Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Transkriptio

1 Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston monitieteellinen erillislaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Brahea-keskus tuottaa tutkimusperustaisia kehittämis- ja koulutuspalveluja ja rakentaa yhteyksiä yliopiston tuottaman asiantuntemuksen hyödyntämiseksi niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kehittämis- ja koulutushankkeet tarjoavat välineitä mm. yritysten välisen yhteistyön ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä asiantuntijoiden ja yritysten osaamisen kehittämiseen LounaFood Brahean kehittämispalvelut yksikössä 1

2 LounaFood www. lounafood.net Elintarvikealan kehittämistyötä kehittämishankkeiden kautta ja lisäksi yritystoiminnankehittämistä maksupalvelutoimintana Tällä hetkellä käynnissä olevia hankkeita mm. Lähiruuan valtakunnallinen koordinaatiohanke Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa RUOKAePELI- Lasten ruokatietoisuuden lisääminen pelillistämisen keinoin Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma Paikallisruuan arvoketjua kehittämässä Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Turun Yliopisto sekä Ruohonjuuri Oy. Varsinais-Suomen haasteelliset alueet (Vakka-Suomi, Loimaan ja Turunmaa) 2

3 Lähtökohta hankkeelle keväällä 2013: Kasvisvoittoisen ruokavalion terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden puolesta valtavasti tieteellistä näyttöä sekä meiltä että maailmalta Kotimaisia kasviproteiineja ei ollut juurikaan saatavilla Ruoantuotannon ympäristövaikutuksia pitää pystyä hallitsemaan Ajankohtainen tutkimus maailman laajasta kasviproteiinien kirjosta voi muokata ruokavarojamme olennaisesti paremmiksi Bill Gates Hankkeen tavoite Selvittää kasviperäisen proteiinin (lähinnä herneestä, härkäpavusta, hampusta ja pellavasta saatavan valkuaisen) tuottamisen ja jalostamisen nykytilaa (2013). Luoda pohjaa uusien innovatiivisten, ravitsemuksellisesti rikkaiden ja ekologisesti tuotettujen kasvistuotteiden markkinoille pääsyyn. 3

4 Nykytilaselvitys Viljelijäkysely lähetettiin syksyllä 2013 yhteensä 451 viljelijälle Vastauksia yhteensä 86kpl (vastausprosentti 19%) Vastaajista luomua edusti noin ¼ Jalostavan portaan haastattelut Yhteensä 19 yritystä Kuluttajakysely webropol-kyselynä mm. Ruohonjuuren, Turun sanomien ja Keliakialiiton kautta hyödyntäen sosiaalista mediaa. Vastauksia yhteensä ment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala /Sivut/kasvipro.aspx Keskeistä raportista Alkutuotanto Varsinais-Suomessa viljellään huomattavassa määrin hernettä ja härkäpapua, vähemmän pellavaa sekä hamppua Sato hyödynnetään pääosin kuivattuna elintarvike- tai rehuteollisuuden tarpeisiin tai rehuksi omalla tai lähiseudun muilla tiloilla. Vain pieni murto-osa sadosta jatkojalostetaan tilalla tai myydään tuoreena suoraan kuluttajalle. Viljelyn suurimmat haasteet ovat hinta ja alhainen satotaso. Muita merkittäviä haasteita ovat kasvukausivaihtelut, viljelyepävarmuus, sadon laadulliset ongelmat, siemenkauppa, rikkakasvien torjunnan ongelmat, 4

5 Haasteista huolimatta viljelijät positiivisia. Viljelyalan laajentamista suunnitteli noin puolet vastaajista ja jalostusasteen nostoa noin viidennes. Viljelijöillä jatkuva tarve ja kiinnostus ajankohtaiseen ja asiapitoiseen koulutukseen mm. lajiketietous ja uudet viljelyteknologiset sovellukset maailmalta. Jatkojalostukseen tarvitaan paljon tietoa ja taitoa Jalostavat yritykset Kotimaisille kasviproteiinituotteille uskotaan olevan tilaa ja kysyntää markkinoilla Markkinointiin ja kuluttajatyöhön tarvitaan apua Pienimittakaavaisen osaamisen, teknologian ja koetilojen puute haittaa tuotekehitystä 5

6 Vähittäiskauppa ja ammattikeittiöt Valikoimat, tarve ja kiinnostus riippuvat pitkältä sijainnista, asiakaskunnasta ja henkilökunnasta. Vähittäiskaupoissa pääsääntöisesti positiivinen asenne ja valikoimiin ollaan valmiita ottamaan uusia tuotteita. Hyllyillä pysyminen vaatii työtä. Ammattikeittiöt isossa roolissa ja tiennäyttäjinä kuluttajien tutustuttamisessa uusiin tuotteisiin. Kuluttajat Kaikille kasviproteiini ei ole käsitteenä tuttu! Soija tunnetuin, kotimaiset vieraampia. Tuotetoiveet kirjavia: kotimaisia herneitä ja härkäpapuja kauppoihin satokaudella tuoreena, muuna aikana kuivattuna tai valmiiksi keitettynä. Jalosteista toivottiin mm. kasvispihvejä, pihviaineksia, pyöryköitä, valmiita keittoja, marinoidut papuja, papupakasteita, välipalatuotteita Soijan korvaajia ja vegaanisia tuotteita. Sienet kaipaavat imagotyötä! 6

7 Mitä muuta hankkeessa tehtiin? Verkostoitumistilaisuuksia -viljelijät -jalostajat -myyjät -ammattikeittiöt Kokeilusalkut -jalostavat yritykset -ammattikeittiöt Ammattikeittiöyhteistyötä -Unica -Arkea -Ravintola Kaskis -Roots Kitchen -Eliksiiri -Åbo Akademin ylioppilaskuntien ravintolat Reseptivihkonen Turun messut 7

8 Tulevaisuus Viljelijöille suunnattua tiedotusta ja koulutusta tulee lisätä Oman tilan tuotteiden jatkojalostamiseen tulee kannustaa ja varmistaa elintarvikelainsäädännön neuvontapalveluiden saatavuus Viljelijöiden kaupallista osaamista tulee lisätä ja yrittäjähenkisyyttä kannustaa Kotimaisten kasviproteiinilähteiden tunnettavuutta tulee lisätä ammattikeittiöissä Julkkiskokit mukaan! Kuluttajia perehdytettävä kotimaisten kasviproteiinien käyttöön, erityisesti tulee painottaa terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä Yhteistyötä tarvitaan kaikissa vaiheissa! Kiitos! Sanna Vähämiko LounaFood, Brahea-keskus, TY Puh: