att råvaran så långt som möjligt är lokal, gärna så att man anpassar förädlingen till råvaran, t.ex. så att man vid bakning använder vissa typer av vete till vissa brödsorter. I förädlingen använder man naturliga processer som bygger på gamla kon- Mathantverk till Åboland Livsmedelsförädlingen är en stor man kommer till en smak och kvalitet som industrin inte kan ta fram. handen är närvarande genom hela serveringsmetoder, människan och möjlighet för näringslivets utveckling i Åboland. Dels har vi mycket goda odlingsförutsättningar och dels har vi marknader relativt nära. Därtill har vi under sommaren en stor lokal befolkning som enligt dagens trend värdesätter lokalproducerad mat. Detta syns bl.a. i den livliga torgverksamheten runt om i skärgården. Konceptet passar också in i vår skärgårdsmiljö och har en potential för att lyckas nu när konsumenterna allt tydligare värdesätter det lokalt producerade och tillverkade. I den lokala dialekten använder vi ordet heimlaga. förädlingen. Vid förädlingen tillsätts inga onödiga tillsatsmedel och inga konserveringsmedel. Produkterna får mogna fram i den takt det tar och naturliga smakämnen skapar då smaken på produkten. På så sätt skapas unika, hälsosamma produkter med en smak och kvalitet och identitet som inte kan tas fram på industriell väg genom processning. I dag har vi en relativt liten lokal livsmedelsförädling, endast några förädlare i större skala och några mindre. Vi kan inte förvänta oss att få någon större livsmedelsförädlare till området, utan för att få igång nya möjligheter måste vi börja i liten skala. Samtidigt vet vi att dagens Projektet ordnar utbildningar i mathantverk och studieresor till områden där mathantverk är en fungerande del av näringslivet. Projektet samarbetar med Västnyland via Slowfood och Bra mat i Västnyland men också intresserade från övriga delar av Egentliga Finland är välkomna med i mathantverket. konsumenter värdesätter mat som har så lite tillsatsämnen som möjligt, där man känner till ursprunget och där kedjan från producent till konsument är så kort som möjligt. För detta kan man få ett mervärde. I Sverige finns ett mathantverkscentrum kallat Eldrimner, som redan en längre tid framgångsrikt har utvecklat ett koncept för förädling i liten skala med traditionella metoder där För att stimulera denna utveckling startar vi i årsskiftet ett projekt som skall göra konceptet mathantverk bekant och inspirera mänskor till att göra livsmedelsförädling till en näring eller binäring samt att ge befintliga förädlare nya idéer. Avsikten är att tillämpa de kriterier för mathantverk som man använder i Sverige, eftersom de visat sig fungera bra. Ett liknande tankesätt och förhållningssätt till den småskaliga förädlingen finns traditionellt också i mellaneuropa. Yhteenveto: Turunmaassa aloitetaan Mathantverk-projekti vuodenvaihteessa. Tavoitteena on edesauttaa pienmuotoista elintarvikejalostusta keskieurooppalaisen perinteen mukaisesti. Tällöin kehitetään uniikkeja tuotteita, joiden makua, laatua ja identiteettiä teollisuus ei pysty luomaan. Prosessissa käytetään pääasiassa paikallisia raaka-aineita. Jalostus on pienimittakaavaista, varovaista ja hyödyntää perinteisiä menetelmiä, jolloin käsityö on mukana koko tuotantoketjussa. Lopputuloksena on terveellisiä tuotteita, joiden alkuperä on tunnettu ja sisällössä on mahdollisimman vähän lisäaineita. Projekti järjestää kursseja ja opintomatkoja yhteistyössä Länsi-Uudenmaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös asiasta kiinnostuneet varsinaissuomalaiset nykyiset ja mahdolliset uudet jalostajat ovat tervetulleita osallistumaan Mathantverk-projektin tapahtumiin. Mats Nurmio Yritysneuvontaa

5 Konstailematonta ruokaa rakkaudella Nauvon keskustassa sijaitseva Majatalo Martta on saaristoalueen vanhin majatalo ja ravintola. Nimi viittaa Nauvon aktiiviseen Marttayhdistykseen, joka osti 1800-luvulla rakennetun hirsitalon vuonna Marttahem/ Marttakoti toimi pitkään saaristolaisten kokoontumispaikkana tarjoten majoitusta ja ravitsemispalveluja myös turisteille. Martat luopuivat talosta vuonna 1995, mistä lähtien talo on ollut yksityisomistuksessa...hei, hän syntynyt on kauha kädessään Sari Nordlin tuli miehensä kanssa Majatalo Martan yrittäjäksi nelisen Sari Nordlinin valmistamassa ruoassa 95 % prosenttia on rakkautta ja 5% hyviä ainesosia. Kuva LounaFood vuotta sitten. Nordlinit halusivat säilyttää alkuperäisen ajatuksen ja samalla kehittää toimintaa vastaamaan aikaansa. Kodikas tunnelma vastaanottaa kävijän jo pihapiirissä. Sisällä tuoksuu itse leivottu saaristolaisleipä ja talon kestosuosikki, maukas lohikeitto. Raaka-aineet ruokiin hankitaan mahdollisimman läheltä, mutta tärkeintä on raaka-aineen laatu. Ruoka sisältää 95 % rakkautta ja 5 % hyviä ainesosia toteaa Nordlin. Ruoan täytyy maistua itselle ennen kuin sitä tarjotaan muille. Kaikki tehdään alusta asti itse. Luovuutta ja tarmoa puhkuvan Nordlinin taidonnäytteitä eli saaristolaisleipää ja muita herkkuja on Martassa myynnissä ja niitä saa myös tilauksesta. Tärkeä ainesosa Majatalo Martan toiminnassa on sosiaalisesti taitava ja reipas henkilökunta. Majatalo työllistää kesäisin suurimman sesongin aikaan Nordlinin perheen lisäksi kymmenisen henkilöä, talvella vähemmän. Turunmaan yrityskuulumisia Majatalo Martan kestosuosikki lohikeitto. Kuva LounaFood Omenatarhasta viini- ja juhlatilaksi Timo Jokisesta tuli Paraisten Lemlahdensaaressa sijaitsevan omenatarhan, viinitilan sekä suositun juhla- ja kokoustilan isäntä puoli sattumalta. Paikka itsessään teki ensisilmäyksellä lähtemättömän vaikutuksen mieheen eikä sen jälkeen tarvinnut kuin ylipuhua vaimo mukaan omenatarhuriksi. Jokisten asettuessa Tammiluodon omenatarhalle vuonna 1988 talvi oli juuri tehnyt tehtävänsä ja iso osa omenapuista oli paleltunut pakkasissa. Varsinaista osaamistakaan ei tuoreelta isännältä heti löytynyt vaan oppia piti ammentaa monista eri yhteyksistä niin omenatarhan kuin sivutuotteena syntyneen viinitilankin pyörittämiseen. Kokeilumielellä liikkeelle lähtenyt tilaviinien tuotanto kuitenkin yllätti menekillään ja tällä hetkellä Tammiluodossa valmistetaan useita niin oman tarhan omenoista kuin kotimaisista marjoista valmistettuja viinejä, kuohuviinejä ja liköörejä. Vuosien kuluessa juomien ympärille on kehitetty monipuolisia juhla-, kokous ja matkailupalveluja. Siinä missä viinitupaan istuutuu kerrallaan bussilastillinen viinin maistajia, niin juhlarakennuksen saliin mahtuu jopa 120 vierasta. Merenrannalla sijaitseva tila onkin suosittu juhlien viettopaikka ja kaikkiaan Tammiluo-

