x Sirpa Suur-Hamari ympäristöjohtaja, Imatran seudun ympäristötoimi

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 10/2017 Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko (4. krs) Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen x Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle x Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* x Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki Kujansivu Alina Lappeenrannan kaupunki x Juha Willberg x Mäkelä Johanna Kunnat Pekka Reiman* x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen x Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo Eksote Liisa Mänttäri x Stoor Jussi Kunnat Pekka Reiman* x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat x Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja x Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija ja sihteeri x Päivi Roine Terveysvalvonnan johtaja, Lappeenrannan ympäristötoimi x Sirpa Suur-Hamari ympäristöjohtaja, Imatran seudun ympäristötoimi 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja läsnäolijat todettiin. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. lista hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

2 MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja ja hyväksytään se kokouksen kulun mukaisena. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus Uudistuksen nimi on maakunta- ja sote-uudistus Valinnanvapauslausuntopyyntö Muutosjohtajien verkostotapaamisen materiaalit: Erikseen ekstranetiin poimittuna LVM:n katsaus Kuntaliiton kysely vuosien 2018 ja 2019 maakuntien budjeteista SM Varautumisen tilaisuuden materiaalit (SM, STM, MMM) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, valtioneuvoston periaatepäätös Kutsu pelastustoimen JTS-simulointitilaisuuteen Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Merkittiin valtakunnalliset asiat ja tapahtumat tiedoksi. Keskustelussa esille nousi lisäksi, että Vesi- ja kala-asioiden yhteydestä keskustellaan parhaillaan valtakunnallisesti, jotta näille asioille saataisi yhteistyörakenteita. Liiton ja KAS-ELY:n lausuntoihin rajavesiasioiden hoitamisesta Etelä-Karjalan maakunnassa on saatu myönteistä palautetta ministeriön valmistelijoilta. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sekä KAS-ELY:n kesken on jatkettu neuvottelua maaseutupalveluiden resursseista tulevaisuudessa. ELY:llä on noin 34 htv resurssia nykyisin ko. asioiden hoitamiseksi, minkä riittävyys molemmille maakunnille erikseen huolettaa. Valmistelua jatketaan huomioiden kummankin maakunnan oma resurssitarve sekä yhteisten resurssien käyttömahdollisuudet. 5. Ympäristöterveydenhuollon valmistelutilanne Maakuntahallintoon on siirtymässä kuntayksiköistä ympäristöterveydenhuollon tehtävät: elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontaviranomaisen tehtävät, tupakkalain mukaiset valvontatehtävät, eläinlääkäripalvelujen järjestäminen, eläinsuojelu-, eläintauti- ja sivutuotelain valvontaviranomaisen tehtävät. Aluehallintovirastosta siirtyy maakunnan tehtäväksi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalle kuuluvia tehtäviä sekä alkoholihallinnon tehtävät. Siirtyvä henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on yli 40 henkilöä.

3 MUISTIO 3 Kuntien nykyiset ympäristötoimen yksiköt hajoavat ja ympäristösuojeluviranomaisen tehtävät ovat jäämässä kuntiin. Kunnan ympäristösuojelutehtävien järjestämistä suunnittelee erillinen työryhmä, joka kokoontuu seuraavan kerran marraskuun lopulla. Maakuntahallintoon siirtyvän ympäristöterveydenhuollon tehtävistä eniten selvitettävää resurssien ja järjestettävien tehtäväkokonaisuuksien osalta on aluehallintovirastosta siirtyvissä tehtävissä sekä eläinlääkäripalvelujen ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävien järjestämisen osalta. Aluehallintovirastosta tulee nykyisen kuntatason viranhaltijoille tuntemattomia tehtäviä, joiden resursointi on epäselvä. Eläinlääkäripalveluiden ja eläinlääkintähuollon viranomaistehtävien osalta on odotettava, millaiseen muotoon lopulliset substanssilait lausuntokierroksen jälkeen muuttuvat. Kokonaan uutena tehtävänä lakiluonnoksissa oli eläinsuojelu- ja eläintautiviranomaisen mahdollinen ympärivuorokautinen päivystysvelvollisuus. Neuvoteltavat kokonaisuudet Ympäristöterveydenhuolto on tyypillisesti toimiala, jolla on yhteistyön tarpeita useilla langoilla kapeammilla ja paksummilla moneen muuhun toimialaan. Tulevan maakunnan sisällä on huomioitava erityisesti varautuminen erityistilanteisiin ympäristöterveydenhuollon yhteys maakunnan varautumisen muihin toimijoihin on varmistettava. Eri maakuntien välillä tullee tarpeelliseksi neuvotella erityisesti aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien osalta yhteistyöstä. Näitä ovat aluehallintovirastosta siirtyvät eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät, eläinten hyvinvoinnin ja EU:n täydentävien ehtojen valvontaan liittyvät otantatarkastukset ja muut maksajavirastotehtävät sekä alkoholivalvonnan tehtävät. Maakunnan kuntien kanssa on neuvoteltava toimivat yhteistyön muodot mm. kaavoituksen, rakennusvalvontaviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sekä kuntien sisäilmatyöryhmien työhön osallistumisesta. Maakunnan kuntien kanssa on myös neuvoteltava varautumisen yhteensovittamisesta niin, että ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät häiriötilanteet tulee huomioonotettua. Maakunnan valmistelussa on huomioitava myös organisoida löytöeläinten hoidon järjestämisen vastuutaho. Ympäristöterveydenhuolto valvoo eläinsuojelulain noudattamista eikä täten voi olla ko. toiminnan järjestäjä. Laajemmin ympäristöterveydenhuollon jatkovalmistelun tarpeista on luettavissa liitteenä 2 olevassa raportissa. Merkitään tiedoksi Lappeenrannan terveysvalvonnan johtaja Päivi Roineen ja ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamarin katsauksen valmistelusta sekä jatkossa neuvoteltavista kokonaisuuksista. Linjataan jatkovalmistelua esityksen pohjalta. Merkittiin katsaus tiedoksi.

