Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Transkriptio

1 Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju Lahti, Ruralia-instituutti

2 Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: Päätoteuttaja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Projektihenkilöt: KTM Leena Viitaharju, HTM Susanna Määttä, KTT Hannu Törmä, ja insinööri (amk) Hanna-Maija Väisänen Yhteistyökumppani: EkoCentria (empiirisen aineiston keruu ja tulosten jalkauttaminen) Yleisenä tavoitteena lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen

3 Taustaa Lähiruokatrendi voimakas, mm. hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen Julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä n. 440 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan

4 Yrityskyselyyn vastanneet toimialoittain Saatujen vastausten määrä 789 kpl (19 maakuntaa) Vastausprosentti 40 %. (Toimiala Online) Toimiala Kyselyyn vastanneita yrityksiä toimialaa kohden (kpl) Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 117 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 57 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 108 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 6 Maitotaloustuotteiden valmistus 43 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 47 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 226 Muiden elintarvikkeiden valmistus 115 Eläinten ruokien valmistus 20 Juomien valmistus 50 Yhteensä

5 Yrityskyselyyn vastanneet maakunnittain Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Osuus maakunnan yrityksistä (%) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Åland Yhteensä

6 Yrityskyselyn alustavia tuloksia: Päijät-Häme (1) Maakunnan yritysten käyttämistä alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta n. 30%, muualta Suomesta puolet ja loput 20% ulkomailta. Suurimmat paikallisten raaka-aineiden käyttöosuudet (~50%) ovat lihatuotteiden ja juomien valmistuksen toimialoilla Eniten ulkomaisia raaka-aineita (~30%) käytetään maito-, mylly- ja leipomotuotteiden valmistuksessa. Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100%

7 Yrityskyselyn alustavia tuloksia: Päijät-Häme (2) Noin 20% kaikista elintarvikkeista myydään omaan maakuntaa, noin 60% muualle Suomeen, loput 20% myydään ulkomaille. Elintarvikkeiden myynti omalle alueelle on suurinta kalan jalostuksessa ja ulkomaille tuotteitaan eniten myyvät juomien valmistajat. Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Oma maakunta Muu Suomi Ulkomaat Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100%

8 Hankintarengas -kyselyyn vastanneet maakunnittain Kyselyyn vastanneiden hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikehankintojen arvo vuodessa vaihteli eurosta aina euroon. Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Etelä-Karjala 2 Etelä-Pohjanmaa 3 Etelä-Savo 2 Kainuu 1 Kanta-Häme 2 Keski-Pohjanmaa 3 Keski-Suomi 4 Kymenlaakso 2 Lappi 5 Pirkanmaa 6 Pohjanmaa 4 Pohjois-Karjala 2 Pohjois-Pohjanmaa 3 Pohjois-Savo 7 Päijät-Häme 2 Satakunta 6 Uusimaa 5 Varsinais-Suomi 3 Åland 1 Toimintaa useammassa maakunnassa 2 Yhteensä

9 Hankintarengas kyselyn alustavia tuloksia Keskimäärin 20 % julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Muualta Suomesta ostetaan noin % elintarvikkeista. Ulkomailta ostetaan noin %. Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta, mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Luomutuotteiden osuus vaihtelee 1-15 % välillä (~2%), tulevaisuudessa luomun osuuden ostoista uskotaan kasvavan vain maltillisesti. Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, saatavuus, kilpailutus/hankintalaki 9

10 Nykytilanteen vaikutusten arviointi Maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykyisten vaikutusten arvioinnissa aluetalous palautettiin tilanteeseen, jossa tiettyä elintarviketeollisuuden toimialaa ei ole lainkaan olemassa. Tällöin koko ruokaketju ja muutkin toimialat eli alueen koko elinkeinorakenne mukautuivat tilanteeseen. Aluetalous etsi uuden tasapainon ilman alaa. Erot muuttujien itseisarvoissa nykyiseen tilanteeseen verrattuna osoittivat alan vaikuttavuuden. Työvälineenä oli staattinen CGE RegFin-aluemalli, koska sopeutumisen kestoa ei tunnettu. Esimerkki: Jos alueella oli juomien valmistuksen tehdas/tehtaita ja se/ne suljettiin, niin näin menetellen saatiin laskettua alan vaikutus alueen taloudelliseen kasvuun (ABKT) ja työllisyyteen

11 Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 2, , Lihanjalostus ja teurastus 1, , Kalanjalostus 0, , Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0, , Rasvojen ja öljyjen valmistus 0, , Maitotuotteiden valmistus 1, , Myllytuotteiden valmistus 0, , Leipomotuotteiden valmistus 0, , Muu elintarvikkeiden valmistus 1, , Eläinten ruokien valmistus 0, , Juomien valmistus 1, , ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7, ,

12 Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: Päijät-Häme Laskelmien perusteella maataloudella on lähes yhtä suuri vaikutus maakunnan talouteen (2,31) kuin työllisyyteenkin (2,65). Elintarviketeollisuudella on merkittävä vaikutus Päijät-Hämeen talouteen (13,15). Erityisesti juomien valmistus on tärkeä alatoimiala. Maatalouden työllisyyskerroin Päijät-Hämeessä 1,2; elintarviketeollisuuden 3,1. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,31 142,5 2, Lihanjalostus ja teurastus 0,01 0,5 0,01 8 Kalanjalostus 0,12 7,2 0, ,00 0,1 0,03 27 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,1 0,00 3 Maitotuotteiden valmistus 0,14 8,5 0,12 94 Myllytuotteiden valmistus 1,22 75,5 0, Leipomotuotteiden valmistus 2,33 144,0 1, Muu elintarvikkeiden valmistus 0,18 11,0 0,09 75 Eläinten ruokien valmistus 0,00 0,1 0,00 1 Juomien valmistus 9,16 577,6 3, ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 13,15 824,5 6,

13 Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: Uusimaa Laskelmien perusteella elintarviketeollisuudella on suurempi vaikutus Uudenmaan sekä talouteen että työllisyyteen kuin maataloudella. (BKT:een 5,76 %-yksikköä vs. 0,55 %-yksikköä; työllisyys 2,27 vs. 0,75) Maatalouden työllisyyskerroin on Uudellamaalla 1,1. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen toimialan työllisyyskerroin on 1,

14 Kiitos! Tack!