6 Turunmaan yrityskuulumisia dossa vierailee noin ihmistä vuodessa. Tänä kesänä matkailijoita on houkutellut paikalle myös uusi ja tilavampi tilapuoti. Tammiluodon tulevaisuuskin näyttää valoisalta sillä reilut pari vuotta sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Timo Jokisen poika Jani otti pyörittääkseen omenatarhan isän keskittyessä edelleen viinitilan sekä juhla-ja kokouspalvelujen pyörittämiseen. Isännän vaihtumisen myötä omenapuiden lukumäärä jatkaa kasvuaan ja tilalle on valmistumassa uusi omenoiden käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettu rakennus. Tammiluodon viinitilan isännän Timo Jokisen valmistamia viinejä myydään vain tilan omassa puodissa. Kuva LounaFood Tilan nuori isäntä Jani Jokinen satsaa tulevaisuudessa omenatarhan kasvattamiseen. Kuva LounaFood Kuva LounaFood Kuvat LounaFood Marjoista on moneksi Nauvon Tackorkin tilan kävelevä tietopankki, Margot Wikström, uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Entisestä viljatilasta muutamien vuosien kuluessa tunnetuksi marjatilaksi kasvaneen tilan pelloilla kasvaa mansikoiden lisäksi mm. saskatooneja, marjasinikuusamaa, marja-aroniaa, mustaseljaa ja vielä muitakin hieman tuntemattomampia marjakasveja. Suomalaisille kuluttajille vieraampien marjojen kasvattamisessa ja var- Tackorkin tilan emäntä Margot Wikström uskoo marjojen kasvavaan jatkojalostukseen. Kuva LounaFood sinkin tuotteistamisessa Wickström painottaa yhteistyön merkitystä. Esimerkiksi saskatoonin viljelyyn apua ei juurikaan löydy kirjoista mutta onneksi sentään kokeneemmilta viljelijöiltä. Yhteistyön hengessä pääsee hyvin eteenpäin myös tuotekehityksen tiimoilta. Verrattoman maukas saskatoon piirakka onkin menestyksekkään yritysyhteistyön tuloksena syntynyt helmi. Marjapensaiden kasvaessa yrityksen on kasvettava mukana. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti kun uusia myytäviä tuotteita kehitellään. Välillä vastaan tulee vaikeitakin tilanteita sillä harvinaisemmista marjoista liikkeelle lähtiessä hillojen, hyytelöiden ja mehujen valmistuksessa törmätään uudenlaisiin ongelmiin, joiden ratkaiseminen ei onnistu käden käänteessä. Lopputuloksena niin Tackorkin oman myymälän hyllyillä kuin Nauvon torillakin on myynnissä toinen toistaan herkullisempia tuotoksia. Punaisena lankana ja tavoitteena kaikessa tuotekehityksessä on valmistaa tuotteet pienemmällä sokerimäärällä kuin yleensä ja lisäksi mahdollisimman lisäaineettomasti maun ja laadun kärsimättä.

7 Paikallisen ruoantuotannon merkitys maakunnan talouteen ja työllisyyteen Paikallisella ruoalla on merkitystä, ei vain maun ja tuoreuden kannalta vaan myös työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala Suomessa (ETL 2012). EU-tasolla taas elintarviketeollisuus on suurin teollisuuden ala työvoimassa ja liikevaihdossa mitaten (FoodDrinkEurope 2012). On ennakoitu, että se on varmin Euroopassa pysyvä teollisuuden ala. Ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus nyt ja tulevaisuudessa Turun yliopiston Varsinais- Suomen ruokaketjun kehittämishanke teetti Varsinais- Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvityksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Ruokaketjun nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen (taulukko 1). Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan alkutuotannon vaikuttavuus on noin 6 % maakunnan bruttokansantuotteesta ja noin 5 % alueen työllisyydestä. Alkutuotannon työllisyyskerroin on 1,6. Eli yksi alkutuotannon työntekijä luo kerroinvaikutusten kautta 0,6 muuta työpaikkaa; 0,2 muuhun ruokaketjuun ja 0,4 muille aluetalouden toimialoille. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 10 % ja työllisyyteen 5,5 %. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuuden työllisyyskerroin on 3,7. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta, joista muuhun ruokaketjuun työllistyy 1,0 ja muille toimialoille 1,7 henkilöä. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan vaikutus maakunnan talouteen (27 %) ja työllisyyteen (11 %) on varsin merkittävä. Ravitsemistoiminnan eli ravintoloiden, ateriapalveluiden, baarien ja kahviloiden vaikutus Varsinais-Suomen maakunnan BKT:hen on reilut 6 % ja työllisyyteen on noin 4,6 %. Ruokaketjulla maakunnassamme on merkitystä ja paljon kasvun mahdollisuuksia. Selvityksen mukaan elintarvikejalostajien kasvuennusteet olivat varsin positiivisia. Nämä kasvuennusteet lupaisivat maakuntaan vuoteen 2020 mennessä noin uutta työpaikkaa ja BKT:hen 344 miljoonan korotuksen nykyiseen verraten. Tämän lisäksi tulee huomioida myös alueelle uutena tulevat toimijat, kuten esimerkiksi Uuteenkaupunkiin nouseva soijajalostamo. Ruoantuotannon kasvu alueella on merkittävä mahdollisuus, joka alueen talouden ja työllisyyden kannalta on hyödynnettävä. Paikallisten hankintojen osuus maakunnan elintarvikkeiden jalostajilla ja hankintarenkailla Osana selvitystä toteutettiin kaksi eri kyselyä, joista toinen kohdistettiin maakunnan elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen alueen merkittävimmille hankintarenkaille. Yrityskyselyn perusteella 40 % jalostettavista raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta keskimäärin 20 % ja muualta Suomesta ostetaan keskimäärin 70 % elintarvikkeista. Kun asiaa tarkastellaan toimialoittain, selviää, että leipomotuotteita ostetaan eniten omasta maakunnasta. Myös kalatuotteita ostetaan melko paljon omasta maakunnasta, tosin on huomioitava, että yrityskyselyn perusteella Varsinais-Suomessa jalostetun kalan alkuperä on useammin ulkomaat kuin lähialue. Ulkomaiden osuus on suurin öljyjen ja rasvojen osalta. Kuitenkin Varsinais-Suomessa jalostetaan yli 90 % Suomen öljyistä ja rasvoista (TOL 2010). Yli puolet hankintarenkaiden ostamista hedelmistä, kasviksista ja marjoista tulee ulkomailta. Hankintarenkailta kysyttiin myös tulevaisuuden ennusteita ja arvion mukaan kasvu olisi 2020 mennessä 5 % eli yhteensä 25 % elintarvikehankinnoista kohdistuisi omaan maakuntaan. Esimerkiksi lihan osalta arvioitiin oman maakunnan ostojen lisääntyvän nykyisestä hyvin pienestä osuudesta 15 prosenttiin. Leipomotuotteiden osalta oman maakunnan osuuden arvioitiin nousevan 90 prosenttiin. Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys, Susanna Määttä ja Hannu Törmä, Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Raportteja 89. Lisätietoja: Laura Mattinen, Projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU, Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, puh: , s-posti: RUOKAKETJUN ERI OSIEN VAIKUTUKSET MAAKUNNAN BKT:HEN JA TYÖLLISYYTEEN BKT (%-yksikköä) BKT milj. euroa Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys HTV Työllisyyskerroin Alkutuotanto 5, , ,6 Elintarviketeollisuus 9, , ,7 Elintarvikkeiden kauppa 27, , ,1 Ravitsemistoiminta 6, , ,5 Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Taulukko 1. Ruokaketjun eri osien vaikutukset maakunnan BKT:hen ja työllisyyteen