4 MUISTIO 4 Ympäristöterveydenhuollolla on monta yhteistyösuuntaa, esimerkiksi sote, varautuminen sekä maaseutupalvelut. Kuntien siirtyvä rakenne on selvä, mutta puolet palveluista siirtyy kuntien vastuulle. Aluehallintoviraston noin 2-3 htv:n työpanoksen siirtyminen vaatii tarkennusta. Eläinlääkäripäivystyksen sekä eläintautipäivystyksen lainsäädännön yksityiskohdilla on merkitystä palvelujen hoitamiselle. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen tuntuu vieraalta. Monijäsenisellä toimielimellä on nytkin määritelty rooli, mutta toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää on myös varmistaa viranhaltijavaltuuksien olemassaolo ja jatkuvuus muutoksessa. Löytöeläimistä maakunnan on tehtävä oma sopimuksensa, joka ei voi kuulua ympäristöterveyden vastuualueelle. VATEn jäsenet jakoivat huolen ympäristöpalveluiden jakautumisesta monelle toimijalle, sillä myös Luovalle siirtyy ELYjen tehtäviä. Lappeenrantaan on tulossa Luovan toimipiste. Myös Eviran hajanaisten tehtävien kokonaiskoordinaatio olisi tärkeää. Luottamushenkilörakenteessa esitettiin pohdittavaksi myös lupa- ja valvontajaostoa eri toimintojen yhteisenä toimivaltaisena viranomaisena. Yksiköiden henkilöstöä on syytä tukea muutoksessa ja positiivista on, että seudulliset yksiköt tekevät jo nyt yhteistyötä ja yhdenmukaistamista toiminnoissaan. Valmistelukeskusteluja jatketaan, palvelut ovat selkeä yksi kokonaisuus, jonka yksityiskohdat tarkentuvat kevääseen mennessä, ja jonka asioita käsitellään myös luottamushenkilötoimielimessä jatkossakin. 6. Pelastustoimen uudistus ja Etelä-Karjalan valmistelutilanne Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa 18 maakunnassa on vuoden 2020 alusta alkaen oma pelastuslaitos. Sisäministeriö valmistelee uudistuksen vaatimat lainsäädäntömuutokset. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä

5 MUISTIO 5 varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota. Liitteessä 3 esitellään pelastustoimen uudistusta tarkemmin ja liitteessä 4 on sisäministeriön toimittama ohje pelastustoimen organisoimisesta maakunnassa. Merkitään tiedoksi pelastusjohtaja Erkki Hokkasen ajankohtaiskatsaus ja sovitaan jatkovalmistelulinjauksista. Merkittiin katsaus tiedoksi ja jatketaan valmistelua alla linjatun pohjalta. Pelastustoimen valtiollistamisselvityksiä on toteutettu useita vuoden 2004 uudistuksen jälkeen. Nyt on esityksenä, että Pohjanmaa jaetaan maakuntajaon mukaisesti ja pääkaupunkiseutu liitetään yhteen, jotta saadaan 18 maakunnallista laitosta. Valtioneuvoston ja Sisäministeriön ohjaus vahvistuu uudistuksessa, jolla vahvistetaan myös pelastustoimen kansallista viranomaisroolia. Yhteistyöalueet noudattavat soten rakennetta eli suuntaudumme Uudellemaalle. Pelastuslautakunta tekee nykyisin palvelutasopäätöksen, joka jatkossa olisi maakuntavaltuuston tehtävänä. Sisäministeriö ohjaa varautumista ja maakunnat yhteensovittavat sekä koordinoivat maakunnassa olevaa varautumista. Maakunta ja kunnat tekevät yhteistyötä EKTurvan ja Kuntaturvan pohjalta. Pelastustoimen näkökulmasta haastetta työhön tuo harvaan asuttu maakunta pitkillä etäisyyksilä. Lisäksi näillä alueilla päävastuu on VPK-toimijoilla, joiden resurssien turvaaminen on työpaikat ja niiden sijainti huomioiden haastavaa. Näihin asioihin satsataan toiminnassa erityisesti. Pelastustoimen ja Sisäministeriön simulointipäivä pidetään Investointien osalta työnjako on selvä Maakuntien Tilakeskuksen kanssa ja valmistelutyö voi jatkua. Pelastustoimi tekee lain mainitsemat tehtävät ja parhaillaan selvitetään, miten Saimaan kanavan pelastustehtävät hoidetaan maiden välisen sopimuksen pohjalta, sillä sitä ei ole mainittu laissa. Valmiustehtävien hoidosta keskusteltiin laajasti. Maakunnan oman organisaation varautumisvastuu on selvä. Lisäksi koettiin kuitenkin tarvittavan maakuntajohtajan avuksi esim. valmiuspäällikön tai vastaavan, jotta sisäinen koordinaatio on systemaattista ja varautumissuunnitelmat ovat aina ajan tasalla. Useilla toimijoilla on nytkin omat valmiuspäälliköt, mutta lisäksi tarvittaisi tätä yhteistä koordinaatiota. Lopuksi todettiin erilaiset näkemykset ensihoidon sijoittumisesta ja kehittämisestä Eksoten ja Pelastuslaitoksen tarpeiden näkökulmasta. Eksote on saanut ensihoidosta paljon hyötyä asiakaspalveluprosessiinsa. Pelastuslaitoksella olisi resurssia ja osaamista myös hyödynnettävissä. Asiaa tarkastellaan maakuntakokonaisuuden osana. Pelastuslaitoksella on noin 130 työntekijää ja lisäksi noin 600 sivutoimista henkilöä. Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kesken on erittäin hyvin hoidettua. Tulevaisuudessa myös tilannekeskusten rakenne uudistuu ja keskittyy valtakunnallisen keskuksen lisäksi 5 alueelliseen yksikköön.

6 MUISTIO 6 7. Hallinto- ja henkilöstöasioiden valmistelu Hallinto- ja henkilöstöryhmä käsittelee nimensä mukaisesti seuraavan päivitetyn listan mukaisia asioita, joista pääasiassa on keskitytty henkilöstön siirtoa koskevien asioiden valmisteluun. ICT-teemasta on rakennettu oma ICT-ohjelmansa, johon ryhmän jäsenet osallistuvat tarvittaessa. Lisäksi hallintoasioissa tulee huomioida hankintojen valmistelu uudessa kokonaisuudessa. TYÖSUUNNITELMAN TEEMOJA Asiahallinta Ohjeet ja säännöt Siirtyvän henkilöstön määrittely Henkilöstön johtaminen muutoksessa Siirtoprosessin valmistelu Henkilöstön ja johdon sijoittumisprosessi uuteen organisaatioon Palkkojen ja työsuhteiden etujen harmonisointi, henkilöstöpolitiikka Vaalit Merkitään tiedoksi Eksoten hallintojohtaja Keijo Siiskosen ajankohtaiskatsaus ja sovitaan tarvittavat jatkovalmistelulinjaukset. Kokouksessa pidetty esitys liitetään esityslistan liitteeksi 5. Merkittiin katsaus tiedoksi ja sovittiin, että asianhallintaa valmistellaan M-files- ohjelman pohjalta, koska se on yhteisesti kilpailutettu ja niin Eksote kuin Imatra ja Lappeenranta ovat siirtymässä syksyllä 2017 sen käyttäjiksi. Tiedonohjaussuunnitelmaa päivitetään ja mukana kansallisessa työssä on Matti Järveläinen EKsotesta. Hallintosäännössä noudatetaan valmistuvaa Kuntaliiton pohjaa. Maakunta vastaa maakuntavaaleissa keskusvaalilautakunnasta ja sen toimintaa on hoidettava ammattilaisen toimesta. Järjestäjän rooli on mietityttänyt mm. asiakasseteleiden myöntäjänä. ELYssä on menossa muutoskeskusteluja henkilöstön työtehtäviin liittyen. Myös sopimukset ja hankinnat nousevat työlistalla keväällä Henkilöstön luovutus maakunnalle tapahtuu liikkeenluovutuksena, joten työ jatkuu entisenlaisena, ellei jotakin olennaista muutu. Olli Seppäsen muuttuvan työnkuvan vuoksi mukaan Hallinto ja henkilöstö- työryhmän työhön tulee Salla Airaksinen, joka toimii myös ryhmän sihteerinä. 8. Muut asiat Maakunta- ja soteuudistuksen järjestöfoorumi klo 17 yhteistyössä järjestöagentti Marjukka Erveliuksen kanssa Kuntakierrokset SOTE- digiuudistus on merkittävä ja sen kautta odotetaan merkittäviä hallinnon järkevöittämisen toimenpiteitä julkisessa hallinnossa 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:07.