8 Kuulumisia Varsinais-Suomen ruokaketjusta Varsinaisen suuri ruokakeskustelu avasi keskustelun julkisista elintarvikehankinnoista Kouluissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa julkisissa keittiöissä tarjotaan päivittäin tuhansia aterioita ympäri Varsinais-Suomen. Julkiset elintarvikehankinnat eivät ole vain raaka-aineiden ostamista, vaan ne tarkoittavat myös työpaikkoja, verotuloja, terveyden ylläpitämistä, ruokakulttuurin edistämistä, ja vastuullisuutta. Joukko varsinaissuomalaisia poliitikkoja, asiantuntijoita, julkisista elintarvikehankinnoista vastaavia tahoja sekä asiasta kiinnostuneita kokoontui keskustelemaan aiheesta Varsinaisen suureen ruokakeskusteluun 11. syyskuuta. Tilaisuuden järjestivät Turun yliopiston elintarvikealan hankkeet Varsinais-Suo- men ruokaketjun kehittämishanke ja LounaFood. Tilaisuudessa keskusteltiin muiden muassa ruoan laadusta, elintarvikehankintojen kotimaisuusasteesta sekä kilpailutusten kriteereistä. Kuntapäättäjät avainasemassa Kunnat ovat merkittävin julkisten ruokapalveluiden järjestäjä. Hankintalaki on kaikille sama, mutta hankintayksikön toimintatavat, budjetit ja päätökset vaikuttavat asioiden toteutumiseen käytännössä. Kunnallispoliitikot ovat keskeisessä asemassa, kun tehdään päätöksiä julkisesta ruokahuollosta. Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n Liittopuheenjohtaja Veli- Matti Kuntonen totesi, että julkisissa hankinnoissa on mahdollista suosia kotimaista ruokaa, jos asialle on olemassa poliittista tahtoa ja jos hankintatoimella on käytössä tarpeeksi resursseja tarjouspyyntöjen muotoilemiseen. Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi hallituksen lähiruokaohjelmasta ja hankintalain mahdollisuuksista. Paikallisen ruuan valitseminen on julkisissa elintarvikehankinnoissa mahdollista, jos hankintaperusteina käytetään esimerkiksi ruoan laatua tai tuotantotapaa. Voidaan esimerkiksi vaatia, että vadelmien on sovittava käyttöön ilman kuumentamista. Myös tuoreuteen ja toimitusaikaan liittyvät kriteerit mahdollistavat paikalliseen ruokaan panostamisen. Tilaisuuden päättäneen Varsinaisen ruokapaneelin tarkoituksena oli kuntavaalien alla herättää keskustelua asiasta myös poliitikkojen keskuudessa. Vilkkaaseen paneelikeskusteluun osallistui paikallisia poliitikkoja kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että paikallista ruokaa pitäisi saada lisää lautasille niin kouluihin ja sairaaloihin kuin muihinkin julkisiin keittiöihin. Teksti ja kuva: Heli Hautaniemi Kotimaisten kauppaketjujen kautta ulkomaille? Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke toteutti kevään ja kesän 2012 aikana opiskelijatyönä selvityksen elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta. Selvityksessä tehdään tilannekatsaus ulkomailla toimiviin kotimaisiin elintarvikkeiden vähittäiskauppaketjuihin ja selvitetään pääpiirteissään valikoimaanottoprosessia sekä kotimaan että kansainvälisen valikoiman osalta. Kaikkien ulkomailla toimivien tai sitä suunnittelevien kotimaisten kauppaketjujen kansainvälistymissuuntana on Venäjä ja/tai Baltia. Kotimaiset kauppaketjut ovat potentiaalinen vientiväylä elintarvikeyrityksille. Valikoimaanottopäätökset ovat pääasiallisesti maakohtaisia ja kauppojen valikoimat muodostetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuotteen on lunastettava paikkansa kohdemarkkinoilla sekä kuluttajakysynnän että paikallisen hintatason mukaisesti. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse olla kauppaketjun kotimaisessa valikoimassa päästäkseen ulkomaiseen valikoimaan. Käytössä on sekä suoria että kaupan yhteiskuljetuksia. Elintarvikeyrityksen on mahdollista saada apua vientidokumenttien kanssa. Pääsääntöisesti elintarvikeyritys vastaa kuitenkin vientidokumenttien kuluista. Yhteismarkkinointi kauppaketjun kanssa on mahdollista myös kansainvälisillä markkinoilla. Tästä on toistaiseksi kuitenkin vain vähän kokemusta eikä vakiintuneita käytäntöjä vielä ole. Oli kyse sitten kauppaketjun kotimaisen tai ulkomaisen valikoiman muodostamisesta, tärkeää on elintarvikeyrityksen oma-aloitteisuus asioiden eteenpäinviemisessä. Selvitystä varten haastateltiin kotimaisten kauppaketjujen edustajia. Haastatteluja täydennettiin julkisilla lähteillä. Selvityksessä pääpaino on SOK:lla ja Stockmannilla jotka toimivat jo ulkomailla. Ruokakesko on puolestaan kertonut julkisesti avaavansa 3 4 myymälää Venäjälle vuosien aikana. Suomen Lähikauppa ei tällä hetkellä suunnittele kansainvälistymistä. Selvityksen toteutti kauppatieteiden ylioppilas Isa-Maria Ääri ja hänen tukenaan toimi asiantuntijana VARRUn koordinaattori Johanna Kähkönen. Selvityksen löydät VARRUn verkkosivuilta: Teksti: Heli Hautaniemi ja Johanna Kähkönen

9 Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille oma merkki Kuluttajat valitsevat mielellään lähiruoan tai pienten toimittajien ruokaa myös ravintolassa. Lähiruokaa hyödyntäville ravintoloille on saatavilla oma lähiruokaravintola-merkki. Merkin on suunnitellut Laura Rostedt (pprint) ja Susanna Wiljanen (Zinoti Marketing), jotka myös ylläpitävät sivustoa ja tarjoavat palvelua ravintoloille. Merkin saavat käyttöön ravintolat, jotka ilmoittautuvat sivustolle ja kertovat omasta lähiruokafilosofiastaan. Merkin käytölle pohdittiin aluksi kriteereitä, mutta sen todettiin olevan liian haastavaa ja rajoittavaa ravintoloille. Lähiruoan, joka usein tulee pieniltä toimittajilta, käyttö vaatii ravintolalta resursseja mm. sopivien lähitoimittajien löytämiseen ja sopeutumiseen mahdollisiin saatavuusongelmiin. Ravintoloille ei haluttu osoittaa yhtä oikeaa tapaa hyödyntää lähiraaka-aineita ansaitakseen merkin. Siksi päädyttiin siihen, että ravintolat voivat itse kuvata mahdollisimman tarkalla ja konkreettisella tasolla omaa toimintaansa asiakkailleen. Merkin käytössä ohjeistukseksi on annettu, että merkkiä tulee käyttää niin, että kuluttaja pystyy päättelemään mihin merkillä viitataan: annoksen tiettyyn raaka-aineeseen, tiettyyn annokseen ruokalistalla vai kokonaiseen ruokalistan menuhun? Myös lähiruokatoimittajien listaaminen esim. menun liitteenä on yksi tapa kertoa lähiruoan hyödyntämistä asiakkaille ja tuoda samalla esiin alueen elintarviketoimittajia. Lähiruokamerkki on lisä ravintolan omaan markkinointiin ja on selkeä keino viestiä lähiruoan hyödyntämisestä ravintolassa. Ravintoloissa on koettu, että merkki menussa on vaikuttanut asiakkaan valintaan, koska lähiruokatarjonta on noussut paremmin esille. Ravintolan ikkunassa lähiruokamerkki herättää huomiota ja viestii ravintolan myönteisestä ajattelutavasta lähialueen tuottajia ja elinvoimaisuutta kohtaan. Käyttäessään merkkiä ravintolat myös markkinoivat toisiaan ristiin eri puolilla Suomea. Lähiruokamerkki osa ravintolan viestintää Enkeliravintola oli mukana lähiruoka-aloitteessa, josta lähiruokaravintola-konsepti on saanut alkunsa. Heille lähiruoka-aloitteen tuomat kontaktit ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Haluamme edelleen kehittää suhteitamme uusiin lähialueen tuottajiin ja laajentaa lähituotteiden käyttöämme. kertoo Enkeliravintolan keittiöpäällikkö Katja Mäkinurmio. Lähiruokaravintolat-markkinointikonseptin myötä olemme vahvistaneet viestiämme ravintolamme lähiruoan käytöstä. Lähiruokakonsepti on tuonut näkyvyyttä lähiruokaravintoloille paikallisesti. Asiakkaat suhtautuvat tänä päivänä erittäin myönteisesti lähiruokaa tarjoavia ravintoloita kohtaan ja olemme tämän konseptin myötä saaneet uusia asiakkaita. Lähiruokamerkin avulla olemme paremmin saaneet viestittyä asiakkaillemme lähiruoan käyttöämme. Katja lisää. Enkeliravintolan asiakkaat ovat antaneet palautetta, että lähiruokaravintola-merkki on selkeä ja se on auttanut asiakkaita erottamaan lähiruoka-annokset ruokalistalta. Myös ikkunatarra ravintolan ulkopuolella on saanut paljon huomiota. Katja Mäkinurmio uskoo, että konseptista voisi olla vielä enemmän hyötyä sen laajetessa enemmän asiakkaiden tietoisuuteen ja saadessa enemmän näkyvyyttä. Lähiruokaravintolat voisivat myös yhdessä luoda tapahtumia, jotka toisivat konseptia enemmän esiin ja konsepti saisi näin lisää näkyvyyttä. Yhteismarkkinointia voitaisiin toteuttaa niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Olemmekin pohtineet yhteismarkkinoinnin luomista ja näkyvyyttä tapahtumiin esimerkiksi messuille. Susanna Wiljanen Zinoti Marketingista kertoo. Susanna Wiljanen, Zinoti Marketing , Kuulumisia elintarvikealan yhteistyökumppaneilta Kuva Ritva Lappalainen

10 10 LounaFoodin kuulumisia Herkkujen Suomi tarjoili maakuntien parhaat lähiruokaherkut Vuoden suurin lähiruokatapahtuma Herkkujen Suomi tavoitti taas tänäkin vuonna huikean yleisön. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana Helsingin rautatietorilla vieraili yli lähiruoan ystävää. Varsinais-Suomesta Herkkujen Suomessa oli mukana perin hieno joukko upeita yrittäjiä sekä maistuvia tuotteita vihanneksista viljatuotteisiin ja makkarasta karamelleihin. Varsinais-Suomen maakuntaosaston toteutuksesta vastasi tänä vuonna Turun yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke Tiedolla ja osaamisella Lounais-Suomesta. Tunnelmia Herkkujen Varsinais-Suomesta, kuvat LounaFood Ajankohtaista Lainsäädäntöseminaari Tiedolla ja osaamisella Lounais- Suomesta -hanke järjestää varsinaissuomalaisille ja satakuntalaisille elintarvikealan yrittäjille, kehittäjille sekä viranomaisille suunnatun lainsäädäntö-seminaarin tiistaina 6.11 M/S Silja Galaxyn kokoustiloissa. Lähtö Turun terminaalista klo 8.15 ja paluu samana päivänä Turkuun M/S Silja Europalla klo Matkan aikana ohjelmassa mm. Joanna Kurki, maa- ja metsätalousministeriö Uudistunut elintarvikelainsäädäntö Teemu Halttunen, Turun kaupungin elintarvikevalvonta Lainsäädäntömuutokset viranomaisnäkökulmasta Jaana Elo, KoKo-palvelut Pakkausmerkinnät Lisäksi matkan aikana on mahdollisuus keskustella omavalvontasuunnitelman laatimisesta tai päivittämisestä sekä pakkausmerkinnöistä Marko Jorin (Pyhäjärvi-instituutti) sekä Mervi Louhivaaran (TY, Brahea, LounaFood) kanssa. Tilaisuuden hinta on 70 e (sisältäen matkan, koulutuksen sekä kahvit menomatkalla) Ilmoittautuminen viimeistään mennessä joko puhelimitse tai sähköpostitse Lisätietoja matkasta Timo Katila, Pyhäjärvi-instituutti puh Sanna Vähämiko, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Louna- Food puh Löydät ajankohtaisimmat kuulumiset Lounafoodin toiminnasta nettisivuiltamme sekä facebookista Sivulla tiedotamme ajankohtaisista kuulumisistamme ja kerromme päivänpolttavista ruokauutisista. Tervetuloa tykkäämään sivustostamme ja keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista.

11 Terve valinta ammattikeittiö-seminaari Terve valinta ammattikeittiöseminaari Turussa klo Turun yliopiston auditoriossa, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Lemminkäisenkatu A, 2. krs Ajankohtaista 11 Ohjelma: Tämän vuoden ammattikeittiöhenkilöstölle ja elintarvikealan pk-yrityksille suunnatussa Terve Valinta -seminaarissa pureudutaan huippuasiantuntijoiden johdolla ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ravitsemussuosituksiin, marjojen terveysvaikutuksiin, ruokatrendeihin, sekä ammattikeittiöiden energiatehokkuuteen. Seminaarin yhteydessä järjestetään pkyritysten elintarvikkeista koottu monipuolinen näyttely, johon on mahdollista tutustua sekä ilmoittautumisen yhteydessä että kahvitauolla. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa sähköpostilla tai puhelimitse Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja: Simo Moisio puh Ilmoittautuminen ja tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn Tilaisuuden avaus - suunnittelija Heidi Valtari, Ruoka-Suomi teemaryhmä/turun yliopiston Koulutus ja kehittämiskeskus Brahea Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset - ravitsemusasiantuntija Patrik Borg Mitä uutta marjoista tutkimustuloksia marjojen terveysvaikutuksista - dosentti Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto Kahvitauko ja yritysten tuotemaistiaiset - tutustuminen yritysten tuotenäyttelyyn Tulevaisuuden kuluttaja ruokapalveluiden asiakkaana - ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen, Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy Aitojamakuja.fi ammattikeittiöiden ja pk-yritysten yhdistäjänä - projektipäällikkö Päivi Töyli, Aitoja makuja II -hanke, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Ruokatrendien vaikutukset kansanterveyteen - FINRISKI -tutkimuksen tuloksia Miten kevennetään ja monipuolistetaan kokoustarjoilua? - kotitalousopettaja Salla Savolainen Ammattikeittiöiden energiatehokkuuden lisääminen - energianeuvoja Antti Numminen, Valonia Arktiset Aromit ry:n ammattikeittiöaineiston esittely ja päivän päätös - toiminnanjohtaja Simo Moisio, Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Kauppakatu 20, Suomussalmi puh. (08) , fax (08) Tilaisuudessa yrittäjillä on mahdollisuus esitellä ja maistattaa ammattikeittiöiden edustajille omia tuotteitaan. Mikäli olet kiinnostunut tästä mahdollisuudesta, ota yhteyttä Sannaan puh tai

12 12 LounaFoodin yhteystiedot Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea TURUN YLIOPISTO (Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu A, 2. kerros) Projektipäällikkö Sanna Vähämiko puh , Elintarvikealan asiantuntija Mervi Louhivaara, puh (02) , Aitojamakuja.fi M Itella Oyj Sivustolla on jo yli 1600 pientä elintarvikealan yritystä ympäri Suomen. Sivustosta tiedotetaan monen eri tahon toimesta kuluttajille, ammattikeittiöille sekä vähittäiskaupan edustajille. Liity nyt mukaan noin 160 varsinaissuomalaisen elintarvikeyrityksen joukkoon. Lisätietoja Sannalta. Projektisihteeri Ritva Rantala, puh , Lehti on luettavissa myös internetissä Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta

Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta Isa-Maria Ääri Johanna Kähkönen Kevät 2012 Sisällysluettelo 1. Selvitys 1.1 Tilannekatsaus kauppaketjuittain 2. Valikoimaanottoprosessi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara

PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara PAKKAUSMERKINNÄT PAKETTIIN! Mervi Louhivaara MIHIN PAKKAUSMERKINNÄT LAITETAAN? Valmiiksi pakattuihin tuotteisiin Ei tarvitse jos: tuote pakataan loppukuluttajalle elintarvikkeen luovutuspaikassa (myymälä,

Lisätiedot

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia Susanna Määttä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi Keski-Suomen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 30.1.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT EIVÄT SAA JOHTAA KULUTTAJAA HARHAAN! helposti havaittavia riittävän

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat

Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat 10.7.2012 1 / 5 Eräistä elintarvikkeista annettavat pakkausmerkintätiedot uudistuivat Yleistä Maa- ja metsätalousministeriön asetus (264/2012) (jäljempänä MMMa 264/2012) eräitä elintarvikkeita koskevista

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTT Hannu Törmä ja KTM Leena Viitaharju hannu.torma@helsinki.fi, leena.viitaharju@helsinki.fi Tehdään lähiruokapäätöksiä

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus

PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE. 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus PAIKALLISEN ELINTARVIKKEEN MATKAOPAS KAUPAN HYLLYLLE 20.4., Salo Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Perusasiat kuntoon PTY:n tuotekortin avulla Yritys- ja tuotetiedot Tutustu jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

REKO ja elintarvikelainsäädäntö

REKO ja elintarvikelainsäädäntö REKO ja elintarvikelainsäädäntö REKO seminaari, 14.11. Seinäjoki Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea keskus HUOM! REKO toimintaa ja elintarvikelainsäädäntöä koskeva esitys on ensisijaisesti tarkoitettu

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011 Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013

Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU Työvoima- ja koulutuskysymysten näkökulmasta 22.1.2013 Laura Mattinen MMM agronomi, ETT jatko-opiskelija Projektipäällikkö, Turun yliopisto Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kolme Kiveä Ravintolat Oy TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD. www.kolmekivea.fi

Kolme Kiveä Ravintolat Oy TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD. www.kolmekivea.fi TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD www.kolmekivea.fi Wanha Makasiini Bistro on mutkaton ja tunnelmallinen ruokaravintola, Lappeenrannan satamassa. Ravintolamme punatiiliset kiviseinät, ikkunasyvennykset

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS

HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI RAPORTTEJA 90 HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS HÄMEEN RUOANTUOTANNON ALUETALOUDELLISEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITYS 2012 Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

uutiset lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

uutiset lokakuu LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta uutiset lokakuu 2010 Lähiruoalla menee lujaa Paikallisten pienelintarvikeyrittäjien tuotteet ovat nyt kovaa valuuttaa ja lähiruoka on kaikkien huulilla. Monien

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät

Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät Pakkausmerkintäseminaari 30.5.2013, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö voimassa oleva lainsäädäntö ja Eviran ohjeet alkuperämaa tai

Lisätiedot

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto OIVA -valvontatietojen julkistaminen Elintarviketurvallisuusvirasto 1 Mikä Oiva? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti Mutkat suoriksi ja suoramyymään 10.12. Johanna Mattila Aitoja makuja II Turun yliopiston Brahea-keskus Aitoja makuja II -hanke (2012-2014)

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot